Opinnäytetyö (AMK) Tradenmi 2018 Camilla Kulmala OPAS YRITYSTOIMINNAN VEROASIOIHIN - CASE: JALKAHOITOLA KUUSENJALKA
2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketaluden kulutushjema Talushallint 2018 39 sivua, 17 liitesivua Kulmala Camilla OPAS YRITYSTOIMINNAN VEROASIOIHIN Timeksiantajani Jalkahitla Kuusenjalka n 1.1.2018 perustettu timinimi yritys, jka tarjaa erilaisia jalkahitja asiakkaille. Työn tavitteena li tehdä Jalkahitla Kuusenjalalle kattava pas yritysvertuksen asiista. Opinnäytetyö pyrki kertmaan lennaisista vertusasiista selkeästi ja helpsti ymmärrettävässä mudssa. Vertuksesta käydään läpi elinkeintiminnan tulvertusta, arvnlisävertusta sekä vertusasiita työnantajan kannalta. Tällä hetkellä yrittäjä ei suunnittele palkkaavansa työntekijöitä, mutta n avin tulevaisuuden suhteen ja kiinnstunut tietämään enemmän työsuhteisiin liittyvistä verasiista. Työssä siis käsitellään myös palkkihin ja työkrvauksiin liittyviä verja, sekä käydään läpi luntisetuja. Opinnäytetyön teriasuuden lisäksi timinnallisena suutena liitteeksi n tehty Jalkahitla Kuusenjalalle suunnattu pas. Opas n teriasuudesta tiivistetty kknaisuus, jhn n pimittu timeksiantajan kannalta hyödyllisiä vertietja. Oppaan rakenteesta n tehty mahdllisimman selkeä, jtta tietjen etsiminen lisi vaivatnta ja npeaa. Tietperustan kkamiseen len käyttänyt kirjallisuutta, Verhallinnn verkksivustja sekä muita vertukseen liittyviä sivustja. ASIASANAT: Yritysvertus, tulver, elinkeintiminta, arvnlisäver, luntisedut
3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Business Administratin Financial management 2018 39 pages, 17 pages in appendices Kulmala Camilla ENTREPRENEUR S TAXATION GUIDE This thesis was cmmissined by a small ft care cmpany Jalkahitla Kuusenjalka. The cmpany was funded 1.1.2018 and is a trade name. The purpse f this thesis was t prvide the entrepreneur with a taxatin guide, which aim is t explain all relevant and basic aspects abut cmpany taxes in an understandable way. The thesis discusses incme and emplyee taxatin and value added taxes (VAT). The entrepreneur des nt have plans t hire any emplyees at the mment, but is pen abut the future, and interested in knwing mre abut the emplyee taxatin. In additin t the theretical part f the thesis, a summarized tax guide was made as an appendix. This guide is made specifically fr the cmpany, whereas the theretical part is made twards larger grup. The structure f the guide has been made as simple and clear as pssible, s the reader finds the needed infrmatin easily. Verhallint s websites and ther websites were used as literature surces. KEYWORDS: Cmpany taxes, incme taxatin, value added taxes, VAT, fringe benefit
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 ELINKEINOTOIMINNAN TULOVEROTUS 9 2.1 Tullähdejak 9 2.2 Tullajit 10 2.3 Elinkeintiminnan vertus 11 2.4 Elinkeintiminnan vertuksen vaiheet 12 2.5 Eri yritysmutjen verkäsittely 14 2.5.1 Timinimi 14 2.5.2 Avin yhtiö ja kmmandiittiyhtiö 18 2.5.3 Osakeyhtiö 20 3 ARVONLISÄVEROTUS TERVEYDENHOITOALALLA 24 3.1 Arvnlisävelvllisuus 24 3.2 Arvnlisävertn terveyden- ja sairaanhitalan timinta 24 3.3 Arvnlisävervähennys 25 3.4 Arvnlisävern maksaminen 25 3.5 Arvnlisävern hujennus 25 3.6 ALV-velvlliseksi hakeutuminen 26 3.7 Verkannat 27 3.8 Arvnlisävertus ulkmailla 27 4 PIENYRITYS TYÖNANTAJANA 29 4.1 Palkka ja työkrvaus 29 4.2 Luntisedut 31 4.2.1 Ravintetu 31 4.2.2 Puhelinetu 31 4.3. Työsuhteen päättyminen 32 5 OPPAAN RAKENTAMINEN 34 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 35
5 LÄHTEET 37
6 LIITTEET Liite 1. Opas yritystiminnan verasiihin KUVAT Kuva 1. Valtin tulverasteikk 2018 10 Kuva 2. Elinkeintiminnan tuls 11 Kuva 3. Perustamislmake 13 Kuva 4. Ennakkvern erien määrä 17 Kuva 5. Ennakkvern erien määrä 20 Kuva 6. Yhteenvet sinkjen vertuksesta 21 Kuva 7. Lunnllinen henkilö singnsaajana 22 Kuva 8. Työnantajan sivukulut 30
7 1 JOHDANTO Vertuksella n tärkeä rli yhteisön hyvinvinnin ja menestyksen kannalta. Vertuksen kautta vidaan taata kaikille yhteisön jäsenille inhimilliset perusikeudet. (Järvileht 2013.) Vertuksen ymmärtämisen tärkeydestä hulimatta mnet kkevat verasiat vaikeaksi hahmttaa. Itsekin len ennen kkenut verasiat samalla tavalla, jsta sainkin idean tähän aiheeseen. Ken tästä aiheesta kirjittamisen hyväksi mahdllisuudeksi ppia lisää yritysvertuksesta elinkeintiminnan salta. Työni tavitteena n tehdä kattava ja ajantasainen pas timeksiantajayritykselle. Opinnäytetyön asiat n selitetty mahdllisimman selkeästi, jtta asiiden ppiminen lisi helppa. Timeksiantajani Jalkahitla Kuusenjalka n vuden alussa perustanut jalkahitlan. Yritysmutna n timinimi, mutta yrittäjä tiv myös tieta muista yritysmudista, kska ei tiedä, vaikka tulevaisuudessa haluaisikin muuttaa yrityksen muta. Tällä hetkellä yrittäjä ei le arvnlisävervelvllinen, mutta suunnittelee vielä myyvänsä hittutteita myymälässään, jiden arvnlisäverkanta lisi 24 prsenttia. Opinnäytetyössä kerrtaan yleisesti elinkeinyhtymän tulvertuksesta. Osuuskunnan vertusta ei pinnäytetyössä käsitellä. Tisessa kappaleessa käydään läpi arvnlisävertusta. Siinä kerrtaan esimerkiksi, millin yritys n alv-velvllinen, ja kska yritys vi hakea alarajahujennusta. Tämän lisäksi timeksiantajan tiveena li tietää, kuinka arvnlisävelvlliseksi vi hakea, js ei le arvnlisäverrekisterissä. Klmas kappale n suunnattu työsuhteisiin liittyviin vertuksellisiin asiihin. Kerrn esimerkiksi erilaisista luntiseduista, jita työnantaja pystyy työntekijälle antamaan sekä palkan ja työkrvauksen ern. Opinnäytetyön teriasuuden lisäksi timinnallisena suutena liitteeksi n tehty Jalkahitla Kuusenjalalle suunnattu pas. Opas n tiivistetty kknaisuus, jhn n pimittu timeksiantajan kannalta hyödyllisiä vertietja. Oppaan rakenteesta n tehty tsikiden ja luettelmerkein mahdllisimman selkeä, jtta tietjen etsiminen lisi vaivatnta ja npeaa. Timeksiantajan lisäksi pinnäytetyöstä lisi varmasti hyötyä myös muille yrittäjille, jtka kaipaavat apua verasiissa. Opinnäytetyössä ei käsitellä yrityksen perustamiseen liittyviä asiita.
8 Lähteenä pinnäytetyössä len käyttänyt kirjallisuuden lisäksi verkksivustja. Suurin sa näistä vat Verhallinnn-sivuja.
9 2 ELINKEINOTOIMINNAN TULOVEROTUS Tulver n tärkein tullähde julkisyhteisölle. Nimensä mukaan tulver n tulista perittävää vera. Työstä tehdystä palkasta yritys maksaa vera mniin paikkihin, kuten esimerkiksi valtille, kunnalle ja kirklle. Tulvertus riippuu yhtiömudsta. 2.1 Tullähdejak Vervelvllisella vi lla mnta eri tullähdettä. Nämä tullähteet vat elinkeintiminnan tullähde, maataluden tullähde ja henkilökhtainen tullähde. Timinnan llessa liike- ja ammattitimintaa, vertetaan elinkeintullähteen mukaisesti (EVL). Maataluden tul määritetään maataluden tulverlain mukaan (MVL). Henkilökhtaista tullähdettä vertetaan henkilökhtaisen tulverlain mukaan (TVL). Jkaista tullähdettä varten n ma tulverlaki, jnka mukaan vertettavaa tula lasketaan. Kaikilla vervelvllisilla vi lla kaikki klme tullähdettä, eikä tullähdejak riipu yritysmudsta. (Markkanen 2017b.) Elinkeintullähde n liike- ja ammattitimintaa. Liiketiminnalle minaista n vitn tavittelu, itsenäisyys, liiketiminnan jatkuvuus ja timintaan liittyvä taludellinen riski. Kaikki EVL:n timinta mudstaa yhden tullähteen, vaikka timintaa lisi useammalla timialalla. Näiden vertettava tul määritetään siis yhtenä tullähteenä. Ammattitiminta n liiketiminnan kaltaista timintaa. Ammattitiminta eraa liiketiminnasta siten, että ammattitiminnassa yrittäjän henkilökhtainen ammattitait n suuremmassa asemassa. Yleensä taludelliset riskit vat myös pienempiä kuin liiketiminnassa. Ammatinharjittaja vi lla esimerkiksi yksityispraktiikkaa pitävä lääkäri. Näiden ern määrittely ei kuitenkaan le kvin merkityksellistä, sillä mlempiin svelletaan samaa elinkeinverlakia. (Markkanen 2017b.) Maataluden tullähteellä tarkitetaan peltviljelyä ja tutanteläinten kasvatusta. Henkilökhtaista tullähdettä vat ne timinnat, jtka eivät kuulu elinkeintiminnan tai maataluden tullähteisiin. Rajanvera vidaan jutua tekemään siitä, että nk kysymys TVL:n piiriin kuuluvasta palkkatulsta vai EVL:n piirin tulista. Rajanvet tehdään yleensä tapauskhtaisesti. Humita usein kiinnitetään siihen, että tapahtuuk timinta valvnnan alaisena vai itsenäisesti. Esimerkkejä henkilökhtaisesta tullähteestä n muun muassa kiinteistöjen vukraaminen ulkpulisille ja pitkäaikaiset sijitukset pörssisakkeisiin ja muihin arvpapereihin. (Markkanen 2017b.)
10 Tullähteitä käsitellään aina erikseen, eikä niiden tulja vi yhdistää. Tisen tullähteen tappita ei vi vähentää tisen vitsta. Esimerkiksi, js ammattitiminta tuttaa 10 000 vitta ja maatalus saman verran tappita, yrittäjä jutuu kuitenkin maksamaan vera ammattitiminnan tulsta, vaikka tsiasiallinen tul n nlla. (Sijitusyhtiö 2016; Markkanen 2017a.) 2.2 Tullajit Vertuksessa jkaisen henkilön tult jaetaan ansitulihin ja päämatulihin. Tullähdejak vaikuttaa tuljen jakautumiseen. Elinkeintiminnassa ja maataludessa tul jaetaan näiden välillä timinnan nettvarallisuuden perusteella. Henkilökhtaisen tullähteen tul jaetaan näihin tuln lunteen perusteella. Päämatula vat muun muassa krktul, sinktul, vukratul, vitt-suus (esimerkiksi sijitusrahastista), metsätaluden päämatul ja luvutusvitt. Vertettavasta päämatulsta maksetaan pääsääntöisesti 30 % ver. 30 000 eurn ja sen ylittävien päämatuljen prsentti n 34. Ansitulna pidetään kaikkia niitä tulja, jita ei le määritelty päämatuliksi. Näitä vat muun muassa palkkatult, eläketult, jaettavan yritystuln ansitul-suus sekä ssiaalietuudet (muun muassa äitiyspäiväraha ja sairauspäiväraha). Ansituln valtille tapahtuva vertus tapahtuu prgressiivisen asteikn mukaisesti. (Tilisanmat 2017; Talussumi 2018.) Vuden 2018 tulverasteikk n seuraava: Kuva 1. Valtin tulverasteikk 2018 (Verhallint 2018.) Ansitulsta vertettava kunnallisvern verprsentti (n. 18-21%) määrätään vusittain kaupungin tai kunnan valtuustn timesta. Näiden lisäksi ansitulsta vertetaan kirkllisvert (1,2-2%) ja sairausvakuutuksen sairaanhitmaksu. Sairausvakuutusta varten
11 peritään lisäksi palkkatulista ja yrittäjien työtulista päivärahamaksua. (Talussumi 2018.) 2.3 Elinkeintiminnan vertus Tulver määrätään vervelvllisen netttuln perusteella. Elinkeintiminnan tuls selvitetään vernalaisten tuljen ja vähennyskelpisten menjen ertuksena. (Verhallint 2016a.) Vertettavan tuln vi halutessa selvittää myös käyttämällä alla levaa laskelmaa. (Tmperi 2018, 83.) Kuva 2. Elinkeintiminnan tuls (Tmperi 2018, 83.) Lpullinen vertettava tul saamiseksi aikaisempien vusien tappit vähennetään vervuden tulksesta. Elinkeintiminnan tappi vidaan vähentää vain elinkeintiminnan myöhempinä vusina syntyneestä tulsta. Muun tullähteen tula ei vi käyttää elinkeintiminnan tappin vähentämiseen. Tappit vidaan vähentää seuraavina 10 vervutena. Tappiiden vähentämisen jälkeen saadaan vertettava tul, jsta tehdään vielä viiden prsentin yrittäjävähennys. (Verhallint 2017a.) Elinkeintiminnan vernalaisien tuljen käsite n erittäin laaja. Kaikki elinkeintiminnassa rahana saadut tult vat vernalaisia, mikäli tisin ei le säädetty. Vervapaat tult n määritelty laissa erikseen. Vervapaita tulja vat muun muassa sakeyhtiön saamat sinktult. Osakkeet vat vervapaita, js listaamatn yhtiö saa sinkja listaamattmalta yhtiöltä, ja pörssiyhtiö saa sakkeita pörssiyhtiöltä. Osakeyhtiön, suuskunnan, säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön käyttömaisuuden luvutusvitt vat vervapaata. Vitt-suudet, jtka n saatu avimesta yhtiöstä tai kmmandiittiyhtiöstä, vat saajalleen vervapaata tula. Yhtiömiehille ei synny vernalaista tula myöskään yksityistista. Tämän sijaan tuls jaetaan yhtiömiehille heidän tulinaan vertettavaksi. (Tmperi 2018, 87-89.)
12 Elinkeintiminnan vertuksessa kannattaa hyödyntää myös mahdlliset vähennyskelpiset kulut. Vähennyskelpisilla kuluilla tarkitetaan sellaisia kuluja, jtka vidaan vähentää vertettavasta tulsta. Verjen vähentäminen pienentää sitä summaa, jsta verja jutuu maksamaan. (Accuntr 2018.) Yleisimpiä vähennyskelpisia kuluja vat muun muassa: - Työkalut ja timisttarvikkeet - Tietknehjelmistt ja verkkpalvelut - Markkinintiment - Edustusment (50 % menista) - Työhuneen ment - Autkulut (kun alle pulet ajetuista kilmetreistä n yksityisajja) - Työvaatteet (kun vaatteita ei vi käyttää työpaikan ulkpulella) - YEL-vakuutusmaksut - Yrityksen perustamisment (Accuntr 2018.) 2.4 Elinkeintiminnan vertuksen vaiheet Elinkeintiminnan vertuksen vaiheita n neljä: - Verjen ennakkperintä vervuden aikana - Verilmituksen antaminen - Vertuksen timittaminen - Verjen laskeminen ja maksuunpan Ennaknperintä Ennaknperinnällä tarkitetaan vervelvllisen tuljen perusteella tapahtuvaa verjen perimistä pitkin vutta ennen varsinaista vertusta vervuden lpulla. Vervusi n tulvertuksessa kalenterivusi, jlta verilmitus n annettava ja jlta ver määrätään. Verjen ennakkperintää tehdään, kska vernsaajat tarvitsevat tulja jatkuvasti vuden aikana. Verjen periminen useammissa erissä rasittaa vernmaksajia myös vähemmän. Verja siis peritään vervuden aikana sitä mukaa, kun tula kertyy. Lähes kaikista vertettavista tulista timitetaan ennakkperintä. (Yrityksen perustaminen 2017a.)
13 Ennaknperinnässä verja maksetaan etukäteen tuljen arvin perusteella. Alittava yrittäjä arvii yrityksen perustaessa ensimmäisen tilikauden liikevaihdn ja tulksen. (Yrityksen perustaminen 2017a.) Alapulella kuva perustamislmakkeesta: Kuva 3. Perustamislmake (Yrityksen perustaminen 2017a.) Maksettavien verjen suuruus määräytyy arviidun tulksen mukaan. Js yrittäjä humaa arviidun tulksen levan eri kuin mitä tuls tdellisuudessa n, vi arvita aina krjata kesken vervuden. Tämän lisäksi n mahdllista dttaa jäännösverpyynnön tai vernpalautuksien saapumista. Seuraavina vusina yrittäjyyden jatkuessa verttaja arvii vern määrät aiempien vusien tdellisten tuljen perusteella. (Yrityksen perustaminen 2017a.) Ennakkperintää vidaan timittaa kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa n ennaknpidätys, jssa tuln maksaja vähentää vern suraan maksamastaan surituksesta. Ennaknpidätys timitetaan muun muassa palkasta. Ennakkkant timitetaan elinkeintiminnan tuttaman tuln perusteella. Vervelvllinen saa tult täysimääräisenä käyttöönsä, mutta jutuu itse maksamaan niistä vern ennakkverlipuilla. (Tmperi 2018, 12-14.) Verilmitus Vervuden päätyttyä täytetään verkssa verilmitus. Yritysten n annettava verilmitus ilman erillistä kehtusta. Verilmitukseen merkitään tulslaskelman mukaiset tutt. Vernalainen suus tutista ilmitetaan vielä erikseen. Lmakkeella ilmitetaan myös tulslaskelman mukaiset kulut ja näistä elinkeintiminnan vertuksessa vähennyskelpinen suus. Vertettava tul saadaan näiden ertuksesta. (Yrityksen perustaminen 2017a.) Elinkeintiminnan verilmituksen lisäksi ktiin lähetetään esitäytetty verilmitus henkilökhtaisista tulista. Esitäytettyä verilmitusta ei tarvitse palauttaa, js ilmituksessa
14 ei le mitään täydennettävää tai krjattavaa. Ilmituksen jättöpäivä vaihtelee yhtiömudittain. Henkilökhtaisen palautuspäivän saa tietää ktiin pstitetusta lmakkeesta. Palautuspäivä vi lla jk 3.4.2018, 8.5.2018 tai 15.5.2018. (Verhallint 2018a.) Vertuksen timittaminen Vertuksen timittaa se vervirast, jnka alueella vervelvllisen ktikunta n. Vertus timitetaan vervelvllisen ilmituksen perusteella. Vertusta timittaessa verviranmainen tutkii saamansa tiedt tavalla, jka tilanteen mukaan n perusteltua. Verilmituksen puuttuessa tai sen llessa puutteellinen, vertus timitetaan arvivertuksena. (Tmperi 2018, 16-18; Verhallint 2015a.) Verjen maksuunpaneminen Verhallint laskee ja panee maksuun vert ja maksut. Maksettavaksi tulevien verjen määrää verrataan vervelvllisen vervuden aikana maksamaan summaan. Maksetun vermäärän llessa suurempi kuin lpullisten verjen määrä, vervelvlliselle palautetaan hänen liikaa maksamansa määrä. Js taas ennakkverina peritty summa ei riitä lpullisten verjen kattamiseen, peritään puuttuva sa. Vervelvlliselle lähetetään vertuspäätös vertuksen perusteista. (Tmperi 2018, 16; Yrityksen perustaminen 2017a.) 2.5. Eri yritysmutjen verkäsittely 2.5.1. Timinimi Timinimen vertus perustuu jaettavaan yritystuln. Tämän tul lasketaan miinustamalla tilikauden kulut ja aikaisempien vusien tappit tilikauden tulksesta. Yksityistä elinkeinharjittajaa vertetaan yrittäjän kaikkien ansi- ja päämatuljensa perusteella. Yritystiminnasta saatujen tuljen lisäksi myös muut tult (esim. palkkatyöt) vaikuttavat vertukseen. Js esimerkiksi timinimelläsi teet tula 30 000 eura vudessa, ja palkkatöistä 10 000 eura, nämä tult vertetaan yhdessä. (Yrityksen perustaminen 2017a.) Yksityinen elinkeinharjittaja ei vi saada yritystiminnastaan päämatula, ellei yrityksellä le nettvarallisuutta tai yritystuln sisältyy käyttömaisuusarvpaperien luvutusvittja. Yrityksen nettvarallisuuden saa tietää laskemalla yritystiminnan varat (muun muassa työkneet, yrityksen mistamat liiketilat ja varast), jista n vähennetty velat. Tähän lisätään vielä 30% mahdllisille työntekijöille maksetuista palkista. Pankkitilin rahja ei teta mukaan nettvarallisuuden laskemiseen. (Yrityksen perustaminen 2017a.)
15 Yritystuln jakaminen Yritystuln jakaminen tehdään erttamalla tulksesta mahdllinen päämatuln suus. Päämatul-suutena vidaan verttaa maksimissaan 20 %:n prsentin suus timinnan edellisen vuden nettvarallisuudesta. Timinimi vi kuitenkin vaatia päämatulvern alaisen suuden laskettavaksi myös 10% tai 0% mukaisesti. Päämatulversuuden alentaminen kannattaa tuljen llessa pienet. Päämatul-suutta vertetaan päämatulverkannan, eli 30% mukaan aina 30 000 eurn asti. 30 000 eura ylittävä suus lasketaan 34% mukaan. Ansituln vertus n prgressiivinen, jten tuljen llessa alhaiset, n ansitulvern alaisen tuln vertus alhaisempi kuin päämatulvertuksessa, jka n kiinteä 30%. Jaettavaan yritystuln sisältyvät kiinteistöjen ja arvpapereiden myyntivitt käsitellään aina kknaan päämatulina. (Yrityksen perustaminen 2017a.) Alla esimerkkilaskelma yritystuln jasta: Elinkeinharjittajan liikkeestä saama tul n 46 000 eura. Tämän lisäksi yrittäjällä n muita päämatulja 2 300 eura ja muita ansitulja 1 400 eura vähennysten jälkeen. Yrityksen varat vat 200 000 ja velat 140 000. Palkkja yritys n maksanut viimeisen tilikauden aikana 150 000 eura. Nettvarallisuus n siis yhteensä: Päämatult yhteensä, js käytetään verkantaa 20%:
16 Ansitulna vertettaisiin: Päämatulista maksetaan valtille 30% vera. Ansitult lasketaan prgressiivisen taulukn mukaan (s.11). Kunnallis- ja kirkllisver sekä sairausvakuutuksen maksut vat suhteellisia. Seuraavassa laskussa kunnallisvert vat 19,5%, kirkllisver 1% ja sairausvakuutuksen maksu 2%. Maksettavien verjen määräksi saadaan: Js yrittäjä lisikin vaatinut päämatuljen määräksi katsttavan 10%, hänelle lisi syntynyt päämatulja: Ansitulja tällä verprsentilla syntyisi:
17 Maksettavien verjen määrä lisi tällä prsentilla: Verprsenttia 10 ei tässä tapauksessa siis kannata vaatia päämatulksi, kska muuten maksettavat vert lisivat 1023,75 eura suuremmat kuin 20% verkannassa. Vaatimus yritystuln verttamisesta vain ansitulna jhtaisi tätäkin suurempiin verihin. (Tmperi 2018, 32-34.) Ennakkver timinimessä Timinimi maksaa ennakkvera timintansa tulksen perusteella. Tuljen arviinnin jälkeen yrittäjä saa verttajalta tilisiirtlmakkeita, jiden mukaisesti vera maksetaan. Arviidun tuln llessa niin pieni, että vertettava summa lisi vain alle 170, ei ennakkvera tarvitse maksaa. Tämän sijaan verttaja perii summan vasta lpullisessa vertuksessa. Alla levasta Verhallinnn-sivuilta löytyvästä kuvasta vi nähdä kuinka mnta ennakkverlappua Verhallint lähettää tietyissä ennakkvern määrissä. (Yrityksen perustaminen 2017a.) Kuva 4. Ennakkvern erien määrä (Verhallint 2017.)
18 Yrityksen perustaminen pulisn kanssa Timinimen vi perustaa yhdessä pulisn kanssa, mutta yritys rekisteröidään aina vain tisen nimiin. Pulislle ei vi maksaa palkkaa, vaan yrityksen tul jaetaan pulisiden kesken. Luntisetuja, kilmetrikrvauksia ja päivärahja ei tiselle sapulelle myöskään vi antaa. Päämatulna vertettava suus yritystiminnan tulsta jaetaan pulisiden kesken sen mukaisesti, mitkä vat heidän suutensa elinkeintiminnan nettvarallisuuteen. Ansituln suus jaetaan heidän työpanksen jakautumisen mukaisesti. Ellei muuta selvitystä anneta, pulisiden työpankset katstaan yhtä suuriksi. (Minilex n.d.) Yksityistt Timinimi eraa muista yritysmudista siten, että timinimellä timiessa ei makseta itsellesi palkkaa kuten nrmaalisti. Timinimeltäsi ttamia rahja kutsutaan yksityistiksi. Näistä yksityistista mudstuu timinimen palkka. Yksityistt yksityisen elinkeinharjittajan henkilökhtaisessa vertuksessa vat vervapaata tula, jtta vertus ei mudstuisi kaksinkertaiseksi. Yksityistt eivät laske timinimen tulsta, jten tettu raha ei le kulu tai men. Esimerkiksi yritys laskuttaa asiakkaalta 12 400 eurlla, jsta 2400 eura n arvnlisävera. Yrittäjä ttaa 10 000 eura maan käyttöönsä, jllin hän tekee 10 000 eurn yksityistn timinimen tililtä. Otn jälkeen tilille jää 2400 eura arvnlisävern maksuun tarkitettua suutta, mutta yritys jutuu maksamaan sen valtille. Yksityistt eivät siis vaikuta vertettavaan yritystuln. (Yrityksen perustaminen 2017a.) 2.5.2 Avin yhtiö ja kmmandiittiyhtiö Timinimen lisäksi muita yritysmutja vat avin yhtiö, kmmandiittiyhtiö sekä sakeyhtiö. Avinta yhtiötä ja kmmandiittiyhtiötä kutsutaan elinkeinyhtymäksi ja ne vat henkilöyhtiöitä. Henkilöyhtiö ei le vertuksessa erillinen vervelvllinen, mutta silti sille vahvistetaan vernalainen tul tai vähennyskelpinen tappi. (Tmperi 2018, 37.) Avin yhtiö ja kmmandiittiyhtiö perustetaan yhtiöspimuksella. Avimesta yhtiöstä ja kmmandiittiyhtiöstä annetussa laissa edellytetään yhtiöpanksen surittamista vain kmmandiittiyhtiön äänettömältä yhtiömieheltä. Tästä hulimatta yhtiöspimuksessa usein svitaan, että työpanksen lisäksi yhtiömiehet sijittavat varallisuutta yhtiöön.
19 Tämä jhtuu yhtiö timinnan alkuun saattamiseen liittyvistä rahituksellisista tarpeista. (Yrittäjät 2017; Minilex 2018.) Elinkeinyhtymän vertettava tul jaetaan aiempien vusien tappiiden vähentämisen jälkeen vertettavaksi sakkaiden tulna sen mukaisesti, mitä suuksia sakkailla n yhtymän tuln. Timinnan llessa tappillista, tulksia ei jaeta sakkaille, vaan ne vähennetään yhtymän tulksesta seuraavien kymmenen vervuden aikana. Osakkaiden tul-suudet jaetaan yhtiömiehille usein yhtiöspimuksen mukaisesti. Vitnjakperusteina vi lla yhtiömiesten pääma- ja työpansten määrä. Myös yhtiömiesten päälukua pidetään vitnjakperusteena. Kmmandiittiyhtiöissä määritetään yleensä ensin äänettömän yhtiömiehen tul-suus, ja lppusa jaetaan vastuunalaisille yhtiömiehille. (Verhallint 2016b.) Elinkeintullähteen tuln jakamista varten n yhtymän nettvarallisuus khdistettava yhtymän timinnan tullähteeseen. Elinkeintiminnan tuls vertetaan sakkaiden ansitulna ja päämatulna. Elinkeinyhtymässä sakkaan päämatuln suutta vertetaan 20 prsentilla. Yksityistä elinkeinharjittajaa kskeva mahdllisuus valita 10% tai 0% kahdenkymmenen prsentin sijasta, ei kske elinkeinyhtymän sakasta. Elinkeintullähteen nettvarallisuutta laskiessa n tettava humin ainastaan elinkeintimintaan kuuluvat varat. Henkilökhtainen maisuus ei sisälly nettvarallisuuteen. Lput jäljelle jääneistä tulista vat ansitula, ja sitä vertetaan prgressiivisella verkannalla. Ansi- ja päämatullla vertus kskee myös äänetöntä yhtiömiestä. (Yrittäjät 2017; Tmperi 2018, 39.) Esimerkki vertettavan tuln jakamisesta yhtiömiesten kesken: Avimen yhtiön tul n 50 000 eura. Yhtiössä n kaksi yhtiömiestä, Antti ja Paav, jiden tul-suudet vat yhtä suuret. Päämatul-suuden laskentaperusteena levat varat vat 134 000 eura, velat 80 000 eura ja tilikauden aikana maksetut palkat 40 000 eura.
20 (Tmperi 2018, 39.) Vertuskäytännössä hyväksytään myös jskus yhtiöspimuksen määräyksistä pikkeava jak. Näin tehdään esimerkiksi, kun yhtiömies eraa yhtiöstä tai kun yhtiömies muuttuu äänettömästä vastuunalaiseksi. Periaatteessa yhtiöspimuksen muutkset tulisi ilmittaa kaupparekisteriin, mutta ilmittamatta jättäminen ei tarkita sitä, että muutsta ei hyväksyttäisi vertuksessa. Muutksien hyväksyminen vertuksessa kuitenkin edellyttää sitä, että sille n lemassa liiketaludelliset vertuksesta riippumattmat perusteet. (Ossa 2014, 195-196.) 2.5.3. Osakeyhtiö Osakeyhtiö n itsenäinen vervelvllinen, eli tisin kuin avimessa yhtiössä ja kmmandiittiyhtiössä, sakeyhtiössä tuls vertetaan yhtiössä itsessään. Osakeyhtiön tulja vertetaan 20% yhteisöverkannan mukaan. Yhtiön tula vertetaan verlähteittäin, eli vervuden tulista tulee vähentää aikaisemmilta vervusilta vahvistetut saman tulnlähteen tappit. Tämä tulver maksetaan ennakkn, jllin puhutaan ennakkversta. (Yrityksen perustaminen 2017, sakeyhtiön vertus; Tmperi 2018, 46.) Ennakkvern määrä vaikuttaa maksuerien lukumäärään:
21 Kuva 5. Ennakkvern maksuerien määrä (Verhallint 2017.) Osakeyhtiön tuls saadaan selville vähentämällä yrityksen tulista vähennyskelpiset ment. Yhtiön mistajan itselleen maksama palkka n yrityksen tulsta pienentävä kuluksi ja se vertetaan ansitulna. Js yrityksellä n liikevaihta 2 500 000 eura ja kuluja yhteensä 1 850 000 eura, tulkseksi jää 650 000 eura. Yhteisövera maksetaan tulksesta 20%, eli 130 000 eura. Vern jälkeen tulksesta jää 520 000 eura, jka maksetaan mistajille. Tästä tulksesta sakkaat maksavat vielä miaan verjaan. (Yrityksen perustaminen 2017b.) Tullajit sakeyhtiössä Osakeyhtiön sinkjen vertus riippuu siitä, vatk yrityksen jakamat singt yli vai alle 8 prsenttia sakkeiden matemaattisesta arvsta. Alle 8 prsentin singt vat hujennettuja, eli niitä vertetaan matalammin. Matemaattisen arvn saa laskettua jakamalla sakeyhtiön nettvarallisuuden ulkna levien sakkeiden lukumäärällä. Esimerkiksi yrityksen nettvarallisuus n 100 000 eura ja sakkeita n 2 kappaletta. Yhden sakkeen matemaattinen arv n 50 000 eura (100 000 / 2) (Yrityksen perustaminen 2017b.) Osinkjen vertus jakautuu pää- ja ansituln seuraavan kaavin mukaisesti: Kuva 6. Yhteenvet sinkjen vertuksesta (Tmperi 2018, 54.)
22 Esimerkki sinkjen vertuksesta: Mika Mänty mistaa 800 kpl Aut-Center Oy:n saketta. Aut-Center Oy:n varat vat 550 000 eura ja velat 250 000 eura. Osakkeiden lukumäärä n 2 000 kappaletta. Osakkeen matemaattiseksi arvksi saadaan: Mika Männyn mistamien sakkeiden matemaattinen arv n 120 000 eura (800 saketta à 150 eura). Aut-Center jakaa sinka 10 eura per sake. Mika saa siis sinka 800 x 10 = 8 000 eura. Osink n alle 8 % matemaattisesta arvsta Osingsta 25 % n siis vernalaista päämatula (2 000 eura) ja lput vervapaata tula (6 000 eura). Js Aut-Center jakaakin sinka 20 eura, Mika saa sinka 16 000 eura (800 x 20 eura). Osakkeiden matemaattinen arv n 120 000 eura, jsta 8 % n 9 600 eura. Kuva 7. Lunnllinen henkilö singnsaajana (Tmperi 2018, 49.)
23 Js sink ei ylitä 8 prsenttia sakkeiden matemaattisesta arvsta, mutta ylittää kuitenkin 150 000 eura, luetaan tämän ylittävältä 85 % vernalaiseksi päämatulksi. (Tmperi 2018, 49.)
24 3 ARVONLISÄVEROTUS TERVEYDENHOITOALALLA Arvnlisäver n välillinen ver, jssa yritys siirtää arvnlisävern suuden kuluttajan maksettavaksi tavaran tai palvelun hintaan. Myydyistä tutteista tai palveluista saadut vert tilitetään valtille vertulina. (Yrityksen perustaminen 2018.) 3.1 Arvnlisävelvllisuus Aikaisemmin käydyt verasiat livat tulvertusta. Tinen sa elinkeinharjittajan vertuksessa n arvnlisävertus. Elinkeinharjittaja n alv-vervelvllinen liikevaihdn llessa vähintään 10 000 eura tai js yrittäjä n vapaaehtisesti hakeutunut alv-velvllisten rekisteriin. Yli 10 000 eurn liikevaihta tekevä yritys vi timia alv-velvllisuuden ulkpulella, js timinta n: - Terveyden- ja sairaanhitalan timintaa - Ssiaalihulln palvelua - Yleissivistävää tai ammatillisen kulutuksen palvelua - Rahitus- ja vakuutuspalvelua tai - Arpajais- ja rahapelipalvelua (Yrityksen perustaminen 2018.) 3.2 Arvnlisävertn terveyden- ja sairaanhitalan timinta Arvnlisäverlain mukaan arvnlisävera ei tarvitse surittaa terveyden- ja sairaanhitpalvelun myynnistä. Yksityisen terveyden- ja sairaanhitpalveluiden tuttajan myymät palvelut vat verttmia, kun näiden harjittaja n merkitty yksityisten terveydenhulln palvelujen antajien rekisteriin. Tämän lisäksi arvnlisäverttmuus edellyttää ammattihenkilön myymien palvelujen levan sellaisia, mihin kulutus antaa pätevyyden. Esimerkiksi jalkahidt vivat lla verttmia vain, kun näiden hitjen antajana n jalkahitaja tai rekisteröity jalkaterapeutti. (Verhallint 2015b.) Hitaja vi vertta luvuttaa hitn liittyviä tavarita. Tällaisia tavarita vat muun muassa lääkkeet ja hittarvikkeet. Apuvälineet eivät le arvnlisäverttmia, sillä niiden ei katsta levan hitn tavanmaisesti liittyviä tavarita. (Verhallint 2015b.)
25 3.3 Arvnlisävervähennys Yrityksen tehdessä stja, se vi vähentää niistä saadut ALV-vert myynneistä kertyneisiin verihin. Esimerkki arvnlisävertuksesta ja alv-vähennyksestä: Laskutat asiakkaaltasi 1000 eura + alv 24 %, eli 1240 eura. Judut maksamaan tusta summasta 240 eura valtille. Olet kuitenkin tehnyt yrityksellesi arvnlisävern sisältäviä hankintja. Olet stanut 620 eura maksaneen tietkneen, jnka summasta 120 n arvnlisävera. Vit vähentää tietkneen arvnlisävern summasta, jka sinun pitäisi tilittää valtille. Tämä n alv-vähentämistä. Eli lppujen lpuksi judut tilittämään vain 120 eura valtille (240-120 =120 ). (Yrityksen perustaminen 2018.) 3.4 Arvnlisävern maksaminen Arvnlisävera maksetaan yleisesti kuukausittain valtille. Pidempää ilmituskautta vi kuitenkin ana, js yrityksen liikevaiht n pientä. Tällöin arvnlisäverja maksetaan valtille neljännesvusittain tai kerran vudessa. Yrityksen vusittaisen liikevaihdn llessa enintään 30 000 eura, vi arvnlisävert ilmittaa kerran vudessa. Kauden 12. päivä arvnlisävert ilmitetaan ja tilitetään OmaVer-palvelussa. Js liikevaiht ylittää 10 000 eura, mutta alv-rekisteriin ei le ilmittauduttu, jutuu yrittäjä maksamaan arvnlisävert takautuvasti tilikauden myynnistä. (Yrityksen perustaminen 2018.) 3.5 Arvnlisävern hujennus Js let liittynyt rekisteriin, mutta liikevaiht jää alle 10 000 eurn, maksetut arvnlisävert saa kknaan takaisin arvnlisävern alarajahujennuksen ansista. Arvnlisävern alarajahujennus n pienikkisille yrityksille suunnattu verhelptus. (Verhallint 2017b.) Alarajahujennusta saa myös, js liikevaiht n yli 10 000 eura, mutta alle 30 000 eura. Tällöin sen saa takaisin sittain. Osa arvnlisäverista maksetaan ja lput jäljelle jääneistä arvnlisäverista muuttuu yrityksen tulkseksi. (Yrityksen perustaminen 2018.)
26 Alarajahujennuksen laskussa kaikkia myyntejä ei teta mukaan liikevaihtn. Hujennukseen ikeuttava liikevaiht lasketaan arvnlisävern verkauden pituuden mukaan. Js yrityksen tilikausi n pitempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, liikevaiht muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihta. (Verhallint 2017b.) Alarajahujennus lasketaan alla levaa kaavaa käyttäen: Laskukaavan liikevaihdlla tarkitetaan hujennukseen ikeuttavaa liikevaihta. Verlla tarkitetaan hujennukseen ikeuttavaa vera. Kaavaa ei tarvitse käyttää liikevaihdn llessa alle 10 000, tällöin alahujennuksen määrä n sama kuin maksettavaksi tulleen arvnlisävern määrä. (Verhallint 2017b.) Esimerkki alarajahujennuksen laskemisesta: Elinkeintuttajan liikevaiht vervudelta ilman vern suutta n 18 000 eura. Arvnlisävern suus liikevaihdsta n 2 160 eura. Hän n myynyt tilikauden aikana käyttömaisuutta 4 000 eurlla. Vähennyskelpisten stjen arvnlisävert vat tilikauden aikana yhteensä 400 eura. Hujennukseen ikeuttava ver n myynneistä ja stjen ertus 1 760 eura (2160 e 400 e) Käyttömaisuuden myynnistä suritettavia verja ei teta humin. Elinkeinharjittajan arvnlisävertuksen alarajahujennus n tässä tapauksessa seuraava: (Verhallint 2017b.) 3.6 ALV-velvlliseksi hakeutuminen Js yritys alkaa tekemään tilikauden aikana yli 10 000 eurn liikevaihta, vi se hakeutua arvnlisävervelvlliseksi. Arvnlisävervelvllisten rekisteriin ilmittaudutaan YTJ-si-
27 vustlla sähköisesti tai Y-lmakkeella. Js yrityksellä n j Y-tunnus, alv-rekisteriin hakeudutaan muutsilmituslmakkeella. Kaupparekisterin muutsilmitukset vat maksullisia. Yritys merkitään arvnlisävervelvlliseksi yleensä ilmituksen saapumispäivästä lähtien. (Verhallint 2013.) 3.7 Verkannat Vern suuruus perustuu tutteen verkantaan. Arvnlisävern määrän tutteessa saa selville kertmalla tutteen verkannalla ja jakamalla tulksen luvulla 100. (Verhallint 2017c.) Arvnlisäverkannat Sumessa: (Verhallint 2017c.) 3.8 Arvnlisävertus ulkmaankaupassa Tavariden ja palveluiden st tai myynti ulkmaille kuuluu mnen yrityksen liiketimintaan. Tällöin yrityksen tulee selvittää, miten myynti ja st käsitellään arvnlisävertuksessa ulkmailla. Lähtökhtana n, että vain valtin malla alueella tehtyjä liiketapahtumia vi verttaa. Myyntimaan llessa Sumi, svelletaan Sumen arvnlisäversäädöksiä ja myynnistä maksetaan Sumen arvnlisäver. (Verhallint 2017d.)
28 EU-maissa tapahtuvaa arvlisäverllisten välistä tavariden kaupankäyntiä kutsutaan yhteisökaupaksi. Yhteisökaupassa tavaran myynti tiselle yritykselle n vertnta. Edellytyksenä verttmuudelle n, että tavara kuljetetaan Sumesta tiseen EU-maahan ja staja n arvnlisävelvllinen muussa EU-maassa kuin Sumessa. Tällaiset yhteisömyynnit n ilmitettava arvnlisäverilmituksella. (Verhallint 2017d.) Tavaran myyntiä yhteisön ulkpulelle kutsutaan vientikaupaksi. Tavan tuntia yhteisön ulkpulelta kutsutaan maahantunniksi. EU:n ulkpulelle vienti n vertnta tavariden kuljetettaessa suraan EU:n alueen ulkpulelle. Tällöin kuljetuksen tulee tehdä jk myyjä tai ulkpulinen kuljetusliike. Ostajan tehdessä kuljetuksen itse malla ajneuvllaan, vienti n vertnta, js stajana timiva ulkmaalainen elinkeinnharjittaja ei le Sumessa vervelvllinen. 1.1.2018 alkaen maahantunnin arvnlisävertuksen hitaa Tullin sijaan Verhallint. Tämä muuts kskee vain arvnlisärekisteriin merkittyjä maahantujia. Js maahantuja ei le arvnlisävelvllinen, arvnlisävertuksen hitaa edelleen Tulli. (Verhallint 2017d.)
29 4 PIENYRITYS TYÖNANTAJANA Suurin sa sumalaisista yrityksistä vat yhden hengen yrityksiä. Yritystiminnan menestyessä yrittäjä saattaa humata tarvitsevansa apua työmäärän kasvaessa. Tällöin vi tulla ajankhtaiseksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Oikean työntekijän löytyessä kannattaa aluksi aina tehdä kirjallinen työspimus. Tämän vi tehdä myös suullisesti, mutta ristiriita tilanteissa n mlempien sapulien etu, js svitut asiat löytyvät paperilta. (Issävi 2017a.) 4.1 Palkka ja työkrvaus Työstä saatu krvaus n yleensä palkkaa tai työkrvausta. Vertuksessa maksajan työnantajavelvllisuudet määräytyvät sen mukaan, kummasta n kyse. Palkkaa n työ- ja virkasuhteessa maksettua krvausta. Vaikka työsuhdetta ei lisikaan, ennakkperintälain mukaan seuraavat luetellut palkkit vat myös palkkaa: - kkuspalkkit - henkilökhtaiset luent- ja esitelmäpalkkit - hallintelimen jäsenyydestä saatu palkki - timitusjhtajan palkki - avimen yhtiön ja kmmandiittiyhtiön yhtiömiehen nstama palkka - luttamustimesta saatu krvaus (Verhallint 2017e.) Rahapalkan lisäksi työntekijälle vidaan antaa myös palkkana pidettäviä luntisetuja. Näitä vat esimerkiksi aut-, puhelin-, asunt- ja ravintetu. Luntisetuja käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. (Verhallint 2017e.) Työkrvaus n maksettava krvaus työstä, tehtävästä tai palveluksesta, jka ei le palkkaa. Esimerkki työkrvauksesta n tilanne, jssa yritys staa käännöstyön jltain ammattilaiselta. Useimmissa tapauksissa yritys ei hjaa tekemistä, vaan maksaa ainastaan lpputulksesta ammattilaiselle. Työsuhdetta ei synny, js työsuhteen merkkejä ei le löydettävissä. Tällöin työstä maksetaan työkrvaus. (Kivula 2014; Verhallint 2017e.)
30 Työnantajan velvllisuudet Työnantajalla n erilaisia palkanmaksuun liittyviä velvllisuuksia: työnantaja timittaa ennakkpidätyksen ja maksaa yleensä työnantajan sairausvakuutusmaksun. Nämä maksut maksetaan Verhallinnlle. Näiden lisäksi työnantajan pitää ttaa eläkevakuutus työntekijälle ja muut paklliset vakuutukset. (Verhallint 2017e.) Alla levasta tauluksta löytyy tarkemmat vuden 2018 tiedt näistä maksuista: Kuva 8. Työnantajan sivukulut (Palkkaus 2018.) Työnantajan tulee ilmittaa ja maksaa ma-alitteiset vert (aikaisemmin kausiverilmittaminen) OmaVerssa. Oma-alitteiset vert vat verja, jiden määrän maksaja jutuu laskemaan, ilmittamaan sekä maksamaan itse. Verhallint ei näitä määrää erikseen. Yleisempiä ma-alitteisia verja vat arvnlisävert ja työnantajasuristukset. Ilmittamisen ja maksamisen määräajat n säädetty laissa. Oma-alitteisten verjen ja maksujen eräpäivä n kauden 12. päivä. Näiden lisäksi työnantaja tekee vusi-ilmituksen verista. (Verhallint 2017f.) Työkrvauksen maksajan velvllisuudet Työkrvauksen maksaja hulehtii ennaknpidätyksen timittamisesta ja työnantajasuritusten antamisesta Verhallintn. Tämän lisäksi työkrvauksen maksaja antaa vusiilmituksen verista. (Issävi 2017b; Verhallint 2017e.)
31 Verhallinnn työnantajarekisteri Työntekijän n ilmittauduttava Verhallinnn työnantajarekisteriin säännölliseksi työnantajaksi, kun palkanmaksu n säännöllistä. Rekisteriin ilmittaudutaan verkssa (ytj.fi) tai Y-lmakkeella. Työnantaja n säännöllinen, kun se maksaa vakituisesti palkkaa vähintään 2 palkansaajalle. Työnantaja n myös säännöllinen, js se maksaa palkkaa samanaikaisesti vähintään kuudelle henkilölle, vaikka työntekijöiden työsuhteet lisivatkin tilapäisiä. Satunnaisesti palkkja maksavan työnantajan ei tarvitse ilmittautua työnantajarekisteriin. (Verhallint 2017e.) 4.2 Luntisedut Luntiseduilla tarkitetaan työnantajan työstä surittamaa vastiketta palkansaajalle muuna kuin rahan mudssa. Palkansaaja saa käyttöikeuden hyödykkeeseen, mutta ei mistusikeutta. Hyödykkeen käyttöikeus lppuu viimeistään työsuhteen päättyessä. Hyödykkeen n ltava työnantajan mistama tai hallitsema. Kyseessä ei le luntisetu, js työnantaja maksaa palkansaajan asunnn vukrat. Vukran maksaminen laskettaisiin palkaksi. (Verhallint 2017g.) Luntisedut vat yleensä jatkuvia. Luntisetuja vivat lla esimerkiksi jatkuvassa käytössä leva asunt-, aut-, rukailu tai puhelinetu. Näistä eduista käydään tarkemmin läpi puhelin- ja rukailuetua, sillä niiden käyttööntt n yleisempää pienissä yrityksissä. (Verhallint 2017g.) Työnantajalta saatu luntisetu n vernalaista ansitula. Eduille lasketaan aina käypä eurmääräinen arv, ja tämä arv tetaan humin työntekijän vertuksessa. Verttaja määrittelee vusittain etujen vertusarvt ja ne vi löytää Verhallinnn sivuilta. Luntisetu n siis aivan kuten rahana maksettua palkkaa ja ne vertetaan palkan tavin. Luntisetujen saaminen ei edellytä sitä, että palkansaajalle maksettaisiin palkkaa. Palkka vidaan maksaa vain luntisetuina. (Verhallint 2017g.) 4.2.1 Ravintetu Ravintedussa työnantaja tarjaa palkansaajalle aterian nrmaalia hintaa alempana tai täysin vastikkeetta. Ateriaksi ei lasketa työnantajan tarjamaa kahvitarjiluja, eikä virvketarjiluja. Ravintedun arv määräytyy eri tavin riippuen siitä, millaisesta rukailusta n kyse. (Verhallint 2017g.)
32 Yleisimmin ravintetu n järjestetty työnantajan massa työpaikkarukalassa, muun rukalanpitäjän ylläpitämässä työpaikkarukalassa tai spimusrukailuna. Työpaikkarukalalla tarkitetaan henkilöstölle tarkitettua rukailupaikkaa, jta työnantaja tai jkin muu rukalanpitäjä ylläpitää työnantajan tilissa. Spimusrukailulla tarkitetaan järjestelyä, jssa työnantaja n spinut suraan työpaikan ulkpulella levan rukailupaikan kanssa palkansaajien työpaikkarukailun järjestämisestä. Tavanmaisen ravintedun arv vunna 2018 n 6,50 eura ateriaa khden, js työnantajalle aiheutuneiden kustannusten määrä n vähintään 6,50 eura ja enintään 10,40 eura. 6,50 eura alittavissa ja 10,40 ylittävissä rukailuissa edun arva pidetään kustannusten määränä. (Verhallint 2017g; Yrittäjät 2018.) 4.2.2 Puhelinetu Puhelinetu kattaa perusmaksut sekä puheluista aiheutuneet kustannukset. Kysymyksessä ei le puhelinetu, js työnantaja maksaa palkansaajan mistaman puhelinliittymän laskut. Tällaisessa tilanteessa työnantajan maksama puhelinlasku n työntekijän vernalaista palkkatula. (Verhallint 2017g.) Palkansaajan ktiin kustannettu kiinteä puhelinliittymä n puhelinetua. Etua ei synny, js palkansaaja maksaa itse puhelinlaskut. Puhelinedun arv vunna 2018 n yhteensä 20 eura kuukaudessa. Edun arv kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan kustantaman puhelinliittymän perusteella syntyy matkapuhelinetu. Työntekijä saa vernalaisen edun myös käyttäessään matkapuhelinliittymän SIM-krttia muussakin matkapuhelinlaitteessa kuin työnantajan antamassa. Palkansaajan itse staman matkapuhelimen hankintakulut eivät pienennä matkapuhelinedun määrää. Edun arv kattaa tekstiviestien, puheluiden ja multimediaviestien kustannukset. (Verhallint 2017g.) 4.3 Työsuhteen päättyminen Työsuhde vi päätyä mnesta eri syystä. Vakituinen työsuhde päättyy jk irtisanmiseen, irtisanutumiseen tai työsuhteen purkuun. Määräaikainen spimus päättyy ennalta svittuna aikana. (Työelämään n.d.) Työnantaja n velvllinen maksamaan työntekijälle erilaisia krvauksia työsuhteen päättyessä. Työnantaja vi työntekijän kanssa spia siitä, että työnantaja maksaa muita kuin lain edellyttämiä krvauksia palkansaajalle. (Verhallint 2017h.)
33 Työspimus päätetään tisen sapulen irtisanmisella. Työspimuksen irtisanttaessa työsuhde päättyy irtisanmisajan jälkeen. Irtisanmisajista vidaan spia työehtspimuksella tai työspimuksella tisin, mutta työnantajan yleiset irtisanmisajat vat yleisen työspimuslain mukaan seuraavat: Työntekijän nudatettavat irtisanmisajat vat seuraavat: (Työspimuslaki n.d.) Irtisanmisaikana työsuhteeseen liittyvät ikeudet säilyvät vimassa. Täten työntekijällä n tällä aikavälillä ikeus palkkaansa. Työnantaja, jka n irtisannut työspimuksen nudattamatta irtisanmisaikaa, n maksettava täysi palkka irtisanmisaikaa vastaavalta ajalta. (Verhallint 2017h.) Työnantajan päättäessä työspimuksen työspimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti, n velvllinen maksamaan työntekijälle krvausta perusteettmasta päättämisestä. Työnantajan tulee surittaa vähintään klmen ja enintään 24 kuukauden palkka krvauksena. Työsuhteen perusteettmasta päättämisestä maksettu krvaus aina työntekijän vernalaista palkkatula. (Verhallint 2017h.) Työnantajan rikkessa tai laiminlyödessä työsuhteessa vaikuttavia velvitteita, työntekijällä n ikeus purkaa työspimuksen päättyväksi. Työnantaja n velvllinen maksamaan krvausta työntekijän purkaessa työspimuksen työnantajan tahallisesta tai hulimattmasta menettelystä. (Verhallint 2017h.)
34 5 CASE: JALKAHOITOLA KUUSENJALKA OPAS Teriasuuden llessa valmis, tein tiivistetyn ppaan elinkeintiminnan vertuksesta (Liite 1). Opas n khdistettu case yritykselle Jalkahitla Kuusenjalalle, ja sen tavitteena n lla helpplukuinen ja lyhyehkö pas vertuksen perusasiista. Lähdin rakentamaan pasta samassa järjestyksessä kuin pinnäytetyötäkin, sillä ken sen levan lgisin tapa käydä läpi vertusta. Olen jakanut ppaan: elinkeintiminnan tulvertukseen, arvnlisävertukseen terveydenhitalalla sekä työnantajaan liittyviin vertusasiihin pienyrityksessä. Tulvertuksessa kerrn mitkä tullähteet vat, mutta käyn yksityiskhtaisemmin läpi vain elinkeintiminnan tullähdettä. Nämä luvut käsittelevät timinimen tuljaka, elinkeintiminnan vertusta sekä välittömän vertuksen vaiheita (ennakkperintä, verilmitus, vertuksen timittaminen, verjen maksuunpan). Tisessa sassa käyn läpi arvnlisävertusta. Tässä kerrtaan muun muassa arvnlisävervelvllisuudesta, alarajahujennuksesta ja arvnlisävervelvlliseksi hakeutumisesta. Viimeisessä luvussa keskitytään vertusasiihin työnantajan kannalta. Timeksiantaja tivi ppaan pääasiassa käyvän läpi vertuksen perusasiita. Erillisenä tiveena timeksiantaja pyysi ppaaseen hjeistusta arvnlisävervelvlliseksi liittymisestä, sillä hän suunnittelee myyvänsä tulevaisuudessa arvnlisäverllisia tutteita hitlassaan. Olen kirjittanut ppaan muistiinpanmaisesti ja kirjittanut vain mielestäni leellisimmat asiat luetellusti ranskalaisin viivin. Tämä tekee ppaan lukemisesta kevyempää, eikä tekstin lukeminen tunnu yhtä raskaalta. Tein tsikista ja välitsikista melk näyttävät, jtta tilanteen vaatiessa haluttu asia löytyy npeasti. Haastavaa ppaan tekemisessä li tehdä siitä tarpeeksi kattava, mutta samalla tiivistää asiita paljn ja ttaa kaikki leelliset asiat mukaan ppaaseen. Liitin teriasuudessa lleita laskuesimerkkejä mukaan ppaaseen, kska ne selittävät jitakin asiita paremmin kuin pelkällä tekstillä visi selittää. Lisäsin ppaaseen kuvia, jtta siihen saataisiin enemmän visuaalista ilmettä. Kuvilla ppaasta pyrittiin saamaan mukavamman ja kevyemmän linen.
35 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyön tavitteena li luda juuri alittaneelle yrittäjälle pas yritystiminnan vertuksesta, jsta löytyisi kaikki tärkeimmät verasiat npeasti. Kirjitin ppaan pinnäytetyön teriasuuden phjalta. Teriasuuteen kirjitin asiista laajemmin, kuten esimerkiksi kaikkien yritysmutjen vertuksesta. Timeksiantajalle suunnatun ppaan li tarkitus lla tiivistetty versi teriasuudesta, ttaen mukaan ainastaan kaiken leellisen timeksiantajan kannalta. Kirjitin ppaan käyttäen samaa rakennetta kuin pinnäytetyössä. Kin tämän hyväksi tavaksi lähteä lumaan pasta. Samin kuin teriasuudessa, ppaassa kerrtaan tulvertuksesta, arvnlisävertuksesta sekä työnantajana timimiseen liittyviä vertuksellisia asiita. Kerrin tulvertuksesta elinkeintiminnan näkökulmasta sekä timinimen salta, sillä kyseessä n timeksiantajan yritysmut. Arvnlisävertukseen valitsin asiita, jiden uskin levan hyödyllisiä timeksiantajalle. Kerrin muun muassa miten arvnlisäverlliseksi pystyy liittymään sekä arvnlisäverttmasta terveydenhitalasta. Viimeisessä kappaleessa kerrin leellisia asiita työnantajana timimisesta, varsinkin pienyrittäjien näkökulmasta. Teriasuuden työstäminen li aikaa vievin suus pinnäytetyössä. Tureita lähteitä li nneksi kuitenkin melk helpp löytää. Käytin paljn Verhallinnn sivuja sekä kirjallisuutta. Haastavaa kirjittamisessa li miettiä mitkä vat vertuksen perusasiita, ja mitkä menisivät vertuksen perusasiiden ulkpulelle. Jitakin asiita piti karsia, jtta teriasuudesta ei tulisi liian pitkä. Olen tyytyväinen pinnäytetyöni pituuteen. Liian pitkää pinnäytetyötä saattaisi lla pitkästyttävää lukea. Verhallinnn sivuilla leva teksti n paikittain vaikeasti ymmärrettävää, ja haasteellista li muuttaa teksti selkeämmäksi lukijalle, kuitenkin samalla pitäen hulen siitä, että mitään tärkeää ei jää pis lauseesta. Opinnäytetyössäni läpi käydyt asiat kertvat vertusasiista hyvin pintapuleisesti. Työhön lisäämäni laskuesimerkit vat yksinkertaisia esimerkkejä verjen laskemisesta ilman pikkeustapauksia. Tisaalta vertuksen perusasiissa pysyminen likin pinnäytetyöni tavite.
36 Lähtiessäni kirjittamaan pinnäytetyötä, yliarviin annetun ajanmäärän pinnäytetyön tekemiseen. Humasin lppuvaiheessa työnmääränkin levan dtettua suurempi. Kirjittelin alkuvuden pinnäytetyötä melk hiljalleen, mutta juduin kiristämään tahtia lppuvaiheessa. Mielestäni ylitsepääsemätöntä kiirettä ei kirjittamiselle kuitenkaan tullut. Oppaan llessa mielestäni valmis, pyysin kahta henkilö lukemaan valmiin versin, ja kmmentimaan ppaan ymmärrettävyyttä. Nämä henkilöt eivät tienneet ennestään melkein mitään yritysvertuksesta. Mukkasin pastani saadun palautteen mukaisesti. Mlempien mielestä ver-ppaan asiat li kuitenkin selitetty hyvin ymmärrettävällä tavalla. Lpuksi annin ppaan timeksiantajalleni, kun työ li viimeistelyä vaille valmis. Saamani palaute ppaasta li psitiivista ja kaikki asiat selkenivät timeksiantajalle, kun pasta alki lukemaan kunnlla. Timeksiantajan mukaan verasiat li kerrttu kattavasti. Erityisesti hän piti työnantajaa kskevasta kappaleesta, jka tulisi lemaan hyvin hyödyllinen työntekijöiden palkkaamisen llessa ajankhtainen. Viimeisenä tiveena li vielä muuttaa lähdeluettelssa lleet lähteet hyperlinkeiksi, jtta niistä pääsee tarvittaessa npeasti lukemaan syvällisemmin asiista. Luulin saavani yritysvertusta suhteellisen hyvin ennen pinnäytetyön kirjittamista, mutta nyt muutaman kuukauden jälkeen humaan ppineeni erittäin paljn verttamisesta. Ennestään saavani asiat vahvistuivat ja hahmtan tul- ja arvnlisävertusta aivan eri tavalla kuin ennen.
37 LÄHTEET Ossa, J. 2014. Yritystiminnan vertus Tmperi, S. 2018. Yritysvertus ja tilinpäätössuunnittelu. Accuntr 2018. Timinimen vervähennys, viitattu 4.4.2018 https://g.accuntr.fi/timinimen-vervahennykset/ Issävi J 2017a. Työntekijän palkkaaminen, viitattu 19.4.2018 https://www.palkkaus.fi/cms/article/ensimmaisen_tyntekijan_palkkaaminen Issävi 2017b. Oma-alitteisen vert, viitattu 2.5.2018 https://www.palkkaus.fi/cms/article/kausiverilmitus Järvileht. L 2013. Miksi vertus n ikein, viitattu 9.4.2018 https://ajattelunammattilainen.fi/2013/10/16/miksi-vertus-n-ikein/ Markkanen E 2017a. Tulvertuksen tullähteet muuttuuk tullähdejak, viitattu 31.3.2018 https://www.azets.fi/blgi/muuttuuk-tullahdejak Markkanen. E 2017b. Tulvertuksen tullähteet tullähdejan tulkinta, viitattu 31.3.2018 https://www.azets.fi/blgi/tullahdejan-tulkinta/ Minilex 2018. Yhtiömiehen pans avimessa yhtiössä, viitattu 3.5.2018 https://www.minilex.fi/a/yhti%c3%b6miehen-pans-avimessa-yhti%c3%b6ss%c3%a4 Minilex n.d. Yksityinen elinkeinharjittaja ja pulis, viitattu 13.2.2018 https://www.minilex.fi/a/yksityinen-elinkeinnharjittaja-ja-pulis Ojala I 2005. Tilisanmat. Avimen yhtiön ja kmmandiittiyhtiön vertus, viitattu 27.2.2018 https://tilisanmat.fi/kulut/verkulu-kulut/avimen-yhtin-ja-kmmandiittiyhtin-vertus Palkkaus 2018. Työnantajan sivukulut, viitattu 19.4.2018 https://www.palkkaus.fi/cms/article/tynantajan_sivukulut Prh. Kaupparekisterin käsittelymaksuhinnast, viitattu 12.4.2018 https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/hinnast/kasittelymaksut.html#hakemu Sijitusyhtiö 2016. Tullähteet sijitusyhtiön vertuksessa sa 1, viitattu 6.2.2018 http://www.sijitusyhti.net/sijitusyhti/tullahteet-sijitusyhtin-vertuksessa-sa-1/ Talussumi 2018. Ansitul vai päämatul, viitattu 31.3.2018 https://www.talussumi.fi/vertus/ansitul-vai-paamatul
38 Tilisanmat 2017. Verkulut, sa 1: Tulvertuksen tullähteet, viitattu 27.4.2018 https://tilisanmat.fi/kulut/verkulu_2017/verkulu-sa-1-tulvertuksen-tullahteet Työelämään n.d. Työsuhteen päättyminen, viitattu 19.4.2018 https://tyelamaan.fi/tysuhteen-paattyminen/ Työspimuslaki n.d. Irtisanmisaika, viitattu 27.3.2018 https://www.xn--tyspimuslaki-jmb.fi/tieta/kasitteita/irtisanmisaika Verhallint 2013. Arvnlisävervelvlliseksi hakeutuminen eli vapaaehtinen vervelvllisuus, viitattu 2.4.2018 Verhallint 2015a. Vertuksen timittamisen periaatteita, viitattu 9.2.2018 Verhallint 2015b. Terveyden- ja sairaanhidn arvnlisäver, viitattu 20.4.2018 https://www.ver.fi/yritykset-ja-yhteist/tieta-yritysvertuksesta/arvnlisavertus/rekisterinti/arvnlisavervelvlliseksi_hakeutuminen/ https://www.ver.fi/syventavat-ver-hjeet/hje-hakusivu/49044/vertuksen_timittamisen_periaatteit/ https://www.ver.fi/syventavat-ver-hjeet/hje-hakusivu/48270/terveyden_ja_sairaanhidn_arvnlisaver/ Verhallint 2016a. Verilmitus liikkeen- tai ammatinharjittaja, viitattu 9.2.2018 https://www.ver.fi/yritykset-ja-yhteist/ilmittaminen-ja-maksaminen/verilmitus/liikkeen-taiammatinharjittaja/ Verhallint 2016b. Tulvertus avin yhtiö ja kmmandiittiyhtiö, viitattu 27.4.2018 https://www.ver.fi/yritykset-ja-yhteist/tieta-yritysvertuksesta/tulvertus/avin-yhti-ja-kmmandiittiyhti/ Verhallint 2017b. Arvnlisävern alarajahujennus, viitattu 25.3.2018 Verhallint 2017c. Arvnlisävertus, viitattu 25.3.2018 https://www.ver.fi/yritykset-ja-yhteist/tieta-yritysvertuksesta/arvnlisavertus/ Verhallint 2017d. Ulkmaankaupan arvnlisävertus, viitattu 13.4.2018 Verhallint 2017a. Liikkeen- tai ammatinharjittajan tappi, viitattu 9.2.2018 https://www.ver.fi/yritykset-ja-yhteist/tieta-yritysvertuksesta/tulvertus/liikkeen-tai-ammatinharjittaja/liikkeen_tai_ammatinharjittajan_tappi/ https://www.ver.fi/yritykset-ja-yhteist/tieta-yritysvertuksesta/arvnlisavertus/arvnlisavern_alarajahujennu/ https://www.ver.fi/yritykset-ja-yhteist/tieta-yritysvertuksesta/arvnlisavertus/ulkmaankaupan_arvnlisavertus/
39 Verhallint 2017e. Yritys työnantajana, viitattu 14.3.2018 https://www.ver.fi/yritykset-ja-yhteist/tieta-yritysvertuksesta/yritys_tynantajana/ Verhallint 2017f. Oma-alitteisten verjen ilmittaminen ja maksaminen, viitattu 14.3.2018 https://www.ver.fi/yritykset-ja-yhteist/ilmittaminen-ja-maksaminen/maalitteiset-vert/ Verhallint 2017g. Luntisedut vertuksessa, viitattu 16.3.2018 https://www.ver.fi/syventavat-ver-hjeet/hje-hakusivu/47886/luntisedut-vertuksessa/ Verhallint 2017h. Työsuhteen päättymiseen liittyvien suritusten vertus, viitattu 14.3.2018 https://www.ver.fi/syventavat-ver-hjeet/hje-hakusivu/47870/tysuhteen_paattymiseen_liittyvien_sur/ Verhallint 2018a. Esitäytetty verilmitus, viitattu 9.2.2018 https://www.ver.fi/henkilasiakkaat/verkrtti-ja-verilmitus/verilmitus_ja_vertuspaat/esitaytetty-verilmitus/ Yle 2017. Näin talus timii: Mikä n tulver, viitattu 9.4.2018 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/31/talustieta-mika-n-tulver Yrittäjät 2017. Henkilöyhtiöiden vertus, viitattu 21.2.2018 https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/vertus/elinkeinvertus/henkilyhtiiden-vertus-321007 Yrittäjät 2018. Luntisedut 2018, viitattu 20.3.2018 https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/tynantajan-abc/palkanmaksu/tynantajan-maksamat-krvaukset-ja-edut/luntisedut-2018 Yrityksen perustaminen 2017a. Timinimen vertus, viitattu 13.2.2018 https://yrityksen-perustaminen.net/timinimen-vertus/ Yrityksen perustaminen 2017b. Yrityksen vertus miten sakeyhtiötä vertetaan, viitattu 6.3.2018 https://yrityksen-perustaminen.net/yrityksen-vertus/ Yrityksen perustaminen 2018. Arvnlisäver, viitattu 3.3.2018 https://yrityksen-perustaminen.net/arvnlisaver/
OPAS YRITYSTOIMINNAN VEROASIOIHIN
2 1 Jhdant Tämä pas n tehty timeksiantajalle Jalkahitla Kuusenjalalle. Jalkahitla Kuusenjalka n 1.1.2018 perustettu timinimi yritys, jka tarjaa erilaisia jalkahitja asiakkaille. Opas n tiivistelmä pinnäytetyön teriasuudessa esitellyistä verasiista. Käydyt asiat vat pimittu kyseisen yrityksen tarpeiden mukaisesti. Oppaan sa-alueet vat tulvertus, arvnlisävertus sekä työsuhteisiin liittyvät verasiat.
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 ELINKEINOTOIMINNAN TULOVEROTUS 4 2.1 Tullähdejak 4 2.2 Tullajit 4 2.3 Elinkeintiminnan vertus 7 2.4 Elinkeintiminnan vertuksen vaiheet 9 3 ARVONLISÄVEROTUS 11 3.1 Arvnlisävervelvllisuus 11 3.2 Arvnlisävertn terveyden- ja sairaanhitala 11 3.3 Arvnlisävervähennys 12 3.4 Arvnlisävern maksaminen 12 3.5 Arvnlisävern alarajahujennus 12 3.6 Arvnlisävervelvlliseksi hakeutuminen 14 3.7 Verkannat 14 4 PIENYRITYS TYÖNANTAJANA 15 4.1 Palkka ja työkrvaus 15 4.2 Luntisedut 16 4.3 Työsuhteen päättyminen 16
4 2 Elinkeintiminnan tulvertus Tulver n tärkein tullähde julkisyhteisölle. Nimensä mukaan tulver n tulista perittävää vera. Työstä tehdystä palkasta maksat vera mniin paikkihin, kuten esimerkiksi valtille, kunnalle ja kirklle. 2.1 Tullähdejak Tullähteitä n klme: elinkeintiminnan tullähde, maataluden tullähde ja henkilökhtainen tullähde. Jkaisella tullähteellä n ma tulverlaki, jnka mukaan timintaa vertetaan. Timinnan llessa liike- tai ammattitimintaa, vertetaan elinkeintullähteen mukaisesti (EVL). Elinkeintullähteelle minaista n: Vitn tavittelu Itsenäisyys Liiketiminnan jatkuvuus Timintaan liittyvä taludellinen riski 2.2 Tullajit Vertuksessa tult jaetaan päämatulihin ja ansitulihin. Elinkeintiminnassa tul jaetaan näihin timinnan nettvarallisuuden perusteella. Nettvarallisuus = yritystiminnan varat (mistetut liiketilat, työkneet yms.) velat + 30 % työntekijöiden palkista Päämatula n muun muassa: krktult, sinktult, vukratult, vitt-suudet (esimerkiksi sijitusrahaststa) ja luvutusvitt. Päämatula maksetaan 30 000 eurn tuln asti 30 prsentilla. 30 000 eurn ylittävien päämatuljen verprsentti n 34%.
5 Ansitulina pidetään kaikkia niitä tulja, jtka eivät le määritelty päämatuliksi. Ansitula n esimerkiksi palkkatult, eläketult, jaettavat yritystuln ansitul-suus sekä ssiaalietuudet (äitiyspäivärahat ja sairauspäiväraha). Sitä vertetaan prgressiivisesti, eli tuljen suuruuksien mukaan. Vertus tapahtuu alla levan tulverasteikn mukaan: Tulnjak timinimessä Yksityistä elinkeinharjittajaa vertetaan kaikkien ansi- ja päämatuljen perusteella. Yritystiminnan lisäksi myös muut tult, kuten palkkatyön palkat vaikuttavat vertukseen. Esimerkiksi js saat timinimellä 30 000 eura vudessa ja palkkatöistä 10 000 eura, mlemmat tult vertetaan yhdessä. Yksityinen elinkeinharjittaja ei vi saada päämatula yritystiminnastaan, ellei sillä le nettvarallisuutta tai yritystuln sisältyy käyttömaisuusarvpaperien luvutusvittja. Yritystuln jakaminen tehdään erttamalla tulksesta mahdllinen päämatuln suus. Tämä suus vi lla 20 %, 10 % tai 0 %. Päämatulvern suutta kannattaa alentaa tuljen llessa pienet. Esimerkki yritystuln jakautumisesta timinimessä: Elinkeinharjittajan liikkeestä saama tul n 46 000 eura. Tämän lisäksi yrittäjällä n muita päämatulja 2 300 eura ja muita ansitulja 1 400 eura vähennysten jälkeen. Yrityksen varat vat 200 000 ja velat 140 000. Palkkja yritys n maksanut viimeisen tilikauden aikana 150 000 eura. Nettvarallisuus n siis yhteensä:
6 Päämatult yhteensä, js käytetään verkantaa 20%: Ansitulna vertettaisiin: Päämatulista maksetaan valtille 30% vera. Ansitult lasketaan sivulla 5 levan tulverasteikn mukaan. Kunnallis- ja kirkllisver sekä sairausvakuutuksen maksut vat suhteellisia. Seuraavassa laskussa kunnallisvert vat 19,5%, kirkllisver 1% ja sairausvakuutuksen maksu 2%. Maksettavien verjen määräksi saadaan:
7 Js yrittäjä lisikin vaatinut päämatuljen määräksi katsttavan 10%, hänelle lisi syntynyt päämatulja: Ansitulja tällä verprsentilla syntyisi: Maksettavien verjen määrä lisi tällä prsentilla: Verprsenttia 10 ei tässä tapauksessa siis kannata vaatia päämatulksi, kska muuten maksettavat vert lisivat 1023,75 eura suuremmat kuin 20% verkannassa. Vaatimus yritystuln verttamisesta vain ansitulna jhtaisi tätäkin suurempiin verihin. 2.3 Elinkeintiminnan vertus Elinkeintiminnan tuls selvitetään vernalaisten tuljen ja vähennyskelpisten menjen ertuksena.
8 Tulksen vi myös selvittää seuraavaa laskelmaa käyttäen: Tuln vernalaisuus Kaikki elinkeintiminnassa rahana saadut tult vat vernalaisia, mikäli ei le tisin säädetty Vertuksessa kannattaa hyödyntää mahdlliset vähennyskelpiset kulut Vähennyskelpisilla kuluilla tarkitetaan kuluja, jtka vidaan vähentää vertettavasta tulsta Yleisimmät vähennyskelpiset kulut: Työkalut ja timisttarvikkeet Tietknehjelmistt ja verkkpalvelut Markkinintiment Edustusment (50 % menista) Työhuneen ment Autkulut (kun alle pulet ajetuista kilmetreistä n yksityisajja) Työvaatteet (kun vaatteita ei vi käyttää työpaikan ulkpulella) YEL-vakuutusmaksut Yrityksen perustamismaksut
9 2.4 Elinkeintiminnan vertuksen vaiheet Elinkeinvertuksessa vertuksen vaiheita n neljä: Verjen ennakkperintä vervuden aikana Verilmituksen antaminen Vertuksen timittaminen Verjen laskeminen ja maksuunpan Ennakkperintä tarkittaa pitkin vutta tapahtuvaa verjen keräämistä vervelvllisilta. Vertuksen suuruus riippuu vervelvllisen tulista. Ennakkperinnässä verja maksetaan tuljen arvin perusteella. Arvita vi aina krjata kesken vervuden, js yrittäjä humaa tuljen levan eri kuin mitä arviitiin. On myös mahdllista jäädä dttamana jäännösverpyyntöä tai vernpalautuksia. Ennaknperintää vidaan timittaa kahdella tavalla: Ennaknpidätyksessä maksaja vähentää vern suraan maksamastaan surituksesta, esimerkiksi palkasta. Ennaknkant timitetaan elinkeintiminnan tuttaman tuln perusteella. Vervelvllinen saa tult ensin täysmääräisenä käyttöönsä, mutta jutuu sitten itse maksamaan niistä vern ennakkverlipuilla. Verilmitus täytetään verkssa vervuden päätyttyä. Ilmitukseen merkitään tulslaskelman mukaiset tutt ja kulut. Vertettava tul saadaan näiden ertuksena. Vertuksen timittaa vervelvllisen ktikunnalla sijaitseva vertimist. Vertusta timittaessa verviranmainen tutkii saamansa tiedt tilanteen mukaisesti.
10 Verjen maksuunpanssa verhallint laskee ja panee maksuun vert ja maksut. Tällöin maksettavaksi tulevien verjen määrää verrataan vervelvllisen vervuden aikana maksamaan summaan, ja tarvittaessa palautetaan tai peritään verja.
11 3 ARVONLISÄVERO Arvnlisäver n välillinen ver, jsta yritys siirtää arvnlisävern suuden kuluttajan maksettavaksi tavaran tai palvelun hintaan. 3.1 Arvnlisävervelvllisuus Elinkeinharjittaja n ALV-velvllinen liikevaihdn llessa vähintään 10 000 eura tai js yrittäjä n vapaaehtisesti hakeutunut ALV-velvllisten rekisteriin Yli 10 000 eurn liikevaihta tekevä yritys vi timia ALV-velvllisuuden ulkpulella, js timinta n Terveyden- ja sairaanhitalan timintaa Ssiaalihulln timintaa Yleissivistävää tai ammatillisen kulutuksen palvelua Rahitus- ja vakuutuspalvelua tai Arpajais- ja rahapelipalvelua 3.2 Arvnlisävertn terveyden- ja sairaanhitalan timinta Yksityisen palveluntuttajan myymät terveydenhitpalvelut vat verttmia, kun palvelujen tuttaja n merkitty yksityisten terveydenhulln palvelujen antajien rekisteriin Palvelut vat verttmia vain, kun ammattiharjittajan kulutus antaa pätevyyden palveluihin Hitaja vi luvuttaa hitn liittyviä tavarita vertta. Tavariden tulee lla hitn tavanmaisesti liittyviä, kuten esimerkiksi lääkkeet ja hittarvikkeet
12 3.3 Arvnlisävervähennys Yrityksen tehdessä stja, se vi vähentää niistä saadut ALV-vert myynneistä kertyneisiin verihin Esimerkki arvnlisävertuksesta ja ALV-vähennyksestä: Laskutat asiakkaaltasi 1000 eura + alv 24 %, eli 1240 eura. Judut maksamaan tusta summasta 240 eura valtille. Olet kuitenkin tehnyt yrityksellesi arvnlisävern sisältäviä hankintja. Olet stanut 620 eura maksaneen tietkneen, jnka summasta 120 n arvnlisävera. Vit vähentää tietkneen arvnlisävern summasta, jka sinun pitäisi maksaa valtille. Tämä n ALVvähentämistä. Eli lppujen lpuksi judut tilittämään vain 120 eura valtille (240-120 = 120 ). 3.4 Arvnlisävern maksaminen Arvnlisävera maksetaan yleensä kuukausittain valtille Pidempää ilmituskautta vi ana, js yrityksen liikevaiht n pientä Arvnlisävert ilmitetaan kauden 12. päivä ja tilitetään Omaver-palvelussa 3.5 Arvnlisävern hujennus Hujennusta saa hakea liikevaihdn llessa tilikauden aikana alle 30 000 eura. Tällöin maksetut arvnlisävert saa takaisin sittain. Js yritys n liittynyt rekisteriin, mutta liikevaiht jää alle 10 000, maksetut arvnlisävert saa kknaan takaisin alarajahujennuksessa Alarajahujennus lasketaan alla levaa kaavaa käyttäen:
13 Esimerkki alarajahujennuksen laskemisesta: Elinkeintuttajan liikevaiht vervudelta ilman vern suutta n 18 000 eura. Arvn-lisävern suus liikevaihdsta n 2 160 eura. Hän n myynyt tilikauden aikana käyttömaisuutta 4 000 eurlla. Vähennyskelpisten stjen arvnlisävert vat tilikauden aikana yhteensä 400 eura. Hujennukseen ikeuttava ver n myynneistä ja stjen ertus 1 760 eura (2160 e 400 e) Käyttömaisuuden myynnistä suritettavia verja ei teta humin. Elinkeinharjittajan arvnlisävertuksen alarajahujennus n tässä tapauksessa seuraava: