KH 19.5.2014 liite nr 4 PUKKILAN KUNTA Peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden muuts Luku 5.4 Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle! PUKKILAN KUNTA 07560 PUKKILA pukkila@pukkila.fi www.pukkila.fi
2 Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
3 Sisällysluettel LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO 5.4.1 MONIALAINEN OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖ 3 5.4.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO 4 5.4.3 YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO 5 5.4.4 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAT 6 5.4.5 PAIKALLISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT JA KOULUKOHTAISEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA 6 5.4.5.1 Oppilashulln kknaistarve ja käytettävissä levat ppilashultpalvelut 7 5.4.5.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat 8 5.4.5.3 Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen 13 5.4.5.4 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen ppilaiden ja heidän hultajiensa avulla 19 5.4.5.5 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen 19 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Järjestyssäännöt, Kirknkylän kulu Järjestyssäännöt, Trpinkylän kulu Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, Kirknkylän kulu Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, Trpinkylän kulu Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Kriisiryhmän kknpan Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
4 LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO Peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa käytetään ppilas- ja piskelijahultlain käsitteistön sijas-ta peruspetuksen piskeluhullsta nimitystä ppilashult, piskelijasta käsitettä ppilas ja ppilaitk-sesta nimitystä kulu. Kulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä petuksen järjestäjä. Lasten ja nurten kehitysympäristön ja kulun timintaympäristön muuttuessa ppilashullsta n tullut yhä tärkeämpi sa kulun perustimintaa. Oppilashult liittyy läheisesti kulun kasvatus- ja petustehtävään. Oppilashulttyössä tetaan humin lapsen edun ensisijaisuus. Oppilaalla n ikeus saada maksutta sellainen ppilashult, jta petukseen sallistuminen edellyttää. Oppilashulllla tarkitetaan ppilaan hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssi-aalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa kuluyhteisössä. Oppilashulta tteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja kk kuluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä ppilashultna. Tämän lisäksi ppilailla n lakisääteinen ikeus yksilökhtaiseen ppilashultn. Mnialainen yhteistyö n ppilashullssa keskeistä. Oppilashulttyötä hjaavat luttamuksellisuus, kunniittava suhtautuminen ppilaaseen ja hultajaan sekä heidän sallisuutensa tukeminen. Peruspetuksen ppilashullsta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään ppilas- ja piskelijahultlaissa. Tässä luvussa määrätään ppilashulln keskeisistä periaatteista, petustimeen kuuluvan ppi-lashulln tavitteista sekä paikallisen petussuunnitelman ja kulukhtaisen ppilashultsuunnitelman laatimisesta. Opetuksen tteuttamiseen kuuluvasta ppimisen ja kulunkäynnin tuesta määrätään perustei-den luvussa 75. 5.4.1 Mnialainen ppilashulln yhteistyö Oppilashult järjestetään mnialaisessa yhteistyössä petustimen ja ssiaali- ja terveystimen kanssa siten, että siitä mudstuu timiva ja yhtenäinen kknaisuus. Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä ppilaan ja hänen hultajansa kanssa ttaen humin ppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden timijiden kanssa. Kuluyhteisön tai ppilaiden hyvinvinnissa havaittuihin hu-lenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä ppilaiden ja hultajien kanssa. Kulussa ppilashult n kaikkien kuluyhteisössä työskentelevien ja ppilashultpalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kuluyhteisön hyvinvinnista n kulun henkilökunnalla. Op-pilashulln palveluja vat psyklgi- ja kuraattripalvelut sekä kuluterveydenhulln palvelut. Näiden asiantuntijiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjtaan ppilaille ja hultajille siten, että ne vat helpsti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa (Oppilas- ja piskelijahultlaki 15 ja 17 ). Oppilaille ja heidän hultajilleen annetaan tiet käytettävissä levasta ppilashullsta ja heitä hjataan hakemaan tarvitsemiaan ppilashulln palveluja. Oppilaan ja hultajan sallisuus ppilashullssa, suunnitelmallinen yhteistyö ja ppilashullsta tiedttaminen lisää ppilashulln tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen knsultaati n tärkeä työmenetelmä ppilashullssa. Oppilashulln tavitteet, tehtävät ja tteuttamisen periaatteet mudstavat esipetuksesta tisen asteen kulutukseen ulttuvan jatkumn. Eri kulutusasteiden vurvaikutus n tärkeää phdittaessa ppi-lashulln timintaa kknaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa ppilaan terveyttä, hyvinvintia ja ppimista. Oppilashulln mnialaisen yhteistyön rakenteita, mutja ja timintatapja kehitetään kuluyhteisössä ja eri yhteistyötahjen kanssa. Kehittämistyö edellyttää ppilashulln suunni-telmallista arviintia. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
5 Oppilashultryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa ppilashulln hjausryhmän ja kulukhtaiset ppilashultryhmät. Yksit-täistä ppilasta kskevat asiat käsitellään tapauskhtaisesti kttavassa asiantuntijaryhmässä. Jkaisella klmella ryhmällä n mat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kknpan. Kaikki ppilashult-ryhmät vat mnialaisia, mikä tarkittaa että ryhmässä n petushenkilöstön lisäksi kuluterveydenhulta sekä psyklgija kuraattripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashulln hjausryhmä vastaa petuksen järjestäjäkhtaisen ppilashulln yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, hjauksesta ja arviinnista. Sille asetetut tehtävät vi hitaa myös muu tehtävään sveltuva ryhmä. Ohjausryhmä vi lla kahden tai useamman petuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä vi lla myös useamman kulutusmudn yhteinen, jllin ryhmästä n perusteltua käyttää nimitystä piskelu-hulln hjausryhmä. Kulukhtainen ppilashultryhmä vastaa kulun ppilashulln suunnittelusta, kehittämisestä, tteut-tamisesta ja arviinnista. Sitä jhtaa petuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja ppi-lashulln palveluja tuttavat taht päättävät yhdessä ryhmän kknpansta, tehtävistä ja timintatavis-ta. Oppilashultryhmä vi tarvittaessa kuulla asiantuntijita. Ryhmän keskeinen tehtävä n yhteisön hy-vinvinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen ppilashulln tteuttaminen ja kehittä-minen. Asiantuntijaryhmä ktaan yksittäisen ppilaan tai ppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja ppi-lashulln palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kkaa se petushenkilöstön tai ppilashulln palveluiden edustaja, jlle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän mnialainen kknpan perustuu tapaus-khtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntiji-den nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahjen tai ppilaiden läheisten sallistuminen ryh-män työskentelyyn edellyttää ppilaan tai hultajan sustumusta. 5.4.2 Yhteisöllinen ppilashult Oppilashult n tärkeä sa peruspetuksen timintakulttuuria. Yhteisöllisessä ppilashulttyössä seurataan, arviidaan ja kehitetään kuluyhteisön ja ppilasryhmien hyvinvintia. Lisäksi hulehditaan kulu-ympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten timintatapjen kehittä-misessä tehdään yhteistyötä ppilaiden, hultajien sekä muiden lasten ja nurten hyvinvintia edistävien viranmaisten ja timijiden kanssa. Oppilaiden ja hultajien sallisuus ja kuulluksi tuleminen n yhteisöllisessä ppilashullssa tärkeää ja hyvinvintia vahvistavaa. Oppilaiden sallisuuden edistäminen n petuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashult lu kuluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, hulenpidlle ja avimelle vurvaikutukselle. Osallisuutta lisäävät timintatavat edesauttavat myös ngelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla n ikeus turvalliseen piskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja ssiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökhtana n ppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmis-taminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Kulun järjestyssäännöt lisäävät kulu-yhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman ppilai-den sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sana kulukhtaista ppilashultsuunnitelmaa. Opettaja tai rehtri ilmittaa kulussa tai kulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen sallistuneiden hultajille. Kulurakennuksesta sekä petustilista ja -välineistä hulehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kuluyhteisöllä n yhtenäiset timintatavat eri ppimisympäristöissä tapahtuvaa petusta ja välitunteja varten. Eri ppiaineiden petukseen laadittuja turvallisuushjeita nudatetaan. Opetuksen jär-jestäjä varmistaa, että ppilaan ppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana n turvallinen. Kulu-ympäristön Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
6 terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kuluyhteisön hyvinvintia edistetään ja seurataan jatkuvas-ti. Niitä arviidaan klmen vuden välein tteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuu-luvat myös kulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietturvallisuutta kskevat timintatavat. 5.4.3 Yksilökhtainen ppilashult Yksilökhtaisella ppilashulllla tarkitetaan ppilaalle annettavia kuluterveydenhulln palveluja, ppi-lashulln psyklgi- ja kuraattripalveluja sekä yksittäistä ppilasta kskevaa mnialaista ppilashulta. Kuluterveydenhullssa tteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset vat sa yksilökhtaista ppilashulta ja niistä tehtävät yhteenvedt tuttavat tieta myös yhteisöllisen ppi-lashulln tteuttamiseen. Yksilökhtaisen ppilashulln tavitteena n seurata ja edistää ppilaan kknaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvintia ja ppimista. Tärkeätä n myös varhaisen tuen turvaaminen ja ngelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, vimavarat ja tarpeet tetaan humin sekä ppilashulln tuen ra-kentamisessa että kulun arjessa. Yksilökhtainen ppilashult perustuu aina ppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa hultajan sustumukseen. Oppilaan sallisuus, mat tivmukset ja mielipiteet tetaan humin häntä kskevissa timenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasnsa ja muiden henkilökhtaisten edellytystensä mukaisesti. Vurvaikutus n avinta, kunniittavaa ja luttamuksellista. Työ järjestetään niin, että ppilas vi kkea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashulttyössä nudatetaan tietjen luvuttamista ja salassapita kskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen ppilaan tueksi kttavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kknpan perustuu ppilaan tai tarvittaessa hultajan sustumukseen. Oppilaan tai hultajan yksilöidyllä kirjallisella sustumuksella asian käsittelyyn vi sallistua tarvittavia ppilashulln yhteistyötahja tai ppilaan lähei-siä. Ryhmän jäsenillä n lisäksi ikeus pyytää neuva ppilaan asiassa tarpeellisiksi katsmiltaan asiantun-tijilta. Yksittäistä ppilasta kskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan ppilashultkertmus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökhtaisen ppilashulln järjestämiseksi ja tteuttamiseksi välttämät-tömät tiedt ppilashultkertmukseen. Kirjauksia vivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertmus laaditaan jatkuvaan mutn, jka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja piskelijahultlaki edellyttää, että kertmukseen kirjataan seuraavat asiat: muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedt, - tai virka-asemansa, i misen aikana tteutetut timenpiteet kuten arvit, tutkimukset ja selvitykset, teuttamissuunnitelma sekä Js sivulliselle annetaan ppilashultkertmukseen sisältyviä tietja, asiakirjaan n lisäksi merkittävä mitä tietja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietja n luvutettu. Oppilashultkertmukset sekä muut ppilashulln tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä ppilasta kskevat asiakirjat tallennetaan ppilashultrekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietjen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashultrekisteriin tallennetut tiedt, jtka kskevat yksittäistä ppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, vat salassa pidettäviä. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
7 Kuluterveydenhulln henkilöstö ja psyklgit kirjaavat yksilökhtaisen ppilashulttyön säädetysti ptilaskertmukseen ja muihin ptilasasiakirjihin. Vastaavasti ppilashulln kuraattrit kirjaavat asiakastiedt kuraattrin asiakaskertmukseen. Oppilaan yksilökhtaisen ppilashulln järjestämiseen ja tteuttamiseen sallistuvilla n salassapitvel-vllisuuden estämättä ikeus saada tisiltaan ja luvuttaa tisilleen sekä ppilashullsta vastaavalle viran-maiselle sellaiset tiedt, jtka vat välttämättömiä yksilökhtaisen ppilashulln järjestämiseksi ja tteut-tamiseksi. Lisäksi heillä n ikeus saada ja luvuttaa tisilleen sekä ppilaan pettajalle, rehtrille ja pe-tuksen järjestäjälle ppilaan petuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedt. Tiedn luvuttaja jutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, nk kysymys sellaisesta tiedsta, jka n välttä-mätön ppilaan tai muiden ppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luvutettava tiet vi kskea muun muassa sellaista ppilaan sairautta, jka tulee ttaa petustilanteissa humin. Vaikka tiedn luvuttami-selle lisikin edellä tdettu lain tarkittama peruste, yhteistyön ja luttamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan ppilaan tai hultajan sustumus salassa pidettävän tiedn luvuttamiseen. Js ppilas siirtyy tisen petuksen tai kulutuksen järjestäjän petukseen tai kulutukseen, aikaisemman petuksen järjestäjän n pyydettävä ppilaan tai tarvittaessa hänen hultajansa sustumus siihen, että uudelle petuksen järjestäjälle vidaan siirtää ppilashulln asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedt, jtka vat tarpeellisia ppilashulln jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan petuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedt timitetaan salassapidn estämättä viipymättä tiselle petuksen järjestäjälle tai lukikulutuksen ja ammatillisen kulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedt vidaan antaa myös uuden petuksen tai kulutuksen järjestäjän pyynnöstä. 5.4.4 Oppilashultsuunnitelmat Opetussuunnitelma tulee ppilashulln salta laatia yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa. Oppilaille järjestetään mahdllisuus sallistua petussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä kulun järjestyssäännön valmisteluun. Kulun ppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä hultajien ja tarvittaessa myös muiden viranmaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallisella taslla ppilashulln suunnitelmien kknaisuus mudstuu klmesta suunnitelmasta, jtka yhdessä hjaavat ppilashulln suunnittelua ja tteutusta. Suunnitelmat valmistellaan mnialaisessa yh-teistyössä. Suunnitelmat vat: tisuunnitelma, jhn kirjataan ppilashulta kskeva suus, Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nurten hyvinvintia ja turvallisuutta kskevat linjaukset tetaan humin valmisteltaessa paikallisen petussuunnitelman ppilashulta kskevaa suutta sekä kulukhtaisia ppilashultsuunnitelmia. 5.4.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja kulukhtaisen ppilashultsuunnitelman laadinta Kulukhtainen ppilashultsuunnitelma Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että ppilashulln tteuttamista, arviintia ja kehittämistä varten laadi-taan kulukhtainen ppilashultsuunnitelma. Suunnitelma n laadittava yhteistyössä kulun henkilöstön, ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa. Oppilashultsuunnitelma vi lla myös kahden tai useamman kulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nurten hyvin-vintisuunnitelma n tarkistettu. Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustssa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vudessa. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
8 Oppilashultsuunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla kulun henkilöstö, lapset ja hultajat sekä tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Samalla svitaan suunnitelmasta tiedttamisesta edellä mainituille. PUKKILAN KOULUJEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 5.4.5.1. Oppilashulln kknaistarve ja käytettävissä levat ppilashultpalvelut Oppilashult kuuluu kk kulun henkilökunnan tehtäviin. Jkaisella työntekijällä n vastuu ppilaiden hyvinvinnin seuraamisesta ja sen edistämisestä. Oppilashullsta hulehtii lisäksi terveydenhitaja 1-2 pv/vk, kuraattri 1 pv/vk ja kulupsyklgi, jnka vastaantlle pääsee tarvittaessa. Em. asiantuntijat vat aktiivisesti mukana ppilashulln hjausryhmässä ja asiantuntijaryhmissä yksittäisten ppilaiden salta. Kulukuraattrille ja psyklgille n kuitenkin vaikeaa päästä 7 vrk:n sisällä. Lasten ja nurten terveyttä ja hyvinvintia sekä elinlja kskevaa seurantatieta n saatu Pukkilan hyvinvintikertmuksesta 2013-2016. Pukkilassa kunnan väestöstä li v. 2016 nin 11 % alle 7-15-vutiaita, kk maassa 9,80 %. Yksinhultajaperheiden määrä 19,40 % vunna 2016 li hieman alhaisempi kk maassa (21,60 %). Avierjen määrä 20,30 % li hieman suurempi kuin keskimäärin kk maassa (18 %). Ahtaasti asuvia lapsiasuntkuntia li v. 2015 Pukkilassa 39,30 %, kun kk maan keskiarv li 29,80 %. Kdin ulkpulelle sijitettuja 0-17-vutiaita li v. 2016 Pukkilassa 1,20 %, siis lähellä kk maan keskiarva 1,40 %. Psykiatrisen laitshidn hitpäiviä 0-16-vutiailla lapsilla li Pukkilassa v. 2016 170,40, kun kk maan keskiarv li 102. Lastensujelun avhullllisten tukitimien piirissä 0-17 vutiaita li Pukkilassa 4 %, mikä n hieman alle maan keskiarvn 4,60 %. Prsenttisuudet vaihtelevat Aava-kunnissa tässä asiassa. Kunnan työttömyysaste li v. 2016 9,20 %, kun se li v. 2012 6,7 %. Tästä visi päätellä, että työttömyys vaikeuttaa lapsiperheiden elämää ja aiheuttaa saltaan haasteita lasten ja perheiden hyvinvinnille. Erikissairaanhidn avhitkäynnit lastenpsykiatrian salta 0-12-vutiailla/1000 samanikäistä vat humattavan krkeat naapurikuntiin ja muuhun maahan verrattuna: Pukkilassa 675,80 kpl, kk maan keskiarv 305,10 kpl ja muut Aava-kunnat 369,70 kpl, 109,10 kpl, 282,10 kpl jne. 15-17-vutiaiden rikllisuus tuhatta samanikäistä khden n Pukkilassa humattavan krkea: 285,70, kun kk maan keskiarv n 80,80 ja esimerkiksi Mäntsälässä 38,40. Kelan sairastuvuusindeksi n nussut siten, että v.2016 se li keskimäärin hieman krkeampi kuin muissa Aava-kunnissa: 99,20. Kulutuksen ulkpulelle jääneitä nuria (17-24 vutiaat) li vunna 2015 nurista 8,80 %, kk maan keskiarv li 8,30 %. Näiden tietjen valssa vi tdeta, että viime vusien aikana Pukkilan perheiden ja lasten haasteet vat lisääntyneet. Oppilaiden käyttäytymisen haasteet ja perheiden jaksaminen aiheuttavat suraan paineita peruspetuksen ppilashulllle. Pukkilan Kirknkylän kulussa n huhtikuussa 2018 tehstettua tukea tarvitsevia ppilaita 26 ja erityistä tukea tarvitsevia 12. Trpin kulussa tehstettua tukea saa 9 ppilasta ja erityistä tukea 2 ppilasta. Oppilashulln palveluiden saatavuudelle man haasteensa tu kaksi erillistä yksikköä. Oppilashulln hjausryhmänä timii kulujen yhteinen ppilashultryhmä. 5.4.5.2. Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
9 Yhteisöllisen ppilashulln järjestäminen ja sen timintatavat kuluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvinnin edistämiseksi. Oppilas- ja piskelijahulln tehtävänä n sana kuluyhteisön timintakulttuuria kehittää hyvinvintia tukevaa ppimisympäristöä ja vahvistaa kulun ja ppilaitksen yhteisöllistä timintatapaa. Tavitteena n edistää myönteistä vurvaikutusta ja keskinäisen hulenpidn ilmapiiriä sekä puuttua tarvittaessa ngelmiin. Tärkeänä tehtävänä n terveen ja turvallisen ppimis- ja kasvuympäristön luminen, mielenterveyden sujaaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä kuluyhteisön hyvinvinnin edistäminen. Yhteisölliseen ppilashulttyöhön kuuluu kk kuluyhteisön ja ppilaitksen, yksittäisten lukkien ja ryhmien hyvinvinnin kehittäminen, seuraaminen ja arviinti. Lisäksi tulee hulehtia siitä, että ppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet tetaan humin kulun arjessa. Yhteisöllisen ppilashulln timintatapja vidaan suunnitella kulun henkilökunnan kesken, ppilaiden kanssa tai yhteistyössä hultajien sekä kulun yhteistyötahjen kanssa. Yhteisöllisen ppilashulln timintatapja Yhteisöllisyys ja sallisuus Kulussa tuetaan ppilaan sallisuutta. Oppilaalla tulee lla tunne, että pystyy vaikuttamaan maan arkeensa ja tekemään valintja sen eteen. Tarkituksena n, että kulussa tehdään yhteistyötä yli lukkarajjen, ppilaille annetaan vastuuta ja he saavat riittävästi tieta kulun timinnasta ja siinä tapahtuvista muutksista. Kulun ppilaat kuuluvat ppilaskuntaan. He valitsevat jukstaan ppilaskunnan hallituksen jäsenet vuden välein. Jkaisesta lukasta valitaan ppilaskunnan hallitukseen kaksi jäsentä, mielellään tyttö ja pika. Hallituksen jäsenet kkntuvat ppilaskunnan hjaajan jhdlla. Hallitus idei, suunnittelee ja järjestää erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia. Hallituksen jäsenet timivat tiednvälittäjinä hallituksen ja lukan välillä. Jkaisella ppilaalla n mahdllisuus vaikuttaa kulun timintaan. Kulussa järjestetään kummitimintaa, jssa ismmat ppilaat timivat yhteistyössä pienempien kanssa. Oppilaat vat lunnstaan aktiivisia kulun välituntien aikana. Välitunneilla vidaan järjestää lisäksi hjattua välituntitimintaa (välkkäri, kerhtiminta), jhn vidaan sallistua lukka-asteesta riippumatta. Tunne- ja vurvaikutustaidt Kulun petuksessa sekä muussa timinnassa käytetään tunne- ja vurvaikutustaitja vahvistavia työtapja tai timintatapja. Tarkituksena n luda lämpimiä ihmissuhteita ja tulla kuulluksi. Kulun arjen n ltava selkeätä ja ennakitavaa. Lapsen tulee tietää miten timia eri tilanteissa, miten saa apua, miten siirtymätilanteissa timitaan jne. Kulun turvallisuus Kulun n ltava turvallinen paikka fyysisesti ja henkisesti. Muualla tässä suunnitelmassa n kuvattu nämä asiat yksityiskhtaisesti (mm. timintatavat kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi). Terveelliset elämäntavat Vireys lisää timintakykyä. Kulussa pyritään saltaan tukemaan lasten liikuntasusitusten tteutumista. Riittävä liikkuminen ja aktiivisuus vat kknaisvaltaisen hyvinvinnin avainasiita. Kuluympäristön tulee lla liikkumiseen innstava. Kuluyhteisössä pyritään kannustamaan vähän liikkuvia ppilaita mukaan yhteiseen sekä maehtiseen liikuntaan. Järjestetään lisäksi säännöllisesti liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapihin liittyviä tempauksia, teemapäivä tai tunteja sekä leikkimielisiä kilpailuja. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
10 Viihtyisä ppimisympäristö Oppimis- ja kasvuympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta n lennaista, että kulun tilat pidetään siisteinä, esteettöminä ja turvallisina. Jkainen kulun aikuinen ja ppilas sallistuu saltaan viihtyisän ympäristön lumiseen ja ylläpitämiseen. Kulukhtaisen ppilashultryhmän timintatavat ja käytännöt Oppilashultryhmän tehtäviä vat - kulun ppilashulln kknaisuuden suunnittelu, kehittäminen ja arviinti, - kulun ppilashultsuunnitelman tteutumisesta hulehtiminen, - kulun piskeluilmapiiriin, -mielekkyyden ja muun hyvinvinnin edistäminen, - kulun timintakulttuurin kehittämisen tukeminen ja - yhteydenpit muihin tukiverkstihin. Pukkilassa timii yksi ppilashultryhmä, jka hitaa sekä Kirknkylän kuluun että Trpinkylän kuluun liittyviä asiita. Oppilashultryhmää jhtaa kulun rehtri ja sijaisena vararehtri. Asiiden valmistelusta hulehtii erityispettaja, jka myös kstaa asialistan ja muistin. Oppilashulln henkilöstöstä ryhmään kuuluvat kulupsyklgi, kuraattri ja kuluterveydenhitaja. Erikseen kuultavia asiantuntijita vat esimerkiksi rukapalvelujen, kulumatkakuljetusten, lastensujelun, perheneuvlan ja pliisin edustajat sekä kululääkäri. Oppilashultryhmä kkntuu Kirknkylän kululla kahdesta neljään kertaa lukuvuden aikana. Timinta suunnitellaan lukuvusittain esim. vusikelln avulla. Oppilashultryhmän timinnassa painpiste n yhteisöllisessä ppilashullssa. Oppilashultryhmässä ei käsitellä yksilöasiita. Lukan asiita käsitellään ryhmä näkökulmasta, esimerkiksi phtien työrauhan kannalta timivia lukan käytänteitä. Yksilöasiita varten ktaan erikseen ppilaan tueksi mnialainen asiantuntijaryhmä. Oppilashultryhmä timii myös ppilashulln hjausryhmänä vastaten ppilashulln yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, hjauksesta ja arviinnista. Yhteistyö kulun ulkpulisten lasten ja nurten hyvinvintia edistävien tahjen kanssa yhteisöllisen ppilashulln kehittämisessä Kirknkylän kulu tekee yhteistyötä nuris- ja vapaa-aikatimen, seurakunnan sekä vanhempainyhdistyksen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita vat päiväkti Vekara, hyvinvintikeskus Onni (Onninkdit), kunnan eri yhdistykset (esim. 4H ja MLL) ja yritykset. Yhteistyötä tehdään myös Mäntsälän kansalaispistn ja Kuvataidekulun kanssa. Edellisten kanssa vidaan suunnitella ja tteuttaa erilaisia tapahtumia, teemapäiviä ja - viikkja. Kerhtiminnassa vidaan tehdä yhteistyötä kulun ulkpulelta tulevien kerhnvetäjien kanssa. Em. tahjen hjaajien kanssa svitaan yhteisistä pelisäännöistä ja timintahjeista yhteisöllisen timintakulttuurin ja turvallisuuden edistämiseksi. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
11 Yhteistyö ppilaan hjauksessa, kulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatk-pintjen suunnittelussa. Esilukkalaiset ja 1. lukalle tulevat Pukkilassa esikuluun ja kuluun ilmittaudutaan maaliskuussa ja tutustumispäivä järjestetään huhti-tukkuun aikana. Tulevat esikululaiset päivähidsta ja seurakunnan kerhsta käyvät tutustumassa esikuluun useamman kerran kevään aikana. Tiednsiirtpalaverit järjestetään huhti-tukkuun aikana. Ennen tiednsiirtpalavereja käydään tarvittavat keskustelut hultajien kanssa. Tulevien esikululaisten tiednsiirtpalaveriin sallistuvat päivähidn lastentarhanpettaja, seurakunnan kerhn hjaaja, esilukanpettajat, erityispettaja, rehtri ja terveydenhitaja. Tulevien 1. lukan ppilaiden tiednsiirt käydään esilukanpettajien, 1. lukan pettajan, erityispettajan, rehtrin ja terveydenhitajan kesken. Esikululaisten siirtyminen kuluun n sujuvaa, kska esikululaiset vat esipetusvuden aikana tutustuneet kulun timintaan, henkilöstöön ja tilihin. Mahdllisuuksien mukaan esikululaiset tekevät vierailuja myös Trpin kuluun. Yläkuluun siirtyminen Pukkilalla n yläkuluspimus naapurikunnan Asklan kanssa. Suurin sa Pukkilan kulujen ppilaista siirtyy yläkuluun Asklaan, muutamat esim. Mäntsälään tai Orimattilaan. Kevätlukukauden lpussa ppilaat käyvät tutustumiskäynnillä Asklan yläkulussa. 6. lukan lukanpettaja ja erityispettaja käyvät siirtkeskustelun vastaanttavan kulun edustajien (rehtri, pt, erityispettajat) kanssa. Lisäksi vastaanttava kulu järjestää keväällä kulutulkkaille tutustumisillan, jssa mukana vat lukanvalvjat, ppilaat sekä hultajat. Mikäli ppilas siirtyy jnkin tisen kunnan kuluun, hultajille ja ppilaalle pyritään järjestämään tutustumiskäynti kululla kevään aikana. Yhteistyö ja käytänteet kuluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kuluyhteisön hyvinvinnin tarkastuksissa Ympäristöterveyskeskus järjestää tarkastuksen sekä Kirknkylän että Trpinkylän kuluilla klmen vuden välein. Tarkastuksessa käydään läpi kiinteistöjen turvallisuus ja terveellisyys. Lisäksi käydään keskustelua eri henkilöstöryhmien kanssa mm. kurmitustekijöistä ja työssä jaksamisesta. Tarvittaessa vidaan tehdä erillisiä työpaikkaselvityksiä. Kulukiinteistössä tehdään työturvallisuustarkastuksia (AVI). Tarkastus kskee kiinteistöjen, petustiljen ja piha-alueiden turvallisuutta. Tarkastuksessa arviidaan työsujelutimenpiteiden riittävyyttä ja lainmukaisuutta. Valvnnan tavitteena n edistää haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamista sekä lisätä kulutuksen järjestäjän ja tämän edustajien tuntemusta työturvallisuuteen ja työsujeluun liittyvissä asiissa. Pelastuslaitksen järjestämiä paltarkastuksia ja pistumisharjituksia n vähintään vusittain. Harjituksen tulee ajittua ainakin alkusyksyyn, jllin kulussa n uusia ppilaita sekä uusia aikuisia. Kunnan kiinteistötimen kanssa tehdään säännöllisiä katselmuksia kiinteistössä. Epäkhdat kirjataan ja krjataan. Yhteistyö terveysneuvnnan ja terveystiedn petuksen välillä Kuluterveydenhitaja sekä hammashitaja pitävät työaikansa niin salliessa terveystiedn ppitunteja yhteistyössä lukanpettajien kanssa. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
12 Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Peruspetuslain mukaan ppilaan tulee sallistua peruspetukseen, jllei hänelle le erityisestä syystä myönnetty vapautusta (PL 26 ). Kun ppilas n pissa kulusta esimerkiksi sairastumisen vuksi, hultajaa pyydetään ilmittamaan lapsensa pissalsta lukanpettajalle mahdllisimman pian. Aamulla paras tapa ilmittaa pettajalle lapsen sairastumisesta n tekstiviesti. Oppilaan pissalja seurataan Wilman avulla sekä kulussa että ktna. Opettaja kirjaa Wilmaan ppilaan pissalsta tuntimerkinnän. Opettajalle tulee ilmittaa pissaln syy. Js ppilas ei aamulla tule kuluun eikä ppilaan pissalsta le ilmitettu, n lukanpettajan selvitettävä mahdllisimman pian ppilaan pissaln syy, kuitenkin viimeistään ensimmäisen ppitunnin jälkeen. Oppilaan etukäteen tiedssa levaan pissaln tulee pyytää lupa. Lupa antaan Wilmassa levalla pissaln pyyntö ja lupa lmakkeella. Lukanpettaja vi myöntää luvan enintään klmen päivän pissaln ja rehtri yli klmen päivän pissaln. Opetusryhmästä vastuussa levan lukanpettaja seuraa säännöllisesti ppilaiden pissalja. Opettaja puuttuu luvattmiin tai pitkittyneisiin pissalihin seuraavan timintamallin mukaisesti: Oppilaalla n yksikin luvatn pissal tai lukukauden aikana 30 tuntia yksittäisiä pissalja tai esim. pitkittynyt sairaus (yli 5 pv). Lukanpettaja keskustelee esim. puhelimitse hultajan kanssa. Tarvittaessa kysytään lupa knsultida nimellä. Js hultajan kanssa keskustelun jälkeen huli jatkuu tai kasvaa, lukanpettaja knsulti, jk nimellä tai nimettömästi (kuraattri, psyklgi, terveydenhitaja) Js huli edelleen jatkuu tai kasvaa, järjestetään hultajien ja ppilaan kanssa ppilasneuvttelu, jssa vat mukana tarpeelliset taht. Timenpiteet kirjataan, svitaan vastuunjasta ja jatkseurannasta. Js huli edelleen jatkuu tai kasvaa, tehdään lastensujeluilmitus tai arviintipyyntö. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus Jkaisella kuluyhteisön jäsenellä n velvllisuus edistää kaikkien yhteisön jäsenten turvallisuutta. Tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkjen lievittämiseksi tulee kaikkien nudattaa turvallisia työtapja. Mikäli henkilökunta humaa työturvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä, n niistä ilmitettava viipymättä rehtrille. Kulun henkilökunnan n tiedettävä, missä kulun ensiapupisteet sijaitsevat ja ketkä henkilökunnasta vat ensiaputaitisia. Henkilökunnan ensiaputaitja pidetään yllä mm. SPR:n ensiapukulutuksella. Kulun ensiapupisteet vat pettajienhuneessa, esikulun tilissa sekä teknisen työn tilassa. Vaikean tapaturman (esim. tajuttmuus, selvä murtuma, suuri verenvut, paha palvamma) tai sairaskhtauksen sattuessa tarkastetaan, hengittääkö ptilas ja sykkiikö hänen sydämensä, sen jälkeen tehdään hätäilmitus lähimmällä puhelimella aluehälytyskeskukseen (numer 112), alitetaan elvyttäminen ja kutsutaan apua. Lievemmän tapaturman sattuessa ptilas timitetaan tarvittaessa jatkhitn terveydenhitajalle, terveyskeskukseen, hammashitlaan asianmukaisella kulkuneuvlla, pienemmillä ppilailla saattaja mukana. Oppi- Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
13 laan hultajalle ilmitetaan ennen hitn vientiä ja häntä pyydetään ensisijaisesti viemään lapsi jatkhitn. Terveyskeskukseen, hammashitlaan tai ensiapupliklinikalle n ilmitettava tutavasta ptilaasta. Paluukuljetus n myös hulehdittava, js hultaja ei saata lastaan. Yksityiskhtaisemmat hjeet ensiavusta n kirjattu kulun turvallisuussuunnitelmaan. Tupakkatutteiden, alkhlin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Peruspetuslain (628/1998) 29 :n mukaan ppilaalla n ikeus turvalliseen piskeluympäristöön. Tämä edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä kuluyhteisössä. Päihdekasvatuksen tulee lla kk lapsuuden ja nuruuden kestävä ppimisprsessi, jatkum varhaiskasvatuksesta peruskuluun ja lukin sekä ammatilliseen kulutukseen. Peruspetuksen (2004) petussuunnitelman perusteiden mukaan terveystiedn petuksen tehtävänä n edistää ppilaiden terveyttä, hyvinvintia ja turvallisuutta tukevaa saamista. Terveyden edistämiseen ja päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn liittyviä asiita käsitellään petussuunnitelman mukaan ympäristö- ja lunnntiedssa sekä fysiikassa ja kemiassa. Kuluterveydenhulllla n kuluissa merkittävä suus päihteettömyyden edistämisessä. Säännölliset terveydenhitajan tapaamiset antavat hyvän mahdllisuuden ttaa päihteet puheeksi lapsen ikää ja kehitystä vastaavalla taslla. Päihdekasvatuksessa tehdään yhteistyötä erilaisten ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevien yhdistysten tai järjestöjen kanssa. Järjestöt tarjavat esimerkiksi asiantuntijavierailuja, erilaisia timinnallisia päihdehjelmia, kulutusta tai vierailukhteita. Mikäli kulussa nusee esille huli ppilaan mahdllisesta päihteiden käytöstä: Asia tetaan puheeksi ppilaan kanssa. Tiedtetaan ppilaan lukanpettajalle. Otetaan yhteyttä hultajiin. Tiedtetaan asiasta ppilashultryhmän jäseniä. Käynnistetään tarvittavat ppilashulllliset timenpiteet. Kulukuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet Hultajat vat ensisijaisesti velvllisia pastamaan lapsiaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä. Vanhempien n pastettava ja neuvttava ja tarpeen mukaan kuljettava mukana ja saatettava lasta, kunnes hän ppii itse kulkemaan ja humiimaan liikennettä. Kulukuljetuksessa levien lasten hultajat vastaavat siitä, että lapsi pääsee turvallisesti autn ja autsta ktiin. Oppilas n kulun vastuulla nustuaan autsta kuluun ja kulun päättymisestä autn nusuun. Kuljettaja n vastuussa turvallisuudesta linja-autssa ja taksissa. Kuljettajan hjeita pitää nudattaa. Kuljettaja n vastuussa kuljetuksen aikana siitä, että vimassa levia liikennemääräyksiä ja järjestyssääntöjä nudatetaan. Kuljettaja n velvllinen ilmittamaan kululle järjestys- tai turvallisuusngelmista, jtka saavat alkunsa kuljetuksen aikana. Kuljettajan n yhdessä kulun kanssa ratkaistava ngelmat. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
14 5.4.5.3. Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen ja nuren kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi Yksittäisen ppilaan tukemiseksi ktaan tarvittaessa mnialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmä ktaan tapauskhtaisesti ja siihen tarvitaan ppilaan ja hultajan sustumus. Ryhmän jäsenet saavat ttaa vastaan tisiltaan sekä luvuttaa tisilleen sellaisia tietja, jtka vat välttämättömiä yksilökhtaisen piskeluhulln järjestämiseksi ja tteuttamiseksi. Psyklgi, kuraattri ja kuluterveydenhitaja tekevät kahdenkeskistä työtä ppilaan kanssa. Tämä yksilökhtainen ppilashult perustuu aina piskelijan sekä tarpeen niin vaatiessa hänen hultajansa sustumukseen. Lain velvite kiireellisessä tapauksessa mahdllisuus keskusteluun n järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä tteutetaan Pukkilassa siten, että tavittaminen puhelimitse saman päivänä aikana n mahdllista. Akuutit tapaukset hidetaan päivystyksessä. Kuraattri n kululla tavattavissa kerran viikssa, kuluterveydenhitaja yleensä kahdesti viikssa. Kulupsyklgipalveluista vastaa psyklgi Jenni Luukknen (Lahti, Nepsäkki). Perheneuvlapalvelut tarjaa Päijät-Hämeen perheneuvla. Yhteistyö kuluterveydenhulln laajissa terveystarkastuksissa Laajemmat terveystarkastukset tehdään kuluissa 1. ja 5. lukilla. Terveydenhitaja tekee ensin ppilaalle perustarkastuksen. Hultajat kutsutaan myöhemmin lapsensa kanssa kululääkärin ja terveydenhitajan vastaantlle. Oppilaan sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen kulussa Sairauden vaatiman hidn järjestäminen kulussa Oppilaan hultaja vastaa ensisijaisesti sairastuneen lapsen hidsta, sairaanhidn järjestymisestä ja hitn viemisestä. Mikäli ppilas ei tule kuluun eikä hultaja ilmita pissalsta kululle, tulee lukanpettajan selvittää ppilaan pissal mahdllisimman pian. Js ppilas sairastuu kulupäivän aikana, hänet hjataan kuluterveydenhitajalle, jka tarvittaessa ttaa yhteyden ktiin. Js kuluterveydenhitaja ei le tavitettavissa, tetaan yhteys hultajaan. Lapsesta hulehditaan kululla, kunnes hultaja tavitetaan. Hultajan luvalla lapselle vidaan antaa särkylääkettä. Oppilaan pitkäaikaisen sairauden vaatima hit ja lääkitys Timitaan hultajien ja terveydenhulln henkilöstön hjeiden mukaisesti. Erityisrukavalin järjestäminen kulussa Erityisrukavalitdistukset timitetaan kulun keittiöön. Päivähita varten laadittu tdistus uusitaan kulurukailua varten. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
15 Yhteistyö tehstetun ja erityisen tuen, justavan peruspetuksen sekä sairaalapetuksen yhteydessä Yhteistyö tehstetun tuen yhteydessä pedaggisesta arvista sekä ppimissuunnitelmasta vastaa lukanpettaja erityispettajaa knsultiden tarvittaessa arvin ja suunnitelman laatimisessa käytetään myös muiden asiantuntijiden apua, erityisesti js kyseessä n ppilaan hyvinvintiin ja kknaiskehitykseen liittyvät ngelmat tuen tarpeiden selvittämisessä sekä tuen suunnittelussa ja nnistuneessa tteuttamisessa yhteistyö ppilaan sekä hultajan kanssa n välttämätöntä Yhteistyö erityisen tuen yhteydessä Ennen erityistä tukea kskevan päätöksen tekemistä petuksen järjestäjän n kuultava ppilasta ja tämän hultajaa sekä tehtävä ppilaasta pedagginen selvitys. Pedaggisen selvityksen laatimisesta vastaavat lukanpettaja ja erityispettaja. Selvityksen laatimiseen liittyy yleensä yhteistyö erityisesti psyklgin kanssa. Psyklginen lausunt tai muut asiantuntijalausunnt tukevat pedaggista selvitystä ja erityisen tuen päätöksen tekemistä. Laadittu selvitys ppilaan saamasta tehstetusta tuesta ja kknaistilanteesta käsitellään tarpeen mukaan ktussa asiantuntijaryhmässä. Pedaggisen selvityksen perusteella päätäntävallan maava viranmainen tekee hallinnllisen erityisen tuen päätöksen. Päätös tarkistetaan ainakin tisen lukan jälkeen ja ennen seitsemännelle vusilukalle siirtymistä. Selvitykseen phjautuen tehdään ppimissuunnitelmaa laajentaen ja mnipulistaen HOJKS (henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma) Justava peruspetus Pukkilan kunnassa ei tteuteta justavaa peruspetusta. Myöskään yläkulussa Asklassa ei tällä hetkellä le justavan peruspetuksen lukkaa. Yhteistyö sairaalapetuksen yhteydessä Tarvittaessa Pukkilan ppilaiden sairaalapetus järjestetään Kanervikn kulussa Lahdessa. Kulu timii Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Oppilaan siirtyessä sairaalapetukseen tehdään sairaalakulun kanssa yhteistyötä, jtta ppilaan kulunkäynti visi jatkua mahdllisimman saumattmasti sairaalakulussa. Samanlainen yhteistyö n tärkeää myös ppilaan palatessa takaisin ktikuluun. Oppilashulln tuki kurinpitrangaistuksen tai petuksen sallistumisen epäämisen yhteydessä Oppilaan määrääminen surittamaan ktitehtäviään kulupäivän jälkeen Ktitehtävänsä laiminlyönyt ppilas vidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvnnan alaisena surittamaan tehtäviään. Asiasta päättää lukan pettaja. Hultajaa infrmidaan ja svitaan käytänteistä Asia kirjataan. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
16 Lukasta pistaminen lpputunnin ajaksi Opetusta häiritsevä ppilas vidaan määrätä pistumaan jäljellä levan ppitunnin ajaksi lukkahuneesta tai muusta tilasta, jssa petusta annetaan, taikka kulun järjestämästä tilaisuudesta. Vastarintaa tekevän ppilaan pistamisessa vidaan käyttää välttämättömiä vimakeinja. Oppilasta khtaan käytettyjen vimakeinjen tulee aina lla ikeassa suhteessa tavitteeseen nähden eli tavite n pyrittävä saavuttamaan lievintä mahdllista vimaa käyttäen. Oppilas viedään valvttuun tilaan. Hultajalle ilmitetaan lukasta pistamisesta. Asia kirjataan. Opetukseen sallistumisen epääminen jäljellä levan työpäivän ajaksi Oppilaan sallistuminen petukseen vidaan evätä enintään jäljellä levan työpäivän ajaksi, js n lemassa vaara, että tisen ppilaan taikka kulussa tai muussa petustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii ppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuksi taikka petus tai siihen liittyvä timinta vaikeutuu khtuuttmasti ppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuksi. Vastarintaa tekevän ppilaan pistamisessa vidaan käyttää välttämättömiä vimakeinja. Oppilasta khtaan käytettyjen vimakeinjen tulee aina lla ikeassa suhteessa tavitteeseen nähden eli tavite n pyrittävä saavuttamaan lievintä mahdllista vimaa käyttäen. Asiasta päättää rehtri. Oppilasta ei saa jättää ilman valvntaa. Vanhempien luvalla ppilas vi mennä itse ktiin. Asiasta ilmitetaan hultajille. Asia kirjataan. Opettajan vimakeinjen käyttö Kiinnipidsta rajaamismenetelmänä vidaan spia hultajien kanssa, mikäli sen katstaan levan tarpeen lapsen aggressiivisen käytöksen lpettamiseksi. Opettajan käyttämien vimakeinjen tulee mahdllisuuksien mukaan lla lunteeltaan passiivisia, esim. ppilaan kiinnipitäminen tiukassa tteessa, kunnes hän rauhittuu. Vimakeinjen käyttöön mahdllisesti jutuva henkilöstö pastetaan käyttämään tteita ikein ja turvallisesti. Vimakeinjen käyttöön turvautuneen pettajan tai rehtrin tulee aina laatia kirjallinen selvitys tapahtuneesta. Js ppilas karkaa kulusta, ilmitetaan asiasta hultajalle. Js karkaava ppilas n vaarallinen itselleen tai muille, sitetaan hätäkeskukseen 112. Rehtri tai hänen määräämänsä viranhaltija ilmittaa ppilaan petukseen sallistumisen epäämisestä lppupäivän ajaksi ssiaalityöntekijälle sekä kuraattrille. Oppilaalle järjestetään tarvittava ppilashult ppilaan tueksi kttavassa mnialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmässä laaditaan suunnitelma ppilashulln palvelujen järjestämisestä ppilaalle. Suunnitelma tehdään yhdessä ppilaan ja hänen hultajiensa kanssa. Kasvatuskeskustelu/jälki-istunt Opetusta häiritsevä, kulun järjestystä rikkva tai vilpillisesti menettelevä tai muita epäkunniittavasti khteleva ppilas vidaan ensisijaisena timenpiteenä määrätä sallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu vidaan järjestää kerralla tai useammassa sassa kulupäivän aikana tai sen ulkpulella. Kasvatuskeskustelusta päättää kulun pettaja tai rehtri. Keskustelu tapahtuu useimmiten man lukanpettajan kanssa. Keskustelusta ilmitetaan ppilaan hultajille. Hultajalle varataan mahdllisuus sallistua keskusteluun. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
17 Keskustelu kirjataan. Oppilas vidaan myös määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntn. Jälki-istunt n tarkituksenmukaista järjestää samana päivänä kun se määrätään. Asiasta päättää jälki-istuntn jhtaneen tilanteen havainnut pettaja. Oppilasta n kuultava ja asiasta n ilmitettava hultajalle. Asia kirjataan. Kasvatuskeskustelua ja jälki-istunta vidaan käyttää yhdistettynä. Js kasvatuskeskustelu jatkuu jälki-istunnlla, aikuisen n ltava paikalla. Jälki-istunnssa vidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä ja harjituksia. Oikeus ttaa haltuun esineitä tai aineita Rehtrilla tai kulun pettajalla n yhdessä tai erikseen ikeus työpäivän aikana ttaa haltuunsa kielletty esine tai aine tai jku muu petusta tai ppimista häiritsevä esine tai aine. Esineen tai aineen haltuun ttamisessa n ikeus käyttää sellaisia välttämättömiä vimakeinja, jita vidaan pitää pulustettavina ppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kknaisarviinti humin ttaen. Oikeus tarkastaa ppilaan tavarat Kielletyn esineen tai aineen haltuun ttamiseksi kulun pettajalla ja rehtrilla n työpäivän aikana ikeus tarkastaa ppilaan mukana levat tavarat, ppilaan hallinnassa levat kulun säilytystilat ja päällisin pulin hänen vaatteensa. Varmuuden vuksi ja ennakiden ei saa tarkastaa. Tarkastuksen syy n ilmitettava ppilaalle ennen tarkastusta. Tarkastajan n ltava samaa sukupulta kuin tarkastettava. Mukana tulee lla lisäksi tinen täysiikäinen kulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tämä henkilö vi lla hänen valitsemansa, mikäli tämä n paikalla. Js turvallisuuden kannalta n ehdttman välttämätöntä, vidaan tästä säännöstä piketa. Tarkastuksen saa tehdä vain päällisin pulin tunnustellen. Ihn ja vaatetuksen välistä alueen vi tarkastaa vain pliisi. Haltuuntn ja tarkastamisen yleiset periaatteet Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ttaminen tulee kirjata. Vimakeinihin turvautuneen pettajan tai rehtrin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta petuksen järjestäjälle. Haltuun tettu esine tai aine luvutetaan ppilaalle ppitunnin tai kulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Js n tdennäköistä, että häirintä ppitunnin jälkeen jatkuu, luvutetaan häirintään käytetty esine tai aine viimeistään työpäivän päättyessä. Kielletyt esineet tai aineet luvutetaan ppilaan hultajalle. Js ppilaalla tai hultajalla ei lain mukaan le ikeutta pitää em. esineitä tai aineita hallussaan, luvutetaan ne pliisille. Js hultaja ei nuda esinettä tai ainetta klmen kuukauden kuluttua haltuuntsta, se vidaan tdisteellisesti hävittää. Hävittäminen ja luvuttaminen kirjataan. Oppilaan tekemän vahingn krvaaminen Js ppilas n liannut tai stkenut kulun maisuutta tai tilja, hänet vidaan määrätä puhdistamaan jälkensä tai uudelleen järjestämään tilat. Tehtävä n suritettava valvtusti. Tehtävä saa kestää enintään kaksi tuntia. Asiasta ilmitetaan hultajalle. Asia kirjataan. Kirjallinen varitus Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
18 Js ppilas häiritsee petusta, rikk kulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy epäasiallisesti kasvatuskeskustelujen ja/tai jälki-istuntjen jälkeenkin, hänelle vidaan antaa kirjallinen varitus. Kirjallisen varituksen antamisesta päättää rehtri. Oppilaalle ja hänen hultajalleen varataan mahdllisuus tulla kuulluiksi. Oppilaalle järjestetään tarvittava ppilashult ppilaan tueksi kttavassa mnialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmässä laaditaan suunnitelma ppilashulln palvelujen järjestämisestä ppilaalle. Suunnitelma tehdään yhdessä ppilaan ja hänen hultajiensa kanssa. Kulusta erttaminen määräajaksi Js ppilas kirjallisen varituksen saatuaankin jatkaa epäasiallista käyttäytymistä, hänet vidaan erttaa kulusta määräajaksi. Erttaminen n mahdllista enintään klmeksi kuukaudeksi. Erttamisesta päättää kunnanhallituksen alainen yksilöjast. Timenpiteeseen syynä leva tek tai laiminlyönti n yksilöitävä. Oppilaalle ja hänen hultajilleen varataan mahdllisuus tulla kuulluiksi. Oppilaalle järjestetään tarvittava ppilashult ppilaan tueksi kttavassa mnialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmässä laaditaan suunnitelma ppilashulln palvelujen järjestämisestä ppilaalle. Suunnitelma tehdään yhdessä ppilaan ja hänen hultajiensa kanssa. Opetuksen järjestäjän n hulehdittava, että ppilas ei erttamisen aikana jää jälkeen petuksesta. Määräaikaisesti ertetulle ppilaalle laaditaan petussuunnitelmaan perustuva henkilökhtainen suunnitelma, jnka mukaan petus tteutetaan ja ppimista seurataan. Tämän suunnitelman laadinnasta vastaa kulun rehtri. Opiskelun aikataulu, sisällöt ja tteuttamistavat suunnitellaan ppilaan ja hultajan kanssa yhteistyössä. Asiantuntijaryhmän kkaminen ja sustumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä ppilasta kskevan asian käsittelyssä Kun llaan hulissaan yhden ppilaan hyvinvinnista tai terveydestä, hänen tuekseen vidaan kta hultajan sustumuksella asiantuntijaryhmä. Ryhmän kknpan perustuu ppilaan ja tarvittaessa hänen hultajansa sustumukseen. Ryhmän kkaa se petushenkilöstön tai ppilashulln palveluiden edustajan jlle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, jka kirjaa tiedt ppilashultkertmukseen (ks. seuraava khta). Yksittäisen piskelijan asian käsittelyyn saavat sallistua vain ne, jiden piskeluhultn liittyviin tehtäviin käsiteltävä asia välittömästi kuuluu. Rehtri ei le välttämättä mukana näissä ryhmissä. Tarvittaessa hän saa tieta vastuuhenkilöltä petuksen järjestämiseen. Oppilashultkertmusten laatiminen ja säilytys Mnialaisessa ppilashulttyössä kirjataan erikseen ppilashultryhmän timinta ja yksittäistä ppilasta kskeva ppilashulttyö. Kirjaaminen n keskeinen sa suunnitelmallista ppilashulttyötä sekä sen seurantaa ja arviintia. Oppilashultryhmän timinnan salta kirjataan kkusmuistin kkuksen asialistan mukaan yleisen ja ehkäisevän ppilashulttyön tteuttamiseksi svitut timenpiteet ja vastuuhenkilöt. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!
19 Yksittäistä ppilasta kskeva ppilashulttyö timenpidesuunnitelmineen kirjataan aina. Kirjaukset tehdään jk erilliseen ppilashultkertmukseen, pedaggiseen arvin tai selvitykseen, ppimissuunnitelmaan tai HOJKSaan. Kirjaajana timii kussakin tilanteessa erikseen valittu henkilö. Yksittäisen ppilaan asiita kskevista kirjauksista sekä kululle tiedksi timitetuista asiakirjista mudstuu aikajärjestyksessä etenevä ppilashultkertmus. Oppilashultkertmukset mudstavat ppilashultrekisterin. Rekisterin vastuuhenkilönä timii erityispettaja. Yksittäisen ppilaan tueksi ktun mnialaisen asiantuntijaryhmän jäsenet vivat perehtyä ppilashultkertmukseen siinä määrin, kun se n välttämätöntä ppilashulttyön krdinimiseksi tai mien työtehtävien hitamiseksi. Kulun muille työntekijöille välitetään tieta siltä sin kuin ppilaan asian käsittely heille kuuluu ja n petuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä. Kulukiusaamisen selvittelytyö kirjataan aina tarkitusta varten levalle lmakkeelle. Oppilashultrekisteri sekä muut ppilashulln asiakirjat säilytetään lukitussa kaapissa sekä luettelmudssa että sähköisesti. Oppilaan tuen lmakkeet vat lisäksi tallennettuina Wilmassa. Yhteistyö kulun ulkpulisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuristimi, lastensujelu, erikissairaanhit ja pliisi Nuristimi Nuris- ja liikuntapalvelut vat mukana mnissa kulun järjestämissä tapahtumissa. Nurispalvelujen salta yhteistyö lisääntyy kuudennella lukalla tavitteena varmistaa mahdllisimman sujuva ja turvallinen siirtymä yläkuluun Asklaan. Lastensujelu Kulun pettajat ja muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset timivat lastensujelulain määrittämän ilmitusvelvllisuuden mukaisesti. Ilmitusvelvllisuudella tarkitetaan kulun henkilökunnan velvllisuutta ilmittaa ssiaalihullsta vastaavalle kunnan timielimelle, mikäli he vat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jnka hidn ja hulenpidn tarve, kehitystä vaarantavat lsuhteet tai ma käyttäytyminen edellyttää lastensujelun tarpeen selvittämistä. (Lastensujelulaki 25 ) Yhteistyötä lastensujelun kanssa tehdään yksittäisten ppilaiden asiissa yhteisesti svituissa neuvtteluissa ja kulupalavereissa. Lisäksi kulukuraattri ja -psyklgi tekevät yhteistyötä lastensujelun kanssa. Erikissairaanhit Oppilashulln erityispalveluista vastaa Päijät-Hämeen ssiaali- ja terveysyhtymä. Oppimisvaikeuksiin liittyvät tutkimukset tekee psyklgi Jenni Luukknen, jka myös timii ppilashultryhmässä. Perheneuvlapalvelut järjestää Päijät-Hämeen perheneuvla. Pliisi Pukkilalla n yksi nimettyä lähipliisi. Häneltä tivtaan virka-apua ennaltaehkäisevään työhön, esim. ppitunteja liikenne-, päihde- ja laillisuuskasvatukseen liittyen. Lisäksi pliiseja kutsutaan mukaan mm. erilaisiin teemapäiviin. Pliisilta pyydetään asiantuntijaknsultaatita kulun tarvitsemissa turvallisuuteen liittyvissä ngelmatilanteissa. Väkivaltatilanteet ilmitetaan pikkeuksetta pliisille. Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle!