22.11.2013 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIRKKOLAHTI II ASEMAKAAVAN MUUTOS 85. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIHIN 202, 349 ja 350 JA SEKÄ VIRKISTYS-, VESI-, VENESATAMA- JA KATUALUEILLE Kaavatunnus 85:007 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Keski-Suomen maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta lukuun ottamatta Kirkkolahden pohjukkaa. Ympäristöministeriö on hyväksynyt maakuntakaavan 14.4.2009. Korpilahden oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty 10.3.1980. Kaavassa alueella on pientalojen, asuin- ja liikerakennusten sekä lomarakennusten aluetta. Lisäksi yleiskaavaan on merkitty virkistysaluetta ja uimaranta-aluetta. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tehdään tarvittavat yleiskaavatasoiset selvitykset asemakaavoituksen yhteydessä. Alueen asemakaava (Tähtirinteen asemakaava) on hyväksytty 4.5.1989. Muutosalueella on kaksi KL-1 korttelia, yksi rivitalokortteli, yksi lomaasuntotontti, venesatama-alue sekä virkistys-, katu- ja vesialuetta. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustan vieressä Kirkkolahden etelä-, ja lounaisrannan lähiympäristössä. Alue sijoittuu Tähtiniemeen vievän tien ja Päijänteen rannan väliin. Etäisyys Jyväskylän kaupungin keskustaan on n. 30 km. Alueelle laadittiin Kirkkolahden asemakaavaehdotus, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 6.6.2011. Kaupunginvaltuuston päätös kuitenkin kumoutui asemakaavan hyväksymistä koskevan valituksen vuoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksellä 28.6.2012. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Kaavan laatimisesta kerrotaan kaavoitusohjelmassa 2013-2015. Asemakaavan muuttamisessa tavoitteena on mahdollistaa asuinpientalojen rakentaminen pääosin kaupungin maalla olevien toteutumattomien liike- ja rivitalotonttien tilalle. Lisäksi tavoitteena on turvata luontoselvityksissä esille nousseet luontoarvot ja turvata virkistysalueiden ja -reittien säilyminen alueella. Tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. Suunnittelun kohteena oleva alue on Jyväskylän kaupungin sekä yksityisen maanomistajan omistuksessa. Ote ajantasa-asemakaavasta KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
85:007 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 (2) Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Tehtyjä luontoselvityksiä: Alueelle on tehty vuonna 2008 liito-orava- ja luontoselvitys. Asemakaavan muutosalueella sijaitsee liito-oravien mahdollisia kulkureittejä. V. 2008 valmistuneen pienvesiselvityksen perusteella Kirkkolahden alueella sijaitsee kolme purouomaa. Uomista yksi sijoittuu asemakaavan muutosalueen länsireunaan. Tehtyjä suunnitelmia: V. 2008 valmistui Kirkkolahden eteläpuolisille, kevyen liikenteen sillan lähialueille idealuonnos asemakaavoituksen pohjaksi. Kaava-alueelle on tehty viheryleissuunnitelma vuosina 2008-2009. Alueelle on v. 2011 laadittu rakentamistapaohje (Arkkitehdit M3 Oy), jota on kaavamuutoksen laatimisen aikana päivitetty v. 2013. Suunnittelualueen nykytilanne: Nykytilassaan alue on yhtä loma-asuinrakennusta sekä vanhaa riihirakennusta lukuun ottamatta rakentamaton. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,4 hehtaaria. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää yksityisen maanomistajan omistaman alueen osalta maankäyttösopimusta. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Maankäyttö Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Keski-Suomen museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö Elenia Oy Keski-Suomen ELY / ympäristö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta on järjestetty MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken 26.3.2013. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset virkistysalueisiin ja yhteyksiin - vaikutukset luontoon - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Asemakaavan laatimisen lähtötiedoiksi laaditaan seuraavia lisäselvityksiä: - lähiympäristösuunnitelman päivitys - luontoselvityksen päivitys - liikenteen ja kunnallistekniikan tarkastelu - meluselvitys Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
85:007 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 (3) 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2013) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehden kaavoituskatsauksessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2013) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät 2014) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyy ja asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Nana Pentti, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut/ Kaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5043 sähköposti etunimi.sukunimi@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta. Hyväksymisvaihe (kesä 2014) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 16.05.2014 85. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 202, 349 JA 350 SEKÄ VIRKISTYS-, VESI-, Kaavan nimi VENESATAMA- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Korpilahti, Kirkkolahti II) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 20.02.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 85:007 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,4495 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 5,4495 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5,4495 100,0 5035 0,09 0,0000 1556 A yhteensä 1,7943 32,9 5035 0,28 1,3308 3876 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1,4061-2109 T yhteensä V yhteensä 1,0618 19,5 0,1421 R yhteensä -0,1408-211 L yhteensä 1,1493 21,1-0,1192 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 1,4441 26,5 0,1932 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5,4495 100,0 5035 0,09 0,0000 1556 A yhteensä 1,7943 32,9 5035 0,28 1,3308 3876 AR -0,4635-1159 AO 1,7943 100,0 5035 0,28 1,7943 5035 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1,4061-2109 KL-1-1,4061-2109 T yhteensä V yhteensä 1,0618 19,5 0,1421 VL 0,4702 44,3 0,4702 VL-1 0,5916 55,7-0,3281 R yhteensä -0,1408-211 R -0,1408-211 L yhteensä 1,1493 21,1-0,1192 Kadut 0,9978 86,8 0,3468 Kev.liik.kadut 0,1515 13,2 0,0000 LV -0,4660 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 1,4441 26,5 0,1932 W 1,4441 100,0 0,1932
K O R P I L A H T I K I R K K O L A H D E N E T E L Ä P U O L I A O - t o n t i t YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset piha-alueet sijoittuvat suojaisasti rakennusvyöhykkeen toiselle puolelle. R A K E N T A M I S T A P A O H J E Arkkitehdit M3 Oy Päivitys 12.11.2013/ 12.5.2014 (Jyväskylän kaupunki/ Kaavoitus) Alue sijoittuu melko jyrkkään rinteeseen, jossa korkein kohta alueen sisällä on yli 20 metriä järven rantaviivaa ylempänä. Pientalojen sisäänkäynti tapahtuu lähtökohtaisesti n. 40-50 cm latulinjan tason yläpuolelta ja korkeusvaihtelut rajoittuvat tonttien sisälle. Kadusta katsottuna alarinteen puoleisten pientalojen tontit jatkuvat rantaan asti, jonne voidaan sijoittaa jokaiselle omat venelaiturit ja pienet rantasaunat. Ylärinteen puoleisten pientalojen pihat sijoittuvat rakennusten eteläpuolelle. sivu 1/4
Kirkkolahti II asemakaava Rakentamistapaohje Jyväskylän kaupunki/ Kaavoitus 12.11.2013/1 2.5.2014 KATUTILA JA PYSÄKÖINTI Turvallisen liikenteen takaamiseksi pientalojen ja tonttikadun väliin on rajattu suojavyöhyke, jonne ei saa sijoittaa näkemäesteitä, kuten korkeaa kasvillisuutta. Suojavyöhykettä läpäisevät ainoastaan pientalojen tonttiliittymät, leveydeltään maksimissaan 6 metriä. Jokaisella pientalolla on tontillaan kaksi autopaikkaa, joko tallissa tai katoksessa. Jätehuoltoa varten toteutetaan autotallin / -katoksen yhteyteen tila, johon jäteastiat voidaan sijoittaa siten että ne eivät näy kadulle, mutta ovat helposti saavutettavissa. PIHAT Jyrkistä korkeusvaihteluista johtuen pihoille joudutaan järjestämään porrasyhteyksiä. Jokaiselle pihalle vapaasti suunniteltavat ja sijoitettavat porrasyhteydet ja suorakulmaiset terassitasot luovat jokaiselle pihalle oman ilmeensä ja toisaalta yhtenäistävät aluetta. Alarinteen puoleisten pientalojen pihat päättyvät rantaviivaan, mikä mahdollistaa oman pienen venelaiturin. Ylärinteen puoleisilla tonteilla voidaan oleskeluterassi sijoittaa autotallin katolle. Pihoja tulee rajata toisistaan istutuksilla. 2 / 4
Kirkkolahti II asemakaava Rakentamistapaohje Jyväskylän kaupunki/ Kaavoitus 12.11.2013/1 2.5.2014 Arkkitehdit M3 Oy 2008 RAKENNUKSET Pientalojen pohjamuodon tulee olla selkeä. Pientalojen väliin jäävä tila täydennetään autotallin ja katoksen avulla siten, että erilliset pientalot ja niiden autotallit ja katokset rajaavat katutilaa. Pientalot sijoittuvat tontin koillis- tai itäreunaan, jolloin yksityinen piha sijoittuu aina lounaan tai etelän puolelle. JULKISIVUT Rakennuksen julkisivut ovat selkeitä pintoja, joita rikkovat ainoastaan ikkuna-aukoista yhdessä mahdollisten, harmaasävyisten levypintojen kanssa muodostetut kentät. Rakennusten yleisilme tulee olla moderni. Rakennusten julkisivuissa tulee olla puuverhous pääjulkisivumateriaalina. Pintakäsittelynä puuverhoukselle tulee olla punamultamaali. Mahdollisia värisävyjä ovat esimerkiksi punaokra, italianpunainen tai faluninpunainen. Ylärinteen pientaloihin on mahdollista tehdä autotallien ja katosten päälle sijoittuvia terasseja, mikä vaatii kaiteen terassin pihakadun puoleiselle sivulle. KATOT Rakennusten katemateriaalina tulee olla keskiharmaa tai tumma huopa- tai peltikate. Päärakennusten kattojen tulee olla yksinkertaisia, symmetrisiä, pihakatua vasten poikkisuuntaisia harjakattoja, joiden kattokulma vaihtelee välillä 1:2-1:3. Autotallien ja katosten katot tulisivat olla tasakattomaisia tai loivia (kaltevuus noin 1:20) pulpettikattoja. Räystäät tulee toteuttaa ilmeeltään kevyinä. Vesikourut ja syöksytorvet tulee toteuttaa katon sävyyn. 3 / 4
Kirkkolahti II asemakaava Rakentamistapaohje Jyväskylän kaupunki/ Kaavoitus 12.11.2013/1 2.5.2014 Periaateleikkaus Kirkkolahti II alueelta VALAISTUS ULKOVALAISTUKSEN PERIAATTEET, YLEISOHJE Kaava alueelle tulee pihasuunnittelun yhteydessä toteuttaa ulkovalaistussuunnitelma, joka noudattaa tässä kuvattuja valaistusperiaatteita. Suunnitelman toteuttaa kohteen sähkösuunnittelija ja se hyväksytetään rakennusvalvonnassa. PIHAVALAISTUS JA KIINTEISTÖN VALAISTUS Ulkovalaistuksen tavoitteena on mahdollistaa alueen käytettävyys lisäämällä alueen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Valaistus on häikäisemätöntä ja valo suuntautuu alas, pois ikkunoista. Julkisivuvalaistusta ei suositella. Piha alueen valaistus toteutetaan ja mitoitetaan käyttötarkoituksen mukaan. Sisäänkäynnit ovat tehokkaimmin valaistuja, sitten oleskelu ja leikkialueet, ulkoportaat, pyörien sekä autojen säilytys. Tontin sisäiset kulkuväylät ja ranta alue ovat vain tarvittaessa valaistu ja silloinkin hyvin himmeästi ja häikäisemättömästi. Laiturille ei suositella valaistusta lainkaan (häikäisy). Valon väri sopii rakennusten punaiseen sävyyn eli on lämmin valkoinen (3000K) ja värintoistoltaan hyvä (>80 Ra). Valaisimet ovat valonjaoltaan kohteeseen soveltuvia ja häikäisemättömiä ja valo suuntautuu pääosin alaspäin. Opaalipintaisia valaisimia ei sovi käyttää pylväissä, pollareissa, seinällä tai ovikatoksissa. Valaisinkalusteiden tulee olla väritykseltään ympäristöön sopivia. Kohdevalaistusta voidaan käyttää korostamaan erityisiä viheraiheita tai muita rakenteita, mutta valo tulee silloin suunnata tarkasti vain kohteeseen eikä se saa aiheuttaa häikäisyä tai valosaastetta. KATUVALAISTUS Alueen halki kulkevan yleisen pihakadun valaistus toteutetaan puistomaisella valaisimella. LISÄTIETOA Kaupungin valaistuskoordinaattori avustaa kaikissa valaistusasioissa. 4 / 4