MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen toiminta pohjautuu MAMKin strategioihin ja tavoitteisiin. Laitoksen laatutyön kuvauksen mukaan terveysalan laitoksen tavoitteena on toiminnan laadun jatkuva parantaminen. Lisäksi tavoitteena on valmistaa näyttöön perustuvaan toimintaan pystyviä terveysalan ammattilaisia, joilla on itsensä kehittämisen ja elinikäisen oppimisen taitoja. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni jatkaa opintonsa loppuun asti suunnitellussa aikataulussa ja työllistyy alalle. Toiminnan suunnittelun, seurannan ja arvioinnin työkaluna on tuloskortti. Hyvä laatu saavutetaan kehittämällä laitoksen koulutustoiminnan, tutkimus- kehitys- ja innovointitoiminnan sekä palvelutoiminnan laatua ja työyhteisön hyvinvointia sekä oppimisympäristöä kohti erinomaisuutta. Laadunhallinnan menettelyt kattavat koko em. toiminnan ja niiden tarkoitus on tukea laitoksen toiminnan kehittämistä. Tähän pyritään käyttämällä laatujärjestelmää niin, että toiminnan parantaminen perustuu entistä selkeämmin laatujärjestelmän systemaattisesti tuottamaan tietoon. Uudenaikaisia tiloja ja sähköisiä oppimisympäristöjä käytetään tehokkaan oppimisen saavuttamiseksi. Laatutyön organisointi Laatutyö laitoksella Terveysalan laitoksen laatutyötä johtaa laitoksen koulutusjohtaja ja siihen osallistuvat henkilöstö, laatuvastaava ja opiskelijat. Laitoksella toimii laatuvastaava sekä Savonlinnassa että Mikkelissä. Laatuvastaava huolehtii Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän mukaisista kyselyistä, kyselyjen tulosten ja muiden laatuun liittyvien asioiden tiedottamisesta henkilöstölle sekä opiskelijoille. Laatuun liittyvät asiat käsitellään koulutusohjelmien kokouksissa, laitoksen johtotiimissä ja tarvittaessa laitoskokouksessa sekä laitoksen kehittämispäivissä. 1
MAMKn tulos- ja toimintatavoitteet käsitellään laitoskokouksissa ja laitoksen johtotiimissä, ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista seuraavat koulutuspäälliköt ja koulutusjohtaja. Laatuvastaavat tiedottavat MAMKin laatujärjestelmään liittyvistä kysymyksistä, ammattikorkeakoulun yhteisistä laatukyselyistä ja arvioinneista ja ohjeistavat laitoksen laatutyötä. Laatutyö koulutusohjelmissa Opettajatutorit käsittelevät ryhmänsä kanssa MAMKin yhteisten kyselyjen tulokset ja viestittävät kehittämisehdotuksista koulutuspäällikölle, koulutusjohtajille ja tarvittaessa ryhmän muille opettajille. Opettajat kokoavat opintojaksoistaan opintojaksopalautetta, välipalautetta ja kehittävät opetuksellisia ratkaisujaan. Opettajien kehityskeskusteluissa tarkastellaan palautteita ja niiden pohjalta tehtyjä kehittämistoimia. Laatuvastaavat tiedottavat tiivistämiään laatupalautteita kokouksissa ja tarvittaessa ehdottavat koulutusjohtajalle kehittämistoimien käynnistämistä. Savonlinnassa on laadittu koulutusohjelmakohtaiset kehittämissuunnitelmat. Tämä käytänne otetaan käyttöön jatkossa myös Mikkelissä. Laatujärjestelmä Laatukäsikirja Terveysalan laitoksen laatukäsikirjana käytetään Mikkelin ammattikorkeakoulun laatukäsikirjaa. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän auditointia 2012 varten on laadittu koulutusohjelmakohtaiset itsearviontiraportit. Laatutyön käytänteet MAMKin strategia viedään laitoksen toiminnan suunnitteluun tuloskortin kautta. Tavoitteet asetetaan yhdessä henkilöstön kanssa laitoskokouksessa sekä laitoksen johtotiimissä. Tuloskorttiin asetettuja määrällisiä ja toiminnallisia tavoitteita seurataan laitoskokouksissa ja johtotiimissä. Johdon katselmuksessa tarkastellaan laitoksen toimintaa ja tuloksia MAMKin strategian näkökulmasta. Laatupalautteet käsitellään yhteisissä kokouksissa joko koulutusohjelma- tai laitostasolla. Kehityskeskustelut toteutetaan kerran vuodessa, joissa tarkastellaan opetuksen laatua opintojaksopalautteiden kautta sekä laaditaan henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Osana kehityskeskusteluja henkilöstö tekee itsearvioinnin osaamisesta ja työstään. EFQM-mallin avulla 2
seurataan ja suunnataan laitoksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Avoimen palautefoorumin kautta tulleita asioita käsitellään yhteisissä kokouksissa ja tarvittaessa opettajan kanssa kahdenkeskisissä keskusteluissa. Työyhteisön kehittämiskyselyt tuottavat tietoa johtamisesta ja työyhteisön ilmapiiristä. Opiskelijat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön, johtotiimin kokouksiin sekä johdon katselmukseen. Arviointitietoa koulutuksen laadusta laitos saa MAMK:n yhteisillä laatukyselyillä, omilla kyselyillä, työryhmien tekemillä arvioilla, tilastoista, ulkoisista arvioista, EFQM malliin pohjautuvista itsearvioinneista, tuloskortin tunnuslukujen seurannasta ja työelämän edustajien kanssa käytävissä toistuvista tapaamisista. Opiskelijoilta saadaan välitöntä arviointitietoa opintojakson toteutuksen yhteissuunnitteluvaiheessa, opintojakson edetessä ja päättyessä, opiskelun itsearvioinneista ja oppimistehtäviin sisältyvistä arvioinneista. Tätä arviointitietoa hyödynnetään välittömästi opintojakson toteutuksessa. Opettaja tekee kehityskeskustelua varten yhteenvedot tai esittelee keskustelussa muulla tavoin saamansa opintojaksopalautteet. Opintojen toteutusta koskevaa, kehittävää arviointitietoa saadaan opiskelijoilta tulo- ja kehittämiskyselyissä sekä avoimissa palautefoorumeissa, joita järjestetään jaksojen loppuvaiheessa. Lähtökysely ja OPALA-kysely tapahtuvat opiskelijan hakiessa tutkintotodistusta. Koulutuksen vaikuttavuus Koulutuksen vaikuttavuutta seurataan järjestelmällisesti harjoittelun ohjauksen ja taitonäyttöjen avulla. Opiskelijat osallistuvat Webropol-kyselyyn harjoittelujakson päättyessä. Kyselyssä on osio koskien ohjaavan opettajan työskentelyä ja merkitystä opiskelijan oppimiselle. Opiskelijat vastaavat valtakunnalliseen CLES-mittarin kysymyksiin. CLES-mittauksen tulokset käsitellään harjoittelun teemapäivissä sekä sairaanhoitopiirin ylihoitajien ja opettajien yhteisissä kokouksissa. Työelämäyhteistyö Yhteistyötä tehdään yhteistyökokouksissa, harjoittelun teemapäivissä ja mentoritapaamisissa. Ohjattua harjoittelua kehitetään ja arvioidaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa 3
klinikkaopettajamallia soveltamalla. OPSU2012-uudistuksen yhteydessä on koottu keskeisiltä työelämäkumppaneilta koulutusohjelmien kehittämiseen liittyvää palautetta. Laitoksen toteuttamassa tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnassa hyödynnetään MAMKin yhteisiä projektiohjeita. Tavoitteena on, että jokaiselle laitoksen hallinnoimalle projektille ja hankkeelle laaditaan itsearviointisuunnitelma. Myös EFQM malliin pohjautuvat itsearvioinnit ja tuloskortti antavat arviointitietoa tutkimus- ja kehittämis- ja innovointitoiminnan laadusta. Henkilöstöltä kootaan palautetta vuorovuosin toteutettavilla työyhteisön kehittämiskyselyllä ja sähköisellä henkilöstön itsearvioinnilla. Koulutusjohtaja tiedottaa yhteenvedoista ja laatuvastaava arkistoi ne. Tuloksia käsitellään koulutusjohtajan johdolla laitoskokouksissa ja henkilöstön kehittämispäivissä. Tiedottamisen ja keskustelun foorumeina ovat yhteiset laitos- ja kououtusohjlemakokoukset. Laitoksen itseohjautuvaa kehitystyötä edistetään ja tuetaan myös vuosittain toteutettavalla johdon katselmuksella. Tällöin varmistetaan kehittämishankkeiden suuntaaminen MAMKin kannalta keskeisiin kehittämiskohteisiin. Dokumentointi Tarvittava informaatio dokumentoidaan. Informaatio arkistoidaan ja on saatavissa joko Staffista ja/tai I-asemalta yhteisistä Laatu-kansioista. Laatuvastaavat koordinoivat dokumentointia ja arkistointia. Vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet Laatutyö on mukana miltei kaikessa toiminnassa Järjestelmällisyys Jatkuvuus Palautejärjestelmä on olemassa Tiedottaminen Vahva ja toimiva työelämäyhteistyö Kehittämiskohteet Kehittämistoimenpiteiden systemaattinen arviointi ja seuranta sekä aikasarjat eri vuosien kyselyistä TKI -toiminnan laadunarviointi 4
Henkilökunnalle suuntautuva tiedottaminen oikealla/tarvittavalla tasolla KYAMK -yhteistyöstä nousevat haasteet Uuden henkilöstön systemaattinen perehdyttäminen yhteisiin käytänteisiin (sis. laatuasiat) Palvelutoimintojen ja niiden laadun kehittäminen ja niveltäminen laatujärjestelmään. Systemaattisen laatupalautejärjestelmän kehittäminen valmistuneilta sekä työnantajilta. Kehittämistoimenpiteet vuodelle 2013 Laatujärjestelmän auditoinnin 2012 tulosten hyödyntäminen koko laitoksen kehittämiseksi Laatupalautteista nousevien kehittämistoimenpiteiden konkretisoiminen ja toimeenpano (opiskelijoiden kehittämiskyselyiden tulosten nostaminen ainakin tasolle 3) 5