Perinnölliset taudit avoterveydenhuollossa. Professori Irma Järvelä Lääketieteellisen genetiikan osasto



Samankaltaiset tiedostot
Perinnölliset taudit avoterveydenhuollossa. Lääketieteellinen genetiikka - Keskeisiä osaamisalueita avohoidossa

Tavallisten tautien genetiikkaa

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Perinnöllisyysneuvonta

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula HY ja HYKS Lastenklinikka

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän?

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Terveyteen liittyvät geenitestit

Valio Oy LAKTOOSI-INTOLERANSSI JA LAKTOOSITON RUOKAVALIO

Autoimmuunitaudit: osa 1

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Perinnöllinen välimerenkuume

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Suolistosairauksien laaja kirjo

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Maito ravitsemuksessa

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Geenitestit voivat auttaa lääkehaittojen

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Seulontavaihtoehdot ja riskit

NGS-tutkimukset lääkärin työkaluna Soili Kytölä, dos. sairaalageneetikko HUSLAB, genetiikan laboratorio

Sikiöseulonta ja eettiset arvot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Monogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs.

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET

Tietoa eteisvärinästä

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

Genomitieto kliinikon apuna nyt ja tulevaisuudessa

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

HIV ja hepatiitit HIV

Tavallisten tautien genetiikkaa

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella Tähän tarvittaessa otsikko

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

Keuhkoahtaumatauti 2007

Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito

SAV? Milloin CT riittää?

April 21, FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Sustainable well-being

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Vastasyntyneen aineenvaihduntasairauksien seulonta Risto Lapatto Lastenklinikka, HYKS ja HY

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset


Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Transkriptio:

Perinnölliset taudit avoterveydenhuollossa Professori Irma Järvelä Lääketieteellisen genetiikan osasto

Yleisiä perinnöllisiä tauteja ja tautialttiuksia, joille käytössä geenitestejä Laktoosimalabsorptio (aikuistyyppinen hypolaktasia) Hemokromatoosi Verisuonitukokset:Hyytymistekijämutaatio t Faktori V Leiden ja protombiini II

Laktaasinpuutokset 1) Synnynnäinen laktaasinpuutos (CLD) - suomalaisen tautiperinnön tauti - peittyvästi periytyvä - vastasyntynyt ei siedä äidinmaitoa > vesiripuli, kuivuminen>sairaalahoito 2) Primaarinen aikuistyypin hypolaktasia (=laktoosi-intoleranssi) 3) Sekundaarinen hypolaktasia, esim. keliakia

Laktoosi-intoleranssi; tarkemmin sanottuna aikuistyyppinen hypolaktasia Suomessa noin 900 000 henkilöä (18% väestöstä), jolla on aikuisena matala laktaasientsyymin aktiivisuus, on normaali tila Matala laktaasiaktiivisuus aiheuttaa laktoosin epätäydellisen pilkkoutumisen suolessa> ilmavaivat, vatsan turvotus, ulosteen löysyys Osa oireettomia Oireet riippuvat nautitun laktoosin määrästä Voivat juoda noin 2 dl tavallista maitoa/vrk Savilahti & Järvelä. Suomen Lääkärilehti 2002

Laktaasientsyymin aktiivisuus eri elämänvaiheissa Huom! Mutaatio on tapahtunut hypolaktasia-alleelissa laktoosia sietäväksi

Laktoosimalabsorption geenimuutos: Cytosiini>Tymidiini

Laktaasinpuutokset ja niiden geenimuutokset Hypolaktasia-mutaatiot MCM6-geenin intronissa Synnynnäisen laktaasinpuutoksen mutaatiot laktaasigeenissä A/C- 14176 G/A- 14107 C/T- 14091 G/C- 14010 G/A- 13937 T/G- 13915 T/C- 13913 C/T- 13910 C/G- 13907 S218fsX224 Q268H S LCT proregion V565fsX567 G1363S Y1390X S1666fsX1722 LCT mature A C S688P R1587H E1612X S= Signal Peptide A= Membrane Anchor C= Cytoplasmic Tail

Laktaasiaktiivisuuden korrelaatio C/T-13910 genotyyppien kanssa AIKUISILLA Genotyyppi Laktaasiaktiivisuus (U/g protein; keskiarvo) T/T 50.0 C/T 29.9 C/C=hypolaktasia 6.5

Laktaasientsyymin aktiivisuuden heikkeneminen iän mukana hypolaktasiassa C/C-genotyyppisillä lapsilla

Hypolaktasian esiintyvyys

Hypolaktasia on peittyvästi periytyvä C/T laktoosin sieto normaali C/T laktoosin sieto normaali C/C hypolaktasia C/T C/T T/T laktoosinsieto normaali

Laktoosi-intoleranssin diagnoosi (C/Cgenotyyppisillä) kokeile vähälaktoosisia/laktoosittomia tuotteita/vältä laktoosia muutaman viikon ajan elleivät oireet helpota >lääkäriin geenitesti on 1. vaiheen seulontatesti vatsavaivojen diagnostisissa selvityksissä alle 6-vuotiailla geenitesti EI ole luotettava; pilkkovat laktoosia normaalisti 6-11v: 63%:lla alentunut laktaasiaktiivisuus 12v:ailla laktaasiaktiivisuus yleensä matala geenitesti luotettava Kolho, Rasinperä, Saarinen, Järvelä & Savilahti. Suomen Lääkärilehti 2004

Hypolaktasian geenitestin tulkinta Laboratoriolausunto minisekvensointimenetelmällä: kun R(C/T) =176,748 eli C-emäksen määrä näytteessä verrattuna T-emäkseen S-leimattua C-emästä esiintyy potilaan näytteessä 176x enemmän kuin T-emästä > genotyyppi C/C(-13910) = HYPOLAKTASIA - HUOMIOI POTILAAN IKÄ: jos alle 6v, laktaasiaktiivisuus on korkea, vaikka C/C-13910-genotyyppi

Geenitestin ja laktoosirasituksen vertailua yksi verinäyte ilman esivalmisteluja, potilasystävällinen Laboratoriotulos on yksiselitteinen: C/Cgenotyyppisillä matala laktaasiaktiivisuus edullinen Huomioi kokonaistilanne: ei poissulje keliakiaa paasto yli yön, kolme verinäytettä, testistä voi tulla vatsavaivoja kestää n. 2 t laboratoriotulos 70-80%:ssa varma Lapsilla vääriä positiivisia tuloksia jopa 30 %:lla kliininen tulkinta potilaskohtaisesti Piirainen, Järvelä & Malmi. Suomen Lääkärilehti 2007

Potilaiden maitoon liittämien suolioireiden mahdollisia syitä Syy Laktoosi-intoleranssi Välitön lehmänmaitoallergia Viivästynyt lehmänmaitoallergia Oireiden aiheuttaja Suolen laktaasientsyymin aktiivisuuden vähentyessä maidon laktoosi ei imeydy Veren korkea maitospesifinen IgE ja totaali IgE Puolustusvasteen aktivoituminen, tulehdusmuutoksia ja imukudoslisää suolessa Herkkyys imeytymättömille hiilihydraateille Ärtyvän suolen oireyhtymä Tuntematon syy Hiilihydraattien imeytymishäiriön seurauksena laktoosi-intoleranssin kaltaisia oireita Tuntemattomasta syystä herkkyys erilaisille ruoka-aineille osana oirekuvaa Puolustusvasteen aktivoituminen suolessa Piirainen ja Kolho, Suomen Lääkärilehti 2008

Hemokromatoosi yleinen rauta-aineenvaihdunnan häiriö esiintymisfrekvenssi 1:150 raudan imeytyminen > rauta varastoituu maksaan, haimaan, sydänlihakseen, johtaa maksakirroosiin Plasman transferriinin kyllästyneisyysaste kasvaa Seerumin ferritin nousee Maksan aminotransferaasit ASAT,ALAT nousevat Geenitesti poissulkee muut syyt, yleisin alkoholin aih. maksamuutokset Lisätietoa www.väestöliitto.fi

HFE1-geenin mutaatiot yleisiä väestössä 2 valtamutaatiota: C282Y ja H63D 10%:lla väestöstä C282Y-mutaatio toisessa kromosomissaan = kantaja 20%:lla väestöstä on H63D-mutaation kantajuus 90%:lla oireilevista potilaista C282Ymutaatio homotsygoottisena H63D:n merkitys vielä epäselvä Hannuksela, Färkkilä, Parkkila, Duodecim 2008

Mutaatiotutkimusten hyöty hemokromatoosissa tukee diagnoosia, jos TS ja SF koholla auttaa varhaisdiagnostiikassa (estämään elinvaurioita) mahdollistaa suvun riskihenkilöiden kartoittamisen auttaa erotusdiagnostiikassa: dieetti, alkoholi

Hemokromatoosin geenitestin tulkinta Geenitestivastaus: Tutkitussa näytteessä todetaan mutaatio c.187c>g (H63D) heterotsygoottisena. Mutaatiota c.845 G>A (C282Y) ei todeta. Tulkinta: Potilas on H63D:n kantaja, kuten joka 5:s meistä. Löydös ei varmista diagnoosia.

Hyytymistekijämutaatio Factor V Leiden-mutaatio (R506Q) yleinen; 5% väestöstä heterotsygootteja esiintyy n. 20%:lla laskimotukospotilaista mutaation kantajilla n.10%:n laskimotukosriski 60%:lla raskaana olevista laskimotukospotilaista löytyy mutaatio homotsygooteilla n. 80% riski saada trombi elämänsä aikana

Laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan riskitekijät aiemmin sairastettu laskimotukos leikkaus, ikä, ylipaino, tupakointi vuodelepoa vaativa sairaus ja pitkä paikallaan istuminen syöpätaudit tai lääkkeet (esimerkiksi psykoosilääke klotsapiini), hormonihoidot perinnöllinen; tukosvaara on 2 3-kertainen, jos lähisukulainen on sairastanut laskimotukoksen

FaktoriVLeiden ja e-pillerit e-pillerit:laskimotukosriski 4x FVLeiden-mutaatio: laskimotukosriski 7x e-pillerit + FVLeiden-mutaatio> laskimotukoksen suhteellinen riski 30x MUTTA: absoluuttinen riski vain 28/10 000 henkilövuotta, koska tukos sinänsä harvinainen

FVLeiden-mutaation väestöseulonta? 500 000 naisen FVLeiden-mutaation tutkiminen estää yhden kuoleman laskimotukokseen seulonta maksaa paljon geenitestin tulos huolestuttaa monia oireettomille naisille, joilla suvussa tukoksia, ei ole näyttöön perustuvia ohjeita > päätös potilaskohtaisesti

Farmakogenetiikkaa: Verenohennuslääkityksen geenitestit 120 000 henkilöä saa Suomessa verenohennuslääkityksenä varfariinia Potilaiden määrä kasvaa n. 10% vuodessa Hoidon aiheet: valtimo- ja laskimotromboosit keuhkoembolia eteisvärinä vaikeat sydänsairaudet tekoläppäpotilaat

Verenohennuslääkityksen annokseen vaikuttavia tekijöitä Varfariinin annostarve vaihtelee, 0,5-10mg/vrk annostarpeeseen vaikuttavat mm. ikä paino ravinto muut sairaudet ja lääkitykset geneettiset tekijät 1/3:lla potilaista oikea hoitotaso vaikea saavuttaa

CYP2C9 ja VKORC1-genotyyppien vaikutus varfariinin annostukseen (www.warfarindosing.org) Backman J, Joutsi-Korhonen L, Neuvonen P, Lassila R. Duodecim 124:1283-8, 2008.

Sydämen rytmihäiriösairaudet usein perinnöllisiä Pitkä QT-oireyhtymä yleisin, periytyy vallitsevasti - Esiintyvyys >0.4% Suomessa (ainakin 20 000 henkilöä) - Tulisi diagnosoida oireettomassa vaiheessa - Kansainväliset suositukset annettu geenitestien käytöstä (Ackerman ym., 2011) - Geenitestiä suositellaan: mutaatio löytyy 75%:lla, hyödyllinen, sillä jopa >50%:lla sukulaisista ei EKGmuutoksia! - geenitesteistä on hyötyä ennusteen ja hoitovalintojen arvioinnissa - Eteisvärinä yleinen: Geenitestauksesta ei ole hyötyä

Perinnölliset sydänlihassairaudet Epäiltävä äkkikuoleman ja kätkytkuoleman syynä sairaalan ulkopuolella Dilatoiva kardiomyopatia, yleensä vallitsevasti periytyvä - useita aiheuttajageenejä, geenitestit suositeltavia Hypertrofinen kardiomyopatia, vallitsevasti periytyvä, esiintyvyys 1:500, geenitestit kattavat n. 60% tapauksista Suku tutkittava ainakin 3 sukupolven laajuudelta 1. asteen sukulaiset ohjattava kardiologisiin tutkimuksiin Geenimutaation löytyminen vapauttaa n. puolet sukulaisista riskistä ja seurannasta Oikeuslääkärin otettava näytettä talteen suvun DNAtutkimuksia varten Heikki Swan, Duodecim 128:697-704, 2012 ja 128:937-44, 2012

Sydänlihassairauksien perinnöllisyys ja geenitestaus Lääketieteellinen genetiikka L3

Tulossa diagnostiikkaan: Koko perimän läpiluenta -Tarkin diagnostinen työkalu harvinaisissa sairauksissa -vähentää terveydenhuollon kustannuksia

Perimän läpiluenta muuttaa diagnostiikkaa - Yhdestä DNA-näytteestä voidaan tutkia kaikki valkuaisaineiden rakenteisiin vaikuttavat mutaatiot - Voi antaa diagnoosin yksittäiselle potilaalle ilman etukäteistietoa taudinsyystä, esim. kehitysvammaisuudessa - auttaa erottamaan, onko mutaatio perinnöllinen vai de novo > taudin toistumisriskin arviointi helpottuu - Auttaa ennusteen arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa - 80% harvinaisista taudeista johtuu harvinaisista mutaatioista

Perimän läpiluentaa voidaan käyttää mm. - Farmakogenetiikassa: lääkeaineiden aineenvaihduntaan vaikuttavat geenimuutokset > yksilöllisen lääkeannoksen määräämisessä, esim varfariini, psyykenlääkkeet - tautigeenien kantajadiagnostiikassa, vrt. suomalainen tautiperintö - vaatii lisää tietokonekapasiteettia ja bioinformatiikan koulutusta - tuloksen tulkinta, oikean tautigeenin tunnistaminen on lääkärin vastuulla

Eettisiä kysymyksiä Perimän läpiluenta tunnistaa kaikki potilaan mutaatiot myös ne, joita ei kysytty Ohje: Lääkäri pysyy alkuperäisessä kysymyksenasettelussa ja vastaa siihen Tiedon varastointi mahd. myöhempää käyttöä varten? sequence once read often Eettisiä ohjeita: http://www.eurogentest.org/professionals/e thical_and_legal/ Sekvensoinnin hinta laskee Phimister E NEJM 2012

Geenitestien tarjonta suoraan kuluttajille - Geenitestejä on saatavilla internetissä - Onko kotigeenitesteistä hyötyä vai haittaa? - Tutkitaan jopa 500 000 perimän varianttia >20-40 yleiseen tautiin kuten diabetes, eri syöpätyypit liitettyjä perimän muutoksia - Eri yrityksiltä voi saada erilaisia riskiarvioita Bloss, Schork & Topol New England Journal of Medicine 2011

Yhdysvaltain terveysviraston hyväksymä tutkimus perimänlaajuisen geenitestauksen vaikutuksista elämäntapoihin 3600 henkilöä osallistui yleisten tautien perimän tutkimukseen 2000 jatkoi loppuun (seuranta 3kk ja 12kk kuluttua testistä) Osallistuminen ei aiheuttanut stressiä. Tulokset eivät vaikuttaneet ruokailu- tai liikuntatottumuksiin. Osallistujista 10% kävi perinnöllisyysneuvonnassa ja 26% oman lääkärin vastaanotolla. Bloss, Schork & Topol New England Journal of Medicine 2011

Taudin perinnöllisyyden tunnistaminen perusterveydenhuollossa Sukuanamneesin selvittäminen kaikista tärkeintä Sukupuu - auttaa selvittämään taudin periytymistapaa Yleiset taudit periytyvät monitekijäisesti harvinaiset sairaudet usein geneettisiä, monogeenisiä Aina ei tarvita geenitestiä, esim. oireettoman sukulaisen EKG paljastaa pitkä-qt-oireyhtymän Geenitestin negatiivinen tulos ei poissulje taudin perinnöllisyyttä Perinnöllisyyslääkärin konsultointi Lähettäminen erikoissairaanhoitoon