Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo

Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo Selostuksen liitteet... 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt... 4 3.1.3 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 3.2.2 Maakuntakaava ja Raision Yleiskaava 2020... 5 3.2.3 Raision yleiskaava 2020... 5 3.2.3 Asemakaava... 5 3.2.4 Rakennusjärjestys... 6 3.2.5 Pohjakartta... 6 3.2.6 Suunnittelualueesta tehdyt selvitykset... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 4.3 Osalliset ja yhteistyö... 6 4.3.1 Osalliset... 6 4.3.2 Vireilletulo... 7 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 8 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 8 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus, arviointi ja vertailu... 8 4.5.2 Asemakaavaratkaisujen valinta ja perusteet... 8 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.1.1 Mitoitus... 8 5.1.2 Palvelut ja työpaikat... 9 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 9 5.3 Aluevaraukset... 9 5.3.1 Korttelialueet... 9 5.4 Kaavan vaikutukset... 9 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön... 9 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 9 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...10 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...10 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...10 1

Selostuksen liitteet 1. Kaava-alueen sijainti 2. Ote Raision yleiskaavasta 2020 3. Ote voimassaolevasta asemakaavasta 4. Rakennettu ympäristö 5. Havainnekuva 6. Tilastolomake 2

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 14. kaupunginosan (Kaanaa) korttelia 1469 (A) sekä katu- ja virkistysalueita. Asemakaavalla muodostuu 14. kaupunginosan (Kaanaa) kortteli 1469 (KTY) sekä katu- ja virkistysalueet. Tonttijako hyväksytään asemakaavan muutoksen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Noin 1,5 hehtaarin kokoinen kaava-alue sijaitsee Raision 14. kaupunginosassa (Kaanaa) Kaanaanrannan alueella Kaanaanrannantien ja Pursikadun välissä. Alue sijaitsee Raision torilta n. 4 km lounaaseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kaanaanranta 3 asemakaava 14:019. Asemakaavan tarkoituksena on muuttaa asuinrakennusten korttelialue ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaksi työpaikka-alueeksi (Toimitilarakennusten korttelialue). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Kaupunginhallituksen päätös 273 asemakaavan muuttamisesta 25.6.2012 - Kaavoitushanke on tullut vireille kuulutuksella Aamuset-lehdessä 10.11.2012 sekä Raision kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnosaineisto teknisessä lautakunnassa 13.11.2012 - Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta 17.11.2012 (Aamuset ja Raision kaupungin ilmoitustaulu ja verkkosivut) - Luonnosvaiheen nähtävilläolo 19.11.-18.12.2012. Mielipiteitä ei jätetty. Fortum jätti lausunnon. - Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu - Asemakaavaehdotus teknisessä lautakunnassa 5.3.2013 - Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta xx.3.2013 (Aamuset ja Raision kaupungin ilmoitustaulu ja verkkosivut) - Ehdotusvaihe julkisesti nähtävillä, Maaliskuussa 2013 (arvio) - Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa, kevät 2013 - Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa, kevät 2013 2.2 Asemakaava Asemakaava-alue koostuu Toimitilarakennusten korttelialueesta (KTY-9), Lähivirkistysalueesta (VL) ja katualueesta. KTY-9 korttelialueelle saa sijoittaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia tuotanto- ja varastotiloja sekä näihin toimintoihin liittyviä liiketiloja. Korttelialueelle osoitettu rakennusoikeus 3800 k-m² vastaa tehokkuusluvulla mitattuna noin e=0,39 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap liike- ja toimistotilojen 50 k-m² kohti, 1 ap tuotantotilojen 80 k-m² kohti ja 1 ap varastotilojen 150 k-m² kohti. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueella on valmiina kunnallistekniikka, mutta sitä saatetaan joutua muuttamaan asemakaavamuutoksen myötä. Töiden aloittaminen riippuu määrärahoista. 3

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kooltaan noin 1,5 hehtaarin suuruinen kaava-alue sijaitsee Kaanaanrannan alueella Kaanaanrannantien ja Pursikadun välissä. Kaava-alue koostuu kahdesta tontista (680-14-1469-1 ja 680-14-1469-2), jotka on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A-14) sekä virkistysalueesta (V), lähivirkistysalueesta (VL) ja katualueesta. Kaava-alue on rakentamaton ja maastonmuodoiltaan melko tasainen. Liite 1: Kaava-alueen sijainti Kuva 1. Ilmakuva kaava-alueelta. Kuva on vuodelta 2011. 3.1.2 Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt 3.1.3 Maanomistus Kaavanmuutosalueella ei ole rakennuksia eikä rakennelmia yhtä puistomuuntamoa ja suurjännitelinjan teräspylvästä lukuun ottamatta. Hiekkainen, niittymäinen alue on maastonmuodoiltaan melko tasainen, joskin loivasti itään päin viettävä. Alueen länsipäässä on vähäistä, matalahkoa puustoa. Alueen eteläpuolella kulkee valtatie E-18 ja Raisionlahdentie, joiden runsas liikenne aiheuttaa meluhäiriötä. Alueen pohjoisosan päältä kulkevalla suurjännitelinjalla (110 kv Naantali-Upalinko) on 18+18m suojavyöhyke, jolle ei voi rakentaa rakennuksia. Vinoittain korttelin halki kulkee laajahko putkirasitealue (runkovesijohto). Liite 4: Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueella kaupunki on suurin maanomistaja. Osan alueesta omistaa Raision-Naantalin Vesilaitoskuntayhtymä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4

Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita. Näitä aikaisemmat tavoitteet olivat vuodelta 2000. Alueiden käytön tavoitteita ovat mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkot ja energianhuolto. Erityistä painoarvoa on nyt ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Tavoitteissa todetaan mm. seuraavaa: - "Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia" - "Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan." - "Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle." - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina." Kaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. 3.2.2 Maakuntakaava ja Raision Yleiskaava 2020 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu 23.8.2004 ympäristöministeriössä. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A), joka sisältää asuinalueiden lisäksi mm. työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee valtatie/kantatie ja pohjoispuolella on korkeajännitelinja. 3.2.3 Raision yleiskaava 2020 3.2.3 Asemakaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 23.8.2004 Raision oikeusvaikutteisen yleiskaavan vuodelle 2020. Alue on Raision yleiskaavassa merkitty merkinnällä vuonna 2002 rakentamaton tai saman vuoden käytöstä olennaisesti muuttuva yksityisten ja julkisten palvelujen, tutkimuksen, tuotekehittelyn ja -valmistuksen alue (PKA). Alueen halki kulkee kaavassa suurjännitelinja ja vesijohto. Liite 2: Ote Raision yleiskaavasta 2020 5

Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on vahvistunut 25.9.2000 (14:12). Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu Asuinrakennusten korttelialueeksi (A- 14), Virkistysalueeksi (V), Lähivirkistysalueeksi (VL) ja katualueeksi. A-14 korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 3920 kerrosalaneliömetriä, joka vastaa tehokkuuslukua e=0,37 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelin 1469 (A- 14) halki vinoittain kulkee maanalaista johtoa varten varattu alueen osa (runkovesijohtolinja) ja korttelin pohjoispuolella olevan VL-alueen poikki kulkee johtoa varten varattu alueen osa (suurjännitelinja). Kaavanmuutosaluetta ympäröivä alue on samassa asemakaavassa pääasiassa erillispientalojen (AO-68), Liikerakennusten (KL-21) ja Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-23) sekä Virkistysaluetta (V). Kaavanmuutosalueen eteläpuolella kulkee valtatie E18/40 sekä Raisionlahdentie. Liite 3: Ote voimassaolevasta asemakaavasta 3.2.4 Rakennusjärjestys 3.2.5 Pohjakartta Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 3.2.6 Suunnittelualueesta tehdyt selvitykset Luontoselvitystä tai muuta erityisselvitystä ei ole laadittu. Alueella ei ole erityispiirteitä, joiden vuoksi selvitykset olisivat tarpeen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Pursikadun varrella oleva asuinrakennusten korttelialue (A-14) ei ole rakentunut kaavan osoittamalla tavalla. Vuonna 2000 valmistunut Kaanaanrannan asemakaava mahdollistaa kortteliin kaksikerroksisten asuinkerros- ja rivitalojen yhdistelmien rakentamisen. Rakennusliikkeet eivät ole olleet kiinnostuneita asuntorakentamisesta tälle paikalle, mikä johtunee läheisten E-18 tien ja Raisionlahdentien aiheuttamista haitoista sekä suurjännitelinjan läheisyydestä. Alueen voi katsoa soveltuvan paremmin työpaikka-alueeksi, jollainen on kaavassa osoitettu naapurikortteliin Pursikadun eteläpuolella (K-23). Pienistä yritystonteista on jatkuvaa kysyntää, minkä perusteella on odotettavissa, että alueen rakentaminen toteutuisi tuloksekkaammin työpaikka-alueeksi kaavoitettuna. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti 25.6.2012 kokouksessaan asemakaavan muutokseen ryhtymisestä (273 ). 4.3 Osalliset ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavahankkeessa ovat osallisina: - alueen kiinteistön omistajat - alueen vuokratonteilla olevat yrittäjät - naapurialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat 6

4.3.2 Vireilletulo Kaavamuutoksen valmistelee toimistoarkkitehti Juha Virola, kaupunginarkkitehti Olli Arvola sekä suunnitteluavustaja Marjo Koskinen Raision kaupungin teknisen keskuksen maankäyttöpalveluista. Toimialojen puitteissa valmisteluun osallistuu myös kaupungin asiantuntijoita ympäristö- ja rakennusvalvonta- sekä kunnallisteknisistä palveluista. Vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella Aamuset-lehdessä 10.11.2012 sekä Raision kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka saatettiin teknisen lautakunnan tietoon 13.11.2012 sekä postitettiin Varsinais-Suomen Ely-keskukseen. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä esillä kirjaston yhteispalvelupisteessä 19.11.-18.12.2012. Luonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Fortum antoi lausunnon luonnoksesta. Fortum sähkönsiirto Oy:n lausunto kaavaluonnoksesta: Asemakaavan muutoksessa tulee huomioida, että suurjännitelinjan johtoalue reunavyöhykkeineen on kaavaalueella yhteensä 36 metriä leveä. Johtoalue tulee jättää vapaaksi rakentamisesta ja yli 2m korkeista istutuksista. Lisäksi on huomioitava suurjännitelinjan teräsrakenteisen pylvään sijainti lähellä luonnoksessa ehdotettua laajennettua katualuetta, jolla sijaitsee myös mahdollisesti siirrettäväksi tuleva jakokaappi. Mikäli jakokaappi joudutaan siirtämään, veloitetaan siitä aiheutuvat kustannukset. VL-alueella sijaitsevalle puistomuuntamolle Fortum ehdottaa kaavaan et-merkintää. Kaavan alueen sähköntoimitus voidaan hoitaa tältä muuntamolta. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee aina pyytää Fortum Sähkönsiirrolta erillinen risteämälausunto. Vastine: Suurjännitelinjan johtoalue huomioidaan kaavassa ja sille osoitetaan tarvittava aluevaraus merkinnällä johtoa varten varattu alueen osa (tarkenteella z ). Luonnoksessa esitetty laajennettu katualue voimajohdon teräspylvään läheisyydessä jätetään pois kaavaehdotuksesta, jolloin tilanne ei muutu nykyisestä teräspylvään tai jakokaapin osalta. Puistomuuntamolle osoitetaan aluevaraus etmerkinnällä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaa on valmisteltu yhteistyössä teknisen keskuksen, ympäristökeskuksen ja keskushallinnon kanssa. Keskushallinto on edustanut muita hallintokuntia. Tarkempaa suunnittelua on tehty teknisen keskuksen osastojen (kaavoitus, kunnallistekniikka ja mittaus) yhteistyönä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Voimassa olevassa, vuonna 2000 vahvistuneessa asemakaavassa asuinrakennusten korttelialueeksi (A-14) osoitettu kortteli 1469 ei ole rakentunut kaavan osoittamalla tavalla. Korttelin kaksi tonttia eivät ole kiinnostaneet rakennusliikkeitä vähäisen rakennusoikeuden/-tehokkuuden, runkovesijohtorasitteen, liikenteellisten meluhaittojen ja läheisen suurjännitelinjan johdosta. Alueen voi katsoa soveltuvan paremmin naapurikorttelin kaltaiseksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaksi työpaikka-alueeksi, jollaisella tuntuu olevan jatkuvaa kysyntää. 7

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Korttelin 1469 uutta pääkäyttötarkoitusta suunniteltaessa havaittiin Pursikadun katualue liian kapeaksi jo nykyistäkin käyttöä ajatellen. Alueen liikenteellisen toimivuuden parantamiseksi katsottiin tarkoituksenmukaiseksi leventää katualue pääosiltaan 12 metriseksi ja alkuosaltaankin vähintään 10 metriseksi. Runkovesijohdon aluevaraus on nykyisellään tarpeettoman leveä, koska päärunkolinja on uusittu ja vanhat vesijohdot ovat jääneet pois käytöstä. Runkovesijohdon aluevarauksen tarkempi määrittely parantaisi viereisten tonttien rakennettavuutta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun vaihtoehtoina on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa: a) nollavaihtoehto ja b) korttelin 1469 pääkäyttötarkoituksen muuttaminen Toimitilarakennusten korttelialueeksi ja Pursikadun katualueen leventäminen sekä runkovesijohdon aluevarauksen kaventaminen. 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus, arviointi ja vertailu a) Nollavaihtoehto: kaavaa ei muuteta. Voimassa oleva asemakaava ei todennäköisesti toteudu lähivuosina korttelin 1469 osalta. Pursikadun katualueen kapeus saattaa haitata korttelin 1468 yritystoimintaa tulevaisuudessa. Leveydeltään suuri runkovesijohdon aluevaraus haittaa korttelin 1469 käyttöä. b) Kortteli 1469 rakentuu vaiheittain pienehköillä Liike- ja toimistorakennuksilla, joissa voi olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia tuotantotiloja. Tämä tukee myös naapurikorttelin toteutumista. Leventynyt katualue parantaa alueen liikenteellistä toimivuutta. Kaventunut runkovesijohdon aluevaraus parantaa tonttien käytettävyyttä. Yritystonttien rakentuminen parantaa kaava-alueen pohjoispuolisen asuntoalueen tilannetta valtatien meluhaittojen suhteen. 4.5.2 Asemakaavaratkaisujen valinta ja perusteet Vaihtoehto b) valittiin jatkokehittelyn ja asemakaavaluonnoksen/-ehdotuksen pohjaksi, koska sillä parannetaan asemakaavan toteutumisen mahdollisuuksia sekä alueen käytettävyyttä ja liikenteellistä toimivuutta. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - Tekninen lautakunta - Kaupunginhallitus - Kaupunginvaltuusto 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alue koostuu Toimitilarakennusten korttelialueesta (KTY-9), Lähivirkistysalueesta (VL) ja katualueesta. KTY-9 korttelialueelle saa sijoittaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia tuotanto- ja varastotiloja sekä näihin toimintoihin liittyviä liiketiloja. Korttelialueelle osoitettu rakennusoikeus 3800 k-m² vastaa tehokkuusluvulla mitattuna n. e=0,39 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap liike- ja toimistotilojen 50 k-m² kohti, 1 ap tuotantotilojen 80 k-m² kohti ja 1 ap varastotilojen 150 k-m² kohti. Korttelin 1469 halki kulkee runkovesijohdon 4+4m leveä aluevaraus. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 1,5 ha, joka jakautuu seuraavasti: 8

- Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-9) 0,97 ha - Lähivirkistysalue (VL) 0,18 ha - katualue 0,33 ha Suunnittelualueen toimitilarakennuksille varattu rakennusoikeus on yhteensä 3800 k-m2, joka vastaa tehokkuuslukua noin e=0,39 (vanhassa asemakaavassa noin e=0,37). Liite 6: Tilastolomake 5.1.2 Palvelut ja työpaikat Alueella ei ole julkisia palveluja. Kaanaanrannan eteläosan pienehköt yritystontit mahdollistavat työpaikkojen sijoittumisen tälle alueelle. Yritystoiminnan kannalta sijainti valtatien varressa on hyvä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelin 1469 tonttien koko, rakennusoikeus ja rakennusten mittasuhteet on määritelty huomioiden Kaanaanrannan pientaloasutuksen pienimittakaavaisuus. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Korttelin 1469 päämääräys on Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-9) ja sen pinta-ala on noin 1 ha. Lisäksi kaavassa on Lähivirkistysaluetta (VL) ja katualuetta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön Kaavanmuutosalue on pinta-alaltaan pieni, eikä muutos vaikuta suuresti rakennettuun ympäristöön tai luonnonympäristöön. Kaava-alue on toistaiseksi rakentamaton. Kaavamuutoksen myötä alueen rakentuminen nopeutuu, myös naapurikorttelin osalta. Yritystonttien rakentuminen parantaa kaava-alueen pohjoispuolisen asuntoalueen tilannetta valtatien meluhaittojen suhteen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue on toimitilarakennusten korttelialuetta, jolla on käyttötarkoitukseen nähden normaali määrä liikennettä ja melua. Merkittävin ympäristön häiriötekijä on liikenteen melu, joka kantautuu melko voimakkaana noin 100-150 metrin päässä kulkevalta, raskaasti liikennöidyltä valtatieltä (40/E18) ja Raisionlahdentieltä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset - KTY-9 Toimitilarakennusten korttelialue - Korttelialueelle saa sijoittaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia tuotanto- ja varastotiloja sekä niiden yhdistelmiä. Lisäksi alueelle voi sijoittaa näihin toimintoihin liittyviä liiketiloja. Alueelle ei saa rakentaa päivittäistavarakaupan yksikköä. - Korttelialueella tapahtuvan toiminnan tulee luonteeltaan soveltua asuntojen läheisyyteen. - Korttelialueelle voidaan rakentaa vain kiinteistönhoidon kannalta välttämätön asunto. - Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää hopeanharmaata / tumman hopeanharmaata teräsohutlevyä ja lasia tai vaaleaa rappausta ja lasia. - Rakennuksissa tulee olla loiva harjakatto 1:3 1:5. 9

- Vesikaton on oltava väriltään tummanharmaata tiiltä tai konesaumattua peltiä. - Ulkovarastointia ei sallita. - Rakennettavien katosten, aitojen ja muiden rakennelmien julkisivumateriaalin ja värityksen on oltava yhteensopiva päärakennusten julkisivujen kanssa. - Tontille saa rakentaa yhden enintään 6 m korkean pylonimaisen mainostornin. - Korttelialueet/tontit saa aidata. Aita ei saa olla umpinainen ja sen enimmäiskorkeus on 2.1 metriä. - Korttelialueen pohjoissivulle tulee istuttaa yhtenäinen lehtipuurivi. - Maanpinnan korkeusasemia ei saa muuttaa siten, että toimenpide aiheuttaa kaupunkikuvallista tai toiminnallista haittaa. Valumavesien johtaminen on järjestettävä tontilla. - Alueelle tulee rakentaa pysäköintipaikkoja vähintään 1 ap liike- ja toimistotilojen 50 k-m² kohti, 1 ap tuotantotilojen 80 k-m² kohti ja 1 ap varastotilojen 150 k-m² kohti. - VL Lähivirkistysalue - et Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan laitetilan alue 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee aina pyytää Fortum Sähkönsiirrolta erillinen risteämälausunto. Liite 5: Havainnekuva 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueella on valmiina kunnallistekniikka, mutta sitä saatetaan joutua muuttamaan asemakaavamuutoksen myötä. Muutostöiden aloittaminen riippuu kunnallistekniikan määrärahoista. Raisiossa 5. päivänä maaliskuuta 2013 Raision kaupunki, Maankäyttöpalvelut Outi Pekkala Maankäyttöpäällikkö Olli Arvola Kaupunginarkkitehti 10

RAISION KAUPUNKI 14:019 Kaanaanranta 3 Kaavan numero ja nimi TILASTOLOMAKE Vireilletulosta ilm. pvm 10.11.2012 Ehdotuspvm 12.2.2013 Hyväksymispvm hyväksyjä Kaava-alueen pinta-ala 1,4740 Uutta kaavaa 0,0000 Kaavanmuutosta 1,4740 käyttö- kaava-alue tehok- poistuvaa kaavaa uutta kaavaa uudet auto- tonttarkoitus pinta-ala pinta- rak.oik. kuus pinta-ala rak.oik. pinta-ala rak.oik. työpaikat paikat teja ha ala% k-m² e= ha k-m² +/- ha +/- k-m² kpl A 1,0585 3920-1,0585-3920 A YHT. 0,0000 0,0 1,0585 3920-1,0585-3920 KTY 0,9656 100,0 3800 0,39 0,9656 3800 24-76 5 K YHT. 0,9656 65,5 3800 0,39 0,0000 0,9656 3800 5 V 0,0 0,0336-0,0336 VL 0,1786 100,0 0,1788-0,0002 V YHT. 0,1786 12,1 0,2124-0,0338 kadut 0,3298 100,0 0,2031 0,1267 L YHT. 0,3298 22,4 0,00 0,2031 0,1267 YHT 1,4740 100 3800 0,26 1,4740 3920 0,0000-120 5 *) Kaavan mahdollistama arvio asukkaista. Kerrosala- ja tonttilaskelmaan on otettu satunnaisesti mukaan 42 kerrostaloa (1502 huoneistoa), 121 rivitaloa (715 huoneistoa) ja 70 omakotitaloa Puromyllyn, Metsäkallan ja Nuorikkalanmetsän alueelta. Autopaikkamäärät on laskettu asemakaavamääräyksistä. Työpaikkamäärät on arvioitu. RAISION KAUPUNKI KAANAANRANTA 3 TILASTOLOMAKE LIITE 6