NAKKILAN KUNTA. Tilinpäätös vuodelta 2011

NAKKILAN KUNTA Tilinpäätös vuodelta 2011

NAKKILAN KUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 sivu 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2 1. 1 Kunnanjohtajan katsaus 2 1.2 Yleistiedot kunnasta 4 1.2.1 Väestö 4 1.3 Kunnan hallinto 8 1.4 Kunnan toiminnan kehitys 9 1.5 Arvioitu kehitys alkaneella tilikaudella 12 1.6 Talouden kehitys 12 1.6.1 Yleinen taloudellinen kehitys 12 1.6.2 Kunnan talouden kehitys 13 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 16 2.1 Tuloslaskelma 16 2.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 16 2.3 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 17 3 TOIMINNAN RAHOITUS 18 3.1 Rahoituslaskelma 18 3.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut 19 4 TASETARKASTELU 20 4.2 Taseen tunnusluvut 22 4.3 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 4.4 Konsernitaseen tunnusluvut ovat seuraavat: 27 4.5 Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä 29 5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 31 5.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 31 5.1.1 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 31 5.1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 32 5.1.3 KUNNANHALLITUS 33 5.1.4 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 46 5.1.5 SOSIAALILAUTAKUNTA 48 5.1.6 SIVISTYSLAUTAKUNTA 60 5.1.7 KIRJASTO-KULTTUURILAUTAKUNTA 72 5.1.8 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 76 5.1.9 TEKNINEN LAUTAKUNTA 80 5.2 Yhteenveto talousarvion määrärahojen toteutumisesta 89 Tuloslaskelman toteutuminen 94 Tuloslaskelma 2011 verrattuna edelliseen vuoteen 96 Rahoituslaskelman toteutuminen 98 Rahoituslaskelma 2011 verrattuna edelliseen vuoteen 99 Kunnan tase vuodelta 2011 100 Vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelman toteutuminen 102 Vesi- ja viemärilaitoksen tase vuodelta 2011 103 Konsernituloslaskelma 105 Konsernitase 107 Konsernin rahoituslaskelma 108 6 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 109 6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 109 6.2 Konsernin liiitetiedot 119 Kunnan hallinto-organisaatio 121 Nakkilan kunnan talousarviokaava 126 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, selvitys kirjanpidon säilyttämisestä 131 Allekirjoitukset 132

2 NAKKILAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1. 1 Kunnanjohtajan katsaus Kuntien taloustilanne parani vuonna 2011. Tilinpäätösennusteiden mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on 22. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin edelleen suuria. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 2,9 %. Huomioitavaa on kuitenkin, että vaikka valtion verotulot ovat kasvussa, valtio velkaantuu edelleen. Nakkilan kunnan vuoden 2011 vuosikate on 1,3 M. Edellisenä vuonna vuosikate oli 1,7 M ja sitä edellisenä 1,4 M. Vuosikate kattaa edelleen poistojen määrän. Vuonna 2011 verotulot kehittyivät lopulta hyvin. Verotuloja kertyi yhteensä n. 17,2 M Nousua oli edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 %. Yhteisöverotulot nousivat jopa 20,6 %. Valtionosuuksia kunta sai vuonna 2011 n. 10,5 M ja ne nousivat n. 0,4 M eli 4,6 %. Kunnan toimintatuotot olivat 3,719 M, niissä oli kasvua 5,5 %. Vuoden 2011 toimintamenot olivat 30.231.570. Kasvua toimintamenoissa oli 5,9 %. Terveydenhuollon menot kasvoivat n. 9,1 % eli huomattavasti enemmän kuin muut menot kasvoivat. Terveydenhuollon menot olivat vuonna 2011 yhteensä 9.493.718. Vuonna 2010 kasvu oli 5,4 %. Erikoissairaanhoidon menot nousivat 15,5 % kun taas perusterveydenhuollon menot laskivat 3,0 %. Tosin Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä tekee n. 1,6 M :n alijäämän vuodelta 2011. Sosiaalitoimen menot olivat 7,9 M, menot nousivat 3,7 %. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot olivat 1,3 % suuremmat kuin verotulot. Vuon- na 2010 terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot veivät verotuloista 98,4 %. Sivistystoimen menot olivat 7,672 M. Kasvua oli 4,6 %. Vuoden 2011 tilinpäätös osoittaa 184.048,89 ylijäämää, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään. Tämän kirjauksen jälkeen taseen ylijäämä on 3.871.044,66. Investointeihin käytettiin vuonna 2011 yhteensä 1,8 M. Vuonna 2010 investointimenot olivat 2,0 M. Investointien tulorahoitusprosentti aleni 98,75 %:sta 72,17 %:iin. Lainamäärä laski 2,25 M :oon. Asukasta kohti laskettuna se on 389. Vuonna 2010 lainaa oli 458 /asukas. Myös kuntakonsernin lainamäärä laski 1.669 :oon /asukas. Vuonna 2010 se oli 1.776 /asukas. Kuntakonsernin lainamäärä oli vuoden 2011 lopussa 9,6 M. Nakkilan kunnan yleiskaavan tarkistaminen ja yleiskaavan laajennustyö jatkui koko vuoden. Sosiaalitoimen resursseja lisättiin edelleen. Nakkilan kunnan laitoshoidon yksikön henkilökuntamäärää kasvatettiin neljällä henkilöllä. Tehostetun palvelun yksikön Keinustoolin asunnot olivat täynnä. Vuoden 2011 aikana valmistui kunnan keskustassa uusi kerrostalo Asunto Oy Ratatorni. Kunta jatkoi jätevesilinjojen rakentamista. Päiväkodin laajennuksen hankesuunnitelma saaatiin valmiiksi ja samalla aloitettiin ko. korttelialueen kaavallinen tarkastelu.

3 Nakkilan kunnan talous on säilynyt suhteellisen vakaana. Kunnan hyvä tase ja alhainen velkamäärä sekä hyvät palvelut ja sijainti tiiviissä Porin kaupunkiseudun keskustaajamassa antavat mahdollisuuksia kestävälle kasvulle. Kunta hankki v. 2011 lisää maata tulevaa kaavoitusta varten Tervasmäestä. Vuosi 2011 oli Nakkilan väkiluvun kasvun osalta lievästi (- 8) negatiivinen. Kahden edellisen vuoden yhteenlaskettu väkiluku kasvoi kuitenkin selvästi. Vuoden vaihteen asukasluku oli 5781. Uudelta Soinilantien kaava-alueelta myytiin ensimmäisiä tontteja. Terveydenhuollon menojen jyrkkä kasvu vuonna 2011 (9,1%) tuo jatkuessaan mukanaan suuria haasteita vuodelle 2012. Todellisuudessa vuoden 2011 terveydenhuollon menot ovat olleet vieläkin suurempia, koska KSTHKY teki vuoden 2011 osalta ison alijäämän, jota ei ehkä saada kaikkia katettua toimintoja muuttamalla vaan hintoja tullaan tarkistamaan. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot ovat nyt suuremmat kuin verotulot Valtion ratkaisut kuntien valtionosuuksista antavat myös aihetta huoleen tulopohjan suhteen. Nakkilan Päiväkodin laajennuksen rakennustyö saadaan käyntiin vuonna 2012. Kiitän koko Nakkilan kunnan henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä hyvästä työstä Nakkilan kuntalaisten parhaaksi.

4 1.2 Yleistiedot kunnasta 1.2.1 Väestö Nakkilan kunnan väestö vv. 2004 2011 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* Koko väestö 5 859 5 832 5 768 5 758 5 782 5 716 5 788 5 780 Opiskelijat 440 455 404* 403 402 427 450* Eläkeläiset 1488 1 526 1531* 1 536 1 541 1 564 1 607* 0 14 -vuotiaat 1 021 1 014 1 029 1 008 1 009 986 1 005 15 64 -vuotiaat 3 773 3 731 3 608 3 617 3 610 3 565 3 564 Yli 65-vuotiaat 1 065 1 087 1 131 1 133 1 163 1 165 1 219 Lähde: Satamittari (Väkiluku on vuoden viimeiseltä päivältä.) *) ennakkotieto Kunnan väestön ikäjakautuma vv. 2004-2010 7000 Asukkaita 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1 065 1 087 1 131 1 133 1 163 1 165 1 219 3 773 3 731 3 608 3 617 3 610 3 565 3 564 1 021 1 014 1 029 1 008 1 009 986 1 005 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosina 0-14-vuotiaat 15-64-vuotiaat Yli 65-vuotiaat

5 1.2.2 Elinkeinot Työlliset toimialoittain 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (A-B) Maa- ja metsätalous 143 131 133 132 120 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 4 4 4 5 3 (D) Teollisuus 621 618 654 617 548 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 21 21 19 29 29 (F) Rakentaminen 187 199 199 198 164 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 273 273 310 296 304 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 140 136 151 139 128 (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. 186 195 205 231 220 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut 680 685 668 718 690 Toimiala tuntematon 20 27 23 10 30 Yhteensä 2 275 2 289 2 366 2375 2236 2284* Lähde: Satamittari *) ennakkotieto 800 Työllinen väestö 2005-2009 700 600 Työntekijämäärä 500 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi (A-B) Maa- ja metsätalous (D) Teollisuus (F) Rakentaminen (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut (C) Kaivostoiminta ja louhinta (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. Toimiala tuntematon

6 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vv. 2005-2009: Työpaikat 2005 2006 2007 2008 2009 (A-B) Maa- ja metsätalous 129 115 121 122 108 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 1 1 1 0 0 (D) Teollisuus 528 529 558 551 455 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 17 21 24 33 30 (F) Rakentaminen 260 293 311 282 270 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 194 207 213 198 198 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 92 100 101 77 72 (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. 127 149 155 156 140 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut 399 401 375 413 404 Toimiala tuntematon 20 27 23 10 30 Yhteensä 1 767 1 843 1 882 1 842 1 707 Lähde: Satamittari 600 Nakkilalaisten työpaikkojen jakautuma vv. 2005-2009 työpaikkojen määrä 500 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 vuosina (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Nakkilan kunnassa oli työpaikkoja vuonna 2009 1707 kpl ja kunnan työssä käyvä väestö oli 2236 henkeä eli työpaikkaomavaraisuus oli 76,3 %.

7 Yritysten liikevaihdon jakautuminen Toimialat Liikevaihto (1000 euroa) 2006 2007 2008 2009 2010 Maa- ja metsätalous 899 401 756 291 480 Kaivostoiminta ja louhinta.... Teollisuus 116 468 137 868 144 381 104 135 95 008 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 242 744 131 896 217 779 221 279 352 735 Rakentaminen 41 085 45 618 48 599 46 456 37 241 Tukku- ja vähittäiskauppa 34 075 36 719 37 946 34 527 32 340 Majoitus- ja rav.toiminta 1 593 1 542 1 524 1 397 1 562 Kuljetus, varastointi 9 221 9 009 6 701 6 200 6 113 Liike-elämän palvelut 5 915 6 043 5 587. 4 731 Terveys- ja sosiaalipalvelut 760 768 1 046 1 013 696 Taiteet, viihde ja virkistys 462 Yhteensä 454 448 371 436 465 962 420 424 532 358 Lähde: Satamittari. = tieto salainen Nakkilalaisten yritysten talous 2006 2007 2008 2009 2010 Liikevaihto (1000 euroa) 454 448 371 436 465 962 420 424 532 358 Aloittaneet yritykset lkm 38 29 29 33 29 Lopettaneet yritykset lkm 26 35 25 24 18 Yritysten lkm 350 352 346 353 379 Yritysten toimipaikkojen lkm 316 435 438 443 418 Lähde: Satamittari Työmarkkinat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työvoima 2 626 2 632 2 656 2575 2561* Työlliset 2 289 2 366 2 375 2236 2284* Työttömät 338 265 236 339 277* Työttömyysaste 12,3 9,9 9,0 11,7 10,4 9,9 Työpaikkaomavaraisuusaste 80,5 % 79,5 % 77,6 % 76,3 % Lähde: Satamittari *) ennakkotieto

8 1.3 Kunnan hallinto Kunnan hallinto-organisaatio sekä kunnan virastot ja laitokset on esitetty sivuilla 121 125. Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä oli 31.12.2011 seuraava: Vakinaiset Sijaiset ja Työllistetyt Yhteensä Toimintayksikkö määräaikaiset Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyömäärä vuodet määrä vuodet määrä vuodet määrä vuodet Yleishallinto ja ruokapalvelu 25 24,7 6 5,6 3 2,9 34 33,2 Sosiaalitoimi 72 71,5 28 28 1 0,9 101 100,4 Sivistystoimi 129 126,8 8 7,2 2 1,7 139 135,7 Tekninen toimi 29 28,6 3 3 0 0 32 31,6 Yhteensä 255 251,6 45 43,8 6 5,5 306 300,9 Vuonna 2010 yht. 248 244,3 45 44,4 7 5,8 300 294,5 160 140 120 100 1 2 8 työllistetyt 2011 80 60 28 129 Sijaiset ja määräaikaiset 2011 Vakinaiset 2011 40 20 0 6 3 72 03 25 29 Yleishallinto Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Varsinkin vanhustenhuollon uusien työntekijöiden vakinaistamisten myötä on koko henkilöstön keski-ikä hienoisessa laskussa. Vuonna 2011 keski-ikä oli 46,0 vuotta. Henkilöstön ikäjakautuma Henkilöstön sukupuolijakautuma yli 60 v 18-29 v Miehet 14 % 8 % 10 % 30-39 v 18 % 50-59 v 34 % Naise 40-49 v 30 % t 86 %

9 1.4 Kunnan toiminnan kehitys Seuraavassa on esitetty kunnan toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset hallinnonaloittain. Tarkempi selvitys toiminnasta on jäljempänä luvussa 5. Keskushallinto/Yleishallinto Valtuusto hyväksyi 29.1.2007 Nakkila 2012 kuntastrategian, joka toimii ohjeena laadittaessa talousarvioita ja suunnitel-maa sekä muita suunnitelmia. Kuntastrategian 2016 valmistelu on käynnistetty valtuustoseminaarissa helmikuussa 2010. Strategian valmistelua jatkettiin edelleen vuoden aikana. Vuonna 2009 hyväksyttiin Porin kaupunkiseutusuunnitelma ja Porin seudun rakennemallin valmistelu aloitettiin yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Rakennemalli valmistui vuoden 2010 aikana ja se lähetettiin kuntiin hyväksyttäväksi vuoden 2011 alussa. Ympäristöministeriö hyväksyi maakuntakaavan vuoden 2011 marraskuussa. Yleiskaavan perusselvitykset: rakennusinventointi, maisemaselvitys, arkeologinen selvitys ja luontoselvitys valmistuivat vuoden 2010 aikana. Yleiskaavan laatimisesta hyväksyttiin suunnittelusopimus FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa. Vuoden 2011 aikan valmisteltiin yleiskaavaluonnosta. Tavoitteena on asettaa yleiskaavaluonnos nähtäville kevään 2012 aikana. Elinkeinotoimi Nakkilan kunnan elinkeinotoimen hoitamisesta vastaa Porin seudun kehittämiskeskus Oy sopimuksen perusteella. Elinkeinojen kehittämistyötä ohjaa Porin seudun uusi elinkeinostrategia Rohkeasti uuteen, joka valmistui vuoden 2010 aikana. Nakkilan kunta kuuluu osana Porin kaupunkiseudun kehittämisohjelman (KO-KO) piiriin, joka on korvannut ns. AKO-ohjelman. Yrittäjien, Posek Oy:n ja kunnan välinen Kuntaklubin toiminta jatkui vuoden aikana. Vuoden yrittäjäpalkinto luovutettiin Konttimet Oy:lle ja nuoren yrittäjän tunnustus Nakkilan Kuntokeskus Oy:lle. Terveydenhuolto Nakkilan kunnan terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2011 9.493.718. Menot nousivat vuoteen 2010 verrattuna noin 9,1 %. Erikoissairaanhoidon menot nousivat 15,5 % ja perusterveydenhuollon menot alenivat 3,0 %. Terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2010 1.502 asukasta kohti ja vuonna 2011 1.642 asukasta kohti. Maataloustoimi Maataloushallinnon uudistuksesta päätettiin siten, että Nakkilan kunta kuuluu 1.1.2012 lukien Rauman seudun maataloushallinnon yhteistyöalueeseen, jonka isäntäkunta toimii Eura. Euran kunnan kanssa hyväksyttiin lisäksi sopimus, jolla maataloussihteeri voi sivutoimiluvalla edelleen hoitaa eräitä Nakkilan kunnan tehtäviä (esim keskusvaalilautakunnan sihteerin tehtävät). Rakennustarkastus Rakennustarkastuksessa ei vuonna 2011 tapahtunut oleellisia muutoksia. Omakotilupien määrä nousi hieman viime vuodesta 4:stä 6:een, joka on kuitenkin vielä alle keskimääräisen rakentamistason (10 kpl). Rakentamisen tilavuusmäärä vastasi vuotta 2008. Erilaisia lupia myönnettiin v. 2011 yht. 66. Joulukuussa 2011 aloitettiin rakennusvalvonnan tietojärjestelmän muuttaminen. Tarkoituksena on siirtyä käyttämään Tekla Gis -järjestelmää Porin seutukäytössä. Ympäristötoimi Ympäristösuojelun toiminnassa ja taloudessa ei ollut olennaisia muutoksia vuonna 2011.

10 Sosiaalilautakunta Lastenvalvojan palvelut, vammaispalvelut ja psykososiaaliset palvelut siirtyivät Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän järjestettäväksi 1.1.2011 alkaen. Vanhustenhuollon kehittämistyö jatkui aktiivisena, ikäihmisten ryhmäliikunnan kehittäminen oli vuoden 2011 selkeä painopiste. Vastuusairaanhoitajamallin mukainen vanhusten laitos- ja asumispalveluiden organisointityö jatkui painopisteenä toimintasuunnitelmien luominen osastoittain sekä vanhustenhuollon yhteisten tavoitteiden juurruttaminen. Sosiaalitoimen kuntouttavaa työtoimintaa tarjoava työtoritoiminta ja rempparyhmä jatkoivat toimintaansa syyskuun loppuun 2011 saakka. Toiminnan kehittämistä jatketaan vuonna 2012. Lastensuojelutyössä otettiin vuonna 2012 käyttöön ryhmämuotoiset ja toiminnalliset menetelmät. Sivistystoimi Päiväkoti Kuperkeikan laajennus Valtuusto hyväksyi 18.11.2011 päiväkoti Kuperkeikan laajennuksen hankesuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi ja varasi vuoden 2012 talousarvion investointiosaan 400.000 euron määrärahan hankkeen aloitusta varten. Hanketta valmisteltiin koko vuoden 2011 ajan tekemällä ensin tarveselvitys, jota käsiteltiin sivistyslautakunnassa kaksi kertaa. Kirjastotoimi Vuoden 2011 aikana Satakirjastot yhteisjärjestelmä laajeni koko maakunnan laajuiseksi. Tämä on vielä lisännyt järjestelmän käytettävyyttä kirjastoissa. Vuoden aikana on tehty selvitys kirjastojen maksujärjestelmistä ja esitys kirjastojärjestelmään liittyvien maksujen yhtenäistämisestä kaikissa Satakirjastoihin kuuluvissa kunnissa. Kuntien päätökset asiasta tehdään vuoden 2012 alkupuolella, jonka jälkeen uudet maksut otetaan käyttöön. Vuoden 2011 aikana on valmisteltu uuden kirjastojärjestelmän hankintaa. Tällä hetkellä tarjolla on vain yksi suomenkielinen yleisille kirjastoille soveltuva uutta luettelointiformaattia tukeva järjestelmä. Ohjelmistossa on ilmennyt pilottikäyttäjillä paljon ongelmia, joten hankinnan valmistelu jatkuu. Samalla on ryhdytty valmistelemaan uuden asiakasliittymän hankintaa. Varsinaisessa kirjastotoiminnassa Nakkilassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Kirjaston käyttöluvut pysyivät suunnilleen ennallaan. Lainausten määrä henkilötyövuotta kohti nousi edelleen suhteessa samankokoisten kuntien keskiarvoon. Kulttuuritoimi Vuosi 2011 oli Nakkilan kunnan 150- vuotisjuhlavuosi, joten erilaisia kulttuuritapahtumia järjestettiin runsaammin kuin ns. normaalina vuotena. Tapahtumia oli kaikenikäisille. Alkuvuoden, 1.1.-30.4., ajan myös jatkui Satakunnan Taidetoimikunnan tukema hanke "Kulttuuria lapsille ja vanhuksille", minkä puitteissa eritoten lapsille järjestettiin paljon erilaisia kulttuuri- ja kädentaidonpajoja. Nuorisotoimi OPM:n tukema Karhukuntien yhteinen nuorten mediapaja ja nuorten aloitekanava.fi toimivat Karhukuntien alueella Nakkilassa lähes parhaiten ja aktiivisimmin. Mediapajan kolmas (ja hankkeena viimeinen) vuosi käynnistyy huhtikuun puolivälissä 2012. Pitkään puhuttanut Nakkilan nuorisotila-asia eteni v. 2011 aikana, kun sivistyslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että nuorisotilaksi tulisi osoittaa liikuntakeskuksen kellarikerroksen tiloja. Kunnanhallitus hyväksyi lautakunnan esityksen v. 2012 puolella.

11 Liikuntatoimi Sivistyslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle 1.11.2011, että Nakkilan liikuntatoimen palvelujen tuottamistavoissa v. 2012 alusta lukien edetään siten, että palvelut tuotetaan osin itse osin ostopalveluina ja kuntien yhteistyöllä. Liikuntasihteerin virka ja liikunta-alueiden hoitajan toimi jätetään täyttämättä. Kunnanhallitus hyväksyi lautakunnan esityksen 28.11.2011 329. Tekninen toimi Kunnanvirastorakennuksen salaojat sekä sadevesiviemärijärjestelmät uusittiin kokonaisuudessaan sekä kellarin seiniä vesieristettiin ja niiden ympärille asennettiin patolevyt, routaeristystä ja kapillaarikatkosorakerrokset. Ruskilan koululle rakennettiin hätäpoistumistiejärjestely ja iltapäiväkerhotilojen ilmastointi uusittiin. Tattaran koulun ikkunoita uusittiin. Kirkonseudun koululle asennettiin uudet pääovet. INVESTOINNIT VUONNA 2011 Investointimäärärahoista 1.850.826 käytettiin vuonna 2011 1.821.846. Merkittävimmät investointikohteet olivat Kunnantalon alakerran ulkopuolinen vesieristys 151.520 sekä Tervasmäen alueen viemäröinti 108.218. Talonrakennusinvestointien määrä oli yhteensä 249.411. Uusiin maa-alueisiin (kaavoitettavat omakotialueet) investoitiin 533.008. Toisaalta käyttöomaisuuden myyntiä (maa-alueet) merkittiin 174.429. Muut investointikohteet talousarviossa toteutuivat seuraavasti: Julkisen käyttöomaisuuden (teiden rakentaminen ja päällystäminen, tievalaistus, puistot yms.) investointimenot olivat yhteensä 180.400 (talousarvio 204.000 ). Leikkikenttien ja puistojen kalustuksiin investoitiin yhteensä 26.529. Rakennuskaavateiden päällystämiskustannukset olivat 33.663, rakentamiskustannukset 90.896 ja valaistuskustannukset 29.311. Palvelukeskus Hyppingillä suoritettiin korjaustöitä sekä rakennukseen asennettiin sprinklerijärjestelmä. Päiväkoti Kuperkeikan laajennuksen hankesuunnitelma valmistui syksyllä 2011. Soinilantien uudelle asuntoalueelle rakennettiin uudet kadut ja kunnallistekniikka. Myllärin asuntoalueen katuvalaistus rakennettiin sekä Kotimetsänpolun katuvalaistus uusittiin. Kareksen leikkikenttä perusparannettiin. Viikkalan vesijohtosaneerauksia tehtiin kattavasti. Haja-asutusalueen viemäröinti jatkui Ruskilan ja Tervasmäen hankkeilla, Viikkalan jätevedenpumppaamo saneerattiin sekä viemäriverkoston saneerausta jatkettiin eri alueilla.

12 1.5 Arvioitu kehitys alkaneella tilikaudella Vuoden 2012 vuosikate on talousarvion mukaan 1.095.000. Talousarviossa arvioidaan vuoden 2012 tulos 215.000 alijäämäiseksi. Toimintamenot kokonaisuutena nousevat vuoden 2012 talousarviossa 2,4 % vuoden 2011 toteutuneisiin menoihin verrattuna. (Toimintamenot v. 2011 30.231.570 ja talousarviossa v. 2012 30.970.616.) Vuoden 2012 talousarviossa verotulot (17.540.162 ) ovat 2,0 % suuremmat vuoden 2011 toteutuneeseen lukuun (17.190.045) verrattuna. Toimintamenot siis kasvavat verotuloja hieman nopeammin. Valtionosuuksien arvioidaan nousevan 3,3 %. Vuonna 2012 jatketaan edelleen talouden pitkän aikavälin tasapainotusohjelman toteuttamista. Tämä merkitsee mm., että avoimiksi tulevia virkoja ja toimia jätetään mahdollisuuksien mukaan täyttämättä ja tehtävien hoito pyritään järjestämään uusilla tavoilla huomioimalla selkeät tehtäväkuvat ja henkilöstön kehittymismahdollisuudet. Vuonna 2006 keskitettiin puhtaushuoltopalvelut teknisen lautakunnan alaisuuteen. Vuonna 2007 keskitettiin ruokahuoltopalvelut ja perustettiin ruokapalveluyksikkö kunnanhallituksen alaisuuteen. Hallinnon palveluyksikön perustamista selvitetään edelleen vuoden 2012 aikana ja uudistus on tarkoitus kytkeä lautakuntaorganisaation uudistukseen 1.1.2013 lukien. Palvelujen rakenteellisia muutoksia olisi välttämätöntä jatkaa tulevan suunnittelukauden aikana. Vuoden 2012 talousarviossa talonrakennusinvestoinnit ovat 2,5 milj.. Korjausinvestointitarve on selvästi suurempi verrattuna talousarvion ja suunnitelman määrärahoihin. Tarpeettomasta kiinteistökannasta pyritään mm. tästä syystä edelleen luopumaan. 1.6 Talouden kehitys 1.6.1 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 2,9 %. Koko vuonna 2011 yksityinen kulutus kasvoi 3,3 % ja julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,8 %. Investoinnit kasvoivat 4,6 %. Työttömyysaste Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 oli 7,8 % kun edellisen vuoden vastaava luku oli 7,4 %. Nakkilan kunnan työttömyysaste oli 31.1.2011 10,8 % ja 31.12.2011 11,7 %. Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen vuonna 2011 3,6 %. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 4,7 %: Yritystoimintaylijäämä eli liikevoitto kasvoi nimellisesti 15 % edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo kasvoi 5,5 %. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2011 3,4 %. (Nakkilan kunnan verotulojen kasvu oli 3,5 %) Kuntien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,4 % ja investointien arvioidaan kasvaneen 6,8 %. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 54,0 %. Kuntaliiton julkaiseman kuntapalvelujen pelastusohjelman 2010 2013 mukaan kuntaliitto on asettanut tavoitteen, että vuodesta 2011 alkaen kuntatalous tasapainottuu niin, että kaudella 2011 2013 kuntasektorin tilikauden tulos on vuosittain tasapainossa ja lainakanta ei ylitä 17 mrd euroa vuonna 2013. Kuntien lainamäärä vuonna 2010 on noin 13 mrd euroa. Tavoitteen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvua on hidastettava perusvaihtoehdon mukaisesta kehityksestä yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa 2,5 %:iin vuosina 2011 2013. Näin toimien kuntien toimintamenojen kasvua voidaan hillitä noin 350 milj.eurolla vuodessa muutoin toteutuvasta. Pelastusohjelman mukaan valtion on tultava kuntia vastaan ja osallistuttava kuntapalvelujen rahoituspohjan turvaamiseen osoittamalla

13 kunnille yhteensä 500 milj.euron tulon lisäykset viimeistään vuodesta 2011 alkaen. Kuntaliiton verkkojulkaisun Kuntatalouden vakauttaminen mukaan hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus joutuu tasapainottamaan ohjelmansa mukaan julkista taloutta, jotta valtion velkasuhde saadaan kääntymään alenevalle uralle. valtiontalouden alijäämä pysymään alhaisena ja Suomen luottoluokitus pidettyä parhaalla tasolla. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja taloustilanteen säilyessä epävakaana todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan. Kuntaliiton esitykset vuoden 2013 2016 peruspalveluohjelmaan ovat: Kuntien veopohjan laajentaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Elvytys Kuntien toiminta, kunta-valtiosuhteen kehittäminen 1.6.2 Kunnan talouden kehitys Nakkilan kunnan tulos- ja rahoituslaskelman tunnusluvut heikkenivät vuonna 2011. Vuosikate laski vuoden 2010 1.724.000 eurosta 1.315.000 euroon. Vuosikate / poistot-% laski 150,0:stä 106,5:een. Verotulot kasvoivat noin 0,6 milj.euroa (3,5 %), valtionosuudet noin 0,5 milj.euroa (4,6 %). Verotulojen tasaus kasvoi edelleen. 2010 2011 Verotulot 16.603.469 17.190.045 Valtionosuudet 10.071.754 10.535.656 - tästä verotulojen tasausta 1.778.562 2.006.656 Maksuvalmius heikkeni vuonna 2011. Kassavaroja oli vuoden 2010 lopussa 2.808.000 ja vuoden 2011 lopussa 2.112.000. Kassavarat riittivät noin 23 päivän menoihin. Taseen tuunnusluvut kohenivat hieman ja tase vahvistui. Kunnan omavaraisuus-%, joka mittaa kunnan vakavaraisuutta parani ollen 73,37. Kunnan lainamäärä asukasta kohti laski ollen enää 389. Koko kuntakonsernin lainamäärä asukasta kohti oli selvästi suurempi eli 1.669, mutta oli laskusuunnassa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus-% laski vuoden 2010 20,5 prosentista 18,8 prosenttiin. Vuoden 2011 tilikauden tulos oli 76.172 ja ylijäämä 184.048. Tarkempi selvitys menoista, tuloista ja talousarvion toteutumisesta ilmenee luvusta 5. 1.7. Sisäisen valvonnan järjestäminen 1) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Nakkilan kunnan sisäinen valvonta perustuu valtuuston hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen, jossa on määritelty sisäisen valvonnan vastuut ja talouden hoitoon kuuluva sisäisen valvonta. Muita keskeisiä johtosääntöjä ja ohjeita sisäisen valvonnan kannalta ovat: - hyvän hallinnon ohje, - hallintosääntö, - kunnanviraston johtosääntö, - taloussääntö, - konserniohje. Toimielinten päätösten oikeellisuutta valvotaan siten, että toimielimen pöytäkirja on toimitettava kunnanhallitukselle ja viranhaltijan pöytäkirja asianomaiselle lautakunnalle. Delegoidun päätösvallan osalta toimielin voi käyttää tarvittaessa otto-oikeutta ja päättää asiasta uudelleen. Käytännössä ottooikeutta on käytetty erittäin harvoin. 2) Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sisäisen valvonnan ohjausjärjestelmä perustuu kunnanhallituksen ohjeeseen sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organi-

14 saatiossa. Ohjausjärjestelmässä keskeisiä toimintoja ovat strateginen suunnittelu, taloussuunnittelu, lautakuntien käyttösuunnitelmat ja laskentajärjestelmä, pääkirjanpito, ostoreskontra, myyntireskontra ja palkanlaskenta. Hallintokunnat toimittavat raportit talousarviovuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallitukselle 30.4, 31.8. ja 31.12. tilanteista. Lisäksi toimin-nallisten tavoitteiden toteutumisesta hallintokunnat toimittavat kunnanhallitukselle raportit 31.8. ja 31.12. tilanteista. Kunnanhallitus toimittaa kyseiset raportit myös valtuustolle tiedoksi. Edellisen vuoden tilinpäätöksen yhteydessä toimitetaan valtuustolle tiedoksi 30.4. talousarvion toteutumistilan tai aikataulun salliessa myöhäisempi talousarvion toteutumistilanne. Osavuosikatsaus 31.8. toimitetaan valtuustolle siten, että toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen niistä selviää. Kunnan johtoryhmä käsittelee tulosarvion toteutumista kuukausittain. Esittelijöiden tulee informoida hallintokuntaansa käyttösuunnitelmien toteutumisesta niin, että toimielimellä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Valtuusto on myöntänyt talousarvion tulo- ja menomäärärahat tulosalueittain bruttoperiaatteella. Tavoitteiden asettamiseen tulee edelleen tulee kiinnittää huomiota. 3) Riskienhallinnan järjestäminen Vahinkojen varalta kunnalla on tapaturmavakuutus ja vahinkovakuutus, joka kattaa esinevahingot ja henkilöstön vastuuvakuutuksen. Kunnalla ei ole erillistä riskienhallintasuunnitelmaa. Sopimusten valmistelun yhteydessä pyritään kartoittamaan myös mahdolliset riskit. Riskien hallinta on osa päivittäistä toimintaa työpisteissä ja työnjohdon tehtäviin kuuluu vahinkojen ennalta ehkäiseminen. Työsuojelupäällikkö valvoo työoloja. 4) Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta perustuu mm. taloussäännön 3.8. mukaisen kunnanhallituksen ohjeen ostolaskujen käsittelyjärjestyksestä ja maksumääräysten antajista, irtaimen omaisuuden luettelointi ja poisto-ohjeiden, saatavien laskutus ja perintäohjeiden sekä tilahankkeiden ja toiminnallisten hankkeiden yleissuunnitteluohjeen määräyksiin. Valtionosuutta saavissa hankkeissa noudatetaan avustuspäätöksissä määrättyjä ehtoja. Sellaisia käsittelynpuutteita, jotka olisivat johtaneet taloudellisiin menetyksiin, ei ole havaittu. 5) Sopimustoiminta Kaikilla tilivelvollisilla viranhaltijoilla on vastuu oman toimialueensa sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan jatkuvasta ylläpitämisestä. Sopimusriskejä pyritään arvioimaan mahdollisimman kattavasti sopimusta valmisteltaessa. Erillistä sopimuksen hallintajärjestelmää kunnassa ei ole käytössä. Tilivelvollisilla viranhaltijoilla on velvollisuus seurata sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikoja. 6) Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnanhallituksen ohjeessa sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organisaatiossa on määräykset sisäisen valvonnan vastuualueista. Kunnanhallitus on vastuussa koko sisäisen organisaation luomisesta ja valvonnan toiminnan varmistamisesta. Jokaisen toimielimen jäsenet ovat vastuussa tekemistään päätöksistä ja oman toimialansa toiminnan seurannasta. Toimielimen tehtävänä on myös seurata alaistensa viranhaltijoiden päätöksiä ja tarvittaessa käyttää otto-oikeutta. Viranhaltijoiden on pidettävä päätöksistään pöytäkirjaa, joka tulee esittää kunnanhallitukselle tai ko. lautakunnalle seuraavassa kokouksessa. Toimielinten on erityisesti valvottava, onko päätökset tehty viranhaltijan toimivallan puitteissa. Kunnan hallinnon

15 valvonta toteutuu myös julkisuusperiaatteen kautta. Hallintokuntien samoin kuin viranhaltijoiden päätökset on pidettävä asianmukaisesti nähtävillä ja annettava tiedoksi ja pantava täytäntöön. Sisäisestä valvonnasta vastaa kunnanhallitus ja järjestelmän toimeenpanoa johtaa kunnanjohtaja. Jokainen tilivelvollinen on vastuussa riittävän sisäisen valvonnan järjestämisestä toimialallaan. Sisäinen valvonta on jatkuvaa toimintaa ja liittyy eri työvaiheiden varojen käytön tarkkailuun. Sisäistä tarkkailua varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseksi tehdään jatkuva toimintana. Ostoreskontraa hoidetaan sähköisessä järjestelmässä, joka luo hyvät edellytykset jatkuvan sisäisen valvonnan toteutumiseen. Kunnanhallitus on antanut erillisen ohjeen EU-hankkeiden hallinnoinnista. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ja selventää EUosarahoitteisten hankkeiden suunnittelua ja hallinnointia Nakkilan kunnassa. Ohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeiden hallinnointiin ja taloudenpitoon, julkisista hankinnoista annetun lain mukaisiin menettelyihin sekä mahdollisiin delegointeihin ja hankkeiden oikeaan dokumentointiin. EUhankkeiden toteutumista kunnassa on tarkastettu myös työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Tarkastusraporteissa ei ole ollut huomautettavaa kunnan järjestelmien suhteen.

16 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma vuosi/1000 2011 2010 2009 Toimintatuotot 3 719 3 525 3 379 Toimintakulut -30 232-28 547-27 254 Toimintakate -26 513-25 021-23 875 Verotulot 17 190 16 603 16 098 Valtionosuudet 10 536 10 072 9 129 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 62 49 57 Muut rahoitustuotot 102 69 87 Korkokulut -51-43 -57 Muut rahoituskulut -11-6 -4 Vuosikate 1 315 1 724 1 435 Poistot käyttöomaisuudesta -1 239-1 149-1 106 Satunnaiset tuotot 0 0 753 Tilikauden tulos 76 574 1 080 Poistoeron vähennys 37 38 40 Varausten lisäys/vähennys 71 9-3 Tilikauden yli-/alijäämä 184 621 1 117 Toimintamenot nousivat vuonna 2011 5,9 % ja toimintatulot nousivat 5,5 %. Vuosikate laski 23,7 %. Verotulojen yhteismäärä nousi 3,5 % ja valtionosuudet 4,6 %. Verotuloista kunnallisvero nousi 2,2 %, kiinteistövero nousi 11,2 % ja yhteisövero-osuus nousi 20,6 %. Käyttöomaisuuden poistojen yhteismäärä nousi edellisestä vuodesta 89.614. Tilikauden ylijäämä laski vuoden 2010 621.000 eurosta 184.048 euroon vuonna 2011. Taseen kumulatiivinen ylijäämä 31.12.2011 on siten 3.871.044. 2.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 2011 2010 2009 Toimintatuotot/toimintakulut, % 12,3 12,35 12,4 Vuosikate/Poistot-% 106,5 150,01 129,62 Vuosikate, /asukas 227 298 251 Asukasmäärä 5781 5791 5719 Ensimmäinen tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa kunnan varsinaisen toiminnan kuluista saadaan katettua palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla. Luku osoittaa myös, että 87,7 % toimintakuluista katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate/poistot-% ilmoittaa, kuinka suuri osa käyttöomaisuuden poistoista saadaan katettua vuosikatteella. Tämä tunnusluku heikkeni vuoden 2010 150,01 prosentista 106,5 prosenttiin. Vuosikate oli 227 asukasta kohti.

17 Toimintatuotot/toimintamenot,% 2008 2009 2010 2011 Nakkila 10,8 12,4 12,35 12,3 2000-6000 as. kunnat 18,3 19 19,2 6001-10000 as. kunnat 19 20,1 20,6 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat Vuosikate, /asukas 2008 2009 2010 2011 Nakkila 469 251 298 227 2000-6000 as. kunnat 223 297 403 6001-10000 as. kunnat 262 299 413 500 400 300 200 100 0 2008 2009 2010 2011 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat Vuosikate / poistot, % 2008 2009 2010 2011 Nakkila 218,3 129,6 150 106,5 2000-6000 as. kunnat 120 152 197 6001-10000 as. kunnat 120 128 175 250 200 150 100 50 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat 0 2008 2009 2010 2011 Asukasmäärä 2008 2009 2010 2011 Nakkila 5783 5719 5791 5781 5800 5750 Nakkila 5700 5650 2008 2009 2010 2011 2.3 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden 2011 tulos ennen poistoeron ja varausten muutosta on 76.172,72. Poistoeron muutos ja varauksen lisäys ovat seuraavat: - tehtyjä poistoeroja tuloutetaan suunnitelman mukaan 36.701,17 - kuntien yhteisen jätevesiviemärin rahoittamista varten tehtyä investointivarausta purettiin v. 2011 71.175. Edellä mainittujen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämä on 184.048,89, joka esitetään kirjattavaksi taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään. Vuoden 2011 ylijäämän kirjaamisen jälkeen taseen ylijäämä on 3.871.044,66.

18 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma vuosi/1 000 2011 2010 2009 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 315 1 724 1 434 Satunnaiset erät 753 Tulorahoituksen korjauserät -106-7 -615 Investointien rahavirta Investointimenot -1 822-2 007-2 618 Rahoitusosuudet investointeihin 262 212 Pysyvien vastaavien myyntitulot 205 3 136 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 106 7 615 Investoinnit, netto -1 511-1 734-1 655 Rahavirta/toiminta ja investoinnit. -302-18 -83 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennys 22 92 19 Antolainojen lisäys -160-1 -175 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -402-403 -1 303 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja po. muut. -26-13 12 Vaihto-omaisuuden muutos -1 Saamisten muutos 16-173 -412 Korott. pitkä- ja lyh.aik. velk. muut. 155-67 484 Rahoituksen rahavirta -395-565 624 Rahavarojen muutos -696-584 541 Rahavarat 31.12. 2 112 2 808 3 392 Rahavarat 1.1. 2 808 3 392 2 851 Rahoituslaskelma osoittaa, miten rahoitustarve on katettu. Rahoituslaskelman alussa olevat tulorahoituksen erät ovat samat kuin tuloslaskelmassa. Laskelmasta ilmenee, että tulorahoitus olisi juuri riittänyt nettoinvestointien rahoitukseen. Lainojen lyhennyksiä maksettiin 401.513,71. Kassavarat vähenivät 696.034,96.

19 3.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2011 2010 2009 Investointien tulorahoitus, % 72,17 98,75 59,61 Pääomamenojen tulorahoitus, % 55,67 83,77 37,12 Lainanhoitokate 3,02 3,96 1,10 Rahavarat, 1000 2112 2808 3392 Kassastamaksut/vuosi, milj. 33 31,0 32,1 Rahavarojen riittävyys, pv 23,59 33,05 39,41 Asukasmäärä 5781 5791 5719 Investointien tulorahoitus-% ilmoittaa, mikä osuus investointien omahankintamenosta on voitu kattaa tulorahoituksella. Vuosikatteen alenemisesta johtuen investointien tulorahoitus-% laski vuoden 2010 98,75 %:sta 72,17 %:iin. Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden lainakustannusten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Tämä luku laski 3,96:sta 3,02:een. Rahavarat laskivat edellisvuodesta. Vuoden lopun rahavarat riittivät vuonna 2011 23 päivän menoihin. Investointien tulorahoitus,% 2008 2009 2010 2011 Nakkila 210,9 59,61 98,75 72,17 2000-6000 as. kunnat 55 81 89 6001-10000 as. kunnat 59 68 88 250 200 150 10 0 50 0 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat 2008 2009 2010 2011 Lainanhoitokate 2008 2009 2010 2011 Nakkila 3,77 1,1 3,96 3,02 2000-6000 as. kunnat 1,1 1,3 1,8 6001-10000 as. kunnat 1,1 1,1 1,5 5 4 3 2 1 0 2008 2009 2010 2011 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat Pääomamenojen tulorahoitus,% 2008 2009 2010 2011 Nakkila 155,8 37,1 83,77 55,67 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 Kassan riittävyys, päiviä 2008 2009 2010 2011 Nakkila 34,54 39,41 33,05 23,59 2000-6000 as. kunnat 28 32 35 6001-10000 as. kunnat 27 32 30 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011

20 4 TASETARKASTELU 4.1 Kunnan tase Kunnan tase on esitetty tiivistelmänä seuraavaksi ja tarkemmin sivuilla 92-93. Taseen loppusumma aleni vuoteen 2010 verrattuna 117,136,99. Vastaavaa -puolella pysyvien vastaavien määrä nousi 516.073 ja saamisten määrä aleni 15.913. Rahojen ja pankkisaamisten määrä laski 696.034,96. Vastattavissa oman pääoman määrä nousi 184.048 ja vieraan pääoman määrä laski 470.076. Pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä laski 246.329 ja lyhytaikaisen vieraan pääoman määrä nousi 153.670. Talousarviolainojen määrä oli vuoden lopussa 2,25 milj., kun otetaan huomioon vuonna 2012 erääntyvät lyhennykset, jotka sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Kunnan korollisten lainojen määrä oli 31.12.2011 389 /asukas, mikä on 69 /asukas vähemmän kuin vuonna 2010.. Omavaraisuusaste, % 2008 2009 2010 2011 Nakkila 72,83 70,28 72,59 73,37 2000-6000 as. kunnat 56 58,7 59,7 6001-10000 as. kunnat 58 56,4 57,4 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat Suhteellinen velkaantuneisuus, % 2008 2009 2010 2011 Nakkila 17,66 23,36 20,5 18,84 2000-6000 as. kunnat 40 36,9 36,3 6001-10000 as. kunnat 41 42,5 41 50 40 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat Rahoitusvarallisuus /asukas 2008 2009 2010 2011 Nakkila -282-339 -320-397 2000-6000 as. kunnat - 1487-1306 -1285 6001-10000 as. kunnat - 1531-1626 -1648 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 2008 2009 2010 2011 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat Lainakanta, /asukas 2008 2009 2010 2011 Nakkila 408 534 458 389 2000-6000 as. kunnat 1580 1531 1596 6001-10000 as. kunnat 1620 1872 1876 2000 1500 1000 500 0 2008 2009 2010 2011 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat

T a s e vuosi/1000 21 2011 2010 2009 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 455 558 523 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 884 2 536 2 436 Rakennukset 4 455 4 621 4 390 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 267 4 089 3 938 Koneet ja kalusto 194 239 195 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 20 84 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 5 444 5 299 5 183 Muut lainasaamiset 1 335 1 197 1 289 Muut saamiset 26 26 25 Pysyvät vastaavat yht. 19 082 18 566 18 064 Toimeksiantojen varat 185 106 114 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 636 499 657 Lainasaamiset 1 1 11 Muut saamiset 74 5 51 Siirtosaamiset 523 649 457 Saamiset yhteensä 1 512 1 528 1 355 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 2 112 2 808 3 392 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 626 4 339 3 749 VASTAAVAA yht. 22 893 23 010 22 927 VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma 12 441 12 441 12 441 Edell. tilik. yli-/alijäämät 3 687 3 065 442 Tilikauden yli-/alijäämä 184 622 1506 Arvostuserät Oma pääoma yht. 16 312 16 128 14 389 Varaukset Poistoero 415 452 530 Vapaaehtoiset varaukset 71 77 Toimeksiantojen pääomat 149 95 167 Vieras pääoma Pitkäaik. vieras pääoma 1 850 2 250 1 154 Lyhytaikainen 4 167 4 0132 4 398 Vieras pääoma yht. 6 017 6 263 5 552 VASTATTAVAA yht. 22 893 23 010 20 716 2 278 2 374 3 178

22 4.2 Taseen tunnusluvut 2011 2010 2009 Omavaraisuusaste,% 73,37 72,59 70,28 Rahoitusvarallisuus /asukas -397-320 -339 Suhteellinen velkaantuneisuus % 18,84 20,50 23,36 Lainakanta, 1000 2 250 2651 3 055 Lainat /asukas 389 458 534 Lainasaamiset, 1000 1 335 1 197 1 289 Asukasmäärä 5781 5791 2719 Omavaraisuus-% mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan. Se lasketaan karkeasti ottaen oman pääoman ja varausten yhteissumman ja taseen loppusumman suhteena. Omavaraisuus-% on noussut 72,59 %:sta 73,37 %:iin. Rahoitusvarallisuus-tunnusluku osoittaa, kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman. Näin ei ole, vaan vajausta on 397 euroa asukasta kohti. Suhteellinen velkaantuneisuus-% kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (mukaanluettuna verot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Tämä tunnusluku laski vuoden 2010 20,5 %:sta 18,84 %:iin. Lainakantaan sisältyvät pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kirjatut velat ja lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät em. lainojen vuonna 2012 maksettavat lyhennykset sekä lyhytaikainen laina. Lainasaamisiin sisältyvät pysyviin vastaaviin kirjatut antolainat kunnan tytäryhteisöiden ja muiden yhteisöiden investointien rahoittamiseen. Kunnan korollisten lainojen määrä laski vuonna 2012 2,25 miljoonaan euroon ja on asukasta kohti 389. Alle 6000 asukkaan kunnissa lainaa asukasta kohti oli 1.596 euroa vuonna 2010.

23 Kunnan kokonaistulot ja menot Nakkilan kokonaistulot ja menot vuonna 2011 on esitetty seuraavassa. Laskelma on tehty tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. TULOT 1.000 MENOT 1.000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 3 719 Toimintakulut 30 231 Verotulot 17 190 Korkokulut 51 Valtionosuudet 10 536 Muut rahoituskulut 12 Korkotuotot 62 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 102 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot Pakollisten varausten lis (+), väh. (-) Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappio 1 hyödykkeiden luovutusvoitot -106 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot 1821 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 311 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 160 Antolainasaamisten vähennykset 22 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 401 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 31 836 Kokonaismenot yhteensä 32 677 Ostopalveluiden ja henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 2007-2011 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2007 2008 2009 2010 2011 Muut kulut Henkilöstökulut Ostopalvelut

24 4.3 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt Yhdistelty Ei yhdistelty Kiinteistöyhtiöt 5 Nakkilan Kotiteollisuuskoulu Nakkilan Villilänkartano Nakkilan Vuokra-asunnot Nakkilan Kunnanahde Jokilaakson terveyskeskuskiinteistöt Asuntoyhtiöt 3 As Oy Nakkila Tarhakoto As Oy Nakkilan Penttalankoto As Oy Kotiportti Muut yhtiöt 1 Nakkilan Lämpö Oy Kuntayhtymät 4 Satakunnan Sairaanhoitopiiri ky Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky Satakuntaliitto Satakunnan koulutuskuntayhtymä Osakkuusyhteisöt 2 Koy Nakkilan keskuskortteli Villilä Studiot Oy Yhteensä 15 Tytäryhteisöjen taseet on yhdistelty konsernitaseeseen kokonaisina ja kuntayhtymien taseet kunnan omistusosuuden suhteessa. Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu taseista ja vähemmistöosuudet on tytäryhteisöjen osalta erotettu omasta pääomasta. Osakkuusyhteisö on yhdistelty konsernitaseeseen pääomaosuusmenetelmällä.

25 KONSERNITULOSLASKELMA 2011 2010 1 000 Toimintatuotot 21 513 21 479 Toimintakulut -47 305-44 866 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta -1494 38 Toimintakate 25 793-23 349 Verotulot 17 190 16 603 Valtionosuudet 10 536 10 072 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 32 75 Muut rahoitustuotot 195 110 Korkokulut -225-202 Muut rahoituskulut -81-54 Vuosikate 1 852 3 256 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2164-2 113 Satunnaiset erät 4 Tilikauden tulos -307 1 099 Tilinpäätössiirrot 88-148 Vähemmistöosuudet -12-64 Tilikauden ylijäämä -231 929 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 45,47 47,87 Vuosikate/Poistot, % 85,58 154,04 Vuosikate, euroa/asukas 320,52 562,08 Asukasmäärä 5781 5791

26 KONSERNITASE 2011 2010 2011 2010 VASTAAVAA 1 000 1 000 VASTATTAVAA 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 25 594 25 694 OMA PÄÄOMA 15 291 15 673 Aineettomat hyödykkeet 503 708 Peruspääoma 12 577 12 576 Aineelliset hyödykkeet 24 232 24 267 Arvonkorotusrahasto 0 0 Maa-alueet 3 387 3 040 Muut omat rahastot 259 260 Rakennukset 14 895 15 449 -Edellisten tilik. yli-/alijäämä 2 686 1 907 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 404 4 213 Tilikauden yli-/alijäämä -231 929 Koneet ja kalusto 871 922 VÄHEMMISTÖOSUUDET 103 96 Muut aineelliset hyödykkeet 529 574 POISTOERO JA VAPAA- Ennakkomaksut ja EHTOISET VARAUKSET 1 142 1 200 keskeneräiset hankinnat 146 68 Poistoero 516 576 Sijoitukset 859 719 Varaukset 626 624 Osakkeet ja osuudet 656 607 PAKOLLISET VARAUKSET 192 164 Muut lainasaamiset 82 112 Eläkevaraukset 1 1 Muut saamiset 121 731 Muut pakolliset varaukset 191 163 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 278 192 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 267 198 Valtion toimeksiannot 143 118 Valtion toimeksiannot 109 71 Lahj.rah.erityiskatteet 129 69 Lahj.rah. pääomat 85 76 Muut toimeksiantojen varat 6 5 Muut toimeksiantojen pääomat 73 51 VAIHTUVAT VASTAAVAT 7 519 8 035 VIERAS PÄÄOMA 16 396 16 591 Vaihto-omaisuus 267 314 Pitkäaikainen 8 156 9 136 Aineet ja tarvikkeet 252 262 Lainat rah.ja vak.laitoksilta 7 827 7 693 Keskeneräiset tuotteet 4 24 Lainat julkiyhteisöiltä 25 643 Valmiit tuotteet 11 29 Muut velat 304 800 Saamiset 3 448 3 223 Lyhytaikainen 8 240 7 455 Pitkäaikaiset saamiset 278 Lainat rah.ja vak.laitoksilta 1 475 1 066 Lainasaamiset 374 Lainat julkisyhteisöiltä 32 73 Siirtosaamiset 759 Lainat muilta luotonantajilta 17 12 Muut saamiset 278 328 Saadut ennakot 147 112 Lyhytaikaiset saamiset 3170 2 849 Ostovelat 2 451 2 693 Myyntisaamiset 2 190 1 756 Muut velat 1 134 890 Lainasaamiset 1 5 Siirtovelat 3 015 2 609 Muut saamiset 361 328 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 33 391 33 922 Siirtosaamiset 618 759 Rahat ja pankkisaamiset 3 804 4 498 VASTAAVAA YHTEENSÄ 33 391 33 922

27 4.4 Konsernitaseen tunnusluvut ovat seuraavat: 2011 2010 2009 Omavaraisuus-% 49,43 49,92 46,12 Konsernin lainakanta, milj. 9,6 10,3 11,2 Konsernin lainat, /asukas 1 669 1 776 1 960 Kunnan asukasmäärä 5781 5 791 5719 Kuntakonsernin omavaraisuusprosentti laski vuoden 2010 49,92:sta 49,43 %:iin. Kuntakonsernin lainat ovat asukasta kohti 1.669 euroa. Tästä kunnan lainoja on 389 euroa. Kuntakonsernien lainamäärä oli vuonna 2010 koko maassa keskimäärin 4.578 /asukas ja Satakunnassa 2.598. Vuoden 2011 lukuja ei ole vielä saatavissa. Pysyvien vastaavien määrä, joka sisältää konsernin omaisuuden ja pitkäaikaiset sijoitukset, on laskenut vuodesta 2010 100.312,17. Saamisten määrä nousi 224.971,39 ja taseen loppusumma aleni 530.627,51. Konsernin omavaraisuus, % 2008 2009 2010 2011 Nakkila 46,8 46,1 49,9 49,4 2000-6000 as. kunnat 44,4 45,4 6001-10000 as. kunnat 42,9 43,7 52 50 48 46 44 42 40 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat 38 2008 2009 2010 2011 Konsernin lainat /asukas 2008 2009 2010 2011 Nakkila 1698 1960 1776 1669 2000-6000 as. kunnat 2784 2790 2895 6001-10000 as. kunnat 3114 3414 3435 4000 3500 3000 2500 2000 150 0 1000 500 0 2008 2009 2010 2011 Nakkila 2000-6000 as. kunnat 6001-10000 as. kunnat Konsernin lainakanta, milj. 2008 2009 2010 2011 Nakkila 9,8 11,2 10,3 9,6 13 11 9 7 5 3 1 2008 2009 2010 2011

28 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2011 2 010 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 853 3 255 Satunnaiset erät 4 0 Tulorahoituksen korjauserät -74-20 1 783 3 235 Investointien rahavirta Investointimenot -2 508-3 081 Rahoitusosuudet inv.menoihin 262 Pysyvien vastavien hyödykkeiden luovutustulot 420 296 Toiminnan ja investointien rahavirta -305 712 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -242-1 Antolainasaamisten vähennykset 26-242 25 Lainakannan muutokset Pitkäaik.lain.lis. + 26 110 Pitkäaik.lain. väh. - -972-1 195 Lyhytaik. lainojen muutos 551-24 -395-1 109 Oman pääoman muutokset -40-45 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokst -14-6 Vaihto-omaisuuden muutos, väh + lis - 39-26 Saamisten muutos, lis - väh + -334-138 Korottomien velkojen muutos, lis + väh.- 626-60 317-230 Rahoituksen rahavirta -359-1 360 Rahavarojen muutos -664-648 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 804 Rahavarat 1.1 4 468 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 73,88 105,74 Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,15 80,39 Lainanhoitokate 1,74 2,44 Kassan riittävyys 27,08 33,3 Asukasmäärä 5781 5791

29 4.5 Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä 1) Toimivallan- ja vastuunjako konsernin ohjauksessa Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut johtosäännöissä määrätyt viranomaiset ja toimialajohto. Valtuusto on hyväksynyt uuden Nakkilan kunnan konserniohjeen 8.10.2010 55. Konserniohjeella on annettu toimintaohjeet ja periaatteet Nakkilan kunnan tytäryhteisölle ja määritelty kunnan ja kunnanhallituksen asema konsernijohtajana. Konserniohjeessa on lisäksi ohjeet edustajien valitsemiseksi tytäryhteisöön hallintoelimiin, edustajien toiminta tytäryhteisön hallinnossa sekä tietojen antaminen kunnalle ja konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyvä ohjeistus. Konserniohjeissa on kiinnitetty huomiota myös riskien hallintaan ja tytäryhteisöjen tulee pyytää mm. kunnanhallituksen suostumus toimialan laajentamiseen, merkittäviin omaisuuden muutoksiin ja suuriin investointeihin sekä omaisuuden kiinnittämiseen ja muun vakuuden antamiseen. Uusissa konserniohjeissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedonkulkuun emoyhteisön ja tytäryhteisön välillä. Kunnanhallitus määrittelee tarvittaessa mitä asioita järjestetään konsernikohtaisesti. 3) Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Vuoden 2011 talousarviossa on asetettu kuntakonsernia koskevia tavoitteita. Tavoitteissa on painottunut kunnan merkittävän tytäryhteisön Kiinteistö Oy Nakkilan vuokraasuntojen toiminnan tavoitteet, joista keskeisin on, että vuokrataloyhtiön lainarahoitusta ei lisätä nykyisestä. Tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään kunnan vuokra-asuntopoliittiseen strategiaan. Tavoitteena on, että konserniyhtiöt toimivat kannattavasti niin, että kunnan ei ole tarpeen tukea niiden toimintaa taloudellisesti. 4) Tytäryhteisön toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta perustuu pääosin konsernitilinpäätöksen yhteydessä käsiteltäviin tilinpäätösraportteihin. Sen sijaan kunnan tilinpäätöksessä esitetään erikseen konsernitaseen tunnusluvut konserniomavaraisuusaste sekä konsernilainat asukasta kohti ja konsernilainakanta. Konsernilainakannat asukasta kohti esitetään erikseen myös 2000-6000 asukkaan kunnissa ja 6001-10000 asukkaan kunnissa. 2) Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kunnanhallitus on tarvittaessa antanut ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin kuntalain 23 :n mukaisesti. Kunnanhallitus on päättänyt edustajistaan tytäryhtiöiden yhtiökokouksissa ja antanut tarvittaessa ohjeensa hallitusten jäsenistä. Kunnanhallituksen kokouksessa käsitellään tarpeen mukaan yhtiökokousedustajille ja hallituksen jäsenille annettavat ohjeet. 5) Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Kunnissa ei ole keskitetty konsernin eri toimintoja kuten esim. rahoitus- ja sijoitustoiminta, maksuliikenteen hoito, hankinnat ja riskinhallinta, vakuuttaminen, henkilöstöpolitiikka ja tietohallinto. Vakuuttaminen ja energianhankinta on pääsääntöisesti kilpailutettu rinnakkain kunnan hankintojen kanssa.