Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne
|
|
- Otto Elstelä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta huomattava. Diabeettinen nefropatia on nykyisin yleisin keinomunuaishoitoon joutumisen syy, mikä on johtanut dialyysiosastojen ylikuormittumiseen. Nefropatian kehittyminen ennakoi tulevia sydän- ja verisuonisairauksia. Niiden ilmaantuvuus ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat diabeetikoilla monikymmenkertaiset muuhun väestöön nähden. Reniini-angiotensiinijärjestelmän aktivaation estäminen angiotensiinikonvertaasin estäjillä ja angiotensiinireseptorin salpaajilla on tuottanut näyttäviä tuloksia nefropatian kehittymisen ehkäisyssä ja taudin etenemisen hidastamisessa. Diabeettisen nefropatian ehkäisyn ja hoidon kulmakiviä ovat hyvä glukoositasapaino (HbA 1c alle 7,0 %), matala verenpaine (alle 130/80 mmhg), tupakoimattomuus sekä muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden poistaminen. Diabeettinen nefropatia on nykyään yleisin munuaisten terminaaliseen vajaatoimintaan johtava sairaus Suomessa ja muuallakin länsimaissa (Suomen Munuaistautirekisteri 2002, US Renal Data System 2002). Maassamme on noin tyypin 1 diabeetikkoa ja tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta. Maailmassa arvioidaan olevan noin 151 miljoonaa diabeetikkoa, joista ylivoimaisesti suurin osa, noin %, sairastaa tyypin 2 diabetesta. Diabeetikkojen kokonaismäärän arvioidaan kasvavan niin, että se on vuonna miljoonaa ja vuonna miljoonaa (King ym. 1998). Tyypin 2 diabetes lisääntyy siis epidemian tavoin maailmassa. Diabetekseen liittyvä nefropatia lisääntyy myös, ja sen kehittymiseen näyttävät vaikuttavan olennaisesti huonon glukoositasapainon ja verenpaineen puutteellisen hallinnan ohella tupakointi, lihavuus, perimä ja etninen tausta. Nefropatian ilmaantuvuus on diabetesta sairastavilla afroamerikkalaisilla, Yhdysvaltojen meksikolaisilla, ja pimaintiaaneilla %. Valkoihoisilla ilmaantuvuus on pienempi (Harris ym. 1998). Vuoden 2001 lopussa Suomessa oli runsaat dialyysipotilasta ja toimivan siirteen varassa eli noin potilasta (Suomen Munuaistautirekisteri 2002). Jo nyt ovat tyypin 2 diabetekseen liittyvää nefropatiaa sairastavat nopeimmin kasvava uusien dialyysipotilaiden ryhmä. Koska keinomunuaishoidon kapasiteetti on rajallinen, lienee täysin selvää, että diabeettisen nefropatian ilmaantumisen ehkäisy ja taudin etenemisen hidastaminen ovat ainoat mahdollisuudet estää dialyysihoitoa vaativan munuaisten vajaatoiminnan»räjähdyksenomainen» kasvu, joka toteutuessaan johtaisi huomattaviin eettisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Patogeneesi ja histopatologia Diabeettinen nefropatia kuuluu retinopatian ja neuropatian ohella diabeteksen mikrovaskulaarisiin komplikaatioihin. Alkavan nefropatian Duodecim 2003;119:
2 patofysiologisena tapahtumana pidetään lisääntynyttä munuaiskeräsen painetta (glomerulaarinen hypertensio) ja siitä seuraavaa hyperfiltraatiota (Hostetter ym. 1982), joka ilmenee kliinisesti aluksi mikroalbuminuriana (vuorokautinen albumiinineritys mg). Normaalitilassa renaalinen itsesäätely (autoregulaatio) pitää munuaiskeräsen paineen melko vakiona, vaikka systolinen systeemipaine vaihtelisi välillä mmhg. Diabeetikoilla itsesäätely pettää usein, ja tämä johtaa intraglomerulaariseen hypertensioon vaikka systeemipaine olisi vain mmhg, eli normotensiivisellä tasolla. Tätä taustaa vasten on helposti ymmärrettävissä, että diabeettista nefropatiaa sairastavat potilaat hyötyvät matalasta normotensiosta suositustenkin mukaan verenpaineesta, joka alittaa arvon 130/80 mmhg (Suomen Verenpaineyhdistys ry:n työryhmä 2002). Kliininen proteinuria (yli 300 mg/vrk) ja munuaiskerästen vaurio, joka johtaa seerumin kreatiniinipitoisuuden kasvuun, kehittyvät vuosien mittaan. Diabeettisen nefropatian patognomoninen histopatologinen löydös on glomerulaarinen skleroosi, ns. Kimmelstiel Wilsonin vaurio (Kimmelstiehl ja Wilson 1936), johon johtavia mekanismeja on Brenneriä (Hostetter ym. 1982, Parving ym. 2000) mukaillen esitetty oheisessa kuvassa. Nefropatian varhaisiin muutoksiin kuuluvat tyvikalvojen paksuuntuminen ja mesangiaalisen solukon kasvu (Kreisberg ja Ayo 1993). Perimä loppujen lopuksi määrännee sen, kehittyykö diabeetikolle yleensäkään nefropatia, mutta välittäjinä toiminevat ainakin angiotensiini II ja endoteliini, jotka kykenevät aiheuttamaan tarvittavat hemodynaamiset ja rakenteelliset muutokset paikallisesti munuaiskeräsissä (Moore ym. 1999). Tuoreen tutkimuksen mukaan munuaisensisäinen reniini-angiotensiinijärjestelmä on aktivoitunut yli 80 %:lla tyypin 1 diabeetikoista (Hollenberg ym. 2003), ja on runsaasti näyttöä siitä, että tämä aktivaatio hyperglykemian aiheuttamien muutoksien ohella johtaa nefropatiaan. Transformoivalla kasvutekijä beetalla (TGF-β) näyttää olevan tärkeä rooli diabeettiseen nefropatiaan liittyvien patologisten rakenteellisten muutosten taustalla (Cooper ym. 2001), ja sidekudoskasvutekijä (CTGF) välittää ainakin mesangiumin hypertrofiaa (Wolf 2002). Systeeminen hypertensio Ikääntyminen Diabetes Ravintotekijät GLOMERULAARINEN HYPERTENSIO Endoteelin vaurio - vasoaktiivisten aineiden vapautuminen - intrakapillaariset tulpat - lipidien kertyminen Mesangiumin vaurio - lisääntynyt soluproliferaatio - lisääntynyt matriksin tuotanto Epiteelin vaurio - proteinuria - vähentynyt permeabiliteetti GLOMERULUSSKLEROOSI Kuva. Korkea systeemipaine johtaa munuaiskeräsen paineen nousuun ja hyperfiltraatioon, jotka munuaiskeräsen soluja vaurioittamalla saavat aikaan skleroosin eli arpeutumisen. Nefronikato nostaa systeemistä verenpainetta, mikä taas heijastuu munuaiskeräseen, ja niin on noidankehä valmis (Hostetter ym. 1982, Parving ym. 2000) K. Metsärinne
3 Taulukko 1. Diabeettisen nefropatian etenemistä edistävät tekijät (Parving ym. 2000) Mikroalbuminuria Miessukupuoli Sukurasitus Korkea verenpaine Valkuaisen runsas saanti Tupakointi Suuri kolesteroliarvo Huono glukoositasapaino Samanaikainen retinopatia ACE:n ID-polymorfismi Kliininen kulku Tyypin 1 diabeetikolle nefropatia kehittyy aikaisintaan taudin kestettyä yli viisi vuotta. Ensimmäinen objektiivinen merkki alkavasta nefropatiasta on mikroalbuminuria, ja tässä vaiheessa etenkin yönaikainen verenpaine voi ruveta nousemaan. Mikroalbuminurian kehittyminen merkitsee potilaan ennusteen huononemista (Gerstein ym. 2001), ja joukko riskitekijöitä (taulukko 1) nopeuttaa tilan pahenemista ja muuttumista kliiniseksi nefropatiaksi, joka näyttäytyy proteinuriana (yli 300 mg/vrk), nefroottisena oireyhtymänä ja lopuksi myös munuaisten vajaatoimintana. Tyypin 2 potilailla nefropatian eteneminen ja siihen liittyvät tekijät ovat samanlaiset, mutta osalla tyypin 2 potilaista on jo diabeettinen nefropatia diabeteksen diagnosoinnin aikaan ja munuaistautiin voi liittyä elementtejä hypertensiivisestä nefroskleroosista ja ateroskleroottisesta nefropatiasta. Erään tutkimuksen (UKPDS) mukaan noin neljäsosalle vastikään diagnostisoiduista tyypin 2 diabeetikoista kehittyy mikroalbuminuria kymmenen vuoden seuranta-aikana (Adler ym. 2003). Munuaisten vajaatoimintaan sairastuvien joukossa vuotuinen kuolleisuus on liki 20 %, ja on huomattavaa, että kliinistä proteinuriaa sairastavalla kuolemanvaara on suurempi kuin kreatiniinipitoisuuden kasvun eli munuaisten vajaatoiminnan kehittymisen riski. Tämä havainnollistaa summittaisesti nefropatian kehittymisen merkitystä diabeetikolle. Ehkäisy ja hoito Tärkein osa diabeettisen nefropatian hoitoa on sairauden ehkäiseminen varhaisen diagnoosin ja seulonnan avulla. Varhaisin luotettava objektiivinen merkki nefropatian kehittymisestä on mikroalbuminuria (taulukko 2), jota on syytä seuloa pontevasti tyypin 1 diabeetikoilta taudin kestettyä viisi vuotta ja tyypin 2 potilailta jo diagnoosin teon aikaan. Sen jälkeen mikroalbuminuriaa seulotaan vuosittain. Jos mikroalbuminuriaa todetaan, niin viimeistään tässä vaiheessa on syytä hoitaa glukoositasapaino kuntoon, käyttää ACE:n estäjiä tai angiotensiinireseptorin salpaajia (sartaanit) verenpaineen laskemiseksi ja mikroalbuminurian vähentämiseksi normotensiivisilläkin sekä hoitaa moni- Taulukko 2. Diabeettisen nefropatian jako alkavaan (mikroalbuminuria) ja kliiniseen diabeettiseen nefropatiaan virtsan albumiininerityksen määrän perusteella. 24 tunnin keräys (du-alb) on luotettavin mikroalbuminurian osoittaja. Kertanäytteistä luotettavin on samanaikaisesti mitattuun kreatiniiniin suhteutettu albumiinin määritys. Virtsan albumiinierityksen vaihtelun takia kahden kolmesta 3 6 kuukauden aikana kerätystä näytteestä tulisi olla epänormaali, ennen kuin mikroalbuminuriasta tai nefropatiasta voidaan puhua. Virtsan albumiini Kertanäyte Keräys TILA Suhteuttamaton Suhteutettu (krea) Ajallinen (nu) 24 tuntia (µg/ml) (mg/mmol) (µg/min) (mg/vrk) Normoalbuminuria <20 <2,5 miehillä <20 <30 <3,5 naisilla Mikroalbuminuria >2,5 miehillä >3,5 naisilla Diabeettinen nefropatia >200 >25 miehillä >200 >300 >35 naisilla Diabeettinen nefropatia 2447
4 Taulukko 3. Diabeettisen nefropatian ehkäisy ja etenemisen hidastaminen. Normotensio tavoitteena arvon 130/80 mmhg alittaminen ACE:n estäjien tai angiotensiinireseptorin salpaajien käyttö verenpaineen ja mikroalbuminurian hoidossa Hyvä glukoositasapaino tavoitteena HbA 1c -arvo alle 7,0 % Tupakoinnin lopettaminen LDL-kolesteroli alle 2,6 mmol/l 1 HDL-kolesteroli yli 1,1 mmol/l 1 Triglyseridit alle 1,7 mmol/l 1 1 Perustuu American Diabetes Associationin (2003) suosituksiin puolisesti kaikki sydän- ja verisuonitautien riskitekijät unohtamatta tupakoinnin lopettamista (American Diabetes Association 2003). Sisätautilääkärin tai nefrologin konsultaatio on mielestäni suositeltavaa jo tässä vaiheessa. Hyperglykemia on diabeettisen nefropatian riskitekijä, ja Diabetes Control and Complications Trial (DCCT 1993) ja UK Prospective Diabetes Study (UKPDS Group 1998) antoivat näyttöä siitä, että parempi glukoositasapaino vähentää nefropatian riskiä diabeetikoilla. Ravinnon valkuaisen kohtuullisesta rajoittamisesta saattaa olla myös hyötyä (Pedrini ym. 1996). Nefropatian kehittymisen ja etenemisen tärkeät ehkäisykeinot on esitetty taulukossa 3. Hoito YDINASIAT Diabeettista nefropatiaa sairastavat ovat nopeimmin kasvava potilasjoukko keinomunuaishoidossa. Mikroalbuminuria on ensimmäinen objektiivinen merkki alkavasta nefropatiasta. Diabeettisen nefropatian ehkäisyn ja hoidon kulmakiviä ovat hypertension tarkka hoitaminen (tavoite <125/75 mmhg), hyvä glukoositasapaino (tavoite HbA1c <7.0 %) sekä tupakoimattomuus. Diabeettisen nefropatiaan liittyvän hypertension ja mikroalbuminurian tai kliinisen proteinurian hoidossa on syytä käyttää ensisijaisesti angiotensiinia konvertoivan entsyymin estäjiä (ACE-estäjät) tai angiotensiinireseptorin salpaajia (sartaanit). Diabeetikon hypertension hoidossa tarvitaan melkein aina yhdistelmähoitoa tavoitteeseen pääsemiseksi. on syytä ulottaa kaikkiin riskitekijöihin. Parvingin ryhmä raportoi hiljattain tuloksensa tyypin 2 alkavaa diabeettista nefropatiaa sairastavasta potilasjoukosta, jossa osaa hoidettiin tavoitteellisen intensiivisesti (tavoitteet kuten taulukossa 2). Verrokit saivat tavanomaisen hoidon. Intensiiviryhmän ennuste oli parempi ja komplikaatioita kertyi vähemmän (Gade ym. 2003). Verenpaineen hoidolla on kaksi tavoitetta: potilaan ennusteen parantaminen sydän- ja verisuonisairauksia vähentämällä sekä munuaisten ennusteen parantaminen hidastamalla nefropatian etenemistä. Hoito on aloitettava herkästi. Alkavaa diabeettista nefropatiaa sairastavan hypertensiota on alettava hoitaa paineen ylittäessä arvon 130/85 mmhg, ja tavoite on alle 130/80 mmhg (Suomen Verenpaineyhdistys ry:n työryhmä 2002). Jos potilaalla esiintyy proteinuriaa yli 1 g/vrk, pyritään paineeseen 125/75 mmhg tai sen alle (The Joint National Committee ). Potilaan ennusteen on todettu parantuvan hyvällä verenpaineen hoidolla lääkeaineesta riippumatta (Zanchetti ja Ruilope 2002), ja tulos on sitä parempi, mitä matalammalle verenpainetasolle lääkityksellä päästään. Etenkin systolinen painetavoite on vaikea saavuttaa, ja usein joudutaan käyttämään 3 4 lääkeaineen yhdistelmää (Zanchetti ja Ruilope 2002). ACE:n estäjän tai sartaanin ohella käytetään tällöin kalsiuminestäjiä, beetasalpaajia, diureetteja ja moksonidiinia tai vasodilatoivia verenpainelääkkeitä. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että tiatsididiureetit alkavat menettää tehoaan seerumin kreatiniinipitoisuuden suurentuessa yli arvon 150 µmol/l jolloin ne on korvattava furosemidilla, ja että kaliumia säästävät diureetit ovat vasta-aiheisia mikäli nefropatiaan liittyy munuaisten vajaatoiminta. Metformiini on vasta-aiheinen seerumin kreatiniinin ylitettyä 150 µmol/l ja muidenkin suun kautta otet K. Metsärinne
5 tavien diabeteslääkkeiden hypoglykemiaa aiheuttava vaikutus korostuu munuaisten vajaatoiminnan vaikeutuessa. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa tulisi siis siirtyä insuliinin käyttöön, kun seerumin kreatiniiniarvo on yli 200 µmol/l. Munuaisten ennusteen nefropatian syntymisen ja progression kannalta sen sijaan ei ole yhdentekevää, millä lääkeaineella potilaita hoidetaan. Sekä ACE:n estäjiä että angiotensiinireseptorin salpaajia voidaan käyttää mikroalbuminurian ja diabeettisen nefropatian hoidossa (American Diabetes Association 2003). Lewis ym. (1993) osoittivat jo kymmenen vuotta sitten kaptopriilin hidastavan nefropatian etenemistä tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Angiotensiinireseptorin salpaajien irbesartaanin ja losartaanin on todettu hidastavan amlodipiiniin ja lumelääkkeeseen verrattuna nefropatian etenemistä tyypin 2 diabeetikoilla, jotka ovat poteneet lievää munuaisten vajaatoimintaa (Brenner ym. 2001, Parving ym. 2001). Tämän lisäksi irbesartaanin käyttöön liittyi Lewisin ym. (2001) tutkimuksessa annoksesta riippuvaisella tavalla vähäisempi mikroalbuminurian kehittyminen tyypin 2 diabeetikoilla, joilla ei ollut nefropatiaa tai munuaisten vajaatoimintaa. Useiden tutkimusten (Zanchetti ja Ruilope 2002) mukaan näyttää siltä, että potilaan ennustetta voidaan parantaa käyttämällä ACE:n estäjiä osana verenpaineen hoitoa ja pyrkimällä matalaan normotensioon. Jotta estettäisiin nefropatian syntyminen ja eteneminen, diabeetikoita tulee siis hoitaa ACE:n estäjillä tai sartaaneilla. Kyseessä on todennäköisesti luokkavaikutus, ja kiistely siitä, onko se myös verenpaineen tasosta riippumaton vaikutus, jatkuu varmasti. ACE:n estäjien ja sartaanien samanaikaisesta käytöstä diabeettisen nefropatian hoidossa on toistaiseksi niin vähän julkaistua tietoa, ettei yhteiskäyttöä voida ainakaan vielä suositella. Lopuksi Lopuksi vielä varoituksen sana. Vaikkei munuaisten vajaatoiminta olekaan vasta-aihe ACE:n estäjien tai sartaanien käytölle, on hyvä muistaa että nämä lääkkeet voivat aiheuttaa hyperkalemiaa iäkkäille aikuistyypin diabetespotilaille, joilla on hyporenineeminen hypoaldosteronismi (Phelps ym. 1980), ja suurentaa seerumin kreatiniinipitoisuutta potilailla, joilla on molemminpuolinen munuaisvaltimon tai ainoan munuaisen valtimon ahtauma ateroskleroottisen taudin ilmentymänä. Näin voi tapahtua etenkin, jos potilas on dehydroitunut tai käyttää steroideihin kuulumattomia tulehduskipulääkkeitä. Alettaessa käyttää munuaisten vajaatoimintaa sairastavan diabeetikon hoidossa ACE:n estäjää tai sartaania tulee muutaman päivän kuluttua määrittää seerumin kreatiniini ja kalium. Jos seerumin kreatiniinipitoisuus suurenee absoluuttisesti yli 90 µmol/l lähtöarvosta ja etenkin, jos samanaikaisesti esiintyy hyperkalemiaa, on arvot tarkistettava heti uudelleen. Jos arvot ovat samat tai huononemassa, on lääkitys lopetettava. Munuaisten toimintaa huonontava vaikutus on hemodynaaminen ja korjautuva, jos lääkitys saadaan lopetettua nopeasti. Mikäli seerumin kreatiniinipitoisuuden absoluuttinen kasvu jää loppujen lopuksi pienemmäksi kuin 90 µmol/l, voidaan lääkitystä jatkaa (The Joint National Committee 1997). Kirjallisuutta Adler AI, Stevens RJ, Manley S, ym. On behalf of the UKPDS group. Development and progression of nephropathy in type 2 diabetes: The United Kingdom Prospective Diabetes Study (UKPDS 64). Kidney Int 2003;63: American Diabetes Association. Standards of medical care for patients with diabetes mellitus. Diabetes Care 2003;26 (Suppl 1):S33 S50. Brenner BM, Cooper ME, de Zeeuw D, ym. For the RENAAL study Investigators. Effects of losartan on renal and cardiovascular outcomes in patients with type 2 diabetes and nephropathy. N Engl J Med 2001;345: Diabetes Control and Complications Trial Research Group. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression on long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. N Engl J Med 1993;329: Cooper M, Bonnet F, Oldfield M, Jandeleit-Dahm K. Mechanisms of diabetic vasculopathy: an overwiev. Am J Hypertens 2001;14: Gade P, VedelP, Larsen N, Jensen GVH, Parving H-H, Pedersen O. Multifactorial intervention and cardiovascular disease in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2003;348: Gerstein HC, Mann JFE, Yi Q, ym. Albuminuria and risk of cardiovascular events, death, and heart failure in diabetic and non-diabetic individuals. JAMA 2001;286: Harris MI, Flegal KM, Cowie CC, ym. Prevalence of diabetes, impaired fasting glucose, and impaired glucose tolerance in US adults. The Third National Health and Nutrition Examination Survey Diabetes Care 1998;21: Hollenberg NK, Price DA, Fisher NDL, ym. Glomerular hemodynamics Diabeettinen nefropatia 2449
6 and the renin-angiotensin system in patients with type 1 diabetes mellitus. Kidney Int 2003; 63: Hostetter TH, Rennke HG, Brenner BM. The case for intrarenal hypertension in the initiation and progression of diabetic and other glomerulopathies. Am J Med 1982;72: Kimmelstiel K, Wilson C. Intercapillary lesions in the glomeruli of the kidney. Am J Pathol 1936;12: King H, Aubert R, Herman W. Global burden of diabetes, Prevalence, numerical estimates and projections. Diabetes Care 1998;21: Kreisberg JI, Ayo SH. The glomerular mesangium in diabetes mellitus. Kidney Int 1993;43: Lewis EJ, Hunsicker LG, Bain RP, Rohde RD, for the Collaborative Study Group. The effect of angiotensin-converting-enzyme inhibition on diabetic nephropathy. N Engl J Med 1993;329: Lewis EJ, Hunsicker LG, Clarke WR, ym. For the Collaborative Study Group. Renoprotective effect of the angiotensin-receptor antagonist irbesartan in patients with nephropathy due to type 2 diabetes. N Engl J Med 2001;345: Moore MA, Epstein M, Agodoa L, Dworkin LD. Current strategies for management of hypertensive renal disease. Arch Intern Med 1999;159;23 8. Parving HH, Österby R, Ritz E. Diabetic nephropathy. In: The Kidney. Edited by BM Brenner. Philadelphia: WB Saunders, 2000, s Parving H-H, Lehnert H, Bröchner-Mortensen J, Gomis R, Andersen S, Arner P, for the Irbesartan in Patients with Type 2 Diabetes and Microalbuminuria Study Group. The effect of irbesartan on the development of diabetic nephropathy in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2001;345: Pedrini MT, Levey AS, Lau J, ym. The effect of dietary protein restriction on the progression of diabetic and non-diabetic renal diseases: a meta-analysis. Ann Intern Med 1996;124: Phelps KR, Lieberman RL, Oh MS, ym. Pathophysiology of the syndrome of hyporeninemic hypoaldosteronism. Metabolism 1980;29: Suomen Munuaistautirekisteri. Vuosiraportti Helsinki: Yliopistopaino, Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kohonneen verenpaineen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim 2002;118(1): The Joint National Committee on Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure: The Sixth Report (JNC 6). Arch Intern Med 1997;157: UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Intensive blood glucose control with sulphonylurea or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). Lancet 1998;352: US Renal Data System, USRDS 2001 Annual Report. National Institute of Health, National Institutes of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases, Bethesda, Wolf G. Molecular mechanisms of diabetic mesangial cell hypertrophy: A proliferation of novel factors. J Am Soc Nephrol 2002;13: Zanchetti A, Ruilope LM. Antihypertensive treatment in patients with type-2 diabetes mellitus: what guidance from recent controlled randomized trials? J Hypertens 2002;20: KAJ METSÄRINNE, dosentti, osastonylilääkäri kajmet@utu.fi TYKS:n sisätautiklinikka Turku Vuoden asiantuntija Aikakauskirja Duodecimin toimitus on valinnut vuoden 2003 asiantuntijaksi professori Raimo Tuomisen. Raimo Tuominen on arvioinut aikaa ja vaivaa säästämättä lehteen lähetettyjä käsikirjoituksia. Hänen ehdotuksensa ovat auttaneet sekä kirjoittajia että toimitusta. Useat kirjoittajat ovat kiittäneet anonyymiä asiantuntijaa hänen kannustavasta kritiikistään. Toimitus kiittää Raimo Tuomista ja hänen kauttaan kaikkia lehden artikkeleita arvioineita asiantuntijoita heidän arvokkaasta työstään. Ilman heidän apuaan Aikakauskirjan toimittaminen ei olisi ollut mahdollista. Luettelo vuoden 2003 aikana asiantuntijoina toimineista henkilöistä on tämän numeron sivuilla
Käypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotSTONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia
STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotMitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?
Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotJopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Verenpainetaudin hoito aikuistyypin diabeetikoilla Leena Mykkänen Jopa 40 60 %:lla aikuistyypin diabeetikoista on kohonnut verenpaine, joka lisää jo muutenkin suurta
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotHypertension lääkehoito Suomessa
SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset
LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE 13 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositukseen liittyvistä eroista 1
LisätiedotMunuaistaudin hoito aikuistyypin diabetesta sairastavilla hypertensiivisillä potilailla muun verenpainelääkityksen osana (ks. kohta 5.1).
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Irbesartan Teva 300 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 300 mg irbesartaania Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotTabletti. Valkoinen tai vaalea, kaksoiskupera ja soikea tabletti, jossa on toisella puolella sydän ja toisella puolella numero 2771.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Aprovel 75 mg tabletit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tabletit sisältävät 75 mg irbesartaania. Apuaine: 15,37 mg laktoosimonohydraattia/tabletti. Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositukseen liittyvistä eroista 1
LisätiedotMinkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?
Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
Lisätiedotsairauksien Munuaisennaltaehkäisy
sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losartan Actavis 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 25 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotOVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?
OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)
Lisätiedot5/2005 VOL. 34 LOKAKUU SUOMEN DIABETESLIITTO. Diabeettinen munuaistauti Diabeetikon ammatinvalinta D2D:n tilannekatsaus
5/2005 VOL. 34 LOKAKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Diabeettinen munuaistauti Diabeetikon ammatinvalinta D2D:n tilannekatsaus Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi d iabetes ja lääkäri 6 11 15 Vähennä albuminuriaa
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotDiabetes haaste terveydelle ja taloudelle
Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotMitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotCozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cozaar 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Cozaar
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Aprovel 75 mg tabletit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tabletit sisältävät 75 mg irbesartaania. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: 15,37 mg
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Irbesartan Teva 75 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 75 mg irbesartaania
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotDIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA
Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotVaikean verenpainetaudin hoito
Näin hoidan Matti Nikkilä Vaikean verenpainetaudin hoito Uusista verenpainelääkkeistä huolimatta hypertension hoitotulokset jäävät usein epätyydyttäviksi. Lähes puolella verenpainepotilaista todetaan lääkityksen
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotRESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA
RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ifirmasta 75 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kalvopäällysteinen tabletti sisältää 75 mg irbesartaania
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotTyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen
Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden
LisätiedotOmahoito ja valtimotaudin riskitekijät
Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku
LisätiedotDiabeteksen hoidon kehittäminen
Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotMunuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia
Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan medoxomil STADA 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan medoxomil STADA 40 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
Lisätiedot