TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 Kaupunginhallitus 21.12.2015 Kaupunginvaltuusto 21.12.2015
TALOUSARVIO VUODELLE 2016 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 3 Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous 6 Kaupungin taloudellinen tilanne 8 VUODEN 2016 TALOUSARVION PERUSTELUJA 10 Muutokset organisaatiossa 11 Verotulot 12 Valtionosuudet 16 Käyttötalous 17 Investoinnit ja poistosuunnitelma 18 TALOUSARVION SITOVUUS 19 PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 20 Hallintopalvelukeskus 20 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 25 Sivistyspalvelukeskus 43 Tekninen palvelukeskus Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto 55 KÄYTTÖTALOUS 60 Hallintopalvelukeskus 60 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 61 Sivistyspalvelukeskus 64 Tekninen palvelukeskus 66 Lieksan kaupunki käyttötalous yhteensä 66 TULOSLASKELMA KAUPUNKI YHTEENSÄ 67 INVESTOINNIT 69 VESIHUOLTOLAITOS 74 PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS 75 LIEKSAN KAUPUNKI JA PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS, TULOSLASKELMAYHDISTELY 76 RAHOITUSLASKELMA 77 Talousarvio 2016.docx 2 18.12.2015
YLEISPERUSTELUT YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Erityisesti Kiinan talouskasvun hidastuminen heikentää maailmantalouden näkymiä. Yhdysvalloissa talous kasvaa edelleen, mutta kasvun ennustetaan säilyvän totuttua hitaampana. Talouden kasvua hidastavat myös edelleen jatkuvat geopoliittiset jännitteet, erityisesti Venäjän taloustilanne pysyy hankalana. EKP on vuonna 2015 aloittanut eurovaltioiden joukkolainojen ostamisen torjuakseen deflaatiota ja vahvistaakseen talouskasvua. Euroalueen talouskasvu on elvyttävästä rahapolitiikasta huolimatta haurasta. EU:n talouskasvun vuosina 2016 ja 2017 EU-komissio ennustaa olevan 2 ja 2,1 prosenttia. Euroalueen kasvu on jonkin verran koko EU:n kasvua hitaampaa. Suomen talous on kärsinyt pitkittyneestä taantumasta. Bruttokansantuote on supistunut kolmena vuonna peräkkäin, ja talouden kasvu on kuluvana vuonnakin lähellä nollaa. Vuodelle 2016 valtiovarainministeriö ennusti syyskuun lopussa 1,3 prosentin kasvua; EU-komission ennuste marraskuun alussa on 0,7 prosenttia. Kuntaliiton syksyllä keräämiä ennustelukuja kuluvalle ja tulevalle vuodelle Suomen vienti on kuluvana vuonna kääntynyt lievään kasvuun. Ensi vuonna viennin kasvua tukee Euroalueen talouden kasvun kiihtyminen. Valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2016 kolmen prosentin kasvua viennissä. Kotimaan kysynnän kasvu on hidasta, joten nettovienti kääntyy positiiviseksi. Vaihtotaseen alijäämä on pienentynyt, mutta pysyy kuitenkin edelleen negatiivisena. Talousarvio 2016.docx 3 18.12.2015
Työllisyystilanne on heikentynyt odotettua enemmän kuluvana vuonna, mutta loppuvuodesta sen ennustetaan kääntyvän lievään kasvuun. Työttömyysaste on noussut ennustettua enemmän, ja koko vuoden 2015 työttömyysasteen arvioidaan olevan 9,6 prosenttia. Työttömyys kääntyy hitaaseen laskuun ja vuoden 2016 työttömyysaste on ennusteen mukaan 9,4 prosenttia. Pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne ja Suomen talouden rakenneongelmat ovat johtaneet julkisen talouden pysyvään alijäämäisyyteen kuluvalla vuosikymmenellä. Julkisia menoja ovat kasvattaneet erityisesti työttömyyden hoidon kustannusten kasvu ja ikärakenteen muutoksesta johtuva terveydenhuolto- ja eläkemenojen kasvu. Julkisen talouden alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen 3 prosentin viitearvon vuonna 2014, ja se ylittyy myös kuluvana vuonna. Valtionvarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan hallituksen vuodelle 2016 päättämät sopeutustoimet riittäisivät pienentämään julkisyhteisöjen alijäämän alle kolmen prosentin ensi vuonna. Talousarvio 2016.docx 4 18.12.2015
Pohjois-Karjala ja Pielisen Karjala Maakuntaliiton katsauksen mukaan Pohjois-Karjalan kehitys on kuluneen vuoden aikana jonkin verran heikentynyt. Maakunnan kehityskuva on kuitenkin Suomen heikkoon talouskehitykseen ja maailmantalouden pitkään jatkuneisiin haasteisiin nähden ollut toistaiseksi varsin kohtuullinen. Yrityssektorin liikevaihdon trendikehitys heikkeni vuoden 2014 mittaan. Koko vuoden saldoksi kertyi kuitenkin liikevaihdon 0,5 % kasvu, kun koko maan tasolla liikevaihto laski 0,2 %. Vaikka Pohjois-Karjalan kasvuluku oli pieni, se oli maakunnista kolmanneksi korkein. Erityinen haaste maakunnalle on Venäjän tilanne, joka vaikuttaa paitsi ulkomaankauppaan, myös matkailuun ja vähittäiskauppaan. Pielisen Karjalassa elintarvikeala on uusien tuotteiden ja tuotannon investointien myötä kasvanut; alkuvuonna 2015 kasvu oli 7,3 prosenttia. Venäläisturistien vähenemistä on saatu paikattua muiden matkailijoiden lisääntymisellä. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto seutukunnalla heikkeni edellisestä vuodesta alle prosentin. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kuitenkin laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla 7,2 prosenttia. Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Trendit-talouskatsaus 2/2015 Talousarvio 2016.docx 5 18.12.2015
KUNTATALOUS Vuonna 2014 kuntien toimintakulujen kasvu jatkui maltillisena; toimintakate kasvoi vain 0,9 %. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate pysyi vuoden 2013 tasolla. Kunnat ja kuntayhtymät ovat tehostaneet toimintaansa ja tehneet säästötoimenpiteitä, myös veroja on korotettu talouden tasapainottamiseksi. Kuntatalouden vuosikatteen ennustetaan kuitenkin heikkenevän selvästi kuluvana vuonna. Investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti, joskin vuonna 2014 kasvuvauhti hidastui. Investointitarpeet ovat edelleen mittavat. Kuntien ja kuntayhtymien tulorahoitus ei ole viime vuosina riittänyt investointien kattamiseen, vaan kunnat ovat velkaantuneet nopeasti. Kuntien lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 16,5 miljardia euroa, 6,3 prosenttia korkeampi kuin 2013 tilinpäätöksissä. Vuoteen 2002 verrattuna kuntien lainakanta on 2,5-kertaistunut. Edellisen hallituksen päättämässä rakennepoliittisessa ohjelmassa tavoiteltiin kuntien tehtävien vähentämistä, mutta tavoitetta ei saavutettu. Päinvastoin, kuntien tehtäviä ja velvoitteita on lisätty. Eniten kuntien kustannuksia ovat kasvattaneet vanhuspalvelulain mukaiset tehtävät sekä työmarkkinatuen rahoitusvastuun laajentaminen. Maan hallituksen hallitusohjelmaan liittyvä julkisen talouden toimeenpano tapahtuu julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) ja sen osana kuntatalousohjelmassa (KTO). Tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kuntasektorin vastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa suhteessa julkisen talouden ja koko kansantalouden kantokykyyn. Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Kuntatalouden rahoituskehyksessä valtio tulee asettamaan tavoitteen myös kuntasektorin omalle vastuulle kuuluvalle osuudelle. Hallitus on päättänyt, että sen toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2019 vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava verrattuna hallitusohjelman pohjana olleeseen, 2.4.2015 päätettyyn niin sanottuun tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Menorajoitteen asettamisen lisäksi kunnille annetaan lakimuutoksilla mahdollisuus maksutulojen ja kiinteistöverotulojen lisäämiseen. Rakenteelliset uudistukset, tuottavuuden nostaminen sekä investointien priorisointi, oikea ajoitus ja laadukas toteuttaminen ovat kuntien käytössä olevia keinoja kuntatalouden tasapainottamisessa. Valtionosuudet Valtionosuuksiin kohdistuu edellisen hallituksen päättämiä leikkauksia. Kuluvalla hallituskaudella valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia. Julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteiden takia myös muut valtionavut kunnille vähenevät kehyskaudella. Talousarvio 2016.docx 6 18.12.2015
Leikkauksista huolimatta kuntien valtionosuudet lisääntyvät 6,2 prosenttia vuoden 2015 tasoon verrattuna vuonna 2016. Suurin osa lisäyksestä johtuu valtion ja kuntien välisestä kustannusten jaon tarkistuksesta sekä kuntien verotulovähennysten kompensaatiosta. Vuodesta 2017 peruspalvelujen valtionosuus vähenee huomattavasti johtuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtämisestä kunnilta Kelan hoidettavaksi. Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut (milj. euroa, kehysvuodet vuoden 2016 hintatasossa) Verotus Hallitusohjelman mukaan kaikki kunnallisveron tuottoon vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille nettomääräisinä valtionosuusjärjestelmän kautta aikaisempaan tapaan. Merkittävin vuonna 2016 kuntien verotuloa pienentävä muutos on työtulovähennyksen korotus. Kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana yhteensä 100 milj. eurolla. Vuosina 2016 ja 2017 kiinteistöveroa korotetaan yhteensä noin 50 milj. euroa korottamalla kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Vuosien 2018 ja 2019 korotuksista tehdään ratkaisut myöhemmin. Kiinteistöverotuksessa on tarkoituksena myös uudistaa sekä maapohjien että rakennusten arvostamisperusteet. Määräaikaisena tukena kunnille annettu yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016. Hallitusohjelman muut kuntien taloutta koskevat toimenpiteet Hallitusohjelman mukaan kuntien kustannusten karsimiseksi 1 mrd. eurolla kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita vähennetään. Hallitus hyväksyy tähän liittyvien toimenpiteiden kustannussäästöt maaliskuussa 2016 käsitellessään vuosien 2017 2020 julkisen talouden suunnitelmaa. Hallituksen keskeisiä uudistuksia tukemaan käynnistetään kärkihankkeita, joita ovat esimerkiksi peruskoulun uudistaminen, lapsi- ja perhepalvelujen asiakaslähtöinen muutosohjelma, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen, työvoimahallinnon uudistaminen, biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen etsiminen, pkyritysten rahoituksen helpottaminen sekä kotimaisten ja ulkomaisten investointien edistäminen. Hallituksen kärkihankkeisiin osoitetaan yhteensä valtion rahoitusta 1 mrd. euroa vuosina 2016 2018. Osa hankeavustuksista kohdistuu kunnille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen uusille itsehallintoalueille muuttaa kuntien roolia merkittävästi, sillä sote-toimialan osuus kuntien budjeteista on noin puolet. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Jatkossa kuntien merkitys asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä sekä kunnan elinvoiman vahvistamisessa korostuu. Talousarvio 2016.docx 7 18.12.2015
KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE Lieksan kaupunki teki vuonna 2012 talouden tervehdyttämissuunnitelman jatkuvasti kasvavien kulujen sopeuttamiseksi kaupungin tulojen sallimiin raameihin. Kahden tappiollisen vuoden jälkeen vuonna 2014 saatiin tulos käännettyä positiiviseksi. Vuoden 2015 muutettu talousarvio on 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2015 aikana kaupunki ei ole nostanut uutta lainaa. Vuoden lopussa kaupungin lainakanta on 15,2 miljoonaa euroa, 1.270 euroa asukasta kohti. Budjetoiduista, noin neljän miljoonan euron investoinneista suurin on kaupungin osuus Siun Sote kuntayhtymän peruspääomasta, 0,71 miljoonaa euroa. Merkittäviä investointitarpeita on kuitenkin odottamassa tulevina vuosina. Näihin ja mm. väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun varautumiseksi vuoden 2016 talousarvio on laadittu 2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, eikä lainakantaa talousarvion mukaan kasvateta. Työttömyys Lokakuun 2015 lopussa työttömyysaste Suomessa oli 12,8 % ja Pohjois-Karjalan maakunnassa 15,6 %, molemmissa oli 0,6 prosentin nousu verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Pielisen Karjalanseutukunnassa oli lokakuun 2015 lopussa työttömiä 1.509, työttömyysaste oli 16,3 %, kun se vuotta aiemmin oli 15,8 % (1.484 työtöntä). Lieksassa työttömänä oli lokakuun lopussa 848 työnhakijaa, yhtä monta kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä 505 oli miehiä ja 343 naisia. Työttömyysaste oli 17,4 (17,1 lokakuussa 2014). Nurmeksen työttömyysaste oli 15,4 (14,4) ja Valtimon 14,0 (14,1). Lieksan, Pielisen Karjalan seutukunnan, Pohjois-Karjalan maakunnan ja koko maan työttömyysaste kuukausittain vuosina 2014 ja 2015 Väestö Lieksan asukasluku vuoden 2014 lopussa oli 12.117. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lieksalaisten määrä oli vähentynyt kymmenen kuukauden aikana 306:lla, ja lokakuun 2015 ennakkoväkiluku on 11.811. Oheinen kaavio näyttää kuinka eri tekijät; luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden määrien erotus), kuntien välinen nettomuutto ja siirtolaisuus ovat vuodesta 1980 lähtein vaikuttaneet kokonaisväestönmuutokseen. Muutos (henkilöä) vasemmalla pystyakselilla, väkiluku oikeanpuoleisella pystyakselilla. Talousarvio 2016.docx 8 18.12.2015
Tammi-lokakuussa 2015 merkittävin negatiivinen tekijä väkiluvun kehitykseen on ollut kuntien välinen muuttoliike. Lieksasta on kymmenen kuukauden aikana muuttanut muualle Suomeen 528 henkilöä, kun muista kunnista Lieksaan on samalla ajanjaksolla muuttanut 298 henkilöä. Lokakuun loppuun mennessä kaupungin asukkaista oli kuollut 161, ja uusia lieksalaisia oli syntynyt 69. Talousarvio 2016.docx 9 18.12.2015
VUODEN 2016 TALOUSARVION PERUSTELUJA Kaupungin strategian mukaan kestävä kuntatalous on kaupungin toiminnan perusta. Tämä tarkoittaa, että kaupungin toiminta ei voi perustua velkataakan kasvattamiseen. Talouskasvu antaa edelleen odottaa itseään ja työttömyysluvut pysyttelevät korkealla. Kaupungin väestö vähenee ja ikääntyy; tämä pienentää kaupungin verotulojen kasvua, mutta myös vähentää palvelutarvetta vanhusten hoitoa lukuun ottamatta. Vuoden 2016 talousarvion laadinnassa tärkein painopiste on edelleen toiminnan sopeuttaminen ja talouden tasapainottaminen. Vuonna 2016 jää eläkkeelle enemmän kaupungin henkilöstöä kuin koskaan aikaisemmin; Kevan eläkepoistumaennusteen mukaan yli 40 henkilöä jää vanhuuseläkkeelle ja noin kymmenen työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2017 eläkkeelle jää ennusteen mukaan yhteensä vajaat 40 henkilöä, ja vuonna 2018 on odotettavissa taas yli 50 henkilön eläkepoistuma. Eläkepoistumat ja määräaikaisten työsopimusten päättymiset on käytävä suunnitelmallisesti läpi. Erilaisilla järjestelyillä yksiköissä, palvelukeskuksissa ja koko kaupungissa muutetaan toimintoja niin, että kokonaishenkilöstömäärää pystytään vähentämään. Eläkepoistuman suuruus tarkoittaa myös sitä, että kaupunki rekrytoi jatkossa entistä enemmän uutta työvoimaa. Rekrytoinnit tulee tehdä henkilöstösuunnitelmaan perustuen ja kiinnittää erityistä huomiota palkattavien henkilöiden osaamiseen ja soveltuvuuteen. Talousarviovuoden aikana on organisaation ja toimintojen tasolla valmistauduttava siihen, että sote-palvelut ja henkilökunta siirtyvät uuteen kuntayhtymään. Riippuen Siun Soten järjestelyihin liittyvistä päätöksistä, kuntayhtymän perustamisella voi olla merkittävä vaikutus kaikkiin kaupungin tukipalveluihin, kuten ruokahuoltoon, kiinteistöjen hoitoon sekä talous- ja yleishallintoon. Vuoden 2016 aikana kaupunki laatii uuden strategian. Strategian päivittämisellä valmistaudutaan kunnan uudenlaiseen rooliin. Kunnan palvelutuotanto muuttaa muotoaan ensin vuonna 2017 toimintansa aloittavan maakunnallisen Siun Sote kuntayhtymän myötä, ja edelleen vuoden 2019 alusta, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät perustettavalle itsehallintoalueelle, kokonaan pois kunnan toiminnasta ja taloudesta. Strategian päivittämisellä valmistaudutaan myös kuntalain vuoden 2017 alusta voimaan tulevien säännösten vaatimuksiin. Uuden kunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat kunnan elinvoiman vahvistaminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Vuoden 2016 tavoitteena on muun muassa yritysilmapiirin parantaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Strategiatyössä mietitään yhdessä eri sidosryhmien kanssa kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan painopistealueet; mihin asioihin erityisesti panostetaan ja millaisella organisaatiolla ja yhteistoiminnalla uutta kaupunkia rakennetaan. Kaupungin investoinnit on tehtävä suunnitelmallisesti ja niin, että ne tukevat kaupungin palvelutuotantoa ja perustuvat taloudelliseen harkintaan ja pitkän tähtäimen suunnitteluun. Investointibudjetin ja suunnitelman tekemistä hankaloittaa erityisesti epävarmuus sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkossa tarvitsemista toimitiloista sekä niihin sijoitettujen rahojen kohtalosta. Siun Sote kuntayhtymän perussopimukseen on kirjattu, että kunnat vuokraavat tilat kuntayhtymän käyttöön. Sen sijaan valtion suunnitelmien mukaan vuonna 2019 aloittavien itsehallintoalueiden myötä sote-kiinteistöjen omistus todennäköisesti siirtyy pois kunnilta. Kuntien mahdollisesti saamista korvauksista ei ole sovittu. Kalliit investoinnit sote-kiinteistöihin tässä epävarmuudessa olisivat suuri riski. Vuonna 2016 varaudutaan yhteistyössä Lieksan Teollisuuskylä Oy:n kanssa teollisuusalueiden kehittämiseen ja teollisuuden elinkeinoedellytysten parantamiseen. Investointisuunnitelma tarkennetaan vuoden 2017 talousarvioon kaupungin strategiatyön, tulevien tarpeiden ja nykyisen rakennuskannan kuntoarvioiden pohjalta. Taloussuunnitelmassa vuosille 2017 ja 2018 ei ole pystytty arvioimaan sosiaali- ja terveystoimen siirtoa kuntayhtymälle. Talousarvio 2016.docx 10 18.12.2015
MUUTOKSET ORGANISAATIOSSA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa ehkäisevän lapsiperhetyön tulosyksikön nimi on muutettu Perhepalveluiksi, ja sen alle on avattu uutena kustannuspaikkana Yleiset perhepalvelut. Maahanmuuttajapalveluiden tulosyksikkö yhdistetään aikuissosiaalityön tulosyksikköön. Teknisessä palvelukeskuksessa metsätalous on irrotettu omaksi tulosyksikökseen maankäytön tulosyksiköstä. Kimppakyytiliikenne keskustassa ja kylien ja keskustan välillä on siirretty sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen vammaispalveluista hallintopalvelukeskukseen, alueellisen yhteistyön tulosyksikön joukkoliikenteen tukemisen kustannuspaikalle. Osana strategian valmistelua ja toimeenpanoa kaupungin organisaatio uudistetaan. Talousarvio 2016.docx 11 18.12.2015
VEROTULOT Kunnallisvero: Hallituksen tekemät veroperustemuutokset, joista suurimpana työtulovähennyksen nosto, pienentävät kunnallisveron tuottoa. Veroperustemuutosten aiheuttamat verotulojen vähennykset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän lisäyksissä. Vuoden 2016 veroperusteiden muutoksena Lieksan kaupungille valtionosuuksissa kompensoitava summa on 0,57 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalassa kunnallisveroprosenttia vuodelle 2016 nostivat Polvijärvi, Rääkkylä ja Valtimo. Veroprosenttia laski Kitee. Koko maan kunnallisveron keskiarvo nousi 19,87 prosenttiin, ja Pohjois-Karjalan keskiarvo pysyi 20,83 prosentissa. Lieksan kunnallisveroprosentti on ollut vuoden 2014 alusta 21,00. Kaupunginvaltuusto päätti pitää kunnallisveroprosentin ennallaan vuodelle 2016. MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROTETTAVA TULO 2013 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Ansiotulot - vähennykset 166 791 167 934 167 560 169 118 169 923 172 951 Tuloveroprosentti 20,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 VERO (Tulon perust.) 33 358 35 266 35 188 35 515 35 684 36 320 Työtulovähennys 1 034 1 034 1 014 1 419 1 400 1 383 Muut vähenn. verosta 599 646 715 891 887 869 Vähenn. Verosta yht. 1 633 1 680 1 729 2 310 2 287 2 252 MAKSUUNPANTAVA VERO 31 726 33 586 33 459 33 205 33 397 34 068 Muutos % 2,7 5,9-0,4-0,8 0,6 2,0 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) 222 235 234 232 234 238 KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA 31 504 33 351 33 224 32 972 33 163 33 829 Verovuosi 2013 2014** 2015** 2016** 2017** 2017** Verotettava tulo 1000 158 628 159 932 159 327 158 118 159 034 162 227 Muutos % 2,7 0,8-0,4-0,8 0,6 2,0 Verotett. tulo /Asukas 12 893 13 199 13 309 13 369 13 604 14 032 Muutos % 3,5 2,4 0,8 0,4 1,8 3,2 Efektiivinen veroaste % 13,95 14,64 14,51 14,31 14,36 14,52 KUNNALLISVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Koko maan kertymä, milj. 30 367 30 640 Kuntaryhmän jako-osuus 0,6142 0,6138 TA-vuonna tilitetään 0,911 0,920 Tilitys kunnilleta-vuodelta, milj. 16 994 17 300 17 440 17 730 18 310 Kunnan jako-osuus vuoden alussa 0,00183210 0,00180356 0,00178968 0,00176144 0,00173840 Tark. jako-os. vuoden lopussa 0,00182463 0,00178662 0,00175976 0,00173742 0,00171540 Kunnan osuus tilityksistä 31 008 30 908 30 690 30 804 31 409 Muutos % 6,9-0,3-0,7 0,4 2,0 Osuus maksuunpanosta % 92,3 92,4 92,4 92,2 92,2 TILITYKSET ED.VUODELTA 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Kuntaryhmän ennakot, milj. 2 098 2 100 2 150 2 250 2 350 Kunnan jako-osuus 0,00176404 0,00182463 0,00178662 0,00175976 0,00173742 Ennakot (tammi-lokakuu) 3 701 3 832 3 841 3 959 4 083 Maksuunpanotilitys,(marraskuu) -2 227-2 551-2 584-2 728-2 780 Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) 479 490 480 472 466 Tilitykset ed. vuodelta yhteensä 1 953 1 770 1 737 1 704 1 768 TILITYKSET VUODELTA t-2 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Kuntaryhmän tilitykset, milj. 326 330 330 350 350 Lisäkannot + muut tilitykset, 542 537 573 579 578 Talousarvio 2016.docx 12 18.12.2015
TILITYKSET AIK.VUOSILTA 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Muut tilitykset, v t-3-> 99 91 89 88 104 TILITYKSET YHTEENSÄ 33 602 33 307 33 090 33 175 33 860 Muutos % 6,5-0,9-0,7 0,3 2,1 Kiinteistövero: Kiinteistöverolakia on muutettu niin, että rajoihin tulee korotuksia vuosina 2016 ja 2017. Vuonna 2016 tulevat voimaan seuraavat muutokset: muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotetaan siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotetaan 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotetaan 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistetaan muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta. Valtuusto päätti nostaa voimalaitoksen kiinteistöveron vuodelle 2016 uuteen ylärajaan, 3,10 prosenttiin. Muihin kiinteistöveroihin ei tehty muutoksia. Lieksan kaupungin kiinteistöveroprosentit verrattuna koko maakunnan ja maan keskiarvoihin sekä ala- ja ylärajat 2016 Talousarvio 2016.docx 13 18.12.2015
KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA VEROTUSARVOT ja % 2013 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet 40 906 48 203 48 588 48 588 48 588 48 588 rakennukset 79 708 84 190 84 611 84 611 84 611 84 611 Vero % (0,60-1,35)/(0,80-1,55)/(0,86-1,80) 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 1 206 1 324 1 332 1 332 1 332 1 332 Vak. asuinrakennukset 218 815 237 837 237 202 237 202 237 202 237 202 Vero % (0,32-0,75)/(0,37-0,80)/(0,39-0,90) 0,43 0,43 0,43 0,43 0,43 0,43 VERO 941 1 023 1 020 1 020 1 020 1 020 Muut asuinrakennukset 44 302 49 239 49 995 49 995 49 995 49 995 Vero % (V.as +0,6/+1,0) 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 VERO 421 468 475 475 475 475 Voimalaitokset 16 110 17 045 16 808 16 808 16 808 16 808 josta ydinvoimalaitokset 0 0 0 0 0 0 Vero % (maks. 2,85/3,10) 2,85 2,85 2,85 3,10 3,10 3,10 VERO 459 486 479 521 521 521 Yleishyödylliset yhteisöt 2 251 2 463 2 436 2 436 2 436 2 436 Vero % 0,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 0 25 24 24 24 24 Rakentamaton rakenn.paikka 0 0 0 0 0 0 Vero % (1,00-3,00)/(1,00-4,00) 0,60 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 0 0 0 0 0 0 Verotusarvot yhteensä 402 092 438 977 439 640 439 640 439 640 439 640 Muutos % 2,3 9,2 0,2 0,0 0,0 0,0 MAKSETTAVA KIINT.VERO 3 027 3 325 3 330 3 372 3 372 3 372 Muutos % 23,3 9,8 0,2 1,3 0,0 0,0 Yhteisöverotuloja supistaa määräaikaisen 0,5 prosenttiyksiköllä korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen. Kuntien jako-osuutta nostetaan, koska tuotannollisiin investointeihin kohdistuva verohuojennus aiheuttaa yhteisöveron menetystä kunnille. MAKSETTAVA YHTEISÖVERO VEROVUOSI 2013 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** VEROTETTAVA TULO 18 920 22 000 20 600 21 100 22 400 23 500 Yhteisöveroprosentti 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 4 640 4 400 4 120 4 220 4 480 4 700 Kuntaryhmän osuus 0,2949 0,3556 0,3687 0,3092 0,3034 0,3034 Kuntaryhmän osuus, miljoonaa euroa 1 360 1 550 1 510 1 290 1 350 1 420 Kunnan jako-osuus 0,0025215 0,0026025 0,0027181 0,0027181 0,0027181 0,0027181 KUNNAN OSUUS YHT.VEROSTA 3 429 4 034 4 104 3 506 3 669 3 860 Muutos % 14,6 17,6 1,7-14,6 4,7 5,2 YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** TILITYKSET YHTEENSÄ 3 261 3 789 4 264 3 587 3 669 3 833 Muutos % 18,1 16,2 12,5-15,9 2,3 4,4 Talousarvio 2016.docx 14 18.12.2015
Yhteenveto TILIVUOSI 2013 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Verolaji Kunnallisvero 31 538 33 602 33 307 33 090 33 175 33 860 Muutos % 2,4 6,5-0,9-0,7 0,3 2,1 Yhteisövero 3 261 3 789 4 264 3 587 3 669 3 833 Muutos % 18,1 16,2 12,5-15,9 2,3 4,4 Kiinteistövero 3 027 3 325 3 330 3 372 3 372 3 372 Muutos % 23,3 9,8 0,2 1,3 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 37 826 40 716 40 901 40 049 40 217 41 065 Muutos % 5,0 7,6 0,5-2,1 0,4 2,1 Kaupungin verotuloiksi vuonna 2016 budjetoidaan yllä olevien laskelmien mukaisesti yhteensä 40,9 miljoonaa euroa. Talousarvio 2016.docx 15 18.12.2015
VALTIONOSUUDET Valtionosuusjärjestelmä muuttui 1.1.2015. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi o petus- ja kulttuuriministeriö. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto, lasten päivähoito, esiopetus ja perusopetus, kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). VALTIONOSUUDET (milj. ) TILIVUOSI Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 Vahvistettu 2015 Talousarvio 2016 Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 70,0 69,3 69,3 71,2 Kunnan peruspalvelujen omarahoitusosuus -40,7-43,3-43,3-44,1 Yleinen osa 1,7 Lisäosat 2,5 2,5 2,5 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen 2010 tasaus -0,3-0,3-0,3-0,3 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen 2015 tasaus 0,1 0,1 0,0 Vähennykset ja lisäykset: veroperustemuutosten kompensointi 2,4 2,9 2,9 3,5 Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 0,7 0,6 0,6 0,5 Verotulontasaus 6,5 7,5 7,5 7,5 Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 40,3 39,3 39,3 40,6 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1,2-1,0-0,7-0,9 Valtionosuudet yhteensä 39,1 38,3 38,6 39,8 Muutos edellisestä vuodesta % 4,6-1,9-1,2 3,0 Valtionosuudet kasvavat vuodesta 2015 1,2 miljoonaa euroa. Laskennallisia kustannuksia nostaa kuntien ja valtion välisen kustannusten jaon tasaus. Valtionosuuteen tehtävien lisäysten summaa kasvattaa vuoden 2016 veroperustemuutosten kompensointi (0,57 milj. euroa). Talousarvio 2016.docx 16 18.12.2015
KÄYTTÖTALOUS Vuonna 2014 kaupungin toimintakate saatiin toteutettujen muutosten ja säästötoimenpiteiden avulla paranemaan 2,5 % edellisestä vuodesta. Vaikka kuluvan vuoden toimintakate viimeisimpien arvioiden mukaan toteutuu parempana kuin alkuperäinen talousarvio, se on heikkenemässä 3,6 prosentilla (2,6 miljoonalla eurolla) vuoden 2014 toteutuneesta tasosta. Vuoden 2016 talousarviossa toimintakate kasvaa 0,5 %. Toimintatuloihin on budjetoitu laskua. Suurimpina selittävinä tekijöinä tälle ovat metsämyynnin lasku normaalille tasolle sekä valtiolta saatavien pakolaisten kotouttamiskorvausten pieneneminen. Toimintakulujen kasvu pysäytetään (muutos -0,6 %). Kaupungin tukema asiointiliikenne keskustassa ja kyliltä keskustaan siirretään vuoden 2016 alussa sosiaalija terveyspalvelukeskuksesta hallintopalvelukeskukseen. Toimintatuottojen ja kustannusten vertailun helpottamiseksi on alla olevassa taulukossa kimppakyydin tulot ja kustannukset on jokaisessa sarakkeessa sisällytetty sen hallintopalvelukeskuksen lukuihin. Maakunnallisen Siun Sote kuntayhtymän valmistelutyöhön varatut määrärahat sisältyvät hallintopalvelukeskuksen kuluihin. Hallintopalvelukeskus TP 2014 TA 2015 TA 2015 TA 2016 Muutos 2015:sta Muutos 2014:sta Tuotot 2 885 2 760 2 760 2 759-1 0,0 % -126-4,4 % Kulut -7 600-7 683-7 578-7 881-303 4,0 % -281 3,7 % Toimintakate -4 715-4 923-4 818-5 122-304 6,3 % -407 8,6 % Muutettu Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus TP 2014 TA 2015 TA 2015 TA 2016 Muutos 2015:sta Muutos 2014:sta Tuotot 8 311 7 005 6 812 6 531-281 -4,1 % -1 780-21,4 % Kulut -57 862-58 413-58 538-57 762 776-1,3 % 100-0,2 % Toimintakate -49 551-51 408-51 726-51 231 495-1,0 % -1 680 3,4 % Muutettu Sivistyspalvelukeskus TP 2014 TA 2015 TA 2015 TA 2016 Muutos 2015:sta Muutos 2014:sta Tuotot 1 748 1 605 1 765 1 561-204 -11,6 % -187-10,7 % Kulut -20 197-20 279-20 126-19 961 165-0,8 % 236-1,2 % Toimintakate -18 449-18 674-18 361-18 400-39 0,2 % 49-0,3 % Muutettu Tekninen palvelukeskus TP 2014 TA 2015 TA 2015 TA 2016 Muutos 2015:sta Muutos 2014:sta Tuotot 10 167 9 567 9 935 9 519-416 -4,2 % -648-6,4 % Kulut -8 973-9 414-9 134-9 237-103 1,1 % -264 2,9 % Toimintakate 1 194 153 801 282-519 -64,8 % -912-76,4 % Muutettu Käyttötalous yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2015 TA 2016 Muutos 2015:sta Muutos 2014:sta Tuotot 23 111 20 937 21 272 20 370-902 -4,2 % -2 741-11,9 % Kulut -94 632-95 789-95 376-94 841 535-0,6 % -209 0,2 % Toimintakate -71 521-74 852-74 104-74 471-367 0,5 % -2 950 4,1 % Talousarvio 2016.docx 17 18.12.2015
INVESTOINNIT JA POISTOSUUNNITELMA Vuoden 2016 talousarviossa nettoinvestoinnit ovat 3 927 500 euroa. Suurimpana investointina on vuoden 2016 aikana perustettavan Siun Sote kuntayhtymän peruspääoma, 710.000 euroa. Poistosuunnitelma 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Poisto- Poisto- %/ Poistoarvio menetelmä poistoaika v. 2013 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Tasapoisto 2-5 vuotta Tietokoneohjelmistot Tasapoisto 2-5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 2-10 vuotta MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueet Ei poistoa RAKENNUKSET Asuinrakennuset Tasapoisto 30-50 vuotta Hallinto-ja laitosrakennukset Tasapoisto 20-30 vuotta Muut rakennukset Tasapoisto 10-20 vuotta KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Maa- ja vesirakenteet Kadut,tiet,torit ja puistot Menojäännöspoisto 15-20 % Sillat,laiturit ja uimalat Menojäännöspoisto 15-25 % Vesi- ja viemäriverkostot Menojäännöspoisto 7-10 % Johtoverkostot ja laitteet Menojäännöspoisto 15-20 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 20-25 % KONEET JA KALUSTO Kuljetusvälineet Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala- yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Viestintälaitteet Tasapoisto 3-5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3-5 vuotta MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Arvo- ja taide-esineet ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET Keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoa OSAKKEET JA OSUUDET Osakkeet ja osuudet Ei poistoa Yhteensä euroa 0 Pysyvien vastaavien aktivointiraja on 10 000 euroa. Pysyvien vastaavien poistojen laskeminen aloitetaa tavaran tai rakennuksen käyttöönottokuukauden alusta. Paitsi: * Muiden pitkävaikutteisten menojen poistot aloitetaan sen tilivuoden alusta, jolloin meno syntyy * Kiinteille rakenteille ja laitteille tehdään koko tilivuoden menojäännöspoisto Rakennuksen ja rakennelmien osien korjausinvestointien poistoaika määritellään joko koko rakennuksen tai korjatun osan jäljellä olevan käyttöiän mukaisesti. Talousarvio 2016.docx 18 18.12.2015
TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvio on valtuuston tärkein ja vaikuttavin toiminnan ja talouden ohjausväline. Valtuusto päättää talousarvion määrärahojen lukumäärästä ja euromääräisestä tasosta. Talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Sitoviksi tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi perusteluina ja informaationa voidaan esittää muita tavoitteita, jotka ovat ohjeellisia ja kaupunginhallituksen ja lautakuntien toimintaa ohjaavia. 1. Määrärahojen käytössä on tarkoin noudatettava hallintosäännön määräyksiä ja näitä erityisohjeita sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen erikseen tekemiä päätöksiä. Kutakin määrärahaa on lupa käyttää vain talousarviossa tai sen perusteluissa vahvistettuun tarkoitukseen. 2. Määrärahojen käyttöä ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista seurataan osavuosiraporteissa. Mahdolliset määrärahamuutosesitykset sisällytetään osavuosiraportteihin. Talousarviomuutoksia käsitellään valtuustossa osavuosikatsausten ulkopuolella vain poikkeustapauksissa. 3. Kaupunginhallitus ja kukin lautakunta sekä tilivelvollinen viranhaltija on vastuussa menoista ja tuloista sekä määrärahatavoitteista. Kaikille tulosyksiköille ja kustannuspaikoille on nimetty vastuuhenkilöt. Tulosyksikkövastaavat on nimetty talousarvion toiminnalliset tavoitteet osiossa kunkin tulosyksikön kohdalla. Kustannuspaikkavastaavat kirjataan käyttösuunnitelmaan. 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1. Valtuuston hyväksymä käyttötalousosa sitoo kaupunginhallitusta ja lautakuntia sekä tulo- että menoarvioiden osalta bruttotasolla tulosyksikkötasolla (Kuntalain tarkoittama määräraha ja tuloarvio) 4.2. Palkkausmäärärahat ja niiden perustelut sekä niitä koskevat liitteet ovat siten sitovia, ettei uusia virkoja eikä työsopimussuhteisia toimia voida perustaa ilman kaupunginhallituksen nimenomaista päätöstä tai hallintokunta palkata vastaavanlaista henkilökuntaa, ellei kaupunginvaltuusto ole myöntänyt sitä varten erikseen määrärahaa 5. TULOSLASKELMAOSA 5.1. Tulosyksikkö 800 Rahoitus tulosyksikkötasolla 6. INVESTOINTIOSA 6.1. Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio sitoo investointien osalta palvelukeskuksia ja lautakuntia seuraavasti: Kaikilla tulosyksiköillä on valtuustoon nähden sitova taso: kustannuspaikkataso, mikäli määräraha on annettu kustannuspaikkatasolla projektitaso, mikäli määräraha on annettu projektitasolla Paitsi: ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kustannuspaikat ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia vesihuollon kustannuspaikat vesilaitos ja viemärilaitos ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia. Investoinneissa, jotka alkavat talousarviovuonna ja jatkuvat useamman vuoden aikana, myös investoinnin kokonaiskustannusarvio on valtuustoon nähden sitova. 7. VESIHUOLTOLAITOS Laskennallisesti eritytettynä taseyksikkönä vesihuoltolaitoksen talousarvio esitetään myös erikseen tuloslaskelman muodossa ja sitovuustaso valtuustoon nähden on tilikauden tulos. 8. PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS Valtuustoon nähden sitova taso on liikelaitoksen nettotulos. Talousarvio 2016.docx 19 18.12.2015
PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET HALLINTOPALVELUKESKUS Tulosyksiköt 1110 Vaalit 1210 Tarkastustoimi 1310 Kaupunginvaltuusto 1410 Kaupunginhallitus 1420 Alueellinen yhteistyö 1430 Keskushallinto 1440 Keskitetyt toiminnot 1450 Ruokahuolto Hallintopalvelukeskus avustaa kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa päätöksenteossa ja johtamisessa. Palvelukeskus vastaa keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja ruokahuollosta 1110 VAALIT Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1110 Vaalit Vuonna 2016 ei järjestetä vaaleja 1210 TARKASTUSTOIMI Tulosyksikkövastaava: Johanna Tähkiö 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus Toiminnalliset tavoitteet Hallinnon ja talouden tarkastamisen seuranta Kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteensovittaminen Kokousten ja arviointikäyntien määrä n. 10 kertaa vuodessa. Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivät kv:n hyväksymän tilintarkastustarjouksen mukaan. Valtuuston toimielimille ja tytäryhteisöille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Talouden tasapainottamisen toteutumisen, taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi. Raportointi hallintokunnittain kokouksissa. Tytäryhtiöiden kuuleminen kerran vuodessa. Toimielinten päätösten seuranta ja viranhaltijoiden kuuleminen sekä toimipaikkakäynnit. Tarkastuspäivät 10 kpl /v. Laaditun arviointisuunnitelman ja vuosityöohjelman mukaisesti. Tilinpäätöksen valmistuttua annetaan kokonaisarviointi arviointikertomuksen muodossa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Jäsenet osallistuvat tarpeellisessa määrin koulutukseen kehittääkseen tarkas- koulutukseen vuodessa. Kaikki osallistuvat vähintään yhteen tuslautakunnan toimintaa ja toiminnan vaikuttavuutta. 1310 KAUPUNGINVALTUUSTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1310 Kaupunginvaltuusto 1410 KAUPUNGINHALLITUS Tulosyksikkövastaava: Jarkko Määttänen 1410 Kaupunginhallitus 1411 Nuorten kesätyöt 1420 Avustukset 1430 Elinkeinotoimi 1450 EU- ym. projektit Talousarvio 2016.docx 20 18.12.2015
Toiminnalliset tavoitteet Yritysmyönteisyyden lisääminen Talouden ohjaus ja valvonta Kaupunginhallituksen roolin kirkastaminen kunnan toiminnan (lautakunnat) yhteensovittamisessa ja omistajaohjauksessa. Tavoitteelliset tapaamiset eri alojen yrittäjien kanssa Hankintatilaisuudet yhdessä yrittäjien kanssa Yritysvaikutusten arvioinnin tehokkaampi käyttö Taloustyöryhmän toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Ohjauskeskustelut hallituksen kokousten yhteydessä, Konserniohjeen uusiminen Talous Kaupunginhallituksen kustannuspaikan 1410 määrärahoja kasvattaa edellisestä vuodesta 60.000 euron määräraha kaupungintalon tyhjien tilojen sisäisiin vuokriin. Valtakunnallisen saaristo - rannikko ja vesistöseminaarin 2016 isäntäkunnan kustannuksiin on varattu 5.000 euroa. Teollisuuskylä Oy:ltä ostettaviin palveluihin on elinkeinotoimen kustannuspaikalle 1430 budjetoitu 60.000 euroa (33.000 euroa enemmän kuin vuonna 2015). Siun Sote kuntayhtymän valmistelutyöhön on EU- ym. projektien kustannuspaikalle 1450 varattu 190.000 euroa. 1420 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tulosyksikkövastaava: Jarkko Määttänen 1460 Palo- ja pelastustoimi 1470 Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori 1475 Joukkoliikenteen tukeminen 1480 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet 1490 Maaseutuhallinto 1495 Ympäristöterveydenhuolto Palo- ja pelastustoimesta vastaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, joka toimii Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori on Lieksan, Juuan ja Nurmeksen yhteinen toimi, jota on sovittu jatkettavan vuoden 2016 loppuun. Lieksan kaupunki on palkannut kyytikoordinaattorin ja laskuttaa muilta kunnilta niiden osuudet sopimuksen mukaan.) Joukkoliikenteen tukeminen kustannuspaikalla käsitellään maakuntaliput sekä kimppakyydit. Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet kustannuspaikalle kirjataan kaupungin osuus verotuskustannuksista, maakuntaliiton ja kuntaliiton maksuosuudet sekä joitakin muita pienempiä jäsenmaksuja. Maaseutuhallinto hoidetaan seudullisesti ja sitä hallinnoi Nurmeksen kaupunki. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alueella vastaa Joensuun kaupunki. Toiminnalliset tavoitteet Siun Soten kuljetusten suunnitteluun osallistuminen Joukkoliikenneyhteyksien turvaaminen Alueen valtakunnallinen saavutettavuus Toimivat sote-kuljetukset alueella ja maakuntakeskukseen Toimivat yhteydet alueella ja maakuntakeskukseen Nurmes-Lieksa-Joensuu junayhteyden säilyminen Talousarvio 2016.docx 21 18.12.2015
Liikenteiden kilpailuttaminen ja suunnittelu Toimivat, kustannustehokkaat kuljetukset Talous Kylien ja keskustan kimppakyytien määräraha, 230.000 euroa siirretään vuoden 2016 alusta sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta hallintopalvelukeskukseen. Kimppakyytien tuloksi on arvioitu 10.000 euroa, joka on Juuan kunnan osuus Koli-Juuka kimppakyydin järjestämisestä. 1430 KESKUSHALLINTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1500 Kanslia 1510 Rahatoimisto 1520 Henkilöstöhallinto 1530 Sähköinen kokouskäytäntö 1535 ICT-palvelut Toiminnalliset tavoitteet Uusi kaupunkistrategia Hallintosäännön uusiminen Yleishallinnon tehtäväjärjestelyt Organisaation ja toiminnan sopeuttaminen Siun Soten aiheuttamiin muutoksiin Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Hallintomenettelykoulutus Dynasty+prosessikoulutus Työyhteisötaitokoulutus Rekrytointikoulutus Strategia valmis toukokuun loppuun mennessä Hallintosääntö valmis toukokuun loppuun mennessä Tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat tehtäväkokonaisuudet Talous Henkilökunnan virkistysmääräraha pidetään vuoden 2015 tasolla 35.000 eurossa. 1440 KESKITETYT TOIMINNOT Tulosyksikkövastaava: 1540 Asiakaspalvelukeskus Toiminnalliset tavoitteet Sähköisen tiedonohjausjärjestelmän (TOJ) käyttöönotto Asianhallinnan prosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen E-palveluiden tarjonnan lisääminen Asiakaspalvelun laadun seuranta Asiakaspalvelupisteeseen siirretyt palvelut tuotetaan tehokkaasti Tilaratkaisut Aspan kustannusten jako Aspan tunnettavuus Työohjeiden laatiminen asianhallintatiimille ja sisäisille asiakkaille Prosessien ja ohjeiden käyttöönotto koko organisaatiossa Ainakin yksi uusi e-palvelu käyttöön v.2016 Tarjota edelleen laadukasta asiakaspalvelua, asiakastyytyväisyyskysely Vältetään päällekkäisiä toimintoja Tilat tehokkaassa käytössä Kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan palvelukeskuksittain Tiedottaminen (sisäinen, ulkoinen), Avoimet ovet- tapahtuma joulukadun avauspäivänä 2016 Talousarvio 2016.docx 22 18.12.2015
Asiakaspalvelun uusien palveluiden prosessien läpi käyminen ja kuvaaminen, Todetaan prosessin toimivuus käytännössä, muutetaan tarvittaessa asiakaspalvelun ja asianhallintatiimin yhteistyö (hakemukset) Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Asiakaspalvelupiste palvelee 12kk/5pv/ klo 9-15 Sijaistuksen järjestäminen lomien ja poissaolojen ajaksi, perehdyttäminen Tietotaidon kasvu Jokainen työntekijä osallistuu ammattitaidon kehittämisen/ylläpidon kannalta välttämättömiin koulutuksiin Työteho ja työhyvinvointi Työpaikkakokoukset aina tarvittaessa, virkistyspäivät, vertaisapu/konsultointi, kehityskeskustelut, loma- ja vapaapäivien toteutuminen Talous Aspa-toiminnoissa henkilöstön määrä vuonna 2016 on budjetoitu 1,5 henkilöä pienemmäksi kuin vuodelle 2015. 1450 RUOKAHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Riitta Turunen 1600 Ruokahuolto Ruokapalvelun asiakkaina ovat päiväkoti, koulut, vanhustenhoito ja laitoshoito sekä ulkoiset asiakkaat. Kustannukset veloitetaan asiakkailta täysimääräisinä suoritteiden perusteella. Toiminnalliset tavoitteet Ruokapalvelut eri asiakasryhmille hoidetaan suunnitellusti Noudatetaan ruokalistasuunnittelussa eri ikäkausille laadittuja kansallisia ravitsemissuosituksia 2013. Suunnittelu ja seuranta Aromi- tuotannonohjausjärjestelmällä Asiakastyytyväisyyskyselyt pidetään suunnitellusti ja raportoidaan tulokset asiakkaille Kuntien päivittäistavarahuollon valmiussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Keskuskeittiötä odotellessa toimitaan niillä resursseilla, mitä on ja tehdään paras mahdollinen lopputulos. Rauhalan keittiön toiminnat siirretään Kurrelaan, Oravatielle vuokratiloihin. Ruokatuotanto kouluille yhdestä keittiöstä Kurrelasta, Oravatieltä. Rantalasta tulee myös palvelukeittiö Kustannusten seuranta ja raportointi kuukausittain johtotiimissä sekä osavuosiraportit Kuljetuskustannuksissa tulevana vuonna säästetään noin 10 000, säästöä tulee myös vuokrassa Keskitetään suunnittelua, valmistusta ja seurantaa. 1 ruokapalveluesimies kouluilla ja 1 laitoksilla Ruokatuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä saatetaan ajan tasalle Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen ja uudistaminen Vuoden 2016 aikana 1 ruokapalveluesimies ja ruokapalvelupäällikkö jäävät eläkkeelle. Koulutus Itä- Aromi käytössä, sähköiset tilaukset ja laskutusjärjestelmä, tuoteselosteetkin saadaan suoraan järjestelmästä. Läpinäkyvyyttä laskutukseen, asiakas tilaajat laskutuksessa siirrytään ateriakohtaiseen hinnoittelun ja laskutukseen Panostetaan rekrytointiin ja yritetään saada tilalle tehtävien vaatimaa koulutusta ja osaamista omaavat tekijät. Uuden Aromi- tuotannonohjusjärjestelmän käyttöönotto koulutus Talousarvio 2016.docx 23 18.12.2015
Työnkiertoa jatketaan eri toimipisteissä ja eri tehtävissä. Yhteiset koulutuspäivät, tapahtumat tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, yhteistyö Amo:n kanssa, tilaisuuksien hoitaminen yhdessä, oppilasharjoittelu Työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpitäminen Yhteistyö työterveyshuollon kanssa kehityskeskustelut Talousarvio 2016.docx 24 18.12.2015
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Tulosyksiköt 2110 Soten hallinto- ja tukipalvelut Sosiaalipalvelut vastuualue 2120 Perhepalvelut 2130 Lastensuojelu 2150 Aikuissosiaalityö 2160 Työllisyyspalvelut Terveyspalvelut vastuualue 2210 Erikoissairaanhoito 2220 Työterveydenhuolto 2230 Hammashuolto 2240 Ehkäisevä perusterveydenhuolto 2250 Perusterveydenhuolto 2260 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut vastuualue 2310 Vanhuspalveluiden ehkäisevä työ 2320 Kotihoito 2140 Vammaispalvelut 2340 Palvelukodit ja palveluasuminen PALVELUKESKUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Palvelukeskuksen päällikkö: Tero Oinonen Toiminnalliset tavoitteet Uusien kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien palvelujen käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Uuden kehitysvammaisten palvelutalon palvelujen suunnittelu ja kilpailuttaminen Kuntamaisematietojen hyödyntäminen talouden tervehdyttämisessä Terveyskeskuksen vuodeosaston tarkoituksen mukainen käyttö Maakunnallisen sote-palvelutuotantoalueen Siun Soten suunnittelu Ikäihmisten SAS -hoitajan toiminnan vakiinnuttaminen Ikäihmisten kotikuntouksen prosessien ja toimintatavan suunnittelu Perhepalveluiden prosessien ja toimintakäytäntöjen uudistaminen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Täydennyskoulutus tukee palvelukeskuksen uusiutumista ja Siun Soten rakentamista Johdon katselmukset kaikille soten tulosyksiköille Ikäihmisten kotikuntoutuksen ja perhepalveluiden ohjauksen käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Uudessa palvelutalossa on palvelutuottaja, joka tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti ja sopimuksen mukaisesti Kuntamaisematietojen hyödyntäminen palvelualueiden ja toimintayksiköiden toiminnan suunnittelussa Selvitetään mahdollisuudet siirtää vuorohoito pois terveyskeskuksen vuodeosastolta Osallistuminen palvelutuotantoalueen suunnitteluun ja kehittämiseen SAS -hoitaja on kiinteä osa hoitoketjun sujuvuutta ja vähentää erikoissairaanhoidon odottavien asiakkaiden määrää Kotikuntouksen prosessi toimii ja parantaa asiakkaiden mahdollisuutta kuntoutua ja selvitä kotonaan Perhepalveluita uudistavan työryhmän toimenpide-esitysten käsittely ja toimeenpano Osallistutaan Siun Soten järjestämiin koulutuksiin ja tuetaan menossa olevia uudistuksia niihin sopivalla täydennyskoulutuksella Palvelualuejohtajat järjestävät kaikille yksiköille johdon katselmuksen, jossa perusturvajohtaja on mukana 2110 SOTEN HALLINTO Tulosyksikkövastaava: Pellervo Hämäläinen 2110 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2120 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hallinto 2130 Soten hankkeet 2140 Soten avustukset 2150 Soten tukipalvelut Talousarvio 2016.docx 25 18.12.2015
Toiminnalliset tavoitteet Palvelukeskuksen perustehtävää tukevat hallinto- ja tukipalvelut Tukipalveluiden uuden organisaation vakiinnuttaminen Henkilöstöresurssin käyttö Suunnitelmallinen valmistautuminen tuleviin eläköitymisiin ja samanaikaisiin tavoitteisiin henkilöstön vähentämisestä Tukipalveluiden prosessien läpikäynti Toimistopalveluiden uudelleenorganisointi toimintaympäristön muutosta vastaavaksi Hallinto- ja tukipalveluiden kehittämisen jatkaminen yhteistyössä soten työyksiköiden ja aspan kanssa. Seurantatapa: saatu palaute Huolto- ja vahtimestaripalveluiden keskittämisen mahdollisuuksien hyödyntäminen toiminnan tehostamisessa. Yt-neuvotteluissa sovitun toimistohenkilöstön vähennyksen vaatimien tehtäväjärjestelyjen läpivieminen. Vuosille 2015 2020 tehdyn suunnitelman toteuttaminen. Huolto- ja vahtimestaritoiminnan prosessien kuvaamisen jatkaminen Toimintaympäristöön vaikuttavien ulkoisten (sote-uudistus) ja sisäisten (aspa/asha) tekijöiden huomioiminen tehtäväjärjestelyissä Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työkuormien tasaaminen ja hyvän työkyvyn ylläpitäminen Työparitoiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen. Riittävä perehdytys. Riittävästi ryhmä- ja yksilökeskusteluja työtehtävien tai muiden järjestelyjen muuttuessa. Seurantatapa: Itsearviointi Talous Työllisyyden kuntakokeilun päätyttyä hankkeiden kuntaosuudet pienenevät 60 000 euroa vuoteen 2015 verrattuna. Terveyspalvelujohtajan palkkavarauksesta on siirretty 60 % poliklinikan palkkamäärärahaan. Talouspäällikön henkilöstökuluista on siirretty Siun Soten valmisteluun varattua työpanosta vastaava määrä (yksi kolmasosa) hallintopalvelukeskuksen kaupunginhallituksen tulosyksikköön. Palvelukeskuksen huoltoja vahtimestaritoimintoja on keskitetty edelleen tukipalveluiden kustannuspaikalle. Vammaispalveluiden alta on siirretty yksi kokoaikainen vakanssi ja lisäksi tukipalveluihin on varattu tekniseltä palvelukeskukselta vanhuspalveluihin ostettavat tukipalvelut, jotka ovat aiemmin kirjautuneet vanhuspalveluiden eri kustannuspaikoille. Terveyskeskuksen sisäisten vuokrien jako-osuuksien päivittäminen nykyisin käytössä olevien huonetilojen mukaiseksi laski merkittäväksi hallinnon sisäistä vuokraa verrattuna vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kustannuspaikalle on varattu vammais- ja vanhusneuvostojen esitysten mukaiset määrärahat neuvostojen toimintaan. Neuvostojen yhteenlaskettu määrärahaesitys vuodelle 2016 on 4100. SOSIAALIPALVELUT SOSIAALITOIMEN YHTEISET TAVOITTEET Vastuualueen päällikkö: Soile Syrjäläinen Toiminnalliset tavoitteet Aikuissosiaalityön kehittäminen Työkäytäntöjen uudistaminen (perustoimeentulotuki Kelalle 2017) Talousarvio 2016.docx 26 18.12.2015