TIIVISTELMÄ Hyvät kirjastot teitillä Satakunnan alueen kirjastojen käyttötutkimus Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella eri kirjastojen käyttöä koko Satakunnan alueella.. Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi mukana ovat kunnan- ja kaupunginkirjastojen lisäksi myös maakunnan alueella sijaitsevat ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastot. Tutkimus pyrkii erityisesti selvittämään kirjastojen ristiinkäyttöä eli sitä paljonko yhteisiä asiakkaita eri kirjastosektoreilla on ja miten eri kirjastojen käyttötavat poikkeavat toisistaan. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista on tarkasteltu millä tavalla heidän kirjastonkäyttönsä eroaa muista kirjastoasiakkaista ja missä tarkoituksessa he käyttävät tieteellisiä kirjastoja verrattuna yleisiin kirjastoihin. Kaikkiaan kyselytutkimukseen osallistui 986 vastaajaa joko Internetin kautta tai paperilomakkeella. Yli puolet vastanneista oli porilaisia. Lähes 80% kyselyyn osallistuneista käytti ensisijaisena kirjastona jotain yleistä kirjastoa, ammattikorkeakoulukirjastoilla ja yliopistokirjastoilla oli molemmilla noin 10 prosentin osuus. Tärkeimmät perusteet kirjaston valinnalle olivat aineiston saatavuus sekä kirjastonkäytön helppous ja joustavuus. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 58% käytti ensisijaisena kirjastonaan yleistä kirjastoa ja loput ammattikorkeakoulukirjastoa. Yliopisto-opiskelijoista 57% käytti ensisijaisena kirjastona yliopistokirjastoa ja loput yleistä kirjastoa. Tieteellisten kirjastojen ristiinkäyttö oli harvinaista eli ammattikorkeakouluopiskelijat eivät juuri käytä yliopistokirjastoja eivätkä yliopisto-opiskelijat ammattikorkeakoulukirjastoja. Muut kuin opiskelijat käyttävät hyvin vähän tieteellisten kirjastojen palveluja. Lähes puolet vastanneista ilmoitti osaavansa hyödyntää usean kirjaston palveluja, kun taas 30% oli sitä mieltä, että heille riittää yksi kirjasto. Tärkeimmät syyt siihen etteivät asiakkaat käyttäneet muita kirjastoja olivat etteivät he tunteneet niiden kokoelmia ja palveluja tai että he olivat epätietoisia siitä olivatko he oikeutettuja käyttämään niitä. Opiskelijat osasivat hyödyntää useampaa kirjastoa muuta asiakaskuntaa paremmin. Kirjastojen verkkopalveluja käytti 70% kyselyyn vastanneista. Opiskelijat käyttivät usein sekä yleisten kirjastojen että tieteellisten kirjastojen verkkopalveluja. Suosituin paikka verkkoasioinnille oli oma koti. Opiskelijoille Internet oli myös tärkein tiedonlähde kirjaston palveluista. Muut asiakkaat saivat parhaiten tietoa kirjastojen palveluista niiden henkilökunnalta. Kirjastonkäytön opetusta saaneet asiakkaat pitivät sitä lähes poikkeuksetta hyödyllisenä. Nämä asiakkaat myös tunsivat kirjastonkäytön apuvälineet ja tiedonlähteet selvästi muita asiakkaita paremmin. Opiskelijoilla kirjastonkäytön taito oli muuta asiakaskuntaa parempi.
Sisällysluettelo Johdanto...6 1. Tutkimusaineisto...7 1.1. Miten tutkimus tehtiin...7 1.2. Taustamuuttujat...7 2. Kirjaston valinta ja käyttö...10 2.1. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kirjastonkäyttäjät...10 2.2. Porilaiset kirjastonkäyttäjät...13 2.3. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat...16 2.4. Muut kirjastonkäyttäjät...22 3. Kirjaston verkkopalvelujen käyttö...25 4. Kirjastonkäytön taito...28 5. Asiakaspalaute...34 6. Yhteenveto...37
Johdanto Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella eri kirjastojen käyttöä koko Satakunnan alueella. Tutkimuksella kerättyjä tietoja voidaan käyttää edistämään maakunnallista kirjastoyhteistyötä Satakunnassa. Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi mukana ovat kunnan- ja kaupunginkirjastojen lisäksi myös maakunnan alueella sijaitsevat ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastot. Tutkimukseen osallistuneet kirjastot ovat liitteessä 1. Tutkimus pyrkii erityisesti selvittämään kirjastojen ristiinkäyttöä eli sitä paljonko yhteisiä asiakkaita eri kirjastosektoreilla on ja miten eri kirjastojen käyttötavat poikkeavat toisistaan. Tähän liittyen on tutkittu sitä, mitkä kriteerit vaikuttavat asiakkaan käyttämän kirjaston valintaan. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista on tarkasteltu millä tavalla heidän kirjastonkäyttönsä eroaa muista kirjastoasiakkaista ja missä tarkoituksessa he käyttävät tieteellisiä kirjastoja verrattuna yleisiin kirjastoihin. Muiden oppilaitosten opiskelijoita ei ole käsitelty erikseen, vaan heitä on tutkittu osana muiden kirjastonkäyttäjien ryhmää. Kirjastojen verkkopalvelujen käyttö, kirjastonkäytön opetuksen tarve ja tiedonsaanti kirjastojen palveluista ovat muita tässä tutkimuksessa käsiteltyjä aiheita. Asiakkaille on annettu myös mahdollisuus antaa vapaata palautetta ja ehdottaa uusia kirjastopalveluja. Aloitteen tähän tutkimukseen teki lokakuussa 2005 Satakuntalaisten kirjastojen yhteistyöfoorumin käyttäjätutkimustyöryhmä, johon kuuluivat kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti, informaatikko Elise Nuotio ja informaatikko Vesa Taimi (Porin kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjasto), projektijohtaja Paula Kauppila ja informaatikko Jussi Kärki (Satakunnan ammattikorkeakoulu), informaatikko Katja Lempinen (SAMK Tekniikka ja liiketalous, Pori), tietopalvelusihteeri Elina Laineenoja (SAMK Liiketalous ja tietojenkäsittely, Huittinen), kirjastonhoitaja Kaisa Tolonen (Palmgren-opiston kirjasto), informaatikko Lea Levomaa (Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjasto), kirjastonhoitaja Sari Pajunen (Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuslaitoksen kirjasto) sekä kirjastonhoitaja Teppo Hjelt (Porin tiedekirjasto). Kyselylomake laadittiin käyttäjätutkimustyöryhmän yhteistyönä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta on vastannut projektityöntekijä Katrin Kippasto. Kysely ja sen raportointi on toteutettu Opetusministeriön tuella toukokuun 2006 ja helmikuun 2007 välisenä aikana. 6
1. Tutkimusaineisto 1.1. Miten tutkimus tehtiin Kyselyn kohteena olivat yli 15-vuotiaat Satakunnan alueen eri kirjastoja käyttävät henkilöt. Tutkimuksen aineisto kerättiin perinteisellä paperilomakkeella (ks. liite 2) ja Internetin kautta ajalla 11.9. 9.10.2006. Kyselylomakkeita jaettiin kunnan- ja kaupunginkirjastoihin koko Satakunnan alueella, sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen toimipisteisiin. Lisäksi kyselyyn vastattiin Porin kaupunginkirjaston, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön Internet-sivujen kautta. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1018 kpl, joista hylättiin puutteellisesti täytettyinä 32 kpl. Hyväksytyistä lomakkeista saapui paperilomakkeella 686 ja Internetin kautta 300 kappaletta. Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti ristiintaulukoimalla ja laskemalla jakaumia ja tunnuslukuja. 1.2. Taustamuuttujat Sukupuolijakauma on useimmissa kirjastonkäyttötutkimuksissa melko naisvaltainen ja tämä tutkimus ei tehnyt poikkeusta. Vastaajista naisia oli 798 kpl (81 %) ja miehiä 188 kpl (19 %). Yli puolet vastanneista asui Porissa, raumalaisten osuus oli 8% ja kolmanneksi eniten oli huittislaisia (3,5%). Vajaa 5% vastanneista asui Satakunnan alueen ulkopuolella. Taulukko 1. Vastaajien kotipaikat. Pori 536 54,4 % Rauma 78 7,9 % Huittinen 35 3,5 % Ulvila 29 2,9 % Luvia 25 2,5 % Kankaanpää 24 2,4 % Harjavalta 17 1,7 % Säkylä 17 1,7 % Nakkila 16 1,6 % Kokemäki 15 1,5 % Muut 194 19,7% 7
Yksi kyselyn tärkeimmistä kohderyhmistä olivat opiskelijat, mikä näkyy myös vastaajien ikäjakaumassa. Yli puolet vastanneista oli alle 35-vuotiaita, kun taas yli 55-vuotiaiden osuus jäi alle viidentoista prosentin. Kaavio 1. Vastaajien ikä. 22,2 % 19,5 % 17,7 % 13,8 % 13,0 % 9,7 % 4,1 % 15-19 vuotta 20-25 vuotta 26-35 vuotta 36-45 vuotta 46-55 vuotta 56-65 vuotta yli 65 vuotta Päätoimisten opiskelijoiden ja koululaisten osuus vastanneista oli vajaa puolet (42,5%). Työssäkäyviä oli 36%, eläkeläisiä 10% ja työttömiä 6%. Kaavio 2. Vastaajien työmarkkina-asema 36,4 % 9,8 % 6,2 % 2,7 % 2,3 % opiskelija / koululainen työssä eläkeläinen työtön koti-äiti / -isä jokin muu 42,5 % Kaikkiaan pää- ja sivutoimisia opiskelijoita oli vajaat 60% tutkimukseen vastanneista, joista päätoimisia 70%, sivutoimisia 15% ja harrastuksekseen opiskelevia 9%. Jatko-opiskelijoita ja koululaisia oli muutama prosentti kumpiakin. 8
Yleisin opiskelupaikka vastanneiden joukossa oli Porin yliopistokeskus (26,6% opiskelijoista). Runsaasti oli myös Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelevia (21,4%) ja lukiolaisia (12,2%). Ammattiopistossa opiskelevia ja diakonia-ammattikorkeakoululaisia oli noin 10% kumpiakin. Taulukko 2. Vastaajien opiskelupaikat. Yhteensä % Porin yliopistokeskus 154 26,6 % Satakunnan ammattikorkeakoulu 120 21,4 % Lukio 71 12,2 % Ammattiopisto 55 9,5 % Diakonia-ammattikorkeakoulu. Porin yksikkö. 52 9,0 % Työväen- tai kansalaisopisto 25 4,3 % Avoin yliopisto 25 4,3 % Rauman opettajankoulutuslaitos 20 3,4 % Peruskoulun ylä-aste 13 2,2 % Aikuiskoulutuskeskus 7 1,2 % Oppisopimuskeskus 3 0,5 % Joku muu 27 4,7 % Ammattikorkeakouluopiskelijoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön opiskelijoita Yliopisto-opiskelijoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Porin yliopistokeskuksen ja Rauman opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoita. 9
2. Kirjaston valinta ja käyttö 2.1. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kirjastonkäyttäjät Kaikkien kyselyyn vastanneiden joukossa tärkein toiminto kirjastossa oli aineiston lainaus ja palautus sekä varausten teko (95,9 % vastaajista). Jotain tiettyä aineistoa tai tietoa etsi vähän yli puolet ja lehtiä kävi lukemassa noin 40% asiakkaista. Internetiä käytti kirjastossa 19%, ja aikaa vietti 15% vastanneista. Lukemiseen tai opiskelemiseen kirjastoa käytti 9% kyselyyn osallistuneista. Kaavio 3. Kirjastokäynnin syy. Kaikki vastanneet. Lainaus/palautus/varaus/uusiminen 95,9 % Etsimään tiettyä aineistoa/tietoa 55,9 % Lukemaan lehtiä 40,3 % Käyttämään Internetiä Viettämään aikaa Opiskelemaan/lukemaan Käyttämään käsikirjastoa Kopiopalvelu/tulostus Jokin muu syy Käyttämään tietokantoja/elektronisia aineistoja Tapaamaan ystäviä 19,1 % 15,1 % 8,7 % 5,8 % 3,8 % 2,9 % 2,6 % 1,4 % Neljä viidestä vastaajista valitsi ensisijaiseksi kirjastoksi jonkin yleisen kirjaston. Ammattikorkeakoulukirjastot ja yliopistokirjastot jakoivat loppuviidenneksen keskenään yhtä suurin osuuksin. Toiseksi tärkeimmän kirjaston kohdalla yleisten kirjastojen osuus on hieman pienempi, kun taas ammattikorkeakoulukirjastojen osuus on noussut yli 15 prosentin. 10
Kaavio 4. Ensisijainen ja toiseksi tärkein kirjasto. Kaikki vastanneet. 0,0 % 50,0 % 100,0 % 79,1 % Ensisijainen kirjasto 10,4 % 10,4 % 75,1 % Toiseksi tärkein kirjasto 15,5 % 9,4 % Yleiset kirjastot Ammattikorkeakoulukirjastot Yliopistokirjastot Noin 30% tutkimukseen osallistuneista tyytyi vain yhden kirjaston käyttöön. Toisaalta noin 30% vastaajista ilmoitti käyttävänsä useampaa kuin kahta kirjastoa. Kolmea kirjastoa käytti 19%, neljää kirjastoa runsas 8%, viittä kirjastoa 2,5% ja kuutta kirjastoa alle prosentti. Satakuntalaisten kirjastojen lisäksi mainintoja keräsivät monet alueen ulkopuoliset kirjastot. Kaikkiaan vastauslomakkeista löytyi 55 kirjastoa Satakunnan ulkopuolelta. Suurin merkitys ensisijaisen kirjaston valinnassa oli aineiston saatavuudella, jonka mainitsi tärkeäksi valintaperusteeksi yli 90% vastanneista. Muita merkittäviä tekijöitä olivat kirjastonkäytön helppous ja joustavuus, aineiston ajantasaisuus sekä henkilökunnan ystävällisyys, jotka tärkeinä valintakriteereinä keräsivät kaikki taakseen yli 80% kyselyyn osallistuneista. Näitä seurasivat tärkeysjärjestyksessä henkilökunnan ammattitaito (79,8%), kirjaston sijainti (77,5%) ja kirjaston aukioloajat (69,1%). Tilojen viihtyisyyttä piti tärkeänä vajaa puolet vastanneista ja kirjaston tarjoamia tietokantoja runsas kolmannes. Kaukopalvelua ja työskentelytilojen riittävyyttä painotti noin 30% asiakkaista. Vähiten merkitystä oli kirjaston maksupolitiikalla, joka oli tärkeänä valintaperusteena vain vähän yli viidenneksellä vastaajista. 11
Kaavio 5. Ensisijaisen kirjaston valintaan vaikuttavat tekijät. Kaikki vastanneet. Aineiston saatavuus Kirjastonkäytön helppous ja joustavuus Henkilökunnan ystävällisyys Aineiston ajantasaisuus Henkilökunnan ammattitaito Kirjaston sijainti 91,8 % 90,7 % 88,4 % 84,5 % 79,9 % 77,5 % Aukioloajat 69,1 % Tilojen viihtyisyys 47,9 % Kirjaston tarjoamat tietokannat Kaukopalvelu Työskentelytilojen riittävyys Kirjaston perimät maksut 36,7 % 31,4 % 29,6 % 21,5 % Valintakriteerien keskinäinen järjestys on suunnilleen sama myös toiseksi tärkeimmän kirjaston valinnassa. Merkittävimpiä tekijöitä ovat aineiston saatavuus (87%), aineiston ajantasaisuus (77,8%), kirjastonkäytön helppous ja joustavuus (76,5%) sekä henkilökunnan ystävällisyys (74,2%). Ensisijaisesta kirjastosta haettiin aineistoa eniten ajanvietteeksi, jonka ilmoitti syyksi kaksi kolmannesta vastaajista. Itsensä kehittäminen ja päätoiminen opiskelu olivat motiiveina yli 40 prosentilla asiakkaista. Harrastusta varten haki tietoa 37% ja omaehtoista opiskelua varten 23% kyselyyn osallistuneista. Työasiat olivat kirjastokäyntien perusteena kuudellatoista prosentilla. Toiseksi tärkeimmän kirjaston käyttösyynä oli ajanvietteen (57%) lisäksi lähes yhtä usein päätoiminen opiskelu (52%). Muuten toiseksi tärkeimmän kirjaston käyttötarkoitukset eivät juuri poikkea ensisijaisen kirjaston käyttösyistä. Taulukko 3. Kirjaston käyttötarkoitus. Kaikki vastanneet. Ensisijainen kirjasto Toiseksi tärkein kirjasto Ajanviete 67,2 % 57,2 % Itsensä kehittäminen 47,6 % 35,4 % Päätoiminen opiskelu 40,5 % 52,0 % Harrastukset 36,7 % 32,7 % Omaehtoinen opiskelu 22,6 % 24,2 % Työ 15,7 % 15,8 % Muu 2,3 % 2,8 % 12
2.2. Porilaiset kirjastonkäyttäjät Porissa kirjaston valintamahdollisuudet ovat muuta Satakuntaa monipuolisemmat, sillä kaupunginkirjaston toimipisteiden lisäksi asiakkaat voivat asioida lukuisissa tieteellisissä kirjastoissa. Muihin satakuntalaisiin verrattuna porilaisten kirjastokäynnin syissä on joitain eroja. Muita harvemmin porilaiset tulevat kirjastoon käyttämään Internetiä tai viettämään aikaa. Sen sijaan muuta Satakuntaa enemmän kirjastossa opiskellaan sekä käytetään käsikirjastoa ja elektronisia aineistoja. Kaavio 6. Kirjastokäynnin syy. Porilaiset asiakkaat. Lainaus/palautus/varaus/uusiminen 96,8 % Etsimään tiettyä aineistoa/tietoa 54,9 % Lehtien luku 38,6 % Käyttämään Internetiä Opiskelemaan/lukemaan Viettämään aikaa Käyttämään käsikirjastoa Käyttämään tietokantoja/elektronisia aineistoja Kopiopalvelu/tulostus Tapaamaan ystäviä Jokin muu syy 14,6 % 11,2 % 10,3 % 8,8 % 5,8 % 4,3 % 2,1 % 1,7 % Muiden satakuntalaisten tapaan ilmoitti noin 80% porilaisista kyselyyn vastanneista ensisijaiseksi kirjastokseen yleisen kirjaston. Porilaisten vastaajien piirissä on yliopistokirjastojen suosio muuta maakuntaa suurempi, sillä 12% otoksesta ilmoitti yliopistokirjaston ensisijaiseksi kirjastokseen. Myös toiseksi tärkeimmäksi kirjastoksi porilaiset valitsivat yliopistokirjaston muuta maakuntaa useammin. 13
Kaavio 7. Ensisijainen kirjasto ja toiseksi tärkein kirjasto. Porilaiset asiakkaat. 0,0 % 50,0 % 100,0 % 80,4 % Ensisijainen kirjasto 7,3 % 12,3 % 71,0 % Toiseksi tärkein kirjasto 15,2 % 13,8 % Yleiset kirjastot Ammattikorkeakoulukirjastot Yliopistokirjastot Porilaisten suosituin ensisijainen kirjasto oli Porin kaupunginkirjasto, joka oli ykkösvaihtoehtona kolmella neljänneksellä kyselyyn vastanneista porilaisista. Porin tiedekirjasto oli toiseksi yleisin ensisijainen kirjasto kahdeksan prosentin osuudella. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen kirjasto, sekä SAMK:in Sosiaali- ja terveysalan Porin kirjasto olivat molemmat ensisijaisena kirjastona neljällä prosentilla. Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjasto oli ykkösenä vajaalla kahdella prosentilla. Ulvilan ja Rauman kaupunginkirjastot olivat ykkösvalintoina noin yhdellä prosentilla vastanneista. Myös kakkosvaihtoehtona oli porilaisilla useimmiten Porin kaupunginkirjasto (58,5%). Tämä selittyy sillä, että kakkoseksi oli monesti ilmoitettu joku kaupunginkirjaston toinen toimipiste. Eli ykkösenä oli usein pääkirjasto ja kakkosena esimerkiksi Käppärän tai Pihlavan kirjasto. Porin tiedekirjasto oli kakkosvaihtoehtona runsaalla seitsemällä prosentilla, Ulvilan kirjasto runsaalla viidellä prosentilla ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjasto vajaalla viidellä prosentilla. Näitä seurasivat Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen kirjasto (4,5%) ja SAMK:in Sosiaali- ja terveysalan Porin kirjasto (4%). Porilaistenkin kirjastonkäyttäjien tärkeimmät perusteet kirjaston valinnalle olivat aineiston saatavuus ja ajantasaisuus sekä kirjastonkäytön helppous. Muutenkin kirjaston valintakriteerien järjestys oli suunnilleen sama porilaisten ja muiden satakuntalaisten kohdalla. Ainoastaan henkilökunnan ystävällisyys merkitsi porilaisille hieman vähemmän kuin muille satakuntalaisille. 14
Kaavio 8. Kirjaston valintaan vaikuttavat tekijät. Porilaiset asiakkaat. Aineiston saatavuus Kirjastonkäytön helppous ja joustavuus Aineiston ajantasaisuus Henkilökunnan ystävällisyys Kirjaston sijainti Henkilökunnan ammattitaito 91,6 % 85,4 % 85,3 % 81,2 % 78,0 % 77,8 % Kirjaston aukioloajat 67,2 % Tilojen viihtyisyys 44,6 % Kirjaston tarjoamat tietokannat Työskentelytilojen riittävyys Kaukopalvelu Kirjaston perimät maksut 35,8 % 29,1 % 26,9 % 22,8 % Porilaiset ilmoittavat käyttävänsä kirjastoa hieman muita satakuntalaisia enemmän itsensä kehittämiseen. Muuten ei kirjaston käyttötarkoituksilla ole suurta eroa porilaisten ja muiden satakuntalaisten välillä. Taulukko 4. Kirjaston käyttötarkoitus. Porilaiset asiakkaat. Ensisijainen kirjasto Toiseksi tärkein kirjasto Ajanviete 65,9 % 53,5 % Itsensä kehittäminen 48,1 % 35,7 % Päätoiminen opiskelu 39,7 % 48,1 % Harrastukset 37,9 % 28,4 % Omaehtoinen opiskelu 23,9 % 25,7 % Työ 15,3 % 13,0 % Muu 2,4 % 2,4 % 15
2.3. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat Tässä luvussa tarkastellaan lähemmin satakuntalaisten ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijoiden kirjastonkäyttöä. Mukaan ei ole laskettu avoimen yliopiston opiskelijoita. Opiskelijoiden kirjastokäynnin syynä oli selvästi muita kyselyyn vastanneita useammin tietyn tiedon tai aineiston etsintä, jonka mainitsi lähes kaksi kolmasosaa opiskelijoista. Opiskelupaikkana kirjastoa käytti noin 20% ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista. Muuta väestöä enemmän opiskelijat käyttivät myös käsikirjastoa ja elektronisia aineistoja. Muita vähemmän opiskelijat sen sijaan tulivat kirjastoon lukemaan lehtiä, käyttämään Internetiä ja viettämään aikaa. Kaavio 9. Kirjastokäynnin syy. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat. Aineiston lainaus/palautus/varaus/uusiminen Etsimään tiettyä aineistoa/tietoa 63,3 % 96,5 % Lehtien luku 32,9 % Opiskelemaan/lukemaan Käyttämään Internetiä Käyttämään käsikirjastoa Käyttämään tietokantoja/elektronisia Viettämään aikaa Kopiopalvelu/tulostus Tapaamaan ystäviä Jokin muu syy 20,8 % 13,3 % 11,3 % 10,1 % 6,1 % 4,6 % 2,0 % 1,2 % Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden kirjastonkäytön syissä on jonkin verran eroja. Yliopisto-opiskelijat käyttävät kirjastoa enemmän lehtien lukuun ja opiskelemiseen ja hyödyntävät myös elektronisia aineistoja useammin kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. 16
Kaavio 10. Kirjastokäynnin syyt eri opiskelijaryhmillä. Aineiston lainaus/palautus/varaus/uusiminen Etsimään tiettyä aineistoa/tietoa Lehtien luku Opiskelemaan/lukemaan Käyttämään Internetiä Käyttämään käsikirjastoa Käyttämään tietokantoja/elektronisia Viettämään aikaa Kopiopalvelu/tulostus Tapaamaan ystäviä Jokin muu syy 29,7 % 36,2 % 15,1 % 26,4 % 14,0 % 12,6 % 11,0 % 11,5 % 7,0 % 13,2 % 5,8 6,3 % 5,8 % 3,4 % 1,7 2,3 % 1,2 1,1 % 64,5 % 62,1 % 97,7 % 95,4 % Ammattikorkeakouluopiskelijat Yliopisto-opiskelijat Vähän alle puolet kyselyyn vastanneista ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoista ilmoitti ensisijaiseksi kirjastokseen jonkin yleisen kirjaston. Yliopistokirjastojen osuus oli vajaa 30% ja ammattikorkeakoulukirjastojen runsas 20%. Suosituin yleinen kirjasto oli Porin kaupunginkirjasto, jonka 32% kyselyyn vastanneista opiskelijoista mainitsi ensisijaisena kirjastonaan. Toiseksi tärkeimpänä kirjastona jotain yleistä kirjastoa käytti 57% opiskelijoista, ammattikorkeakoulukirjastojen osuus oli neljännes ja yliopistokirjastojen 17%. Kaavio 11. Tärkein käytetty kirjasto. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat. 0,0 % 50,0 % 100,0 % 49,7 % Ensisijainen kirjasto 21,4 % 28,9 % 57,0 % Toiseksi tärkein kirjasto 25,7 % 17,3 % Yleiset kirjastot Ammattikorkeakoulukirjastot Yliopistokirjastot 17
Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista käytti hyväkseen kolmen tai useamman kirjaston palveluja. Tässä suhteessa opiskelijat poikkeavat selvästi muista kirjastojen asiakkaista, joista melko harva käytti enempää kuin kahta kirjastoa. Kun tarkastellaan ammattikorkeakouluopiskelijoita ja yliopisto-opiskelijoita erikseen niin nähdään, että ammattikorkeakouluopiskelijat suosivat enemmän yleisiä kirjastoja. Heistä 58% ilmoitti ensisijaiseksi kirjastokseen yleisen kirjaston, kun taas yliopisto-opiskelijoiden kohdalla vastaava luku oli 41%. Kaavio 12. Tärkein käytetty kirjasto. Ammattikorkeakouluopiskelijat. 0,0 % 50,0 % 100,0 % 58,1 % Ensisijainen kirjasto 41,3 % 0,6 % 53,9 % Toiseksi tärkein kirjasto 46,1 % 0,0 % Yleiset kirjastot Ammattikorkeakoulukirjastot Yliopistokirjastot 18
Kaavio 13. Tärkein käytetty kirjasto. Yliopisto-opiskelijat. 0,0 % 50,0 % 100,0 % 41,4 % Ensisijainen kirjasto 1,7 % 56,9 % 60,1 % Toiseksi tärkein kirjasto 4,4 % 35,4 % Yleiset kirjastot Ammattikorkeakoulukirjastot Yliopistokirjastot Toinen huomionarvoinen piirre on se, että opiskelijat käyttävät muita tieteellisiä kirjastoja hyväkseen melko heikosti. Tutkimukseen osallistuneet ammattikorkeakouluopiskelijat käyttivät yliopistokirjastoja hyvin vähän. Hieman yleisempää, mutta kuitenkin melko satunnaista, oli ammattikorkeakoulun kirjastojen käyttö yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat painottivat kirjaston valinnassa muita enemmän aineiston saatavuutta ja ajantasaisuutta. Sen sijaan henkilökunnan ystävällisyydellä ja ammattitaidolla ei ollut heille aivan yhtä suurta merkitystä kuin muille kirjaston käyttäjille. Selvästi muita asiakkaita enemmän opiskelijoita kiinnostivat kirjaston tarjoamat tietokannat sekä kaukopalvelu. 19
Kaavio 14. Ensisijaisen kirjaston valintaan vaikuttavat tekijät. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat. Aineiston saatavuus Aineiston ajantasaisuus Kirjastonkäytön helppous ja joustavuus Kirjaston sijainti Henkilökunnan ystävällisyys Henkilökunnan ammattitaito Aukioloajat 97,7 % 92,8 % 86,1 % 80,1 % 78,9 % 75,7 % 67,6 % Kirjaston tarjoamat tietokannat 49,7 % Kaukopalvelu Tilojen viihtyisyys Työskentelytilojen riittävyys Kirjaston perimät maksut 40,5 % 36,1 % 31,8 % 26,6 % Kirjaston yleisin käyttötarkoitus opiskelijoilla on tietenkin opiskelu, joka on selvästi yleisin käytön syy niin ensisijaisen kuin toiseksi tärkeimmänkin kirjaston kohdalla. Ajanvietekäytön osuus on opiskelijoilla selvästi muuta väestöä pienempi. Opiskelijat eivät myöskään käytä kirjastoa kovinkaan paljon muuhun itsensä kehittämiseen tai harrastuksiin. Taulukko 5. Kirjaston käyttötarkoitus. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat. Ensisijainen kirjasto Toiseksi tärkein kirjasto Päätoiminen opiskelu 88,7 % 81,7 % Ajanviete 42,8 % 42,1 % Itsensä kehittäminen 27,5 % 23,5 % Omaehtoinen opiskelu 23,7 % 21,1 % Harrastukset 18,2 % 17,3 % työtäni varten 13,3 % 9,0 % Muu 1,2 % 1,2 % 20
Lähemmin voidaan vielä tarkastella mitä kirjastoja ovat valinneet ne opiskelijat, jotka käyttävät ensisijaista kirjastoaan päätoimiseen opiskeluun. Näistäkin ammattikorkeakouluopiskelijoista yli puolet suosii ensisijaisesti yleisiä kirjastoja. Sen sijaan yliopisto-opiskelijoiden kohdalla kaksi kolmasosaa asettaa etusijalle yliopistokirjastot. Taulukko 6. Ensisijaista kirjastoa päätoimiseen opiskeluun käyttävien opiskelijoiden kirjastot. Kaikki opiskelijat Ammattikorkeakouluopiskelijat Yliopisto-opiskelijat Yleiset kirjastot 45,9 % 55,6 % 36,4 % Ammattikorkeakoulukirjastot 22,5 % 43,8 % 1,3 % Yliopistokirjastot 31,6 % 0,7 % 62,3 % 21
2.4. Muut kirjastonkäyttäjät Ryhmään Muut kirjastonkäyttäjät kuuluvat kaikki muut paitsi ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijat. Kirjastokäynnin syyt ovat tällä tutkimusjoukolla pääpiirteissään samat kuin kaikkien kyselyyn vastanneiden ryhmässä. Tietyn aineiston tai tiedon etsiminen on tosin jonkin verran vähäisempää, kun taas käsikirjaston käyttö on hieman yleisempää kuin kaikkien vastanneiden joukossa. Kaavio 15. Kirjastokäynnin syy. Muut kirjastonkäyttäjät. Lainaus/palautus/varaus/uusiminen 95,6 % Etsimään tiettyä aineistoa/tietoa Lukemaan lehtiä 42,5 % 50,5 % Käyttämään Internetiä Viettämään aikaa Käyttämään käsikirjastoa Opiskelemaan/lukemaan Kopiopalvelu/tulostus Jokin muu syy Tapaamaan ystäviä Käyttämään tietokantoja/elektronisia aineistoja 18,9 % 13,3 % 8,0 % 7,0 % 4,2 % 3,1 % 2,7 % 2,3 % Tämä ryhmä käyttää pääasiassa vain yleisiä kirjastoja. Yleisillä kirjastoilla on 95 prosentin osuus ensisijaisena kirjastona ja yli 90 prosentin osuus toissijaisena kirjastona. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen käyttö on siis vähäistä muiden kuin opiskelijoiden keskuudessa. Ammattikorkeakoulukirjastoja käytettiin kuitenkin hieman enemmän kuin yliopistokirjastoja. 22
Kaavio 16. Ensisijainen ja toiseksi tärkein kirjasto. Muut kirjastonkäyttäjät. 0,0 % 50,0 % 100,0 % 95,0 % Ensisijainen kirjasto 4,5 % 0,5 % 91,4 % Toiseksi tärkein kirjasto 5,8 % 2,8 % Yleiset kirjastot Ammattikorkeakoulukirjastot Yliopistokirjastot Tässä tutkimusjoukossa kirjaston valintaan vaikuttavat muita käyttäjäryhmiä enemmän henkilökunnan ystävällisyys ja ammattitaito sekä tilojen viihtyisyys. Hieman vähemmän on sen sijaan merkitystä aineiston ajantasaisuudella, kirjaston tarjoamilla tietokannoilla sekä kirjaston perimillä maksuilla. Kaavio 17. Kirjaston valintaan vaikuttavat tekijät. Muut kirjastonkäyttäjät. Aineiston saatavuus Henkilökunnan ystävällisyys Kirjastonkäytön helppous ja joustavuus Henkilökunnan ammattitaito Aineiston ajantasaisuus Kirjaston sijainti Aukioloajat 88,6 % 86,6 % 86,1 % 82,2 % 80,0 % 76,1 % 69,8 % Tilojen viihtyisyys 54,2 % Kirjaston tarjoamat tietokannat Työskentelytilojen riittävyys Kaukopalvelu Kirjaston perimät maksut 29,7 % 28,4 % 26,6 % 18,8 % 23
Kirjaston ajanvietekäyttö korostuu tässä ryhmässä, josta puuttuvat päätoimiset korkeakouluopiskelijat. Myös kirjaston käyttö harrastusten tukena sekä itsensä kehittäminen ovat tässä vastaajaryhmässä muuta tutkimusjoukkoa yleisempiä. Paljon muita vähemmän tarvitsee tämä osa tutkimukseen osallistuneista sen sijaan kirjastoa päätoimiseen opiskeluun, Taulukko 7. Kirjaston käyttötarkoitus. Muut kirjastonkäyttäjät. Ensisijainen kirjasto Toiseksi tärkein kirjasto Ajanviete 78,8 % 62,8 % Itsensä kehittäminen 52,5 % 41,1 % Harrastukset 48,3 % 41,9 % Omaehtoinen opiskelu 23,9 % 23,6 % Työ 18,6 % 19,7 % Päätoiminen opiskelu 16,6 % 18,1 % Muu 1,9 % 1,1 % 24
3. Kirjaston verkkopalvelujen käyttö Noin 70% kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä kirjaston verkkopalveluja. Opiskelijat käyttivät verkkopalveluja selvästi muuta väestöä enemmän, sillä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 93% asioi kirjaston verkkopalveluissa. Työssä käyvistä kyselyyn vastanneista verkkoasiakkaita oli kaksi kolmasosaa. Vähiten verkossa asioivat eläkeläiset, joista alle kolmannes kertoi käyttävänsä kirjaston verkkopalveluja. Yleisten kirjastojen verkkopalveluja käytti 57% vastanneista. Suosituin yleinen kirjasto oli Porin kaupunginkirjasto, jonka verkkopalvelujen asiakkaita oli runsas kolmannes kyselyyn osallistuneista. Eri yliopistokirjastoissa verkkoasioi 24% ja ammattikorkeakoulun kirjastoissa 21% tutkimusotoksesta. Kaavio 18. Kirjastojen verkkopalvelujen käyttö. Kaikki asiakkaat. Yleiset kirjastot 57,0 % Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastot Porin tiedekirjasto 16,2 % 13,5 % Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen kirjasto Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto Rauman OKL Muu yliopistokirjasto Muu ammattikorkeakoulun kirjasto 7,1 % 4,7 % 3,0 % 1,5 % 0,8 % Myös ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista suurin osa eli noin kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttävänsä yleisten kirjastojen verkkopalveluja. Yliopistokirjastojen verkkopalveluissa asioi opiskelijoista noin 60% ja ammattikorkeakoulujen kirjastojen verkkopalveluissa noin 45%. 25
Kaavio 19. Kirjastojen verkkopalvelujen käyttö. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat Yleiset kirjastot 70,1 % 63,4 % Porin tiedekirjasto Kulttuurin ja maisemantutkimuksen laitoksen kirjasto Rauman OKL kirjasto 2,3 % 1,2 % 0,6 % 13,8 % 33,3 % 64,9 % SAMK kirjasto Muu yliopistokirjasto 4,6 % 0,6 % 8,0 % 63,4 % Diak Porin yksikön kirjasto Muu ammattikorkeakoulukirjasto 0,6 % 0,6 % 1,2 % 25,0 % Yliopisto-opiskelijat Ammattikorkeakouluopiskelijat Yli puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä jonkin kirjaston verkkopalvelua 1-2 kertaa kuukaudessa. Noin kolmannes kertoi asioivansa kirjastojen verkkosivuilla 1-2 kertaa viikossa ja lähes yhtä suuri ryhmä käytti palveluja vain muutaman kerran vuodessa. Kokonaismäärä nousee yli sadan prosentin, koska monet käyttivät usean kirjaston verkkopalveluja. Suosituin paikka kirjaston verkkoasioinnille oli oma koti. 70% kirjaston verkkopalvelujen käyttäjistä käytti verkkokirjastoa kotoa. Kirjaston tiloissa käytti kirjaston verkkopalveluja vajaa neljännes verkkoasiakkaista. Työpaikan verkkoyhteyksiä hyödynsi kirjastoasioinnissa 15% ja koulun verkkoa alle kymmenen prosenttia kysymykseen vastanneista. 26
Myös ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat käyttivät kirjaston verkkopalveluja eniten kotoaan (76% opiskelijoista). Koulusta käsin oli kirjastoon verkkoyhteyksissä lähes 40% opiskelijoista. Kirjaston tiloja käytti verkkokirjastoasiointiin runsas viidennes ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoista. Kaavio 20. Kirjaston verkkopalvelujen käyttöpaikka. Kotona 70,9 % 75,6 % Kirjastossa 23,8 % 22,2 % Työpaikalla 8,6 % 14,9 % Koulussa 9,1 % 40,4 % Muualla 0,8 % 0,3 % Kaikki vastanneet Opiskelijat 27
4. Kirjastonkäytön taito Kirjastonkäytön opetusta oli saanut 30% kyselyyn vastanneista kirjaston asiakkaista. Sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston opiskelijoista oli kirjastonkäytön oppia saanut vähän yli puolet. Niistä, jotka kirjastonkäytön opetusta olivat saaneet, piti sitä erittäin hyödyllisenä noin kolmannes ja hyödyllisenä lähes kaksi kolmannesta. Hyödyttömänä kirjastonkäytön opetusta piti vain muutama vastaaja. Ne asiakkaat, jotka jo olivat saaneet kirjastonkäytön opetusta, kertoivat tarvitsevansa eniten lisäoppia tietokantojen ja elektronisten aineistojen käytössä sekä tiedonhaussa. Runsas kolmannes ilmoitti ettei tarvitse lisäopetusta kirjaston käytössä. Ne vastaajat, jotka eivät olleet saaneet kirjastonkäytön opetusta halusivat eniten perehdyttämistä kirjaston kokoelmiin ja toiseksi tietokantojen ja elektronisten aineistojen käytön opetusta. Lähes puolet niistä vastaajista, jotka eivät olleet saaneet kirjastonkäytön opetusta, ilmoitti ettei mitään sellaista opetusta kaipaakaan. Kaavio 21. Minkälaista kirjaston järjestämää opetusta tarvitsisit? En mitään Aineistorekisterien käytön opetusta Tietokantojen/elektronisten aineistojen käytön opetusta Tiedonhaun koulutusta Perehdyttämistä kirjaston kokoelmiin Muu 0,3 % 0,7 % 19,2 % 18,6 % 28,0 % 27,8 % 20,1 % 22,2 % 24,5 % 37,0 % 45,0 % 40,3 % Opiskelijat Kaikki vastanneet Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden välillä on selvä ero halussa saada kirjastonkäytön opetusta. Kun ammattikorkeakouluopiskelijoista melkein puolet ilmoitti ettei halua kirjastonkäytön opetusta, niin yliopisto-opiskelijoista näitä oli vain runsas neljännes. Eniten lisäoppia sekä ammattikorkeakoululaiset että yliopisto-opiskelijat halusivat tietokantojen ja elektronisten aineistojen käytössä. 28
Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin myös miten hyvin he tuntevat eri kirjastonkäytön apuvälineitä ja tiedonlähteitä. Tuntemuksessa oli selviä eroja niiden välillä, jotka olivat saaneet kirjastonkäytön opetusta ja niiden, jotka eivät olleet opetusta saaneet. Kirjastojen aineistorekisterit tunsi erittäin hyvin tai hyvin runsaat 40% niistä, jotka olivat saaneet kirjastonkäytön opetusta, mutta vain 30% niistä, joita ei ollut opetettu kirjaston käytössä. Samanlainen oli jakautuma kysyttäessä kirjaston luokitusjärjestelmien tuntemuksesta. Opetusta saaneista tunsi luokituksen vähintään hyvin 45% ja muista asiakkaista runsaat 30%. Kaavio 22. Miten hyvin tunnet seuraavat asiat? Kirjastonkäytön opetusta saaneet. 0 % 50 % 100 % Kirjaston luokitusjärjestelmät 44,9 % 39,5 % 15,5 % Kirjaston omat aineistorekisterit 41,6 % 42,6 % 15,9 % Kirjastot.fi - sivustot 40,5 % 30,4 % 29,1 % Elektroniset lehdet ja tietokannat 18,2 % 33,1 % 48,6 % Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) 16,2 % 32,8 % 51,0 % Arto, Aleksi (kotimaiset artikkeliviitetietokannat) 14,5 % 30,7 % 54,7 % Nelli-portaali 14,5 % 25,7 % 59,8 % Fennica 9,5 % 29,4 % 61,1 % Tiedonhaun portti 4,1 % 17,9 % 78,0 % Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Kirjastot.fi verkkosivuston tunsi hyvin tai erittäin hyvin 40% kirjastonkäytön opetusta saaneista ja alle 30% muista asiakkaista. Heikompi oli tuntemus eri tietokantojen osalta. Yliopistojen yhteistietokannan eli Lindan tunsi hyvin 16% opetusta saaneista ja 8% muista asiakkaista. Arton ja Aleksin osalta vastaavat luvut olivat 15% ja 5%. Heikoiten tietokannoista tunnettiin Fennicakansallisbibliografia, jonka tunsi kirjastonkäytön opetusta saaneistakin hyvin alle 10%. 29
Kaavio 23. Miten hyvin tunnet seuraavat asiat? Ne, jotka eivät olleet saaneet kirjastonkäytön opetusta. 0 % 50 % 100 % Kirjaston luokitusjärjestelmät 31,6 % 41,3 % 27,1 % Kirjaston omat aineistorekisterit 30,1 % 37,1 % 32,8 % Kirjastot.fi - sivustot 27,7 % 28,7 % 43,6 % Elektroniset lehdet ja tietokannat 8,8 % 18,4 % 72,8 % Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) 8,4 % 15,1 % 76,5 % Nelli-portaali 6,4 % 12,3 % 81,3 % Arto, Aleksi (kotimaiset artikkeliviitetietokannat) 5,2 % 13,6 % Fennica 4,6 % 13,8 % Tiedonhaun portti2,8 % 9,0 % 81,2 % 81,6 % 88,3 % Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Melko vaatimatonta oli myös kirjastoalan tiedonhakuportaalien tuntemus. Nelli-portaalin tunsi hyvin tai erittäin hyvin 15% ja tyydyttävästi runsas neljännes kirjastonkäytön opetusta saaneista. Muiden kyselyyn vastanneiden piirissä Nelli oli melko tuntematon. Sen tunsi huonosti tai erittäin huonosti yli 80% niistä, jotka eivät olleet saaneet kirjastonkäytön opetusta. Nelli tunnettiin kuitenkin paremmin kuin Tiedonhaun portti, jonka tunsi hyvin vain 4% kirjastokäytön opetusta saaneista ja 3% muista kyselyyn vastanneista. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijat tuntevat kirjastonkäytön apuvälineet ja tiedonlähteet paremmin kuin kyselyyn vastanneet keskimäärin. Myös ne opiskelijat, jotka eivät olleet saaneet kirjastonkäytön opetusta ilmoittivat tuntevansa kirjastojen aineistorekisterit, luokitusjärjestelmät ja tietokannat melko hyvin verrattuna muihin kyselyyn vastanneisiin. 30
Kaavio 24. Miten hyvin tunnet seuraavat asiat? Kirjastokäytön opetusta saaneet opiskelijat. 0 % 50 % 100 % Kirjaston luokitusjärjestelmät 42,5 % 39,8 % 17,7 % Kirjaston omat aineistorekisterit 42,0 % 42,0 % 16,0 % Kirjastot.fi - sivustot 40,9 % 30,4 % 28,7 % Elektroniset lehdet ja tietokannat 22,1 % 39,2 % 38,7 % Nelli-portaali 19,9 % 29,8 % 50,3 % Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) 16,0 % 39,8 % 44,2 % Arto, Aleksi (kotimaiset artikkeliviitetietokannat) 15,5 % 37,6 % 47,0 % Fennica 8,8 % 34,8 % 56,4 % Tiedonhaun portti3,3 % 21,0 % 75,7 % Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Kaavio 25. Miten hyvin tunnet seuraavat asiat? Opiskelijat, jotka eivät olleet saaneet kirjastokäytön opetusta. 0 % 50 % 100 % Kirjastot.fi - sivustot 37,0 % 32,3 % 30,7 % Kirjaston omat aineistorekisterit 34,9 % 44,4 % 20,6 % Kirjaston luokitusjärjestelmät 34,9 % 45,5 % 19,6 % Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) 19,0 % 25,9 % 55,0 % Elektroniset lehdet ja tietokannat 15,9 % 31,2 % 52,9 % Nelli-portaali 14,3 % 25,4 % 60,3 % Arto, Aleksi (kotimaiset artikkeliviitetietokannat) 11,6 % 24,9 % 63,5 % Fennica 9,0 % 23,3 % 67,7 % Tiedonhaun portti 6,3 % 16,4 % 77,2 % Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Lähes puolet kaikista kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että he osaavat hyödyntää useamman kuin yhden satakuntalaisen kirjaston palveluja. Runsas viidennes ilmoitti, että he eivät osaa hyödyntää useampaa kirjastoa ja 30% kertoi etteivät he edes tarvitse kuin yhden kirjaston palveluja. Opiskelijat osasivat käyttää useampaa kirjastoa muita paremmin. Yliopisto-opiskelijoista kaksi kolmasosaa ja ammattikorkeakouluopiskelijoista yli 60% ilmoitti hallitsevansa usean kirjaston käytön. 31
Kaavio 26. Osaatko hyödyntää useamman Satakunnan alueen kirjaston palveluita? 100,0 % 64,5 % 50,0 % 48,8 % 29,7 % 21,5 % 22,3 % 13,3 % 0,0 % Kaikki vastanneet Opiskelijat Kyllä En En tarvitse kuin yhden kirjaston palveluita Tärkein syy siihen etteivät asiakkaat osaa hyödyntää kuin yhtä kirjastoa on se, että he eivät tunne niiden kokoelmia ja palveluja. Monet eivät myöskään tiedä ovatko he oikeutettuja käyttämään muita kirjastoja tai he eivät tiedä missä kirjastot sijaitsevat. Hieman harvemmin käyttämättömyyden syynä oli kirjastojen huono tiedottaminen tai se, että Internet on korvannut tiedonhaussa kirjastot. Kaavio 27. Syy miksi ei hyödynnä useamman satakuntalaisen kirjaston palveluja. Kaikki vastanneet. En tunne kokoelmia/palveluita 44,2 % En tiedä olenko oikeutettu käyttämään 32,2 % En tiedä missä kirjastot sijaitsevat 28,8 % Kirjastot eivät tiedota palveluista 22,6 % Haen tarvitsemani tiedot Internetistä 21,2 % Muu syy 17,8 % Myös ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden tärkein syy siihen, etteivät he hyödynnä useamman kirjaston palveluja on tietämättömyys muiden kirjastojen kokoelmista ja palveluista. Muita enemmän opiskelijat myös hankkivat tietonsa kirjastojen sijaan Internetistä. Melko harvan opiskelijan mielestä ongelma on siinä, etteivät kirjastot tiedota riittävästi palveluistaan. 32
Kaavio 28. Syy miksi ei hyödynnä useamman satakuntalaisen kirjaston palveluja. Opiskelijat. En tunne kokoelmia/palveluita 45,0 % En tiedä olenko oikeutettu käyttämään 28,8 % Haen tarvitsemani tiedot Internetistä 27,5 % En tiedä missä kirjastot sijaitsevat 26,3 % Muu syy 16,3 % Kirjastot eivät tiedota palveluista 13,8 % Eniten tietoa kirjastojen palveluista asiakkaat saivat kirjaston henkilökunnalta, jonka mainitsi tiedonlähteenä 59% kyselyyn vastanneista. Lähes yhtä suosittu kanava tietojen saamiseksi olivat kirjaston verkkosivut (57%). Muiden tiedonlähteiden merkitys oli melko vähäinen. Kavereilta sai tietoja 19% ja tiedotusvälineistä 17% kyselyotoksesta. Opiskelijat saivat tietoja kirjaston palveluista eniten kirjaston verkkosivuilta. Ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoista kolme neljännestä piti verkkosivuja parhaana tiedonlähteenä kirjaston palveluista. Myös kavereiden merkitys tietojen saamisessa oli opiskelijamaailmassa selvästi muita suurempi. Kaavio 29. Mistä saat tietoa kirjaston palveluista? Kaikki vastanneet. Kirjaston henkilökunnalta Kirjaston verkkosivuilta Kavereilta Tiedotusvälineistä En mistään Koulutustilaisuuksista Muualta 18,7 % 17,3 % 14,9 % 8,8 % 4,1 % 4,3 % 7,8 % 2,6 % 1,9 % Kaikki vastanneet 30,0 % Opiskelijat 59,3 % 56,2 % 57,0 % 77,0 % 33
5. Asiakaspalaute Kyselyssä toivottiin vastaajilta myös palautetta kirjastojen toiminnasta sekä ehdotuksia uusiksi kirjastopalveluiksi. Palautetta antoi noin neljännes vastaajista ja uusia palveluja ehdotti 16% kyselyyn osallistuneista. Yleisvaikutelmaksi tutkimuksessa tuli positiivinen suhtautuminen kirjastoihin ja niiden palveluihin.. Noin 70 % palauteosion kommenteista oli kirjastoja ja niiden henkilökuntaa kiittäviä, kun taas loput 30 % olivat kriittisempiä. Kritiikistä melkein puolet koski kirjastojen kokoelmia ja niiden puutteita. Koska tutkimus koski suurta joukkoa kirjastoja, niin usein ei pysty erottamaan mitä nimenomaista kirjastoa asiakaspalaute kulloinkin tarkoittaa. Melko suuri osa kommenteista tai palautteista koskee selvästi Porin kaupunginkirjaston pääkirjastoa, mutta myös muut yleiset kirjastot, yliopistokirjastot sekä ammattikorkeakoulukirjastot ovat keränneet kommentteja. Yleisissä kommenteissa kirjaston palveluja kiiteltiin. Kirjastoja pitäisi tuoda enemmän ihmisten tietoisuuteen. Moni menettää paljon kun ei käytä kirjastopalveluita, mitä ilmaisia palveluita vielä nykyisin saamme?? Kirjastot ovat arvaamattoman suuri henkinen voimavara Suomessa - ja käytännössä ilmainen! Kirjaston käyttö pitäisi olla jo kansalaistaito, eli opettaa perus- ym. kouluissa. Lähikirjastot kannattaa säilyttää, jotta lapsi oppii lyhyellä matkalla käymään kirjastossa. Joskus tuntuu, että kirjasto on ainoa paikka mistä saa hyvää palvelua. Kirjasto on todella hyvä asia meille suomalaisille, kiitos. Verorahoille hyvää vastinetta, hyvää jatkoa. Kirjastot ovat elämän suola. Kirjasto on super hyper hyvä asia! Myös kirjaston henkilökunta keräsi runsaasti myönteistä palautetta. Saan kirjastosta paljon ammattitaitoista palvelua. Iloitsen kirjaston hyvästä palvelusta joka viikko. Kiitos! Arvostan kirjaston henkilökunnan ammattitaitoa ja ystävällisyyttä. Ammattitaito on ehdoton edellytys kirjaston olemassaololle yhdistettynä ystävällisyyteen. Molemmissa käyttämissäni kirjastoissa erittäin ystävällinen ja palvelualtis henkilökunta. Kirjastossa on aina ystävällinen palvelu, hyvä paikka asioida. Kiitos työntekijöiden ystävällisyydestä sekä palvelualttiudesta. Palvelu pelaa ja kaikki mitä tarvitsee yleensä löytyy. Hyvä palvelu teitillä! 34
Yleensä kirjastojen kokoelmia pidettiin hyvinä, mutta uutuuksien ja tenttikirjojen saatavuudessa sanottiin olevan parantamisen varaa. Enemmän kaivattiin myös vieraskielisiä harrastelehtiä ja kirjoja sekä monipuolisempaa musiikki- ja äänikirjatarjontaa. Porin kirjastot ja Satakunnan kirjastot ovat mielestäni hyviä ja etsimänsä kirjastoista löytää tai saa tavalla tai toisella. Olen positiivisesti yllättynyt Satakunnan maakuntakirjaston laajoista kokoelmista. Ajantasainen ja monipuolinen kirjavalikoima on aina plussaa!! Musiikkiosastot ja aineistot paremmaksi. Enemmän dvd-elokuvia ja musiikkia. Porista ei oikein riittävän tasokasta kirjastoa löydy. Porin pääkirjastosta ei löydy tarvittavia tenttikirjoja kuin hyvin harvoin ja silloinkin niitä on vain muutama kpl (aina lainassa). Ammatillista kirjallisuutta (esim. tenttikirjoja) saisi olla useampi kappale eri kirjastoissa Tenttikirjojen varausaika lyhyemmäksi. Lisää kurssikirjoja. Aukioloaikojen pidentämistä sekä aamuisin että iltaisin toivottiin ja myös haluttiin ainakin lehtilukusalin olevan sunnuntaisin auki. Että kirjasto olisi auki viikonloppuisin pidempään ja sunnuntaina. Lukusali avoinna sunnuntaina edes pari tuntia, silloin olisi aikaa lukea lehtiä! Pidemmät aukioloajat. Toivoisin, että kirjasto olisi avoinna myös sunnuntaisin, jolloin useinkin olisi aikaa siellä käydä oikein ajan kanssa. Kirjaston aukioloaikaan ehdottomasti pidennystä. Ongelmaksi koetaan rauhallisten työtilojen puute, sekä liika hälinä ja kännyköiden käyttö. Porin kaupunginkirjastosta puuttuu kunnollinen hiljainen lukusali ja työpisteet. Jokin viihtyisä läksyjenteko/opiskeluhuone. Eristettyä huonetta, jossa voisi opiskella rauhassa. Lukuhuonetta, jossa ei esiintyisi minkäänlaisia häiriötekijöitä. Lukusalien kännykänkäyttökiellon valvontaa. Samalla muutkin melut pois lukusaleista. Rauhallisemmat tietokoneen käyttöympäristöt. Nyt on usein joku selän takana häiritsemässä. Hiljaisuus tärkeämmäksi! Nykyisin kirjastossa saa meluta ja puhua kännykkään kaikessa rauhassa Kirjaston viihtyvyyttä haluttiin lisätä monessa palautteessa esimerkiksi kahvilalla tai lisäämällä erilaisten kirjastossa järjestettävien tapahtumien määrää. Toivottiin myös parempia mahdollisuuksia musiikin kuunteluun ja videoiden katseluun. Kirjasto voisi olla yhteinen olohuone kuten Ulvilassa, Raumalla tai Kokkolassa. Kahvio/lukusali yhdistettynä. Nettikahvila. Konsertteja voisi olla myös pääkirjastossa. Kirjaesittelyjä, runoiltoja. Ehdottomasti taulujen lainaamista! Kirjallisuusteemailtoja, joissa on vetovoimainen kirjailija/runoilija ajankohtaisella teemalla. Videoiden ja dvd:iden katselumahdollisuutta. Lapsille toimintoja, jotka ohjaisivat kirjaston käyttämiseen. 35
Kirjastolta toivottiin myös lisää erilaista opastusta. Eläkeläiset halusivat atk-opetusta ja tiedonhakukursseja ja opiskelijat kaipasivat enemmän oppia tietokantojen ja muiden sähköisten aineistojen käytössä. Aktiivisempaa neuvomista elektroniseen aineistoon, esim. teemaviikkoja. Vaikka kiertävää informointia kirjastosta toiseen. ATK-opetusta yli 50-vuotiaille! Sukututkimuskursseja. Jos niitä jo on tiedotus vähäistä/huomaamatonta. Eläkeläisille kohdistettuja tietoiskuja ja esim. tiedonhakukursseja. Verkkopalvelujen, tietokantojen ym. käyttöä ja opetusta voisi mainostaa. Muita kommentteja asiakkailta kirvoittivat muun muassa kaukolainaus, kirjastojen Internetpalvelut sekä maksupolitiikka. Helpompaa ja edullisempaa kaukolainapalvelua (esim. Satakunnan tai edes karhukuntien alueella). Kaukolainojen hinnat ovat melko kalliit. Porin kirjaston osalta itselainaamismahdollisuus on mukava. Myös se, että kirjastot ilmoittavat saapuneista varauksista tekstiviestillä on hyvää palvelua. Lainojen uusiminen netin kautta on todella kätevää, varsinkin nyt kun teen opinnäytetyötä ja kirjoja on lainassa todella paljon. Se, että kotoa käsin voi pidentää laina-aikaa, on tosi hieno juttu. Viivästymismaksu tulee nykyään turhan pian. Muutoin kaikki on OK tässä kirjastossa! Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä kirjaston nykyisiin palveluihin, eikä toivonut mitään uutta kirjastoon, vaan pikemminkin päinvastoin. Toivoisin kirjastojen säilyttävän nykyisen palvelutasonsa ja keskittävän liikenevät resurssinsa nimenomaan mahdollisimman kattavan ja ajanmukaisen aineiston tarjoamiseen. Oikeastaan vähentäisin palveluita. Pääasiana pitäisi olla kirja. Nykyiset palvelut riittävät, ei ainakaan lisää automaatteja, tiskillä on kiva saada palvelua, eikä aina käyttää automaattia. Olen täysin tyytyväinen saamaani palveluun, en kaipaa uutta. Pysykää kirjastona, että henkilökunnan aika riittää kunnolla peruspalveluun. Mielestäni kirjaston tehtävä on olla kirjasto, ei tavaratalo. Suurin osa uusista palveluehdotuksista koskikin entisten palvelutoimintojen kehittämistä. Sähköpostiin ns. uutiskirje viikoittain tai kuukausittain, jossa olisi esim. uutuudet, uutisia jne. Sähköposti-ilmoitus lainoista ennen eräpäivää. "Ehdota kirja"- palvelu internetiin, jossa käyttäjä voisi ehdottaa haluamansa kirjaa ostettavaksi/lainattavaksi. Sukututkimusta varten ostaisin palvelun kirjastosta. Vaihtohylly (kuten Metsossa ja Helsingin kirjastoissa), johon saisi tuoda omia ja ottaa toisten tuomia kirjoja. 36
6. Yhteenveto Satakunnan maakunnan alueella on kaupunkien ja kuntien kirjastojen lisäksi useita ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastoja, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä. Monet seikat vaikuttavat siihen, että asiakkaat kuitenkin usein tyytyvät vain yhden kirjaston käyttöön. He saattavat olla tietämättömiä muiden kirjastojen palvelutarjonnasta tai ajattelevat, että he eivät ole oikeutettuja käyttämään muita kirjastoja. Melko suuri joukko on myös sen verran tyytyväisiä valitsemansa kirjaston palveluihin, etteivät he edes tarvitse muita kirjastoja. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat käyttävät kirjastoja muita monipuolisemmin, sillä he asioivat usein oman kirjastonsa ohella myös yleisissä kirjastoissa. Itse asiassa noin puolet opiskelijoista pitää yleistä kirjastoa kaikkein tärkeimpänä kirjastonaan eli sitä käytetään paljon myös päätoimisen opiskelun tukena. Yliopisto-opiskelijat suosivat enemmän omaa kirjastoaan kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Tieteellisten kirjastojen ristiinkäyttö on vähäistä eli ammattikorkeakouluopiskelijat eivät juuri käytä yliopistokirjastoja eivätkä yliopisto-opiskelijat ammattikorkeakoulukirjastoja. Tärkeimmät kriteerit kirjaston valinnalle ovat aineiston saatavuus ja ajantasaisuus, kirjastonkäytön helppous ja joustavuus sekä henkilökunnan ammattitaito ja ystävällisyys. Opiskelijoille merkityksellisiä ovat myös kirjaston tarjoamat tietokannat ja kaukopalvelu. Kirjastojen verkkopalvelut ovat suosittuja useimmissa väestöryhmissä ja erityisen ahkerasti niitä käyttävät hyväkseen opiskelijat. Monet opiskelijat asioivat sekä yleisten kirjastojen että oppilaitoskirjastojen verkkopalveluissa. Verkkoasiointi tapahtuu useimmiten asiakkaiden kotoa, mutta opiskelijat hyödyntävät paljon myös koulun verkkoyhteyksiä kirjastoasioinnissaan. Tutkimuksen mukaan asiakkaat kokevat kirjastonkäytön opetuksen hyödylliseksi. Kirjastonkäytön opetus parantaa huomattavasti asiakkaiden kykyä käyttää kirjastojen palveluja hyväkseen. Monet jo opetusta saaneetkin hyötyisivät lisäkoulutuksesta, sillä keskeistenkin tiedonlähteiden tuntemus osoittautui tässä tutkimuksessa melko puutteelliseksi suurella osalla asiakkaista. Erityisesti muut kuin opiskelijat tarvitsisivat lisäkoulutusta kirjaston käytössä. 37
Kaikkien kyselyyn vastanneiden joukossa tärkein tiedonlähde kirjaston palveluista oli kirjaston henkilökunta. Opiskelijoilla selvästi tärkein tapa saada tietoa olivat kuitenkin kirjaston verkkosivut. Tutkimuksen tulosten perusteella kirjastojen pitäisi tehostaa tiedottamistaan, jotta kansalaiset olisivat tietoisia eri kirjastojen tarjoamista palveluista. Yhä kasvava merkitys on Internetin kautta tapahtuvalla tiedottamisella. Myös kirjastonkäytön opetuksen lisääminen antaisi asiakkaille uusia taitoja hyödyntää kirjastojen tarjoamia mahdollisuuksia. Koska varsinkin opiskelijat käyttävät erityyppisiä kirjastoja ristikkäin ja hakevat kirjastopalveluja sieltä mistä ne on kulloinkin helpoimmin ja nopeimmin saatavissa, niin kirjastojen välistä yhteistyötä tulisi kehittää. Eri kirjastosektorit voisivat keskittää osia toiminnoistaan, kohdentaa joitain palveluja uudella tavalla ja lisätä erikoistumista. Yleisten kirjastojen sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen erilaiset taustaorganisaatiot ja rahoitusmallit hankaloittavat niiden välisen yhteistyön syventämistä. Tavoittelemisen arvoinen on kuitenkin malli, jossa laadukkaat kirjastopalvelut tuodaan asiakkaiden ulottuville ilman, että eri kirjastosektoreiden väliset raja-aidat haittaavat palvelujen tarjontaa. Tähän päämäärään voidaan pyrkiä yhteistyötä vähitellen lisäämällä tai sitten laajemmilla ja pidemmälle menevillä ratkaisuilla. 38