SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 34 SUOMEN LAIVA LIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1914

Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE VUONNA 1912 H E L S IN G IS S Ä 1914 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1913 HELSINGISSÄ

SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 28. VUONNA HELSINGISSA,

SUOMEN LAIV A LIIK E

VENÄJÄN JA MUIDEN ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1917 HELSINKI

S U O M E N L A T V A L T T K E

SUOM EN LAIVALIIKE. SflOME» V I& U L 1H B M TILASTO, I, B: JS. VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA V U O N N A HELSINGISSÄ, 1906.

SUOMEN LAIVALIIKE SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 23. VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA HELSINGISSÄ,

Helka-neiti kylvyssä

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

SVT XXIX : 7. fmfre Suomi - Finland

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

MERENKULKU. KAUPPA j a. Yleinen katsaus Suomen ulkomaiseen merenkulkuun ja kauppaan vuosina 1889 ja SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. lo.

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

SUOMEN LAIV A U IK E

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

Kristuksen syntymän kalanda kreikaksi

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Yrityksen teoria ja sopimukset

S U O M E N V I R A L L I N E N TILASTO. I. B: 21. SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1907.

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

Th. Sederholm 'in lciw i/iaino.

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

Majoituslautakunta. Vuonna Lautakunnalle tullut 6 kirjelmää Kuvernööriltä ^autaklumal1

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

Määräys STUK SY/1/ (34)

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

Ei asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

KAUPPA j ä MERENKULKU.

Sähköstaattinen energia

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v No. 47. Pekka Ylä-Anttila

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

SVT VI : 20 ; 1. nimeke. rinnakkaisn. fre. osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue.

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

SVT XXIX : 5. Eduskuntavaalit vuonna 1911 Elections pour la diète en 1911

6. Stokastiset prosessit (2)

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Kuluttajahintojen muutokset

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA. HELSINGISsA 1941 XXI VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

SIIRTOLAISUUSTILASTO

matsku 3 JAKO- JA KERTOLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

2. TUTUSTUN KIRKKOONI

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

1 Pöytäkirja Avaa haku

SVT XXIX : 8. finfre Suomi - Finland

KlapiTuli-palotila. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi

Piehingin osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema H E L S IN G IS S Ä,

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ X VUOSIKERTA

Monte Carlo -menetelmä

matsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

Meditaatioita Kristuksen kärsimyksen salaisuudesta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

Usko, toivo ja rakkaus

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut alkaen

Sisäpiirintiedon syntyminen

Transkriptio:

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 34 SUOMEN LAIVA LIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 94 H ELSIN G ISSÄ 97 SU O M EN S E N A A T IN K IR JA P A IN O S S A

S s ä l l y s. Table des matères. Sv. Jo h d a n t o... Kertomus vuodelta 9 4... ;. Pag. O b s e r v a t o n s p r é l m n a r e s.. Compte-rendu de l année 94 3. T a X -»x a. 'X" n t» X e a x at. M u s t u t u k s a... 2. O b s e r v a t o n s... 2. I. Suomen kauppalavasto. K auppalavaston tla oulukuun 3 p:nä 9 U :. L a v o e n kotpakka er tullkam arpr e s s ä... 3. 2. L a v o e n k ä or kantavuusryhm ssä.. 9. 3. L a v a t ry h m te tty n ä k a n ta vu u te n s a m u k aan... 0. I. M a rn e m a rc h a n d e de F n la n d e. L a m arne marchande au 3 décembre 94 :. Stu aton, par leux d orgne, de la m a rn e m a r c h a n d e... 3. 2. A ge des n avres dans les dvers catég o res de t o n n a g e... 9. 3. Stu a to n, par catégores de tonnage, de la. m arne m a r c h a n d e... 0. II. Merenkulkulke. II. M o u v e m e n t de la n a v g a to n. 4. Y le s k a ts a u s Su om en a. u lk o m aan v ä lseen m erenkulkuun vuonna 9... 2. Vuonna 94 suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa Suomeen tulleet a Suomesta lähteneet vähntään 9 rek.-tomu mttaset lavat : 5. L a v o e n k a n s a lls u u s... 4. 6. L a v o e n lähtö- a m ä ä rä m a a t... 3. 7. L a v o e n kansallsuus aettu n a lähtöä m ääräm ata koht: A. T u lle ta l a v o a... 8' B. L ä h te n e tä la v o a... 20. 8. L a v o e n lähtö- a m ääräm aat a e ttu n a er tullb am arp reä koht: 4. Résum é général de la navgaton extéreu re en 9 4... 2. Mouvement de la navhaton commercale extéreure drecte en Fnlande pendant Tannée 94 (N avres de 9 tonneaux et au-dessus : 5. N a v g a to n p ar p a v l l o n s... 4. 0. N a v g a to n par pussances... 6. 7. P a v llo n s des navres par pays de prove n a n ce et do d estnato n : A. N a v re s e n t r é s... 8. B. N a v re s s o r t s... 20. 8. P a y s de p ro ve n an ce et de destnaton par les dfférents d s trc ts de douane: A. T u lle ta l a v o a... 22. B. L ä h te n e tä la v o a... 24. 9. U lkom ase ssa k auppam eren kulu ssa er tu llk a m a rp re s s ä vu o n n a 94 klareratut la v a t : A. V ähntään '9 reksterto nn n m ttasten la va n vä lttä m ä m erenk u lk u... 20 A. N a v re s e n t r é s... 22. B. N a v re s s o r t s... 24, 9. N a v re s d éclarés dans les d vers d strcts de douane pour n avg ato n ex téreu re en 94: A. N a vres de 9 tonneaux et audessus... 20.

Sv. B. V ähem m än k u n 9 re k s te rto n n n m ttasten lavan välttäm ä m e re n k u lk u...... 9. 0. T au lu nstä lavosta, otka m ääräyk sä saadakseen ta p ak o ttavasta s y y s tä vu o n n a 94 ovat p o k e n n ee t satam aan ta m yös ldarerann oet muussa ta rk o tuksessa : A. M ääräyk sä saadakseen ta pakottavasta sy y s tä pokenn eta... 9(. B. P e la s t u s h ö y r y la v o a... 99.. V e rta le va taulu ulkom asessa m erenkulussa. er tu llp ak o ssa vu o sn a 92 94 to m te tu sta lavatklarerau k- ssta: A. S sä än k lare ra ttu a lavo a.... 00. B. U lo s k la re ra ttu a l a v o a... 02. 2. K la re ra u k s a kotm asessa m eren ku lu ssa vu o n n a 9 4... 04. 3. P u re h d u sa k a Su om en satam ssa v u o sna 92 94... 05. Pag. B. N a v re s au-dessous de 9 to n neaux... 9. 0. Tab leau des n avres entrés dans les p orts fn lan d as en 94 par ordre ou par force m aeure ans que ceux déclarés en douane pour autre b ut: A. P a r ordre ou par force m aeure. 96. B. N a vre s à vap eu r de sauvetage. 99.. Tab leau co m p aratf des n avre s de la n avg ato n extéreure, d éclarés en douane pen d ant les années 92 94: A. N a v re s entrés, d é c la ré s.00. B. N a v re s sorts, d é c la r é s.02. 2. N a vres déclarés en douane pour le cabotage pendant l année 94...04. 3. D u ré e de la n a v g a to n dans les p orts de Fn lan d e pendant les années 92 94 05. Lyhennyksä: n. --- netto. s. --- ssäänklareraus. rek.-ton. - ^ rokstertonna. n. ulosklareraus.

Johdanto. Suomen merenlculkutlasto vuodelta 94 on sekä tetoen keräykseen a nden käyttelyyn että tauluen sovtteluun nähden tomtettu edellsnä vuosna noudatetun suunntelman mukaan. Jaettaessa maan kauppalavasto ryhmn lavoen er laadun mukaan on tässä nnkun edellsssäkn merenkrdkutlastottsssa ulkasussa kauppalavastoon kuuluvat proomut luettu purelavoen ryhmään. Vuoskertomuksessa estetään kutenkn erkseen tedot myös proomusta. Samonkun o muutamen edellsten vuosen ulkasussa on myös tällä kertaa Tauluun, oka esttää vertauksen maan er tullpakossa kolmena vmeks kuluneena vuotena tomtetusta lavanklareraukssta, otettu anoastaan ulkomasessa merenkulussa tapahtuneet Idareraukset, koska kotmasessa merenkdussa tapahtuneet Uareraukset ovat katsottavat satunnasta laatua olevks, kun lavat vastamantussa merenkulussa anoastaan emässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, evätkä, nämtt Idareraukset ss anna okeata kuvaa kotmasesta lavalkkeestä er pakossa. Tadu kotmasessa merenkulussa tapahtunesta klareraukssta ulastaan erkseen (Taulu 2) entseen tapaan tomtettuna. Vuonna 94 lmestynestä asetukssta koskevat seuraavat Suomen merenkulkua: Helmkuun 7 p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös, olla kelletään sanomalehdssä ulkasemasta ernäsä sota- a mersotalatosta koskeva tetoa. Helmkuun 95 p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös Lahden kaupungn lavareksteralueen määräämsestä. Huhtkuun 5 p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös, koskeva uuden ohtosäännön antamsta Suomen valton äänmurtaalavan tomnnalle. Henäkuun 28 p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös, olla kelletään sanomalehdssä ulkasemasta ernäsä sota- a mersotalatosta koskeva tetoa. Syyskuun 24 () p. Armollnen Asetus, olla 9 pävänä Toukokuuta 870 luots- a maaklcalatoksesta Suomessa annetun Armollsen Asetuksen, 2, 3 a 8 :n muuttamsta koskevan, Huhtkuun 8/2 pävänä 903 (S. A. s. 72) annetun Armollsen Asetuksen :lle vahvstetaan muuteltu sanamuoto.

2 Marraskuun p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös Lkenneohesäännön muuttamsesta a täydentämsestä Venään Englannn välsessä tavaralkenteessä ladetettavaan tavaraan nähden. Tullhalltuksen vuonna 94 antamat kertokreet merenkdkuasosta koskevat svusaatavataksaa, Venään a Pohos-Amerkan Yhdysvaltan välstä kauppa- a purehdussopmusta, tavan menoselvttämstä, maakka- a tomtusmaksua, purehdusseurohn kuuluven alusten varustamsta dkomaanpasslh, pävystystä tullkamaressa, Venään ennen sotaa Saksan a Itävalta- Unkarn kanssa tekemä ltto- a muta sopmuksa, keltoa sallmasta lavoen saapua satamn, ota e ole lkenteelle avattu, ventkeltoa Itämeren satamsta, otka satsevat eteläpuolella lnan Rauma Tukholma, sekä ärestystä, onka mukaan kauppalavolle annetaan lupa sodan vuoks vetävks kellettyen tavaran ventn Venäättä.

V uoskertomus. I. Y le s k a ts a u s. Vuoden 94 elokuussa puhennut maalmansota vakeutt luonnollsest suuressa määrn lavalkennettä. Suomen satamssa manttuna vuotena ulkomasessa merenkulussa klarerattuenlavankantavuusmäärä ol sen vuoks van 6 83 227 rekstertonna. Kun vastaava määrä edellsenä vuotena ol 672 538 rekstertonna, ol vähennys vuoden 94 akana 4 859 3 rekstertonna. Suomen kauppalavastoon, ohon luetaan ne vähntään 9 netto-rekstertonnn mttaset lavat, mtkä kulkevat merellä takka sen kanssa purehdttavassa yhteydessä olevlla vesllä, kuulu 94 vuoden päättyessä 3 82 lavaa, kantavuudeltaan yhteensä 459 306 netto-rekstertonna. Vuoden 93 lopussa vastaavat määrät olvat 3 67 lavaa, oden yhtenen tonnmäärä ol 432 77 rekstertonna. Lavasto lsäänty vuonna 94 sten 204 lavalla a lavan kantavuus 26 589 rekstertonnlla. Vtenä vmeks kuluneena vuotena on kauppalavaston tla a ulkomasessa merenkulussa klarerattuen lavan tonnmäärä ollut seuraava: Kauppalavaston tla vuoten lopussa Tavan klarerauksa ulkomasessa merenkulussa Vuos Purekrvoa Höyrylavoa Yhteensä Purela-. vo, a Höyrylavoa Yhteensä Luku Tonn* määrä Luku Lku Tonnmäärä Tonnmäärt Tonnmäärä 9 0... 2 85 32 289 468 7 594 3 39 392 883 528 844 7 52304 9 05948 9... 2 940 32 498 485 70 90 3 425 392 408 65 222 7 456 874 9 072 096 9 2... 3 00 337 363 507 7 297 3 547 408 660 638 94 7 858 385 9 497 299 9 3... 3 077 35636 540 76 58 3 67 432 77 986 966 9 685 572 672 538 9 4... 3 257 38034 564 7972 3 82 459 306 390 452 5 422 775 6 83 227 Täysn yhdenmukasa tlastollsa tetoa Suomen merenkulun kehtyksestä saadaan vasta vuodesta 892 alkaen, ollon merenkulkutlasto uudstettn. Kun seuraavassa -muutamssa kohdn valastaan merenkulkutomen alalla tapahtunutta kehtystä, on sen vuoks estetty tetoa van mantun

4 vuoden älkeseltä aalta. Selvemmän kästyksen saavuttamseks kehtyksen suunnasta on tämä aka aettu muutamn kausn, osta ensmänen kästtää vuodet 892 895, tonen vuodet 896 900, kolmas vuodet 90 *905 a neläs vuodet 906 90. Manttuna aanaksona tapahtunutta kehtystä valasevat seuraavat vuotuset keskmäärät: Kaup palavasto L a v u n klarerauksa ulkom asessa u erenkulussa V uodet Pu re la vo a I Höyrylavoa Yhteensä Purelavoa Höyrylavoa Y h t p e n s T o n n m ä ä r ä 892 895.. 230 474 24 8 255 285 489 255 3 39804 4 887 359 896-900.. 26 792 4009 '302 80 505 830 4 772 57 6 278 40 90 905.. 290 239 5 62 34 85 580 585 5 89 649 7 400 234 906-90., 32 070 66 000 378 070 546 873 6 936 056 8 482 929 Nämä luvut osottavat, että Suomen kauppalavasto a ulkomasessa merenkulussa klarerattuen lavan tonnmäärä aanaksona 892 90 ovat melkosest lsääntyneet. Varsnkn höyrylavan merktys on nopeast kasvanut. 2. K a u p p a la v a s to. Lavaston muutokset. Vuonna 94 Suomen kauppalavastoon lsää tulleden a stä postuneden lavan luku a kantavuusmäärä olvat: P u r e la v o a : H ö y r y la v o a : Y h te e n s ä : L u k u T o n n m ä ä rä L u k u T o n n m ä ä rä L u k u T o n n n. Lsää tulleta.... 29 35 699 43 4 525 334 40 224 Postuneta.... 70 9 934 30 3 635 Lsäännys v. 9 4... - -f 80 + 23 998 + 24 -h 2 59 + 204 + 26 589 Lavaston koko tonnmäärästä vuoden 93 lopussa vastaa yllämanttu 26 589 rek.-tonnn lsäännys 6, % ; purelavan tonnmäärän lsäänny? erkseen on 6,7 % a höyrylavan tonnmäärän lsäännys 3,4 % vuoden 93 vastaava sta tonnmäärästä. Vuonna 93 lsäänty Suomen kauppalavaston koko tonnmäärä 5,9 %, purelavan tonnmäärän lsääntyessä 5,6 % a höyrylavan tonnmäärän kasvaessa 7,4%.

L sä ä tulleet lavat': omassa maassa rakennetut a ulkomalta ostetut. Vuonna 94 kauppalavastoon lsää tullesta purelavosta ol 59, kantavuudeltaan yhteensä 2 303 rek.-tonna, omassa maassa rakennettua aluksa, a 32, kantavuudeltaan yhteensä 4 87 rek.-toma, ulkomalta ostettua. Höyrylavosta taas ol uusa, kotmaassa rakennettua 8, otten kantavuus ol yhteensä 227 rek.-tonna; 8 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 2 68 rek.-tonna, ol ostettu ulkomalta. Vähntään 500 rek.-tonnn mttaset olvat seuraavat vuonna 94 kauppalavastoon lsää tulleet purelavat: N m La a tu ïtek. tonna Kotpakka Ulkom alta ostetut: L a w h ll... P a r k k la v a 2 749 M aara n h a m n a L y n to n...» 2 296» C a rre d a le...» 982 Turku Rowena... 89 H e ls n k P le o n e...» 023 L u v a V d y la...» 664 V ard ö M aassa rakennetut: Oma... P ro o m u 593 S a lm n p tää U u n o...» 50 S o rta v a la n p tää Vuonna 94 lavastoon lsää tullesta höyrylavosta olvat seuraavat ulkomalta ostetut vähntään 500 rek.-tonnn mttasa: Nm Reksterto üna K o tp ak k a ; A ra d n e... 426 H e ls n k C a s t o r... 724» Vmeks kulunena vtenä vuotena ovat kotmaassa rakennettuen a ulkomalta ostettuen pure- a höyrylavan luku a tonnmäärä sekä yhteensä että keskmäärn lavaa koht olleet seuraavat:

P u r e a v o a H ö y r y l a v o a ' Kotmaassa rakenn. Ukom. ostettua Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettua V u o s Tonnmäärä f Tonnmäärä Tonnmäärä, Tonnmäärä Luku Yhteensä Keskmlä-. rn Luku Yhteensä Keskm äärn Luku Kesk Yhteensä mää r u Luku Yhteensä - Keskmäärn 9 0... 02 8 848 87 0 6 89 689 4 868 62 4 096 274 9... 04 9 746 94 8 4 46 80 5 738 49 3 330 0 9 2... 3 056 78 36 2 77 605 5 692 46 3 2 948 227 9 3... 73 4 365 83 43 3462 732 28 933 69 5 5 056 337 9 4... 59 2 303 77 32 4 87 463 8 227: 68 8 2 68 335 Aanaksona 893 90 (vuodelta 892 puuttuu tetoa) on puheena oleven lavan kantavuus vuotusn keskmäärn ollut seuraavaa: Purelavoa Höyrylavoa V u o tl e t Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettua Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettua T on n m ä ä r a 893 895... 4 585 443 354 540 896 900... 8 942 4 948 408 3 623 90 905... 9 072 7 660 94 27 906 90... 9 663 8 579 90 2 85 Postuneet la va t: haaksrkkoutuneet, puretut ta hylyks tuomtut a ulkom alle m yydyt. Lavastosta vuonna 94 postunesta lavosta ol 7 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 2 440 rek.-tonna, a yks 55 rek.-tonnn kantonen höyrylava menetetty meronnettomuuksssa; 88 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 6 759 rek.-tonna, a 3, yhteensä 87 rek.-tonnn kantosta höyrylavaa ol purettu ta ulstettu merenkulkuun kelpaamattomks; 4 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 037 rek.-tonna, a 3, yhteensä 569 rek.-tonnn kantosta höyrylavaa ol m yyty ulkomalle. Mantusta lavosta olvat seuraavat purelavat vähntään 500 rek.-tonnn mttaset: N m Laatu Rekstertonna Kotpakka Haaksrkkoutuneet : T rto n... -Freg att 446 N k o la n k a u p. F n la n d.... P a rk k a v a 546 Värdö

Lavastosta postunesta höyrylavosta e mkään kuulunut vähntään 500 rek.-tonnn mttasten luokkaan. Vtenä vme vuotena on meronnettomuuksssa menetettyen pure- a höyrylavan luku a tonnmäärä sekä nden tonnmäärän suhde koko tonnmäärään edellsen vuoden lopussa ollut seuraa va: Purelavoa H ö y l-y a v o a Vuos Tonnn äärä Tonnmäärä Luku Rek.-tonna «/ purel. koko tonnrnäärästä Luku Rek.-tonna / höyryl. koko tonnmäärästä 90... 5 5 302,6 29 0,2 9... 38 953 3,7 92... 20 3 638, 67 0, 93... 56 2 633 3,7 2 735,0 94... 7 2 440 0,6 55 0, Aanaksona 893 90 (vuodelta 892 e ole tetoa) on meronnettomuuksssa menetettyen lavan tonnmäärä keskmäärn vuodessa ollut seuraa va: P u r e la v a t: H ö y r y la v a t : 893 895... 5 96 rek.-tonna 896 900... 5 734» 30 rek.-tonna 90 905... 6 045» 463» 906 90... 4 567» 86» Ulkomalle myytyen suomalasten kauppalavan luku a kantavuus on vtenä vme vuotena ollut seuraa va: P u r e l a v o a H ö y r y l a v o a V u o s Tonnm äärä ; Tonnm äärä Lu k u Luku Y hteensä K e s k m äärn Yhteensä K e s k määrn 90... 7 5 074 725 59 59 9... 2. 6 92 576 6 92 39 92... 9 5 535 65 9 3 500 389 93... 3 4 200 323 0 982 98 94... 4 037 259 3 569 90

Ulkomalle myytyen lavan oukkoon e tässä ole luettu maan konepaossa ulkomasten tlaa än laskuun rakennettua uusa aluksa, otka evät ole olleet Suomen kauppalavastoon krotettuna. Aanaksona 893 90 (tetoa puuttuu vuodelta 892) on ulkomalle myytyen lavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut: Pu relavat: H ö yrylavat : 893 895... 249 rek.-tonna 96 rek.-tonna 896 900... 4 738 >' 397» 90 905... 4 60» 744»> 906 90... 3 672» 4» Muta, muutoksa lavaston tlassa. N e kauppalavaston tlassa vuonna 94 tapahtuneet m uutokset, o tka evä t ssälly edellä estettyh n lukuhn, aheutu v a t oko uudestrakentam sesta ta uudestm ttauksesta ta k k a tlastoaneksen täydennyksst ä. Höyry- a purelavan suhde. H ö y ry la v a n m erktys p u relavan rn nalla on Suom en kauppalavastossa ana vm esn vuosn ast k ä y n y t yh ä suuremmaks. A an aksona 892 90 tässä suhteessa tap ah tu n u t kehtys n ä k y y seuraavsta p rosenttluvusta, o tka osottavat, kunka suur osuus koko lavaston k antavuusm äärästä vuotusn keskm äärn er kausna' on tu llu t pure- a h ö yryla van osalle: Purelavoa: H ö yrylavo a 892-895... 90,3 % 9,7 % 896-900... 86,5 > 3,5» 90 905... 84,9 * 5,» 906 90... 82.5» 7.5» Stävaston on vten ä vm evu o ten a pure- a h ö y ryla van välnen suhde ollut seuraa va: Pu relavo a: Höy^ylavoa 90... «,8% 8,2 % 9... 8,9» 8, )> 92... 82.6» 7,4» 93... 82,3» 7,7,> 94... 82,8» 7,2» K u te n usem pna lähvuosna ennen vu o tta 94 on p u relavan m erktys myös vm eks m anttu na vuotena kasvanut. H u o m a tta v a k utenkn on, että kyseenalanen p u relavan osuuden kasvam nen kauppalavastossa on vm e akona usessa tapauksssa rp p u nut stä, että proom ut, otka kauppatlastossa luetaan purelavoks, o vat nopeast lsääntyneet.

Lavoen varsnasta kuletuskykyä slmällä ptäen on höyrylavan merktys purelavohn verraten arvosteltava suuremmaks kun ylläolevat prosenttluvut näyttävät. Kuletuskykyyn katsoen vodaan rek.-tonnn höyrylavan kantavuusmäärässä laskea vastaavan non 3 rek.-tonna purelavan kanta vuutta. Jos tämän suhteen mukasest koko lavaston tonnmäärä muunnetaan purelavatonneks, on näden määrä aanaksona 892 90 vuotusn keskmäärn ollut seuraa va: V node t P u r e la v o a H ö y r y la v o a Y h te e n s ä P u r el.-touna % Pure.- tonna % Purel.-tonna % 892 895... 230 474 75,6 74 432 24,4 304 906 00,0 890 900... 26 792 68,0 23 027 32,0 384 89 00,0 90 905.... 290 239 65,2 54 835 34,8 445 074 : 00,0 906 90... 32 070 6,2 98 000 38,8 50 070 00,0 Vtenä vme vuotena vastaavat luvut ovat olleet seuraavat: Pu re la vo a H ö y ryla vo a Yhteensä V u o s Purel.-tonna O/ Purel.-tonna 0/ /O Pur el.-tonna % 9 0... 32 289 59,9 24 782 40, 536 07 00,o 9... 32 498 60,2 22 730 39,8 534 228 00,o 9 2... 337 363 6,2 23 89 38,8 55 254 00,o 9 3... 356 36 60,8 229 743 39,2 585 879 00,o 9 4... 380 34 6,5 237 56 38,5 67 650 00,0 Kauppalavastoon kuuluvat proomut. Purelavastoon lasketaan tlastossa, kuten manttn, proomut, vakka nämä, kakkea omavarasta kulkukykyä valla ollen, evät varsnasest kuulu manttuun lavastoon. Proomuen merktys Suomen kauppalavastossa aanaksona 892 90 näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: V u o l e t Pu re lavo a kakkaan Itek.-tonna N stä proomua R e k.-tonna % 892 895... 230 474 446,8 896 900... 26 792 288 4, S 90 905... 290 239 26 358 9, 906 90... 32 070 47 263 5,

Tedot kolmelta ensmäseltä kaudelta ovat kyllä hukan epäluotettavat, mutta estetyt luvut osottavat kutenkn epäämättömäst, että proomuen merktys vme akona on erttän tuntuvast kasvanut. Vtenä vme vuotena on proomuen merktys ollut seuraava: V u o s Pu re la vo a kakkaan Rek.-tonna N stä proomua Ttok.-ton na / o 9 0... 32 289 59 860 8,6 9... 32 498 66 660 20,7 9 2... 337 363 6953 20,5 9 3... 356 36 77 844 2,9 9 4... 38034 86 638 22,8 Proomuen koko kantavuusmäärä 94 vuoden lopussa akaantu sten, että 44 43 rek.-tonna ol merenrannkolla, vastaten 5,9 % merenrannkon koko purelavaston tonnmäärästä, 37 37 rek.-tonna Laatokalla, edustaen 8,9 % Laatokan koko purelavastosta, sekä 4 908 rek.-tonna Samaan vesstöllä, vastaten 8,9 % näden vesstöen koko purelavastosta. L a v a n koko. Suomen kauppalavoen kokoon nähden vodaan panna merklle, että purelavat keskmääräseltä kantavuudeltaan vme akona yleensä ovat penentyneet, kun taas höyrylavan keskmääräseen kokoon nähden varmaa kehtyssuuntaa e voda merktä. Aanaksona 892 90 on lavan keskkantavuus vuotusn keskmäärn ollut: P u re la vat: H ö y ry la vat : K a k k : 892 895... 39 rek.-tonna 35 rek.-tonna 38 rek.-tonna 896 900... 36»> 70» 40» 90 905... 2» 59» 25» 906 90... 5» 55» 20 Vtenä vmeks kuluneena vuotena on lavan keskkantavuus ollut seuraava : P u re la v a t: H ö y ry la v a t : K a k k : 90... 3 rek.-tonna 53 rek.-tonna 8 rek.-tonna 9... 09» 46» 5» 92...» 4» 5» 93... 6» 42» 20» 94...... 7» 40» 20»

Tarkemmn käy lavaston kehttymnen puheena olevassa suhteessa selvlle, kun lavat aetaan muutamn suuruusryhmn. Mtä purelavohn tulee, nähdään tällön, os Laatokan a Samaan vesstöen vähäpätösemmät a erkosta laatua olevat lavastot ätetään huomoon ottamatta, että penet, enntään 99 rek.-tonnn mttaset lavat ovat atkuvast lsääntyneet; keskkokoset, 200 799 rek.-tonnn mttaset, ovat yleensä vähentyneet, mutta vuonna 94 on nden luku hukan kasvanut; vähntään 800 rek.-tonnn mttaset purelavat taas, otka vme vuosna ylpäänsä ovat lsääntyneet, osottavat myöskn vuonna 94 lsäännystä. Seuraava taulu valasee merenrannkon purelavastoa suuruusryhmttän vtenä vme vuotena: 9 99 rek.-tonnn m ttasa 200 799 rek.-tonnn m ttasa Vähntään 800 rek.-tonnn m ttasa V u o s Tonnm äärä ' Tonnm äärä Tonnmäärä Luku Rek.- torm a Lu k u % koko tonnm närästä Rek.- tonns Luk a % koko tonnm äärästä Rek.- tonna % koko to n n n närästä 90... 807 04 595 45,3 63 6057 26,5 5 64 995 28,2 9... 93 0 20 48,0 46 54 654 23,8 47' 64 738 28,2 9 2... 2 008 6 689 47,3 49 54 426 22, 5 75 404 30,6 9 3... 2 038 8 673 45,4 47 55 374 2,2 57 87 362 33,4 9 4... 280 27 422 45,6 50 55 964 20,0 6 95 987 34,4 Aanaksona 892 90 on manttuhn suuruusryhmn kuuluvan merenrannkon purelavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut seuraava: 9 99 rek.-tonnn m ttasa 200 799 rek.-tonnn m ttasa Vähn tä än 800 rek.-ton- ; n n m ttasa V u o d e t Rek.-tonna % koko tonnmäärästä Rek.-tonna % koko tonnmäärästä Rek.-tonna % koko tonnmäärästä 892 895... 58 628 28,7 7 474 57,5 28 285 3,8 ' 896 900... 67 687 30,2 06 583 : 47,5 50 086 22,3 90 905... 86 786 37,4 83 928 ; 36, 6 606 26,5 906 90... 98 247 42,6 68 476 29,7 63 727 27,7 Jos merenrannkon höyrylavat samon aetaan kolmeen suuruusryhmään, lukemalla kutenkn keskkokosn lavohn vähntään 200 rek.-tonnn mttaset, mutta 000 rek.-tonna penemmät lavat, saadaan seuraava kuva höyrylavaston kehtyksestä puheena olevassa suhteessa vtenä vmeks kuluneena vuotena:

9 99 rek.-tonnn m ttasa 200 999 rek.-tonnn m tta sa V ä h n tä än 000 rek.-tonnn m ttasa V l o s Tonnmäärä Tonnm äärä Tonnm äärä Luku R e k - tonna koko tonnmäärästä L u k u Rek.- tonna L u k u o/o koko tonnm äärästä Rek.- tonna % koko tonnm äärästä 90... 90 0 75 8, 54 27 735 46,9 5 20 674 35,0 9... 20 38 9,5 5 26 947 46,6 4 9 608 33,9 92... 20 750 20,3 54 ; 26 576 45,9 4 9 608 33,8 93... 220 2 506 20,2 55 27 2 44,0 6 2226 35,8 94... 234 3 288 20,8 53 27 025 42,3 7 23 552 36,9 Aanaksona 892 90 on merenrannkon höyrylavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut: 9 99 rek.-tonnn m tta sa 200 999 rek.-ton nn m ttasa V ä h n t. OOOrek.-tonnn m ttasa V u o <e t Rek.-tonna % koko tonnmäärästä Rek.-tonna 'cl koko tonnmäärästä Rek.-tonna % koko tonnmäärästä 892 895... 5 69 26,4 5 867 73,6 896 900... 7 006 9,0 20 476 55,7 9 308 25,3 90 905... 836 8,3 23 700 63,2 2 687 28,5 906 90... 0 07 8,2 26 278 47,6 8 900 34,2 Estetystä luvusta näkyy, että keskkokoset höyrylavat vme akona ovat lsääntyneet suhteellsest htaammn kun muut höyrylavat. Ne muodostavat kutenkn yhä edelleen tärkemmän ryhmän; nden osalle tulee lähes puolet höyrylavan koko kantavuusmäärästä. Suomen suurmmat purelavat olvat 94 vuoden päättyessä kuvarekstern mukaan seuraa va: N m Laa tu R e ksterto n n a K o tp ak k a L a w h ll... P a rk k la v a 2 749 M aaranham na M a rlb o rou g h H ll...» ; 2 47 V årdö L y n t o n...» 2 296 M aaran h am na M a re ch e n...» 2 290 V ärdö C a m b ra n P rn c e s s... F re g a tt 2 243 U u sk a u p u n k G a rn e t H ll... P a rk k la v a 259 M aaran h am na F e n n a......» 2 54 H e ls n k M a ro n L g h tb o d y... F re g a tt 2 063 T urku

Nm Laatu.Rekst er tonna- Kotpakka * D u n d ee... P a rk k lava 996 Värdö A l b y n...» 993 Uuskaupunk C arredale...» 982 Turku Å l a n d...» 959 Lem land Pro cy o n...» 945 Uuskaupunk T asm an a... Fre g att 935 Maaranham na L o c h T o rrd o n... P a rk k la va 904 Uuskaupunk F re d a...» 903 V ärdö R o w e n a... > 89 H elsn k Im b erh o m e... Fre g att 866 Värdö Sam oena...» 836 Uuskaupunk Lu cp ara... Pa rk k lava 779 M aaranham na Im p era to r A lexander I I... Fre g att 766 Raum a M argareta... P a rk k la va 748 Värdö G raceh arw ar... Freg att 729 H elsn k G lenard...» 727 > P a r c h m... Pa rk k lava 76 Vårdö W n d so r P a r k... Freg att 692 Uuskaupunk Lochee...» 669» T h o m a s n a...'... > 664 Vårdö P e rä... > 646» P a m p a...» 633 Turku Ln d sfa m e... > 632 Uuskaupunk Kensngton...» 625» K n g E d w a rd...» 595» P o r t P a t r c k...» 595» Fn la n d... Parkklava 590 Raum a B e rth a...» 545 Uuskaupunk Suurmmat höyrylavat taas olvat seuraavat: Nm Rek.-tonna Kotpakka H erm es... 2 045 H elsn k T ta n a... 997 > H y ll o s... 63 K rs tn a M e r c a to r... 65 H elsn k H ero s... 586 K rs tn a

E r vesstöen lavastot. E r vesstölle akaantu Suomen kauppalavasto 94 vuoden lopussa sten, että merenrannkolla olevssa pakkakunnssa ol 2 39 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 279 373 rek.-tonna, a 304 höyrylavaa, kantavuudeltaan 63 865 rek.-tonna; 87 purelavaa, kantavuudeltaan 45 573 rek.-tonna, a 27 höyrylavaa, kantavuudeltaan 743 rek.-tonna, ol Laatokan rannalla olevssa pakkakunnssa, sekä. 679 purelavaa, kantavuudeltaan 55 88 rek.-tonna, a 233 höyrylavaa, kantavmdeltaan 3 564 rek.- tonna, Samaan a shen kuuluven vesstöen varslla. E r vesstöen pure- a höyrylavastoen kantavuusmäärän kehtys aanaksona 892 90 näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: Merenrannkolla Laatokalla Sam aan vesstöllä \r u o cl * t Pnrel. H öyryl. Purel. Höyryl. Pur el. Höyryl. R e k s t e r t o n n a 892 895... 204 387 2 558 9 905 558 682 2 695 896 900... 224 356 36 790 3 835 636 23 60 3 583 90 905... 232 320 44 523 2 944 785 35 975 6 304 906 90... 230 450 5595 34 40 26 47 480 9 679 Merenrannkon purelavasto on sten kehttynyt tuntuvast htaammn kun Laatokan a Samaan vesstöen purelavastot. Mtä Laatokan purelava ston suureen lsääntymseen tulee, on huomattava, että Laatokalla proomua on lavastoon tullut suhteellsest enemmän kun mulla vesstöllä. Höyrylavasto on kasvanut varsnkn merenrannkolla a Samaan vesstöen varslla olevssa, pakkakunnssa. Vtenä vme vuotena ovat er vesstöen lavastoen kantavuusmäärät vahdelleet seuraavast: M erenran tkolla Laato kalla Sam aan vesstöllä V tl O s Pnrel. Höyryl. Purel. H öyryl. Purel. Höyryl. R e k s t e r t o n n a 90... 230 647 5924 40 50 45 5032 055 9... 229 602 57 873 40 933 467 50 963 570 92... 246 59 57 934 38 364 57 52 480 846 93... 26409 6 843 4 570 533 5357 3 205 94... 279 373 63 865 45 573 743 55 88 3 564

H uom ota ansatsee varsn kn m erenrannkon p urelavaston suur lsään tym n e n vuonna 94. E r läänen lavastot, E r lääneä koht akaantu Suomen kauppalavasto 94 vuoden lopussa seuraavast: Purelavoa: Höyrylavoa : Yhteensä O ulun läänssä rek.-tonna 60 499 2 00 V aasan _» > 5 648 6 044 692 Turu n a P o rn»» 6 703 9 947 7 650 U udenm aan» 26 250 42 304 68 554 V p u rn»» 50 408 8 440 58 848 K u o p o n»» 4 622 4 79 9 34 M k k eln»» 9 902 7 29 27 2 K o k o maassa rek.-tonna 380 34 79 72 459 306 T u n tu v a s t m uta m erenrannkko lääneäkn edellä o vat kauppalavastoon nähden T u ru n a P o rn sekä V p u rn y n n ä m yös U udenm aan lään, ossa k o l messa läänssä 94 vuoden lopussa ol yhteensä 338 36 rek.-tonnn nouseva p urelavasto, m kä vastas 89,0 /0 koko m aan p urelavastosta, a 60 69 rek.- tonnn nouseva höyrylavasto, vastaten 76,7 % koko maan h ö yrylavastosta. M u tta kun er läänen lavasto hn h y vn erlasessa määrässä kuuluu purea h ö yryla vo a, vod aan er läänen lavasto a parem m n tosnsa verrata m uuntam alla h ö yryla van tonn m äärät p urelavaton neks akasem m n m antun perusteen m ukaan. E d e llä m anttuen kolm en läänn lavasto t tosnsa v e rra t tun a sekä suhteessa koko m aan lavastoon o v a t sllon aanaksona 892-90 vuotusn keskm äärn seuraavat:. 89a 895 896-900 90 905 906-90 L ä ä n t P u ro la v a - to n n a % koko m aan la v a s to s ta to n n a P u re a v a -.0koko m aan la v a s to s ta to nna P u re la v a - % k o k o m aan J la v a s to s ta P u re la v a - to an a la v a s to s ta k o k o n a a n T u ru n a P o r n... 4 725 46,5 67 460 43,5 74 06 39, 63 73 32, U u d e n m a a n... 49 63 6,3 79 550 20,7 94 445 2,2 9 203 23,4 V p u r n...... '... 50 569 6,6 74 275 9,3 02 73 23, 36 730 26,8 M u u t... 62 999 20,6 63 534 6,5 73 837 6,6 90 406 7,7 K o k o m aa 304 906 00,o 384 89 00,o 445 074 00,0 50 070 00,0 Uudenm aan läänn prosenttluvun hu om attava kohoam nen ohtuu e tu päässä läänn hö yrylavasto n nopeasta kasvam sesta. V p u rn läänn prosentt-

luvun velä tuntuvamp nousu taas aheutuu purelavaston, m. m. proomuen, karttumsesta. Vtenä vme vuotena tulee manttuen läänen osalle seuraavat määrät pur elavatonnea : 90 9 92 93 94 Läänt lavastosta : %koko maan Purelava tonna lavastosta : /0koko maan tonna Purelava- lavastosta %koko maan tonna 'Pu r elava- lavastosta %koko maan Purelavatonna Purelavatonna lavastosta % koko maan T u ru n a P o rn 58 966 29,7 53 700 28,8 59 859 29,0 82 202 3, 9 544 3,0 U u d en m aan.... : 28 643 24,0 2770. 23,8 32 066 23,9 42 423 24,3 5362 24,8 V p u rn... 52 28 28,4 54 946 29,0 56 420 28,4 63 09 27,8 75 728 28,5 M u u t... 968 7,9 98 42 8,4 02 909 8,7 9863 6,8 97 26 5,7 K o k o maa 536 07 00,0 534 228: 00,0 55 254: 00,0 585 879 00,0 67 650 00,0 Kaupu nken a m aalaskunten lavastot. Vuoden 94 lopussa ol Suomen kauppalavastoon kuuluvsta alukssta 298 purelavan, kantavuudeltaan yhteensä 69 425 rek.-tonna, a 406 höyrylavan, kantavuudeltaan yhteensä 70 03 rek.-tonna, kotpakka kaupungessa. Maalaskunnssa ol samaan akaan 959 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 20 709 rek.-tonna, a 58 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 9 069 rek.-tonna. Purelavoa ol ss enemmän maalaskunnssa kun kaupungessa, ensnmantussa 55,4 % purelavaston koko kantavuusnäärästä, vmemantussa 44,6 %. Höyrylavoa taas ol palon enemmän kaupungessa kun maalaskunnssa, edellsssä 88,5 % höyrylavaston koko kantavuusmäärästä, älkmässsä, 5 % Vtenä vme vuotena ovat pure- a höyrylavan kantavuusmäärät seuraavalla tavalla akaantuneet kaupunken a maalaskunten osalle: P l r e a v o a H ö y r y l a v o a Kaupungessa Maalaskunnssa Kaupungessa M aalask u n n ss a V u o s tonnu % koko pure lavastosta torma lavastosta % koko pure- tonna lavastosta /0koko höyry- Rek.- Rek.- Rek.- Rek.- tonna lavastosta % koko h ö y ry 90... 33 049 4,4 88 240 58,6 64 590 90,2 7 004 9,8 9... 35 553 42,2 85 945 57,8 63 649 89,8 7 26 0,2 92... 48 872 44, 88 49 55,9 63 44 88,9 7 883 U, 93... 60 264 45,0 95 872 55,0 68 054 88,9 8 527, 94... 69 425 44,6 20 709 55,4 7003 88,5 9 069,5

Aanaksona 892 90 puheena olevassa suhteessa tapahtunut kehtys näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: P u r e l a v o a H ö y r y l a v o a V n o d e t Kaupungessa % koko pure- lavastosta I MaalaskumKsa Kaupungessa Maal ask uunssa Rektonna Rek.- tonna lavastosta, koko pure- ' Rek.~ tonna % koko höyrylavastosta Rek.- tonna ' koko löyry- I lavastosta ' 892 895... 02 568: 44,5 27 906 55,5 23 72 95,6 099 4, 896 900... 09 669' 4,9 52 23 58, 3934 95, 875 4,6 90 905... 8 64 40,9 7 625 59, 47 757 92,5: 3 855 7,5 906 90... 28 944 4,3 8326 58,7 59 902 90,8 6 098 9,2 Jos höyrylavan tonnmäärä edellä estetyn perusteen mukaan muunnetaan purelavatonneks. havataan vuoden 94 lopussa kaupunken osalle tulevan 379 734 a maalaskuntan osalle 237 96 purelavatonna. Edellnen määrä vastaa 6,5 % a älkmänen 38,5 % pm elä va tonnen koko luvusta. Vähntään 0 000 purelavatonnn nous lavaston kantavuusmäärä 94 vuoden päättyessä 8 kaupunk- a 4 maalaskunnassa. Nässä kunnssa ol todellnen a muunnettu kantavuusmäärä mantun vuoden lopussa seuraava: Pu re la vat H öyry lavat K o k o l a v a s t o K o t p a k k a. R e k - tonna lavastosta % rnaan pure- Rek. tonna lavastosta maan h ö y ry Rek.- tonna % maan la vaston todellsesta k an tavu u desta Purelavatonna /o maan Jä vaston m uunnetusta kan tavuudesta K a u p u n g t : H e l s n k... 3 686' 3,6 4 03 5,8 54 699,9 36 725 22, V p u r... 40 40 0,6 3 623 4,6 44 033 9,6 5279 8,3 T u r k u... 366 3,0 7 404 9,4 8 770 4, 33 578 5,4 U u s k a u p u n k... 26 00' 6,8 26 00 5,7 26 00 4,2 N k o la n k a u p u u k... 834 0,2 5 688 7,2 6 522,4 7 898 2,9 R a u m a... 2 300 5,6 35 0,4 2 65 4,7 22 245 3,6 M a a ra n h a m n a... 5 044' ' 4,0 580 0,7 5 624 3,4 6 784 2,7 Jo e n s u u... 6 999,8 377,7 8 376,8 30,8 M a a l a s k u n n a t : V å r d ö... 33 458 8,8 33 458 7,3 33 458 5,4 S a lm... 9 467' 5, 42 0,2 9 609 4,3 9 893 3,2 K o v s t o... 868 4,8 479 0,6 8 647 4, 9 605 3,2 L a p p e e... 99 2,9 300 0,4 499 2,5 2 099 2,0

Vtenä vme vuotena on purelavatonnen määrä puheena olevssa kunnssa ollut: 90 9 92 93 94 K o t p a k k a lavastosta ;0koko maan tomra Purea va- lavastosta ; % koko maan lavastosta % koko maan lavastosta "/o koko maan Purelav.atonna Purelavatonna Purelavatonna Purelavatonna lavastosta %kok<) maan K a u p u n g t : H e l s n k... 855 20,9 0 464: 20,7 4 476 20,8 26 702 2,6 36 725 22, V p u r... 43 28 8, 44 489 8,3 46 73 8,5 46 74 8,0 5 279 8,3 T u r k u... 25 465 4,8 28 854; 5,4 28 876 5,2 33 962 5,8 33 578: 5,4 U u s k a u p u n k.... 5 884 3,0 ' 2 448 2,3 5 667 2,8 25 839 4,4 26 00 4,2 N k o la n k a u p u n k 9 788 3,7 979 3,6 20 844 3,8 2369 3,6 7 898 2,9 R a u m a... 7 396 3,2 6 774 3, 7 996 3,3 9 770 3,4 22 245 3,6.M aaranham na... 6 82,3 8 086,5 9 456,7 4 090 2,4 6 784 2,7 J o e n s u u... 0 064,9 0 364,9 0 424,9 0 920:,9 30,8 M a a l a s k u n n a t : V å r d ö... 27 39 5, 3 29 5,9 33 597 6, 3987 5,5 33 458 5,4 S a lm... 3 984 2,6 6 46 3,0 5 479 2,8 8 9.3, 9 893 3,2 K o v s t o... 4 83 2,8 4 025 2,6 5 045 2,7 7 762: 3,0 9 605 3,2 L a p p e e... 8 737,6 9 898,9 0 35,9 220,9 2 099 2,0 Aanaksona 892 90 tapahtunutta kehtystä valasevat seuraavat vuotuset keskmäärät : 89-2-895 896 900 90-90Ö 906 90 K o t )> a k k a lavastosta ',, koko maan lavastosta koko maan 7 koko rnaan lavastosta Purelavatonna Purelavatonna Purelavatonna Purelavatonna lavastosta, 'Yo koko maa n K a u p u n g t : H e ls n k... 37 276 2,2 67 604: 7,6 82 052 8,4 04 500 20,5 V p u r... 5 627 5, 25 977 6,8 32 80 7,2 40 283: 7,9 T u r k u... 6 828 5,5 23 685 6,2 20 078 4,5 22 85 4,3 U u s k a u p u n k... 0 236 3,4 2 707 3,3 5 246 3,4 6 78 3,3 N k o la n k a u p u n k... 933 6,3 202 5,5 9 89 4,5 20 272 4,0 R a u m a... 7 320 5,7 24 963 6,5 28 276 6,4 2 74' 4,3 M a a r a n h a m n a... 3 907,3 4 53,2 5 992,3 5 636, Jo e n s u u... 8 829 2,9 6 904,8 8 273,9 9 56,9 M a a l a s k u n t a t : V ä r d ö... 7 664 2,5 9 438 2,5 4 504 3,3 22 050 4,3 S a lm... 39,0 3 576 0,9 522,2 0 000 2,0 K o v s t o... 8 84 2,9 659 3,0 4 633 3,3 4 787 2,9 L a p p e e... 493 0,2 2 933 0,8 6 984,6 8 724,7

Varsnkn Helsngn a Vpurn lavastoen merktys on sten vme akona erttän nopeast kasvanut. 2. M e r e n k u lk u lk e. Lavanklarercusten määrä. Lavanklarerauksa tapahtu vuonna 94 Suomen satamssa kakkaan 27 544, vastaten yhteensä 6 890 358 rek.-tonnn kantavuusmäärää. Kun klarerausten luku vuonna 393 ol 40 555, vastaten 829 3 rek.-tonnn kanta vuusmäärää, ol klarerausten luku 3 0 a kantavuusmäärä 4 938 755 rele.-tonna penemp vuonna 94 kun edellsellä vuotena. Klarerattu tonnmäärä on ss vuonna 94 vähentynyt kokonasta 4.8 % edellsen vuoden vastaavasta määrästä. Vuonna 93 se kasvo 22,9 %. Suur vähennys vuonna 94 on, kuten o ennen manttn, varsn luonnollnen, os otetaan huomoon sodan aheuttama merlkenteen taantumnen vuoden vtenä vmesenä kuukautena. Kaksta klareraukssta tapahtu vuonna 94 ulkomasessa merenkulussa 26 368 (38 443 vuonna 93) a puhtaast kotmasessa merenkulussa 76 (2 2) klarerausta. Vastaavat kanta vuusmäärät- olvat: ulkomasessa merenkulussa 6 83 3 227 ( 672 538) rek.-tonna a kotmasessa 77 33 (56 575) rek.- tonna. Ulkomasessa merenkulussa klareratun kantavuusmäärän vähennys vuonna 94 vastaa 4,8 % edellsenä vuotena ulkomasessa merenkulussa kla- reratusta tonnmäärästä. Kotmasessa merenkulussa klareratun kantavuus- määrän vähennys taas on 50,7 % vuonna 93 kotmasessa merenkulussa klareratusta tonnmäärästä. Kun puhtaast kotmasessa merenkulussa tapahtuneet lavanklareraukset evät anna okeata kästystä kotmasesta lavalkkeestä yleensä, koska lavat kotmasessa merenkulussa anoastaan erässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, e shen tässä knntetä tarkempaa huomota. Ulkomasessa merenkulussa vuonna 94 klareratusta tonnmäärästä klarerattn 6 73 563 rek.-tonna kauppatarkotuksessa a 8 666 rek.-tonna pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa. Kauppatarkotuksessa klareratusta tonnmäärästä tulee taas 4 7 907 rek.-tonna suoranasen ulkomasen merenkulun osalle, olla tarkotetaan ntä lavamatkoa, mtkä ovat tapahtuneet ulkomasen lähtösataman a ensmäsen suomalasen tulosataman takka v mesen suomalasen lähtösataman a ulkomasen määräsataman välllä, sekä 2 09 654 rek.-tonna yhdstetyn kot- a ulkomasen merenkulun osalle, olla ymmärretään ntä matkoa, mtkä ulkomasesta satamasta tulevat takka snne menevät lavat ovat tehneet Suomen er sata man välllä. Lähnnä edellsenä vuotena klarerattn ulkomasessa kauppamerenkulussa kakkaan 60 860 rek.-tonna, osta määrästä 7 367 69 rek.-tonna klarerattn suoranasessa ulkomasessa a 4 243 24 rek.-tonna yhdstetyssä kot- a ulkomasessa meren-

kulussa, pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klareratun tonnmäärän ollessa 6 678 rek.-tonna. Suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnmäärä on sten vuonna 94 vähentynyt 36, % lähnnä edellsen vuoden vastaavasta määrästä; yhdstetyssä kot- a ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnmäärä on vähentynyt 52,4 % ; pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klarerattu tonnmäärä stävaston on kasvanut 32,4 %. Vuoden 93 vastaavat prosenttluvut olvat: suorananen ulkomanen kauppamerenkulku lsäännystä 25, o %, yhdstetty kot- a ulkomanen kauppamerenkulku lsäännystä 2,o % a pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa tapahtuneet klarera ukset vähennystä 34,6 %. Vtenä vme vuotena tapahtuneta lavanklarerauksa vala see seuraava taulu: V ; o s Suoranasessa ulkomasessa merenkulussa Klarerauksa ulkomasessa merenkulussa Yhdstetyssä kot- a ulkomasessa merenkulussa Pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa Y lteensä Klarerauksa kotmasessa merenkulussa Yhteensä klarerauksa R e k s t e r t o n n a 90... 5 65 607 3 807 209 7932 9 05 948 22 28 97 466 9... 5 376 46 3 635 022 60 658 9 072 096 29 584 9 20680 9 2... 5 895 052 3 507 923 94 324 9 497 299 29 776 9 627 075 93... 7 367 69 4 243 24 6678 672 538 56 575 829 3 9 4... 4 7 907 2 09 654 8 666 6 83 227 773 6 890 358 A anaksona 892 90 tap ah tu nut kehtys n ä k y y seuraavsta vuotussta keskm äärstä: V uodel Suoranasessa ulkomasessa merenkulussa Klarerauksa ulkomasessa merenkulussa Yhdstetyssä kot- a ulkomasessa merenkulussa Pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa Yhteensä Klarerauksa kotmasessa merenkulussa Yhteensä klarerauksa R e k s t e r t o n n a 892-895. 3 03 345 800 784 55 230 4 887 359 45 243 4 932 602 896 900. 3 852 904 2 343 35 82 362 6 278 40 53 582 6 33 983 90 905. 4 706 243 2 6029 9872 7 400 234 86 384 7 486 68 906 90. 5 39 659 3 256 602 86 668 8 482 929 86 658 8 569 587 Lastssa a panolastssa kulkeneet lavat. Suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa vuonna 94 maahan saapunesta lavosta ol 4 52, kantavuudeltaan yhteensä 077 005 rek.-tonna, lastssa a 5 99, kantavuudeltaan 292 09 rek.-tonna, panolastssa. Kantavuusmäärän mukaan ol ss saapu-

nesta lavosta 45,5 % lastssa a 54,5 % panolastssa. Edellsenä vuotena ol lastssa 45, % a panolastssa54,9 %. Lähtenestä lavosta ol vuonna 94 lastssa 8 640, kantavuudeltaan yhteensä 2 078 402 rek.-tonna, a panolastssa l 970, kantavuudeltaan yhteensä 264 39 rek.-tonna, vastaten lastssa lähteneden tonnmäärä ss 88,7 % a panolastssa lähteneden,3 % kakesta lähteneestä tonnmäärästä. Edellsenä vuotena olvat vastaavat prosenttluvut 92,8 a 7,2 %. Edellä estetystä luvusta näkyy, että melkonen määrä lavoa vuosttan saapuu tyhnä Suomeen ottamaan lasts ulkomalle vetäväks, mkä ohtuu pääasallsest stä, että mertse Suomesta tapahtuvaan tavarankuletukseen tarvtaan palon suuremp tonnmäärä kun mertse ulkomalta tuotavan tavaran kuletukseen. Pure- a höyrylavat Suomen ulkomasessa merenkulussa. Sama kehtyssuunta mkä pure- a höyrylavan keskseen suhteeseen nähden ana vmesn vuosn ast on lmennyt Suomen kauppalavastossa, että näet höyrylava n osuus purelavan rnnalla tulee yhä suuremmaks, on yleensä vallnnut myös maamme ulkomasta merenkulkua välttävn lavohn nähden. Vuonna 94 stävaston ol höyrylavan välttämä merenkulkulkenne penemp kun edellsenä vuonna. Koko tonnmäärästä, mkä vuonna 94 klarerattn suoranasessa ulkomasessa merenkulussa, tul purelavan osalle 237 533 rek.-tonna el 26.3 % a höyrylavan osalle 3 474 374 rek.-tonna el 73,7 %. Vtenä vme vuotena ovat vastaavat luvut olleet: P o relavat Höyrylavat Yhteensä V ; o s Rek.-toma 0 /O R-ek toma «Rek.-tonna P 90... 293 099 25,0 3 872 508 75,0 5 65 607 00,0 9... 392 665 : 25,9 3 983 75 74, 5 376 46 00,0 92... 448 742 24,6 4 446 30 75,4 5 895 052 00,0 93... 756 950 23,8 5 60 669 76,2 7 367 69 00,0 9 4... 237 533 26,3 3 474 374 73,7 4 7 907 00,0 Aanaksona 892' 90 tapahtunutta kehtystä osottavat seuraavat vuotuset keskmäärät: Purelavat Höyrylavat Yhteensä V n n. e t Rek.-tonna Rek.-toma -, Rek.-toma "/0 892 895... 327 969 43,8 703 376 56,2 3 03 345 00,0 896 900... 32472 34,4 2 528 732 65,6 3 852 904 00,o 90 905... 376 565 : 29,2 3 329 678 70,s 4 706 243 00,0 906 90... 324 837 25,8 3 84 822 74,2 539 659 00,o

Suomen ulkomasta merenkulkua välttävän läävän koko. Vertaamalla tosnsa klarerattuen pure- a höyrylavan lukua a ntten tonnmäärä nähdään, että Suomen ulkomasta merenkulkua välttävstä alukssta höyrylavat keskmääräseltä kantavuudeltaan ovat palon suuremmat kun purelavat. Verrattassa taas er vuosen keskkantavuusmäärä havataan sekä höyry- että purelavan kokoon nähden melkosa vahtelua. Suoranasessa ulkomasessa merenkulussa vuonna 94 klarerattuen purelavan keskkantavuus 0.non 02 rek.-tonna a höyrylavoen non 387 rek.-tonna; kakken klarerattuen lavan keskkantavuus taas ol non 223 rek.-tonna. Vtenä vme vuotena ovat nämä keskmäärät olleet: P u r e la v a t : H ö y r y la v a t : K a k k 90 rek.-tonna... 90 46 228 9»... 93 450 226 92»... 97 452 237 93».... 03 466 252 94».... 02 387 223 Aanaksona 892 90 ovat vastaavat vuotuset keskmäärät olleet seura a va t : P u re la v a t : H ö y r y la v a t : K a k k 892-895 rek.-tonna... 86 380 52 *896 900»... 87 420 82 90.905»... 90 448 208 906 90»... 94 478 233 E r kansallsuuksen osallsuus Suomen ulkomasessa merenkulussa. Ne kansallsuudet, olla Suomen ulkomasessa merenkulussa nykyään on suurn merktys. ovat, pats suomalasta kansallsuutta, venälänen, ruotsalanen, noralanen, tanskalanen, saksalanen a brttlänen kansallsuus. Kakken kauppatarkotuksessa Suomeen tulleden vähntään 9 rek.-tonnn mttasten lavan kantavuusmäärästä 0aanaksona 892 90 vuotusn keskmäärn manttuen kansallsuuksen osalle tullut seuraavat määrät: Tulleden lavan kansallsuus Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus R e k s t e r t o a 0okoko kantavuudesta 892 ^9,') H96 900 90-905 no.) nuo *92- *9*) sot, l JU0 90-903 906-90 Suomalanen.... 08 25 829 763 960 853 00 56 5. ä 43,r, 40.7 38,8 V e n ä lä n e n... 64 455 94 483 57 64( 98 267,3 5.0 6,7 7,5 Ruotsalanen.... 78 809 37 608 26 582 3L2S23 5.:s 7.3 9. 2, N o ralan en... 5 93 77 0 226 366 267 78 7,7 9.3 9,o 0,4 'ranskalanen.... 07 350 54 608 22'. >6H 26 767 0-8, 9,5 0,3 Saksalanen... 2254 8 200 25 57 2 638 7,6 7.s 0, ( 8,2 B r t tlä n e n... 288 96 282 83 22 69 29 3 9,3 4,s 9.5 9,6 Mun... 47 754 8 065 0 555 79 579 5,2 4,3 4,3 3, Yhteensä 495 070 005 640 2 862 670' 2 580 >56 loo.o 00,0 OO.0 00,o

Suomalasten lavan suhteellnen osuus tulleden lavan kantavuudesta, oka osuus vuonna 892 velä ol 49,8 %, on sten akaa myöten melkosest alentunut. Varsn huomattava on myöskn brttlästen lavan osuuden vähenemnen. Isonbrtannan lavat, otka akasempna vuosna säännöllsest lähnnä suomalasa ottvat osaa Suomen merlkenteeseen, ovat, vähtellen västyneet useden muden kansallsuuksen lavoen teltä, a olvat ne vsvuotskautena 906 90 vasta vdennellä salla er kansallsuuksen kesken. Suurnta suhteellsta lsäännystä osottavat ruotsalaset lavat. Vtenä vme vuotena ovat vastaavat luvut olleet seuraavat: Tulleden lavan kansallsn* 90 IMU Rekstertonna Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus / koko kantavuoesta 92 93 94 90 9 9 93 94 Suomalanen.. 03 640 065 099 76 47; 295 202 923 223 42,3 39,6 40, 35,0 39,2 Venälänen.... 46 083 88 43 23 264 327 676 237 978 0,6 7,0 7,9 8,9 0, Ruotsalanen.. 330 298 338 986 38 06 440 079 380 240 2,6 2,6 0,9,9 6, Noralanen'... 26 934 34 269 357 263 49 45 253 69 0,0,7 2,2 3,3 00 O Tanskalanen.. 287 395 229 244 23 949 35 965 5943,0 8,5 7,9 8,6 6,8 Saksalanen... 77 883 200 562 237 289 349 259, 57 068 6,8 7,5 8, 9,4 6,7 Brttlänen.... 222 098 280 259 26 548 342 86 97 596 8,5 0,4 8,9 9,3 8,4 M u u... 82 489 73 643 6 272 33 98 43 865 3,2 2,7 4,0 3,6,9 Yhteensä 2 6 820 2 690 475 2 929 793 3 696 330: 2 352 282 00,o 00,0 00,0 00,o 00,0 Taulusta käy lm. että kakken yllämanttuhn kansallsuuksn kuuluvan lavan tonnmäärä täten vuonna 94 on absolutsest vähentynyt. Mtä er kansallsuuksen lavoen suhteellseen merktykseen tulee, on sekä suomalasten, venälästen että ruotsalasten osuus tulletten lavan kokonaskantavuudesta lsääntynyt edellseen vuoteen verraten. Kakken muden erkseen manttuen kansallsuuksen osuus on stävaston vähentynyt. Tosella salla kansallsuuksen kesken ol v. 94 Ruots Noran asemesta, olla v. 93 ol tämä sa. Jos anoastaan lastssa tulleet lavat otetaan huomoon, saadaan seuraava kuva aanaksona 892 90 tapahtuneesta kehtyksestä, vuotusa keskmäärä käyttämällä:

Lastssa tulleden lavan. kansallsuus K u nkn kansallsuuden lavan kantavuus R e k s t e r t o n n a % koko kantavuudesta 892 895 896 900 90 903 906-90 892 895 896-900 90 905 906 90 Su o m alanen... 427 22 580 6 677 97; 79 869 63,4 63,6 66,9 59, V e n ä lä n e n... 22 79 40 386 58 080 54 522 3,4 4,4 5,7 4,5 R u o tsalan en... 37 867 58 879 74 630; 39 420 5,6 6,4 7,4,4 N o r a la n e n... 25 658 48 59 43 045 73 703 3,8 5,3 4,3 6, Tanskalanen.... 42 647 53 670 28 638 58 689 6,3 5,9 2,8. 4,8 Saksalanen... 5 542 59 543 82 49 20 26 7,7 6,5 8, 9,9 _ B r ttlä n e n... 50 786 50 852 30 464 34 678 7,6 5,6 3,0 2,8 M u u... 5 037 20 88 7 79 7 58 2,2 2,3,8, Y h teen sä ' 673 540 93 34 02 642 28 678 00,0 00,o 00,o 00,0 Suomalasten lavan osalle on sten tullut suunnlleen kolme vdesosaa lastssa tulleden lavan kantavuudesta, a vasta vuosna 906 90 on puheena oleven lavan merktys suhteellsest alentunut. Musta kansallsuukssta on ruotsalanen kansallsuus vähtellen kohonnut enssalle. Vmeks kulunena vtenä vuotena on er kansallsuuksen osuus tässä kohden ollut seuraava: Lastssa tulleden la van k a n sa llsuus R e k s t e r t o n n a K u n kn kansallsuuden la van kantavuus /0 koko kantava udesta 90 9 9-2 93 94 90 9 92 93 94 Suom alanen.. 773 635 756 468 834 36 899 496 60 674 59,4 56. 56,6 53,9 57, V enälän en.... 49 657 58 392 62 467 74 742 52 685 3,8 4,3 4,2 4,5 4,9, Ruotsalanen.. 43 00 88 99 42 909 90 304 73 953,0 4,0 9,7, 6,3 N o ralan en.... 88 873 03 047 34 330 7360 63 05 6,8 7,6 9, 0,3 5,9 Tanskalanen.. 62 570 46 896 68 789 67 04 35 386 4,8 3,5 4,7 4,0 3,3 Saksalanen.... 20 482 34 258 46 536 8 053 96 305 9,3 0,0 9,9 0,9 9,0 B rttlä n e n 42 967 47 897 6 668: 57 355 27 95 3,3 3,5 4,2 3,4 2,6 M u u... 20 248 3 520 23 965 26 826 9 764,6,0,6,6 0,9 Yh te en sä 30 532 348 677 474 800 66850; 069 03 00,0 00,o 00,0 00,o 00,0 Taulussa manttuen kansallsuuksen lavosta on sekä suomalasten, venälästen että ruotsalasten osuus vuonna 94 kasvanut, mutta kakken muden vähentynyt.

Kakken kauppatarkotuksessa Suomesta lähteneden vähntään 9 rek.- tonnn mttasten lavan kantavuusmäärä akaantu aanaksona 892 90 vuotusn keskmäärn er kansallsuuksen osalle seuraava a tavalla: Lähteneden lavan kansallst as Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus R e k s t e r t o n n a '»/ok ko kantavuudesta 802-895 396-noo 90 9C5 luot- nuo 89L- L89Ö 896-900 90 905 906-90 S u o m a la n e n... 684 456: 8-35 758 92 94 984 32 45,7 43,7 39,5 39,0 V e n ä lä n e n... 62 360 92 545 54 60 80 566 4,2 4,8 '6,7 7, R u o ts a la n e n.... 78 979 38 050 27 87 309 62 5,3 7,2 9,4 2,3 N o r a la n e n... 6 28; 77 06 225 757 26 925 7,8 9,3 9, s 0,4 T anskalanen.... 07 494; 55 603 223 227 258 242 7,2 8, 9,7 0,2 S a k s a la n e n... 2 348 48 85 250 89 209 442 7,5 7,8 0,8 8,3 B rttlä n e n... 288 369 28 92 223 749 242 779 9,2 4,S 9,7 9,f M u u... 47 269 8 32 095 77 797 3, 4,3 4, 3, Y h teen sä 497 556 90 38 2 309 359 2 524 693 00,0 00,0 00,0 00,0 Suomalasten lavan osuus lähteneden lavan kantavuusmäärästä on sten s u h tee llse st alentunut. Tuntuvaa suhteellsta vähennystä o so ttaa myöskn brttlästen lavan osuus. S u h tee llse s t enten kasvanut on ruotsalasten lavan merktys. Vtenä vme vuotena vastaavat lu v u t ovat olleet seuraa.vat: Lähteneden lavan kansallsuus R e k s t e - t o n : a Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus / kohu kantavuudesta 90 9 9-2 93 94 90 9 92 93 94 Suom alanen.. 080 4 038 47 7538 289 3 934 764 42,9 39,2 40, 35,5 40,2 V e n ä lä n e n... 35 69 866-227 680; 293 32 230 98 5,4 6,9 7,8 8, 9,9 Ru o tsalan en.. 32803 337 363 32-23 437 9 377 27 3,0 2,7,0 2, 6,2 N o ralan en... 243 785 3 708 353 372 487 353; 253 585 9,7,8 2, 3,4 0,9 Tanskalanen.. 266 237 225 64 232 660 320 IO9 64 60 0,6 8,5 7,9 8, s h l Saksalanen... 73 703 98 723: 236 836, 339 08, 42 546 6,9 7,5 8, 9,4 6, B rttlä n e n 209 729 278 69 265 427 326 640 77 587 8,3 0,5 9, 9,0 7,6 M u u... 8 480 77 098 5 045, 36 079 45 809 3,2 2,9 3,9 3,7 2,0 'Y h te e n sä 2 5939 2 648 285 2 927 37 3 628 905 2 326 27 00,o 00,0;00,0 00,0 00,o Myöskn lähteneden lavan suhteen on vuonna 94 huomattavssa kakken taulussa erkseen manttuen kansallsuuksen lavan tonnmäärän vähenemnen. Suomalasten, venälästen a. ruotsalasten lavan suhteellnen osuus on vuonna 94 kasvanut; muden kansallsuuksen lavan merktys stä vaston vähentynyt.

Kun verrattomast suurn osa lähtevstä lavosta on lastssa, ovat tulokset okseenkn samanlaset kun edellä on estetty, os anoastaan lastssa lähteneet lavat otetaan huomoon. Aanaksona 892 90 on er kansallsuuksen osalle lastssa lähteneden lavan yhtesestä tonnmäärästä tullut seuraavat vuotuset keskmäärät: Lastssa lähteneden lavan kansallsuus R e k s t e r t.0n a Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus % koko kantavuudesta I.89-2-89Û 896 900 90 003 906-90 899 89 896' 900 90 IHOr 906 90 S u o m a la n e n... 635 664 747 802 88 992 879 664 45,5 42,8 38,5 V e n ä lä n e n... 5 2 66366 3 727 43 375 3,7 3,8 5,4 6,2 R u o ts a la n e n... 764 27 439. 206 28 284 598 5, 7,8 9,7 2,4 N o rala n e n... 3 053 70 422 28 75 249 289 8,0 9,7 0,0 0,9 Tan skalanen... 05 904 5276, 220260 247 96 7,6 8,7 0,4 0,8 S a k s a la n e n... 99 323 35 543 230 429 78 303 7, 7,8 0,8 7,8 B r t t l ä n e n... 268 569 272 90 27 94 236 243 9,2 5,6 0,3 0,3 M u u... 52 829 75 998 97 963 75 690 3,8 4,3 4,6 3,3 c* OO CO Y h teen sä 398 67 748 647 2 24.344 2 294 358 00,0 00,0 00,o 00,0 Vmeks kulunena vtenä vuotena ovat vastaavat luvut olleet seuraavat: l, e k s 0 r t 0 n n a kastssa lähteneden lavan kantavuus Kunkn kansallsuude Lavan kantavuus 0 k,ko kantava ndesta 90, mu 92 96 94 90 9 92 9 94 Suom alanen.. 978 433 948 354: 07 770 220 304 854 973 42,6 39,3 40,8 36,2 4,4 V enälänen ; 00 805 34 407; 8 693 237 82 93 050 4,4 5,6 6,7 7,0 9,3 R uotsalanen.. 298 632 295 83 299 94 395 594 29 094 3,0 2,3,,7 4, N oralanen.... 230 580 296 555 334 30 46574 235 607 0,o 2,3 2,3.3,8,3 T a n s k a la n e n.. 255 77 28 304 22374 33 07 46 454 l l, 9,0 8,2 9,3 7, Sak salan en.. 4848 74 284 203 279 29 509 26 074 6,4 7,2 7,5 8,6 6, B rttlä n e n... 206 985 27 42 253 90 39 907 75 264 9,0,2 9,3. 9,5 8,5 M u u... 79 973 75 698' 763; 3 585 44 486 3,5 3, 4, 3,9 2,2 Yhteensä 2 299 327 2 44 575 2 75 840' 3 374 326 2 067 002 00,o 00,0 00,o 00,0 00,0 Edellä estetyt luvut verrattuna lastssa tulleta lavoa koskevn osottavat selväst, että suomalasten lavan merktys on palon penemp Suomen vennssä kun maan tuonnssa. Jos kauppatarkotuksessa sekä tulleet että lähteneet vähntään 9 rck.- tonnn mttaset lavat otetaan huomoon, saadaan seuraava kuva kehtyksestä aanaksona 892 90. vuotusa keskmäärä käyttämällä: