Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

Samankaltaiset tiedostot
STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous Karri Helin

Käypä hoito -suositus

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Diabeetikon uhkana mikrovaskulaarikomplikaatiot:

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS Merja Laine

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Munuaisen parenkyymisairaudet

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine

Lääkityksen arviointi raportti

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi

Proteinurian selvittely

Success Prescriptions. Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Ikäihmisen hypoglykemiat. Mikkeli

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

Geriatripäivät. Iäkkään munuaispotilaan kokonaisvaltainen hoito Turku. Maarit Wuorela Turun kaupunginsairaala

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Tyypin 2 diabeteksen hoito ja seuranta

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi helmikuu 43. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

Haastava synnyttäjä: Mitä ovat HELLP, ja HUS/TTP? Christoffer Wiklund Anest eval SASH

Haasteet elinsiirroissa

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Tyypin 2 diabetes sairautena

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI

Diabeteksen lääkehoito munuaisten vajaatoiminnassa

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

AKUUTTI MUNUAISVAURIO

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Diabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi

Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio

Tutkimuksen tavoitteet

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Tyypin 2 diabeteksen hoito ja seuranta

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Pioglitazone Actavis

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Keinoäly ja robotiikka - soveltaminen terveydenhuollossa Arjen käytäntöjä ja esimerkkejä toteutuksista. Digilääkäri Satu Mäkelä

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Transkriptio:

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018

Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018

Sidonnaisuudet (disclosures) viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämistä, kouluttautumistukea: Baxter Oy, Boehringer Ingelheim Oy, Fresenius Oy, Novo Nordisk Oy, Vifor Oy Tutkimusyhteistyötä: Bayer Oy, Boehringer Ingelheim Oy, NovoNordisk Oy, Pharmalink Ab Käypä hoito työryhmät: Kohonnut verenpaine Diabeettinen nefropatia

Mitkä sairaudet johtavat krooniseen munuaisvaurioon???

Krooninen munuaisvaurio (tai munuaistauti) näkyy lisääntyneenä albuminuriana ja/tai alentuneena GFR:na

KMT esiintyminen Suomessa 12/2017 oli Suomessa 4.620 miljoonaa aikuista ihmistä, joista 6,7 %lla eli 310.000 oli merkitsevä albuminuria. GFR <15 ml/min 4.620 ja GFR 15-60 ml/min 305.000 ihmistä

STONE TUTKIMUS T2DM potilaita PTH:ssa CKD aste Munuaisten toiminta Potilasmäärä eri CKD-luokissa Potilaita, joilla albuminuria N % N % CKD 0: GFR 90 Normaali 196 31,4 0 0 CKD 1: GFR 90 Mikro/makroalbuminuria 53 8,5 53 100 CKD 2: GFR 60-89 Lievä vajaatoiminta 275 44,0 63 22,9 CKD 3: GFR 30-59 Kohtalainen vajaatoiminta 93 14,9 32 34,4 CKD 4: GFR 15-29 Vaikea vajaatoiminta 7 1,1 4 57,1 CKD 5: GFR < 15 Loppuvaiheen munuaissairaus 1 0,2 0 0 Potilaita yhteensä 625 100 152 24,3 44,3 %:lla potilaista on jonkinasteinen munuaisvaurio (CKD 1-4 ja/tai albuminuriaa) Albuminuriaa ilmeni 24,3 %:lla kaikista tutkittavista potilaista CKD, chronic kidney disease; GFR, glomerulusten suodatusnopeus Metsärinne K, Bröijersen A, Kantola I, Niskanen L, Rissanen A, Appelroth T, Pöntynen N, Poussa T, Koivisto V, Virkamäki A. Primary Care Diabetes 2014.

Ennen Uremia Atsotemia Munuaisten vajaatoiminta krea nousee virtsaa ei tule lyytit pielessä

Nykyään Puhutaan kroonisesta munuaistaudista (KMT tai CKD chronic kidney disease) jonka luokittelu tapahtuu perustaudin, laskennallisen GFRn ja albuminurian asteen perusteella KMT määritellään munuaisen rakenteen tai toiminnan häiriönä (> 3 kk) Munuaisvaurio Albuminuria (U-alb/krea > 3 mg/mmol) Patologinen U-partikkelilaskenta (hematuria) Elektrolyyttihäiriöt tubulaarisen sairauden merkkinä Histologiset poikkeavuudet (biopsia) Epänormaalit kuvantamislöydökset Aiemmin suoritettu munuaisensiirto GFR lasku < 60 ml/min Luokittelu täsmentyy ja ennusteen arvioiminen helpottuu

Albuminuria kategoria GFR kategoria

Ennustetta arvioitaessa huomioidaan: KMTn perusdgn GFR kategoria Albuminuria kategoria Muut riskitekijät (Ka-Va)

Riskin lisääntyminen Kuoleman riski, SV-tautitapahtumat ja sairaalaanjoutuminen lisääntyy kun egfr laskee 600 Kuolema 590 500 Sydän- ja verisuonitautitapahtuma Sairaalaanjoutuminen 400 320 340 310 300 280 200 100 100 >60 140 120 110 45 59 200 180 150 30 44 210 15 29 <15 GFR [ml/min/1.73 m²] Go AS, et al. N Engl J Med 2004;351:1296 305

Meta-analyysi Matshushita et al Lancet 2010; 375: 2073. Vakioitu: ACR, ikä, sp, rotu, SyVeTa, systrr, DM, tupakointi, tot.kol

Meta-analyysi Matshushita et al Lancet 2010; 375: 2073. Vakioitu: GFR, ikä, sp, rotu, SyVeTa, systrr, DM, tupakointi, tot.kol

KMT evaluaatio PTH:ssa 1. Määritä GFR Onko krooninen tauti? Jos GFR < 60 ml/min yli 3 kk Jos GFR ei ole < 60 ml/min yli 3 kk tai epäselvää kuinka kauan ollut, ei KMT ole arvioitavissa vaan kyseessä saattaa olla AKI GFR 60-90 ml/min siis harmaa alue ja tarvitaan lisätekijä, kuten albuminuria jotta voidaan puhua kroonisesta munuaistaudista Syy? Pyri etsimään syy käyttäen lääkärin taitojasi Diagnoosilla on väliä!

GFRn lasku iän myötä

KMT evaluaatio PTH:ssa Krooninen? Jos GFR < 60 ml/min yli 3 kk Jos GFR ei ole < 60 ml/min yli 3 kk tai epäselvää kuinka kauan ollut, ei KMT ole arvioitavissa vaan kyseessä saattaa olla AKI GFR 60-90 ml/min siis harmaa alue ja tarvitaan lisätekijä, kuten albuminuria jotta voidaan puhua kroonisesta munuaistaudista Syy? Pyri etsimään syy käyttäen lääkärin taitojasi Diagnoosilla on väliä! Onko yleistauti? (diabetes, ateroskleroosi, hypertensio) Puhdas munuaistauti (nefriitit, polykystinen tauti)

KMT evaluaatio PTH:ssa GFR? Käytä S-krea arvoon perustuvaa laskentakaavaa (CKD-Epi) Laboratorion tulisi ilmoittaa automaattisesti egfr kun S-krea mitataan Joissakin tapauksissa S-CysC tai cr.cl saattaa olla tarkempi

Pt-GFR-EPI-kaavat (2009) CKD EPI Equation for Estimating GFR Expressed for Specified Race, Sex and Serum Creatinine in mg/dl (Ann Intern Med 2009;150:604)

KMT evaluaatio PTH:ssa GFR? Käytä S-krea arvoon perustuvaa laskentakaavaa (CKD-Epi) Laboratorion tulisi ilmoittaa automaattisesti egfr kun S-krea mitataan Joissakin tapauksissa S-CysC tai cr.cl saattaa olla tarkempi

KMT evaluaatio PTH:ssa 2. Määritä albuminuria 1. U-alb/krea (mg/mmol) 2. du-alb (mg/vrk) 3. U-tutk-1 (liuska), näyttää muutakin Voidaan käyttää jos albumiinimittausta ei ole Aamunäyte suotavin

Proteinuriamääritysten suhde toisiinsa U-AlbKre cu-alb-mi du-prot

Proteinuriasta (ennen) Mikroalbuminuria Proteinuria Nefroottinen syndrooma 30 300 3500 mg/vrk

Proteinuriasta Liuskakoe toimii täällä Mikroalbuminuria Proteinuria Nefroottinen syndrooma 30 300 3500 mg/vrk

Albuminuriasta (nyt) Normo Patologinen 30 300 3500 mg/vrk

Albuminuriasta U-tutk-1 (liuska) positiivisuus kontrolloidaan kvantitatiivisesti (du-alb, du-prot, mutta U-alb/krea helpoin tapa) Jos U-alb/krea > 3 mg/mmol satunnaisnäytteessä, tämä kontrolloidaan aamuvirtsanäytteestä samalla testillä du-prot, du-alb edelleen tarkin proteinurian/albuminurian osoittaja

Liuskatestin prot+ vastaa U-prot >300 mg/l Liuskatesti prot + Yksinkertainen algoritmi albuminurian/proteinurian arvioimiseksi EMU=aamu Mittaa U-alb/krea (EMU) Ei x2 >30 mg/mmol Ei >3 mg/mmol kyllä Merkittävä proteinuria (>0,5 g/vrk) kyllä Lähetä esh:oon, biopsia tms Löydös sama kontrollissa (1/2) Ei Jatka seurantaa kyllä Hematuria? Ei Lievä albuminuria

Jos tietää potilaan GFR:n ja U- alb/krean ja liuskatestin tuloksen tietää liki kaiken tarvittavan potilaan mahdollisesta munuaistaudista

KMT; progressio ja miten seurataan Arvioi GFR ja albuminuria vähintään vuosittain; progressioriskin potilailla useammin Huom. Pientä fluktuaatiota egfrssä voi olla ilman että se osoittaisi progressiota Määrittele KMT progressio Kategoriasiirtymä ja GFR:n lasku >25% Nopea progressio (>5 ml/min/vuosi)

Progressiotekijät KMTn syy GFR taso Albuminurian voimakkuus Ikä, sukupuoli, rotu Hypertensio Hyperglykemia Dyslipidemia Tupakointi Samanaikainen sydän- ja verisuonisairaus

Progression estäminen ja komplikaatioiden hoitaminen Albuminuria <30 mg/24 h : verenpainetavoite < 140/90 mmhg Albuminuria >30 mg/24 h : verenpainetavoite < 130/80 mmhg

Muuta Kaikilla KMT potilailla lisääntynyt AKI-riski Proteiinirajoitus? GFR < 30 ml/min 0.8 g/kg/vrk eli ei rajoitusta Yli 1.3 g/kg/vrk vältettävä mahdollisen progression takia HbA1c? Noin 7 % (53 mmol/mol) (1A)

Muuta Kaikilla KMT potilailla lisääntynyt AKI-riski Proteiinirajoitus? GFR < 30 ml/min 0.8 g/kg/vrk eli ei rajoitusta Yli 1.3 g/kg/vrk vältettävä mahdollisen progression takia HbA1c? Noin 7 % (53 mmol/mol) (1A) Lipidit? Hoito ei vaikuta progressioon, SVT-indikaation mukaan statiini NaCl? Rajoitus 5 g (vastaa 2 g Na)

KMT komplikaatiot

Koska lähetetään spesialistille? AKI tai jyrkkä GFRn lasku Kun GFR < 30 ml/min (konservatiivisen hoidon optimoiminen, transplantaatioarvio) Merkitsevä albuminuria (U-alb/krea >30 mg/mmol) KMTn progressio Ery-lieriöt partikkelilaskennassa KMT ja hoitoresistentti hypertensio Vaikeahoitoinen hyper-hypokalemia Perinnöllinen munuaistauti Vaikea virtsa-munuaiskivitauti Paikallisen tilanteen mukaan!!