Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys. Uusimaa2019 hanketoimisto Olavi Liljemark

Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys Uusimaa2019 hanketoimisto Olavi Liljemark 29.6.2018

Uusimaa2019 hanke Liljemark Olavi: Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys Uusimaa2019 hanketoimisto Pelastustoimi Kesäkuu 2018 ------------------------------------------------------------------------------------------------------- Hallitusohjelman mukaisesti pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat jatkossa 18 maakuntaa nykyisten 22 pelastusalueen sijaan. Pelastustoimen uudistus on kytketty myös soteuudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallituksen linjausten mukaisesti kaikki 18 maakuntaa vastaavat ensihoidon järjestämisestä. Osana maakuntauudistusta Uudenmaan maakuntaan perustetaan maakunnan turvallisuustoimialasta ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vastaava yksikkö sekä pelastusliikelaitos, joka muodostetaan fuusioimalla nykyiset neljä maakunnassa toimivaa pelastuslaitosta yhdeksi Uudenmaan pelastusliikelaitokseksi. Uudistuksen valmistelun yhteydessä Uusimaa2019 hankkeessa toteutetaan 15.3.- 1.7.2018 välisenä aikana pelastuslaitosten fuusion toteuttamisen valmistelua koskeva esiselvitys. Esiselvityksessä selvitetään muodostettavan uuden pelastusliikelaitoksen organisoinnin, johtamisen ja hallinnon vaihtoehtoiset mallit fuusioitaessa Uudenmaan nykyiset neljä pelastuslaitosta yhdeksi Uudenmaan maakunnan pelastusliikelaitokseksi sekä arvioidaan mallien vahvuudet ja heikkoudet pelastuslaitoksen palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä pelastusliikelaitoksen talouden kannalta. Esiselvityksen tekijä on velvoitettu toimimaan kiinteässä yhteistyössä maakunnan turvallisuustoimialasta ja pelastuspalvelujen järjestämisestä sekä sotepalvelujen järjestämisestä vastaavien yksikköjen valmistelijoiden sekä erityisesti maakunnan nykyisten neljän pelastuslaitoksen kanssa. Fuusioimalla Uudenmaan alueen nykyiset neljä pelastuslaitosta yhdeksi Uudenmaan pelastusliikelaitokseksi muodostuu kokoluokaltaan merkittävä pelastuslaitos suhteessa valtion ylläpitämiin rajavartiolaitoksen ja poliisin toimintoihin. Sisäisen turvallisuuden toimijana Uudenmaan pelastusliikelaitoksen merkitys ulottuisi myös pohjoismaiselle tasolle nykyistä laajemmin. Keskeinen sijainti ja pelastuslaitoksen kokoluokka mahdollistaa myös koottujen kansallisten palveluiden sijoittamisen Uudenmaan pelastusliikelaitoksen vastattavaksi, joka edelleen vahvistaisi monimuotoista palvelutarjontaa. Henkilöstön osalta uudistus mahdollistaa aiempaa monipuolisemman ammatillisen osaamisen ja urakehityksen sekä lisää osaltaan uusien alalle hakeutuvien henkilöiden mielenkiintoa Uudenmaan pelastusliikelaitoksen eri tehtäviin. Siirtymäkauden aikana palvelutuotanto tulisi organisoida palvelualueisiin, jotka pohjautuvat nykyisiin neljään pelastusalueeseen. Siten voidaan varmistaa maakuntastrategian mukainen turvallinen siirtymä ilman, että siihen sisältyy aluemuutoksista johtuvia riskejä. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa muun muassa koko Uudenmaan kattavien keskitettyjen yhteispalvelujen kautta. Lisäksi koko maakunnan kattavaa pelastusaluetta johdettaisiin yhdenmukaisten periaatteiden ja toimintamallien pohjalta, mikä näkyisi esimerkiksi yhdenmukaisesti suoritettavien palotarkastusten ja rakentamisen ohjauksen kautta. 2

SISÄLLYS 1. Uudenmaan pelastuslaitoksen fuusion esiselvitys 1.1 Esiselvityksen tavoitteet ja sisältö 6 2. Pelastustoimeen vaikuttavat strategiat 2.1 SM Pelastustoimen strategia 6 2.2 Pelastustoimelle asetetut kansalliset tavoittteet 6 2.3 Uudenmaan maakunnan strategia 7 3. Pelastustoimen päätöksenteko ja tehtävät 3.1 Tehtäväjako VN, SM, MK, PL 8 4. Selvitystyön keskeiset yhteistyötahot 4.1 Yhteistyötahot 9 4.2 Valmistelun sisäinen ohjausryhmä 9 4.3 Turvallisuuspalveluiden koordinaatioryhmä 9 5. Uudenmaan pelastuslaitosten nykytila 5.1 Helsingin pelastuslaitos 10 5.2 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 11 5.3 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 12 5.4 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 12 5.5 Uudenmaan pelastuslaitosten kokonaisresurssit 13 5.6 Uudenmaan pelastuslaitosten kaluston laskennallinen uushankinta-arvo 14 5.7 Selvitys pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen toteutumisesta 2013-2016 14 5.8 Pelastuslaitosten vuorotyön työaikajärjestelmä 15 6. Fuusion toteuttamiseen vaikuttavien keskeisten tekijöiden tilannekuvat 6.1 ICT palvelujen tilannekuva 17 6.2 Valtion tuottamat ICT palvelut maakunnalle 17 6.3 Maakunnan tuottamat ICT palvelut pelastusliikelaitokselle 18 6.4 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset ICT palvelut 18 6.5 Pelastusliikelaitoksen ICT palvelujen siirto 18 6.6 Arvio ICT palvelujen toteuttamisesta 19 7. TAHE palvelujen tilannekuva 7.1 Palvelukeskuksen tuottamat taloushallinnon palvelut pelastusliikelaitokselle 19 7.2 Palvelukeskuksen tuottamat henkilöstöhallinnon palvelut pelastusliikelaitokselle 20 7.3 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset TAHE palvelut 20 7.4 Arvio TAHE palveluiden toteuttamisesta 20 8. HR palveluyksikön tilannekuva 8.1 Maakuntakonsernin HR- palveluyksikön tuottamat henkilöstöjohtamisen palvelut pelastusliikelaitokselle 20 8.2 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset HR palvelut 21 3

8.3 Arvio HR palvelujen toteuttamisesta 21 9. Maakuntien tilakeskus tilannekuva 9.1 Uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet 22 9.2 Maakuntien tilahallinnon keskeiset tehtävät 22 9.3 Maakuntien tilakeskuksen henkilöstö ja tehtävät 22 9.4 Uudenmaan maakunnan tilahallinto maakunnan näkökulma 23 9.5 Uudenmaan tilahallinnon tuottamat palvelut pelastusliikelaitokselle 23 9.6 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset tilapalvelut 23 9.7 Arvio maakunnan tilakeskuksen toteutuksesta 24 10. Ensihoitopalvelut tilannekuva 10.1 Ensihoitopalvelut nykytila 24 10.2 Arvio ensihoitopalveluja koskevasta muutoksesta 25 11. Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset yhteispalvelut yhteenveto 11.1 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset ICT palvelut 25 11.2 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset TAHE palvelut 26 11.3 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset HR palvelut 26 11.4 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset tilapalvelut 26 12. Pelastuslaitosten nykyisistä ylläpidettävistä sisäisistä palveluista muodostettavat yhteiset hallinnon tukipalvelut 12.1 Hallinnon tukipalvelut 26 12.2 Sisäiset TAHE palvelut 27 12.3 Sisäiset HR palvelut 27 12.4 Sisäiset ICT palvelut 28 12.5 Sähköinen asiointi 28 12.6 Helsingin pelastuslaitoksen osaamiskeskus OSKE 28 13. Pelastusliikelaitoksen muut sisäiset yhteispalvelut 13.1 Varautuminen, väestönsuojelu ja vaativat asiantuntijatehtävät 29 13.2 Tilannekeskuspalvelut TIKE, JOKE 29 13.3 Pelastustoiminnan johtamispalvelut 30 13.4 Hankintapalvelut 31 13.5 Tekniset palvelut 31 13.6 Sisäiset tilapalvelut 32 13.7 Sopimuspalokunnat 32 13.8 Yleiset väestönsuojat 33 14. Pelastusliikelaitoksen siirtymäkauden hallinnollinen organisaatio 14.1 Yhteispalveluiden määrittely 33 14.2 Hallinnon ohjaus 35 14.3 Pelastusliikelaitoksen talous ja investoinnit 36 14.4 Painelaskelma 37 15. Pelastuslaitosten fuusion keskeiset muutokset palvelutoiminnan tavoitteissa ja palvelurakenteessa 15.1 Hallinnon sisäiset tukipalvelut 38 15.2 Pelastustoiminnan sisäiset yhteispalvelut 39 4

16. Maakunnan hallintosääntö 16.1 Järjestäjän ja tuottajan erottaminen 39 16.2 Pelastusliikelaitoksen hallinnon perustaminen 40 16.3 Pelastusliikelaitoksen johtajan valinta 40 16.4 Palvelualueiden johtajat (4), henkilöstöpäällikkö, talouspäällikkö 41 16.5 Siirtymävaihe ja siirtymävaiheen jaksotus 41 16.6 Siirtymävaiheen varmennus 41 17. Erilliset selvityshankkeet 17.1 Selvitys tilannekeskuksen toimintojen sijoituksesta 42 17.2 Selvitys nykyisestä asemaverkostosta 42 17.3 Selvitys sopimuspalokuntien palokuntasopimuksista 42 18. Käsittely Uudenmaan maakuntaliiton Uusimaa2019 hankkeen elimissä 18.1 Selvityshankkeen käsittely 42 19. Johtopäätökset 19.1 Kokoava tarkastelu 42 19.2 Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion vaikutukset 45 5

JOHDANTO 1. Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys 1.1 Esiselvityksen tavoitteet ja sisältö Esiselvityksessä selvitetään muodostettavan uuden pelastusliikelaitoksen organisoinnin, johtamisen ja hallinnon vaihtoehtoiset mallit fuusioitaessa Uudenmaan nykyiset neljä pelastuslaitosta yhdeksi Uudenmaan maakunnan pelastusliikelaitokseksi sekä arvioidaan mallien vahvuudet ja heikkoudet pelastuslaitoksen palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä pelastusliikelaitoksen talouden kannalta. Selvityksen perusteella laaditaan esitys maakunnan pelastuslaitoksen organisoinnin ja johtamisen malliksi sekä sen toteuttamisen aikatauluksi. Esitykseen sisällytetään realistiset ICT muutossuunnitelmat yhdessä Uusimaa2019 hankeen kanssa sekä keskeiset muutokset palvelutoiminnan tavoitteissa ja rakenteissa. Lisäksi tehdään esitys fuusion toteuttamisen tiekartaksi, johon sisällytetään jatkovalmistelun toimenpiteet ja niiden organisointi sekä alustavat aikataulut. Esiselvityksen tekijä on velvoitettu toimimaan kiinteässä yhteistyössä maakunnan turvallisuustoimialasta ja pelastuspalvelujen järjestämisestä sekä sotepalvelujen järjestämisestä vastaavien yksikköjen valmistelijoiden sekä erityisesti maakunnan nykyisten neljän pelastuslaitosten kanssa. Esiselvityksen lähtökohtaisena olettamana on maakuntauudistukseen liittyvien lakiesitysten hyväksyntä kuluvalla hallituskaudella ja maakunnan aloitus voimassa olevan suunnitelman mukaisesti. 2. Pelastustoimeen vaikuttavat strategiat 2.1. SM Pelastustoimen strategia Pelastustoimen visio vuoteen 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - YHTEIS- TYÖSSÄ. TOIMINTA-AJATUS: Parannamme yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa oloissa myös poikkeusoloissa - yhdessä muiden toimijoiden kanssa lähellä ihmistä: vähentämällä onnettomuuksia vastaamalla pelastustoiminnasta osallistumalla siviilivalmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen rajoittamalla onnettomuuksien seurauksia kaikissa oloissa ja hyödyntämällä pelastustoimen valmiutta nykyistä laajemmin yhteiskunnassa sekä tuottamalla terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja 2.2. Pelastustoimelle asetetut kansalliset tavoitteet: Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä. Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan. 6

Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani. Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta. Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja. Henkilöstö voi hyvin. 2.3 Uudenmaan maakunnan strategia Uudenmaan maakunnan visio vuoteen 2030 on Euroopan paras alue elää ja toimia. Maakunnan kärkitavoitteet 2020-2030: EU:n hyvinvoivin alue. Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa. Edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla. Haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani. Painopistealueet: Ihmisten hyvinvointi keskiössä. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta. Rohkeasti uudistuvat palvelut. Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous. Missio vuoteen 2020: Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppaneiden kanssa. Pelastustoimeen vaikuttava maakuntastrategian keskeinen sisältö: Työskentelemme sen eteen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on EU:n hyvinvoivimmat asukkaat ja että olemme kilpailukykyisin alue pohjoiseurooppalaisten verrokkien joukossa. Vision suunnassa kehittymistä seurataan EU-tason hyvinvointija kilpailukykymittareilla (SPI- ja RCI-indeksit). Visiomme tarkoittaa, että vuonna 2030 Uudenmaan asukkaat kokevat elämänlaatunsa erinomaiseksi ja yritykset saavat kilpailuetua alueen toimintaympäristöstä. Tämä merkitsee positiivista kokemusta hyvinvoinnista, arjen toimivuudesta, alueen saavutettavuudesta, turvallisuudesta sekä ympäristön tilasta. Visiomme toteutuminen edellyttää, että maakunnassa tehdään sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestäviä päätöksiä ja ratkaisuja. Vuonna 2030 Uusimaa on ilmastoviisauden ja hiilineutraaliuden kansainvälistä huippua. Olemme edelläkävijä teknologian kehityksessä sekä useilla tulevaisuuden aloilla, joilla tarvitaan huippuosaamista ja saumatonta yhteispeliä. Alueen työllisyyttä pitkään vaivannut työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma on saatu vuoteen 7

2030 mennessä hallintaan, kun uusia ratkaisuja on otettu käyttöön eri viranomaisten välisessä yhteistyössä ja työnantajien kanssa. Vuonna 2030 älykäs teknologia on arkipäivää Uudellamaalla. Se on tehnyt monet vielä 2010-luvun lopulla tärkeät fyysiset sosiaali- ja terveystoimen palveluverkot ja -konseptit tarpeettomiksi. Hyvinvointi- ja terveysteknologia ja palvelut on integroitu ihmisten koteihin ja älylaitteisiin. Palvelut kohdentuvat tarpeiden mukaan, oikea-aikaisesti ja tukevat ennaltaehkäisyä. Alueen edelleen kasvava ikääntynyt väestö asuu teknologia-avusteisesti ja lähiyhteisöjen tukemana lähes poikkeuksetta kotona tai kodinomaisesti. 3. Pelastustoimen päätöksenteko ja tehtävät Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa (Hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaiksi HE 1672017). Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Osa pelastustoimen tehtävistä voidaan koota yhdelle tai useammalle maakunnalle. Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta. 3.1. Tehtäväjako VN, SM, MK, PL 4. Selvitystyön keskeiset yhteistyötahot Esiselvityksen tekijä on velvoitettu toimimaan kiinteässä yhteistyössä maakunnan turvallisuustoimialasta ja pelastuspalvelujen järjestämisestä sekä sotepalvelujen järjestämisestä vastaavien yksikköjen valmistelijoiden sekä erityisesti maakunnan nykyisten neljän pelastuslaitosten kanssa. 8

4.1. Yhteistyötahot Pelastuskomentaja Simo Wecksten Pelastusjohtaja Peter Johansson Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ICT-arkkitehti Jari Luotola (pelastustoimen asiantuntija) Budjettijohtaja Markus Syrjänen Henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri Tilajohtaja Carl Slätis Hallintojohtaja Lauri Tanner Hankejohtaja Teemu Seppälä (Uudenmaan maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden toimintayksikkö) Maakunnan strategiajohtaja Markus Pauni HankejohtajaTeppo Heikkilä SOTE järjestäjä / Tom Silfvast SOTE liikelaitos (ensihoito) 4.2. Valmistelun sisäinen ohjausryhmä Muutosjohtaja Markus Sovala Lakimies Tero Suursalmi Hankejohtaja Aaro Toivonen Erityisasiantuntija Rolf Paqvalin Selvitysmies Olavi Liljemark 4.3. Turvallisuuspalveluiden koordinaatioryhmä Vastuukunnat: Vantaa, Martti Lipponen, puheenjohtaja Helsinki, Matti Koskinen Espoo, Petri Häkkinen Porvoo, Jukka-Pekka Ujula Pelastusjohtajat: Helsinki, Simo Weckstén KUP, Jyrki Landstedt LUP, Veli-Pekka Ihamäki IUP, Peter Johansson AVI, Kimmo Kohvakka ELY, Jaana Lähteenmäki Uusimaa2019 valmistelijat Asiantuntijoita kutsutaan tarpeen mukaan (HUS, Poliisi, HVK, PV jne.) 5. Uudenmaan pelastuslaitosten nykytila Uudenmaan neljän pelastuslaitosten nykytilan arvioinnissa keskeisinä muuttujina on käytetty seuraavia taloutta ja pelastuslaitoksen toimintaa kuvaavia muuttujia: Hallinnon järjestämistapa, vakituisen- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä, vuorotyössä työskentelevän henkilöstön määrä, vuoden 2017 pelastustoimen käyttötalous, investoinnit ja leasing, vuoden 2017 ensihoidon käyttötalous, ensihoidon investoinnit ja leasing, pelastusasemien lukumäärä, sopimuspalokuntien hälytysryhmiin kuuluvien henkilöstön määrä, pelastustoimen- ja ensihoidon suoritteet 2017, onnettomuuksien ehkäisyn ja turvallisuusviestinnän suoritteet 2017 sekä alueen asukasmäärä. 9

5.1 Helsingin pelastuslaitos Helsingin pelastuslaitos toimii Helsingin kaupungin hallinnossa erillisenä virastona, jonka päätöksentekoelimenä hallinnon ja talouden seurannan suhteen toimii pelastuslaitoksen lautakunta. Pelastuslaitos toimii Helsingin kaupungin alueella ja pelastuslaitoksen palveluntuotannosta vastaa pelastustoimen osasto, joka jakautuu kolmeen palvelualueeseen. Pelastuslaitos vastaa toiminta-alueellaan myös ensihoidon ensihoitopalvelujen palvelutuotannosta erillisen sopimuksen perusteella. Asemaverkosto muodostuu 7 pelastusasemasta ja 15:sta sopimuspalokunnan pelastusasemasta. Pelastuslaitoksella on oma kiinteistöhuolto ja oma toimitilahallinto, isännöinti ja rakennuttaminen. Nykyisessä järjestelmässä pelastuslaitos maksaa pääomavuokraa kaupunkiympäristön toimialalle hallinnassaan olevista pelastusasemista (7 kpl) ja väestönsuojista (31 kpl). Lisäksi pelastuslaitos hoitaa kiinteistöhuollon ja suojatilojen edelleen vuokrauksen 15 kaupunkiympäristön väestönsuojassa ja vastaa poikkeusolojen laitteiden hoitamisesta 5 väestönsuojassa. Pelastuslaitoksen alaisuudessa toimii Helsingin Pelastuskoulu, joka on osa pelastuslaitoksen osaamiskeskusta. Pelastuskoulussa koulutetaan virkatutkintokoulutuksena pelastajia ja paloesimiehiä Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin. Pelastuskoulun opetussuunnitelma noudattaa valtion Pelastusopiston opetussuunnitelmaa täydennettynä pääkaupungin erityispiirteiden opinnoilla. Helsingin kaupungin pelastuskoulun koulutusvolyymi on 15 pelastajatutkintoa ja 6 alipäällystötutkintoa per vuosi. Sisäministeriön 6.4.2018 antaman tiedotteen mukaan koko pelastusalan koulutus keskitetään Pelastusopistolle Kuopioon ja Helsingin Pelastuskoulun toiminta lakkaa maakuntauudistuksen yhteydessä. Uudistuksen jälkeen kaikki pelastajat koulutetaan jatkossa Kuopiossa. Pelastusopistolle siirtyy myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi. Viimeinen kurssi valmistuu Helsingin Pelastuskoulusta vuonna 2020. Pelastuslaitoksen osaamiskeskus jatkaa edelleen toimintaansa uudistuksen toimeenpanon jälkeenkin vastaten pelastuslaitoksen henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja turvallisuuteen liittyvien kurssien järjestämisestä eri kohderyhmille. Helsingin pelastuslaitoksessa pelastajille on järjestetty varsinaisen pelastajakoulutuksen lisäksi pelastajien ensihoitopätevyyttä täydentävä lähihoitajan ammattitutkinto (SOTE, perustaso) Pelastusalan järjestämisvastuun ottavat maakunnat voivat jatkossa myös omin päätöksin hankkia lisäkoulutusta ensihoitotoimintaan rekrytoimilleen pelastajille. Riittävän ensihoidon ammattitaidon takaamiseksi Uudenmaan maakunnan tulisi ylläpitää nykyistä pelastajien ensihoidon perustason (lähihoitaja) koulutusta koko Uudenmaan alueen tarpeisiin. Koulutuksen järjestämisestä vastaisi Helsingin pelastuslaitoksen osaamiskeskus OSKE yhteistyössä alan terveydenhuollon oppilaitoksen kanssa. 10

Taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, tilinpäätös 2017 Helsingin pelastuslaitos Käyttötalous Investoinnit 2017 Leasing 2017 2017 Pelastustoimi 40,4 milj. brutto 3,0 milj. brutto 0,8 milj. Ensivaste- ja ensihoitopalvelut 11,0 milj. 0,3 milj. 0,1 milj. Vakituinen henkilöstö 648 vuorotyössä 448 Osa-aikainen henkilöstö Palo- ja pelastustehtävät 8 712 Ensivaste- ja ensihoitotehtävät 61 483 Onnettomuuksien ehkäisyn valvontatoimenpiteet ja turvallisuusviestintä Valvontatoimenpiteet 7 641 Turvallisuusviestintä 34 990 (henkilöä tavoitettiin) Pelastusasemat vakituiset 7 sopimuspalokunnat Sopimuspalokunnat Sopimusten piirissä 15 Pelastusalueen asukasluku 644 700 5.2 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 15 Hälytysryhmien henkilöstö 355 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toimii Porvoon kaupungin hallinnossa erillisenä taseyksikkönä, jonka päätöksentekoelimenä toimii pelastuslaitoksen lautakunta. Pelastuslaitos toimii seitsemän kunnan alueella ja toiminta on jaettu kolmeen tulosyksikköön sekä tukipalvelut yksikköön. Pelastuslaitos vastaa Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoidon ensivaste- ja ensihoitopalvelujen palvelutuotannosta erillisen sopimuksen perusteella. Pelastusasemien verkosto muodostuu kolmesta vakituisesta pelastusasemasta, 5 sivutoimisesta- ja 25:sta sopimuspalokunnan sekä 2 tehdaspalokunnan pelastusasemasta. Taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, tilinpäätös 2017 Itä-Uudenmaan Käyttötalous Investoinnit 2017 Leasing 2017 pelastuslaitos 2017 Pelastustoimi 9,2 milj. brutto 1,2 milj. brutto Ensihoito 4,4 milj. 0,2 milj. Vakituinen henkilöstö 153 vuorotyössä 129 Osa-aikainen henkilöstö 83 Palo- ja pelastustehtävät 2 503 Ensivaste- ja ensihoitopalvelut 12 423 Onnettomuuksien ehkäisyn valvontatoimenpiteet ja turvallisuusviestintä 4 352 3 605 (koulutettua) Pelastusasemat vakituiset 3 sivutoimiset 5 sopimuspalokunnat 25 + 2 Tp Sopimuspalokunnat Sopimusten piirissä 25 Hälytysryhmien henkilöstö 615 Tehdaspalokunnat 2 Alueen asukasluku 96 892 11

5.3 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii Vantaan kaupungin hallinnossa erillisenä liikelaitoksena, jonka päätöksentekoelimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Pelastuslaitos toimii kahdeksan kunnan alueella ja toiminta on jaettu kahteen tulosyksikköön sekä hallintoyksikköön. Pelastuslaitos vastaa toiminta-alueellaan myös ensihoidon ensivaste- ja ensihoitopalvelujen palvelutuotannosta erillisen sopimuksen perusteella. Asemaverkosto muodostuu 10 vakituisesta pelastusasemasta ja 25:stä sopimuspalokunnan pelastusasemasta. Taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, tilinpäätös 2017 Keski-Uudenmaan Käyttötalous 2017 Investoinnit 2017 Leasing 2017 pelastuslaitos Pelastustoimi 27,4 milj. brutto 1,6 milj. brutto Ensivaste- ja ensihoitopalvelut 9,8 milj. 0,7 milj. Vakituinen henkilöstö 476 vuorotyössä 384 Osa-aikainen henkilöstö Palo- ja pelastustehtävät 8 158 Ensivaste- ja ensihoitotehtävät 34 854 Onnettomuuksien ehkäisyn valvontatoimenpiteet ja turvallisuusviestintä 8 629 Turvallisuusviestintä 92 696 (tavoitetut henkilöt) Pelastusasemat vakituiset 10 sopimuspalokunnat Ensihoitoasemat 2 Sopimuspalokunnat Sopimusten piirissä 30 Alueen asukasluku 449 419 25 Hälytysryhmien henkilöstö 579 5.4 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos toimii Espoon kaupungin hallinnossa erillisenä liikelaitoksena, jonka päätöksentekoelimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Pelastuslaitos toimii kymmenen kunnan alueella ja toiminta on jaettu kolmeen pääprosessiin: Pelastustoimintaan, onnettomuuksien ehkäisyyn ja ensihoitoon, joiden palvelutuotannosta vastaa palvelutuotanto ja tukipalveluista tukipalvelut. Pelastuslaitos vastaa toiminta-alueellaan myös ensihoidon ensivaste- ja ensihoitopalvelujen palvelutuotannosta erillisen sopimuksen perusteella. Asemaverkosto muodostuu 12 vakituisesta pelastusasemasta, 1 sivutoimisesta pelastusasemasta ja 39:stä sopimuspalokunnan sekä 2 tehdaspalokunnan asemasta ja 2 sotilaspalokunnan asemasta. Pelastuslaitoksen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, tilinpäätös 2017 Länsi-Uudenmaan Käyttötalous 2017 Investoinnit 2017 Leasing 2017 pelastuslaitos Pelastustoimi 30,3 milj. brutto 2,9 milj. brutto Ensivaste- ja ensihoitopalvelut 13,9 milj. 0,09 milj. 0,8 milj. Vakituinen henkilöstö 586 vuorotyössä 484 Osa-aikainen henkilöstö 34 Palo- ja pelastustehtävät 8 235 12

Ensivaste- ja ensihoitotehtävät 38 955 Onnettomuuksien ehkäisyn valvontatoimenpiteet ja turvallisuusviestintä Valvontatoimenpiteet 5 700 Turvallisuusviestintä 86 351 (tavoitetut henkilöt) Pelastusasemat vakituiset 12 sivutoimiset 1 sopimuspalokunnat 39 + 2 Tp + 2 Sp Sopimuspalokunnat Sopimusten piirissä 39 Hälytysryhmien henkilöstö 753 + Tp 27 Tehdaspalokunnat / Sotilaspalokunnat Tehdaspalokunnat 2 Sotilaspalokunnat 2 Alueen asukasluku 460 888 5.5 Uudenmaan pelastuslaitosten Helsinki, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa kokonaisresurssit, tilinpäätös 2017 Uudenmaan alueen pelastuslaitokset: Helsinki, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Länsi- Uusimaa Käyttötalous 2017 Investoinnit 2017 Leasing 2017 Pelastustoimi 107,3 milj. brutto 8,7 milj. brutto 0,8 milj. Ensivaste- ja ensihoitopalvelut 39,1 milj. 0,39milj. 1,8 milj. Yhteensä 146,4 milj. 9,09 milj. 2,6 milj. Vakituinen henkilöstö 1 863 vuorotyössä 1 445 päivätyössä 418 Osa-aikainen henkilöstö 117 Palo- ja pelastustehtävät 27 608 Ensivaste- ja ensihoitotehtävät 147 715 Operatiiviset tehtävät kokonais- 175 323 suoritemäärä Onnettomuuksien ehkäisyn valvontatoimenpiteet ja turvallisuusviestintä Valvontatoimenpiteet 26 322 Turvallisuusviestintä 217 642 (tavoitetut henkilöt) osa-aikaiset 6 Pelastusasemat / ensihoitoasemat / kunnat vakituiset 32 ensihoito 4 Pelastusasemat / ensihoitoasemat 146 yhteensä Sopimuspalokunnat Sopimusten piirissä Hälytysryhmien 109 henkilöstö 2 329 Tehdaspalokunnat / Sotilaspalokunnat Tehdaspalokunnat 4 Sotilaspalokunnat 2 Alueen asukasluku 1 651 899 sopimuspalokunnat 104 13

5.6 Uudenmaan pelastuslaitosten kaluston laskennallinen uushankinta-arvo Uudenmaan alueen pelastuslaitokset: Kaluston määrä a` hinta Kokonaissumma Helsinki, Itä-Uu- simaa, Keski-Uusimaa, Länsi- Uusimaa Raskaat ajoneuvot 250 300 000 75 milj. Muut ajoneuvot 380 50 000 19 milj. Ambulanssit 92 150 000 13,8 milj. Öljyntorjuntaveneet 70 400 000 28 milj. Öljyntorjuntapuomit 40 km 100 000 4 milj. Öljyntorjuntalaitteistot 30 200 000 6 milj. Suojavarusteet 3000 3000 9,0 milj. Viesti-ja tietojärjestelmät 5,0 milj. Yhteensä 159,8 milj. 5.7 Selvitys pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen toteutumisesta 2013 2016 Sisäministeriö on antanut ohjeen palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta (Sisäasiainministeriön julkaisuja 17/2013) tukemaan palvelujen tasosta päättämistä. Ohjeen mukaan palvelutasopäätöksessä tulee pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta päättää ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikatavoite ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite. Näiden osalta tulee päättää riskiluokittain, kuinka suuressa osassa pelastustehtäviä toimintavalmiusaika toteutuu toimintavalmiusajan vähimmäistavoitteen mukaisesti. Osuuden tulee kuitenkin olla vähintään 50 %. Lisäksi palvelutasopäätöksessä tulee päättää keskimääräinen toimintavalmiusaikatavoite minuutteina ja sekunteina kaikissa kiireellisissä tehtävissä riskiluokasta riippumatta. Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella. Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1 km x 1km ruudulle. Eri riskiluokille on asetettu aikatavoite, jossa ajassa ensimmäisen yksikön tulee hälytyksen vastaanotettuaan olla onnettomuuspaikalla: riskiluokka I = 6 minuuttia, riskiluokka II = 10 minuuttia, riskiluokka III = 20 minuuttia. Riskiluokalle IV ei ole määritelty aikatavoitetta, mutta lähtökohtana on, että jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, on kyseisillä alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. SM:n pelastusosasto on julkaissut ohjeen pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnittelusta (Sisäasiainministeriön julkaisuja 21/2012). Suunnitteluohjeen tavoitteena on auttaa määrittelemään pelastuslaitoksen tarjoama pelastustoiminnan palvelutaso. Hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaiksi (HE 16/2017) annettu eduskunnalle 9.3.2017, antaa SM:lle oikeuden antaa pelastustoimelle sitovia määräyksiä ja ohjeita. SM:n toimesta valmistellaan uutta pelastustointa koskevaa ohjeistusta, joka julkaistaan 2018 loppupuolella. 14

Tuleva uusittu ohjeistus sisältää palvelutasopäätöksen laadintaohjeen, pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen ja valvontasuunnitelmaa koskevan ohjeistuksen, jotka yhdistetään yhdeksi ohjeasiakirjaksi. Toimintavalmiusajat riskialueittain säilyvät nykyisellään. Lisäksi aloitetaan palosuojelurahaston (PSR) rahoittamana tutkimushanke riskialueiden ja toimintavalmiuden määrittämiseksi. Lopputulos on riippuvainen tutkimustuloksista. Aluehallintovirasto (ESAVI) laatii määrävälein selvityksen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen toteutumisesta. Esim. taulukko 4. Selvitys toimintavalmiudesta 2013-2016 Vuosien 2013-2016 toimintavalmiutta koskeva selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: Etelä-Suomen aluehallintovirasto: https://www.patio.fi/docu- ments/248901/249398/toimintavalmiusselvitys_2013-2016_final.pdf/36ece3d6-7682-4ba7-9df1-6042092f569c 5.8 Pelastuslaitosten vuorotyön työaikajärjestelmä Aluehallintovirasto voi antaa määräämillään ehdoilla luvan poiketa työaikalain (9.8.1996/605) säännöllistä työaikaa koskevasta yleissäännöksestä, jos työntekijän työ on laadultaan sellaista, että sitä tehdään vain aika-ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Työaikaa koskevan poikkeusluvan saamiseksi työnantajan on varattava työehtosopimuslain (436/1946) nojalla sitovan työehtosopimuksen perusteella valitulle asianomaiselle luottamusmiehelle tai työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 :ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi poikkeuslupaa koskevassa asiassa. Työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on oikeus sopia poikkeusluvan mukaisesta työajasta säännöllisestä työajasta työaikalain 6 :n säännöksistä poiketen 40 :ssä säädetyllä tavalla. 15

Uudenmaan nykyisten neljän pelastuslaitoksen ensihoidon ja pelastustoimen vuorotyössä olevan henkilöstön (1445) työaika määräytyy Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen myöntämien poikkeuslupien perusteella. Vuorokautinen työaika on 24 h ja keskimääräinen viikkotuntimäärä 42 h. Tasoittumisjakson pituus on 52 viikkoa. Järjestely edellyttää paikallista sopimista ja molempien sopijaosapuolten hyväksyntää. Sopimusten irtisanomisaikana noudatetaan pääsopimuksen mukaista paikallisen sopimuksen 3 kuukauden irtisanomisaikaa. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa nelivuorojärjestelmän ja on työnantajan näkökulmasta tehokkain työaikamuoto suhteessa henkilöresursseihin. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa henkilöstön rekrytoinnin Uudenmaan maakuntaa laajemmalta alueelta kuukausittaisten työvuorojen määrän jäädessä 7-8 työvuoroon kuukaudessa. Epäkohtana on tehokkaan työajan rajoitus 12 tuntiin 24 tunnin työvuorossa. Mikäli työajoissa siirrytään nykyisen poikkeusluvan mukaisesta 42 viikkotunnin työajasta kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS-sopimus) mukaiseen kaksivuorojärjestelmään ja keskimääräiseen 40 viikkotunnin työaikaan, laskennallisesti se merkitsee 1445:n vuorotyötä tekevän henkilöstön osalta noin 94 henkilötyövuoden vajausta nykyisiin työvuorovahvuuksiin verrattuna. Järjestelmän vahvuutena on poikkeusluvan mukaiseen työaikaan verrattuna tehollisen työajan 12 tunnin rajoituksen poistuminen. Taloudellisen vaikutuksena noin sadan henkilötyövuoden lisäys nykyisiin henkilöresursseihin merkitsee noin 5 milj. lisäystä palkkakuluihin kaikkine sivukuluineen. TS-sopimuksen sopimuskaudella 2018-2019 sopimusosapuolten toimesta perustetaan palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelyjä koskeva työryhmä. Palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelyjä koskevan työryhmän tehtävänä on selvittää, miten palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevia erityismääräyksiä (TS-18:n liite 2) tulisi uudistaa ja tehdä toimenpide-ehdotukset TS-työryhmälle sopimuskauden loppuun mennessä. Työryhmän työskentelyssä tulee kiinnittää huomiota työaikalain uudistamiseen sekä sote- ja maakuntauudistukseen. Lisäksi TS-sopimuskaudella 2018-2019 TS-sopimukseen on otettu määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta sopimuskauden loppuun asti (Liitteen 8 kokeilumääräyksen mukaista työaikaa voidaan soveltaa ajalla 1.4.2018 31.3.2020) TS-sopimuksen määräaikaisen kokeilumääräyksen liitteen 8 soveltamisen piiriin voi kuulua vain sellainen viranhaltija/työntekijä, joka kuuluu TS-sopimuksen liitteen 2 (palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset) soveltamisen piiriin. TS-sopimuksen liitteen 8 määräyksiä voidaan soveltaa työssä, joka on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön. TS-sopimuksen liitteen 8 määräysten käyttöönottaminen edellyttää, että työnantaja ja TS-sopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset sopivat liitteen 8 soveltamisesta paikallisella virka- ja työehtosopimuksella. Jos syntyy epäselvyyttä 16

alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää pääsopijajärjestön nimenomaista valtuutusta. TS-sopimuksen liite 8 on voimassa sopimuskauden 1.2.2018 31.3.2020. Paikallista sopimusta ei voida solmia pidemmäksi ajaksi. Paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus. Liite 2: Palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset: https://www.kt.fi/sopimukset/tekniset/2017/liite-2-palo-ja-pelastuslaitosten-tyoaikajarjestelyjen-erityismaaraykset 6. Fuusion toteuttamiseen vaikuttavien keskeisten tekijöiden tilannekuvat Pelastusliikelaitoksen toimintojen järjestämiseksi selvitystyössä tarkastellaan seuraavien tekijöiden nykyhetken suunnitteluun perustuvaa tilannekuvaa seuraavien toimintojen osalta: Talous, henkilöstö, toimitilat, hallintopalvelut, tukipalvelut sekä ensihoitopalvelut. Tilannekuvan saamiseksi selvitys on jaettu kolmeen eri tasoon: Valtionhallinnon tuottamat palvelut, maakunnan tuottamat palvelut liikelaitoksille ja liikelaitosten tuottamat sisäiset palvelut 6.1 ICT palvelujen tilannekuva VM:n toimesta on julkaistu maakunta- ja sote- uudistuksen digimuutosta koskeva ohjeistus 27.4.2018. Maakuntien digimuutosohjeen tarkoituksena on toimia maakuntavalmistelijan tietopakettina maakunta- ja sote- uudistuksen muutosvaiheessa. Ohjeeseen on koottu yhteen linjauksia, aikatauluja, lain velvoitteita ja pitkän aikavälin visioita. Ohjetta täydennetään valmistelun edetessä ja linjausten tarkentuessa. Jokaiseen lukuun on koottu aihepiirin keskeisimmät asiat ja linkit mahdollisiin lisätietoa tarjoaviin kohteisiin. Ohje on koottu useiden organisaatioiden yhteistyönä. Maakunta- ja sote- uudistuksen digimuutosta koskeva ohjeistus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maakuntien-digimuutosohje-julkaistu 6.2 Valtion tuottamat ICT palvelut maakunnalle TUVE-runkoverkko operatiiviselle toiminnalle ja kiinteistöverkko tuve työasemaan saakka (Valtori) TUVE-verkon päätelaitteet (Valtori) Sähköposti, kalenteri ja työtilat, turvasähköposti ja videoneuvottelu Tukipalvelut em. tuotettaville palveluille Valtorin tarjottava maakunnalle palvelutasolupaus (SLA) 24/7/365 Ministeriön (SM) tuottama toteutuksen seuranta Ministeriön (VM) tuottama rahoitus 17

6.3 Maakunnan tuottamat ICT-palvelut pelastusliikelaitokselle Maakunnan tietoverkko (hallinnon verkko) Maakunnan verkon (hallinnon verkon) työasemat Konsernihallinnon turvallisuusyksikön palvelut (varautuminen) Henkilöstöhallinnon palvelut; rekrytointi, palkkaus, käyttöoikeudet Taloushallinnon palvelut; ostolaskutus, myyntilaskutus Asiakirjahallinnan palvelut; asiakirjojen hallinta, sähköinen arkistointi Tukipalvelut maakunnan palvelujen osalta 6.4 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset ICT -palvelut (liikelaitoksen sisällä) Hallinnolliset ylläpitotoiminnot Pelastusliikelaitoksen erityistyöasemien asennus ja hallinta Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset palvelut Hallinnollinen päätöksenteko Pelastustoiminnan ICT -palvelut Johtamis- ja tilannekuvajärjestelmät johtokeskukseen ja tilannekeskukseen Pelastustoiminnan alueelliset tietojärjestelmät ja -varastot Kenttäjohtamisvälineiden asennus ja ylläpito hälytysyksikkötasolla Yhteisesti tuotettavat palvelut koko pelastustoimen alueelle ICT -tuki 24/7/365 6.5 Pelastusliikelaitoksen ICT palvelujen siirto Siirtyminen uuteen toimintaympäristöön on tehtävä ositetusti pelastuslaitoksittain (IU- PEL, KUPEL, LUPEL, HELPEL) hallinnollisten ICT-palvelujen osalta maakunnan 18

omalla suunnittelulla ja päätöksellä. Pelastustoiminnan ICT-palvelujen siirto on tärkeä tehdä myös vaiheittain, mutta tästä päättää viime kädessä Valtori Oy. Siirtymistä ei ole järkevää tehdä uuden vuoden vaihtuessa. Lisäksi tarvitaan valmiudeltaan kohotetut seurantajaksot aina muutoksien jälkeen. Toteuttamiseen vaikuttaa suunnitellut ja jo toteutetut tietoliikenneratkaisut. Kokonaisuudesta tarvitaan tarkat tiedot, jotta voidaan tehdä tarvittavat toteuttamissuunnitelmat. Nykyisten kunnallisten pelastuslaitosten on huolehdittava sopimuksellisesti verkkopalvelujen sekä tietojärjestelmien ylläpidosta siirtymäaikojen ylitse. Lisäksi on selvitettävä, miten sopimusten omistajuuden siirto toteutetaan käytännössä. 6.6 Arvio ICT palvelujen toteuttamisesta Tällä hetkellä ei voida arvioida voidaanko pelastuslaitosten fuusio toteuttaa ICT-palvelujen osalta 1.1.2020. (ICT palvelut, tilannekuva 5/2018. Olavi Liljemark/Jari Luotola ICT-arkkitehti) 7. TAHE palvelukeskuksen tilannekuva Uudenmaan maakunnalle perustetaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Palvelukeskus aloittaa toimintansa 1.1.2020 alkaen. Henkilösiirtoja tehdään mahdollisesti sitä ennen jo vuoden 2019 aikana. Tavoitteena on strategian mukainen Turvallinen siirtymä Rohkea uudistuminen. Turvattava palkanmaksu ja taloushallinto (v. 2020). Samalla katsottava tulevaisuuteen ja mietittävä uusia toimintatapoja ja prosesseja (v. 2025) Perustaminen yhteistyössä tulevan maakunnan toimijoiden kesken Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäprojektit omina projekteina Pohjaudutaan HUS:n järjestelmiin 19

7.1. Palvelukeskuksen tuottamat taloushallinnon palvelut pelastusliikelaitokselle Ostolaskut, laskujen kierrätys ja ostoreskontra Asiakas- ja myyntilaskut, myyntireskontra ja perintä (sis. maksukattojen ja vapaakorttien käsittelyn) Kirjanpito (sis. käyttöomaisuus) ja tilinpäätökset Konsernitilinpäätökset Maksuliikenne Asiakaspalvelu 7.2 Palvelukeskuksen tuottamat henkilöstöhallinnon palvelut pelastusliikelaitokselle Palkanlaskenta Palkkojen ja palkkioiden laskenta ja maksatus Kela- ja tapaturmavakuutuskorvausten käsittely Tilitykset, tilastot ja vuosi-ilmoitukset viranomaisille Palkka- ja palvelutodistukset Palvelussuhteiden sähköinen perustaminen ja hallinta Matka- ja kululaskut Asiakaspalvelu Muita mahdollisia TAHE-palvelukeskuksen tarjoamia hallinnon tukipalveluita: Raportointi, työvuorosuunnittelu, assistenttipalvelu jne. 7.3 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Talouspäällikkö, sijoitus pelastusliikelaitos, tehtävänä talouden suunnittelu, seuranta, johdon tuki Palvelussuhteiden perustaminen (työsopimuksen tekeminen) ja hallinta Matka- ja kululaskujen tekeminen Palkka-aineiston toimittaminen Erillislaskutus maksullisista suoritteista (palotarkastukset, erheelliset paloilmoitukset) 7.4 Arvio TAHE palvelujen toteuttamisesta TAHE palveluiden perustamisessa pohjaudutaan HUS:n järjestelmiin. Mikäli maakuntauudistus toteutuu suunnitellussa aikataulussa TAHE palvelut voidaan perustaa 2020 alkaen. (TAHE palvelut, tilannekuva 4/2018. Olavi Liljemark/Teemu Seppälä Hankejohtaja) 8. HR palveluyksikön tilannekuva HR- palveluiden valmistelun lähtökohtana on maakuntakonsernin määrittelemät henkilöstöjohtamisen prosessit, työvälineet, ohjaus ja tuki. 8.1 Maakuntakonsernin HR- palveluyksikön tuottamat henkilöstöjohtamisen palvelut pelastusliikelaitokselle strategiset koko maakunnan henkilöstöä koskevat linjaukset ICT- järjestelmät esimiestyön ja johtamisen tukeminen palvelutuotannossa henkilöstöjohtamisen prosesseissa ja käytännöissä avustaminen yhdenmukaisen ja tasa-arvoisen henkilöstöpolitiikan ja toiminnan varmistaminen 20

erityisen tärkeää maakunnan käynnistymisvaiheessa, Turvallinen siirtyminen 8.2. Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset HR- palvelut Henkilöstöpäällikkö, sijoitus pelastusliikelaitos, tehtävänä konsernitasoisten henkilöstöasioiden implementointi, pelastusliikelaitoksen henkilöstöasioiden suunnittelu, seuranta ja johdon tuki Esimiestyön ja johtamisen tukeminen palvelutuotannossa Henkilöstöjohtamisen prosesseissa ja käytännöissä avustaminen Työhyvinvointia koskevien asioiden suunnittelu ja seuranta Työaika-/työvuoro-, resurssi- ja lomasuunnittelu 8.3 Arvio HR- palveluiden toteuttamisesta tällä hetkellä ei havaittavissa merkittäviä riskejä valmistelun toteutumiselle suunnitelman mukaan Valmistelun aikana riskeiksi voivat muodostua seuraavat seikat: Henkilöstösiirrot (on show stopper) epäonnistuessaan, tällä hetkellä ei kohonnutta riskiä. luovuttavien organisaatioiden oma valmistelutyö sekä aktiivisuus yhteistyössä ja tietojen luovuttamisessa luovuttavien organisaatioiden yt-neuvottelujen aikataulun pitävyys viestinnän kattavuus tukemaan em. kohtia ICT/henkilöstöjärjestelmät ja itsepalvelut, onnistuttava hyvin HR-tietojärjestelmien ja HR-prosessien yhteensovitus ja käytön lanseeraus sekä koulutus esimiehille ja henkilöstölle Palvelukeskus, onnistuttava hyvin: palkanmaksun turvattu, henkilöstön tietojensiirron oikeellisuus ja laatu, tietojärjestelmät toimivat, palvelukeskuksessa osaava tuki- ja neuvontahenkilöstö Valmennukset esimiehille ja henkilöstölle, onnistuttava hyvin 21

Riskien tunnistamista, ennaltaehkäisemistä ja hallintatoimenpiteitä tarkennetaan tarvittaessa yhdessä riskienhallinnan asiantuntijoiden kanssa Tehtyjen valmistelutoimenpiteiden perusteella HR-palvelut voidaan toteuttaa maakuntauudistuksen aikataulussa 2020 alkaen. (HR palvelut, tilannekuva 5/2018. Olavi Liljemark/Outi Sonkeri Hankejohtaja). 9. Maakuntien tilakeskus tilannekuva Reformissa Uudenmaan kunnat, HUS, pelastuslaitokset ja eräät muut toimijat siirtävät maakunnalle reformiin kuuluvat kiinteistöt ja toimitilat, jotka maakunta siirtää edelleen (VMPL31 ) Maakuntien Tilakeskus Oy:lle. Maakunta vuokraa kunnilta siirtyneet tilat takaisin 31.12.2022 ulottuvilla sopimuksilla (joissa 1v. jatko-optio). 9.1 Uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet: yhtenäisiä palveluprosesseja toiminnallista tehokkuutta mittakaavaetuja Toiminnan tehostamisesta saatavia säästöjä 9.2 Maakuntien tilahallinnon keskeiset tehtävät Maakunnan toimitilastrategia strateginen toimitilajohtaminen Palveluverkkostrategia ja -suunnitelma / laadinta ja ylläpito Palveluverkon kehittäminen huomioiden maakunnan kiinteistöt Hankintastrategia; mm. mitä tuotetaan itse, mitä hankitaan ulkoa (yhdessä konsernihallinnon kanssa); myös tiloihin liittyvät muut tukipalvelut Ympäristö- ja kestävän kehityksen strategia Investointisuunnitelmien ylläpito ja seuranta, myös osana rahoitussuunnittelua Isojen investointien ohjaus Pitkät määräaikaiset (ml. merkittävien investointien) vuokrasopimukset ja niiden hallinta Varautumisen (häiriö- ja poikkeusolojen) suunnittelu Laite- yms. investointien yhdistäminen tilahankkeisiin Palveluasumisen hallinta ja vuokrasopimukset Toiminnan kehittäminen ja jatkuva parantaminen 9.3 Maakuntien tilakeskuksen henkilöstö ja tehtävät Lainsäädännön valmistelun pohjana on reformin piirissä olevien toimintojen toimitilayksiköissä työskentelevän henkilöstön siirtyminen Maakuntien tilakeskukseen Maakunnilla on käyttövelvoite Maakuntien tilakeskuksen palveluihin (VnAs) Maakuntien tilakeskus hoitaa omalla henkilökunnalla seuraavia tehtäviä: Toimitilojen vuokraaminen maakunnalle Asiakkuuden hoitaminen ja asiantuntijapalvelut Ylläpidon hoitaminen ja omaisuuden hallinta Rakennuttamisen hoitaminen Talous- henkilöstö- ja tietohallinto 22

9.4 Uudenmaan maakunnan tilahallinto maakunnan näkökulma Maakunnan näkökulmasta Maakuntien tilakeskus on ulkoistettu palveluntoimittaja, joka vastaa tilojen omistajatehtävistä ja vuokrauksesta sekä rakennuttamisen ja ylläpidon johtamisesta ja linjaamisesta valtakunnallisesti. Tilojen vuokrasopimukset tehdään kuntien ja Maakuntien tilakeskuksen välille Uudenmaan maakuntaan sijoittuu vahva tilahallinnosta vastaava tilaajayksikkö Henkilöstön siirron suunnittelua Uudenmaan tilahallintoon ja Maakuntien tilakeskukseen ei ole aloitettu Uudenmaan maakunnan tilahallintoon on alustavasti suunniteltu seuraavia tehtäväkokonaisuuksia: Uudenmaan maakunnan tilahallintoon tulee sijoittumaan vastinparit toiminnoittain Maakuntien tilakeskuksen palveluihin ja vastuualueisiin nähden Tilahallinnon tehtävänä on edistää maakunnan tavoitteita palveluja toimipisteverkon suunnittelussa sekä hakea ja ylläpitää ratkaisuja, jotka palvelevat ja edistävät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoiminnan toimintakykyä tilojen osalta Toimii vuokralaisen ja käyttäjän edustajana toimitilojen vuokrauksessa ja hankittaessa tila- ja kiinteistöpalveluita Tilahallinto vuokraa liikelaitosten toiminnan edellyttämät tilat Maakuntien Tilakeskus Oy:ltä ja ostaa ylläpito- ja vastaavat palvelut alueellisilta kiinteistöpalveluyhtiöiltä Linjaa tilatehokkuustavoitteita ja seuraa käyttöastetietoja Vastaa isojen vuokrauskokonaisuuksien jakamisesta eri tulosyksiköille ja käyttäjille 9.5 Uudenmaan tilahallinnon tuottamat palvelut pelastusliikelaitokselle Investointien vaihtoehtoselvitykset, investointitarpeiden priorisointi koko maakunnan näkökulmasta, hankkeiden aikataulukoordinointi Pelastustoimen tilahankkeiden tilasuunnittelun ja toiminnallisen suunnittelun sekä tilojen mitoitusperusteiden ohjaus Vastaa Uudenmaan tilojen rakennus- ja laiteinvestointiohjelman valmistelusta ja hankkeiden tarveselvityksistä (yhteistyössä MT) Myös ennakoimattomat, kiireelliset tilajärjestelyt (yhteistyössä MT) Tilahallinnon asiakkaina maakunnan eri käyttäjät, liikelaitokset ja muut tulosyksiköt, kuten pelastusliikelaitos Tilahallinnolla (ja liikelaitoksilla) on käytössä sama kiinteistötietojärjestelmä 9.6 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset tilapalvelut Liikelaitoksen (Oy) toimitilastrategia (perustuen maakunnan toimitilastrategiaan) Palveluverkon ja toimipaikkojen sijaintien valmistelu (perustuen järjestäjän linjauksiin). Investointisuunnittelu (1-5v), Investointiesityksien valmistelu, tarveselvityksien laatiminen Laatutason määrittelyt; Laadunvarmistus rakennushankkeiden aikana 23

Vuokrasopimukset (toistaiseksi voimassaolevat) ja käyttöoikeuksien antaminen Pienet vuokrasopimusmuutokset (annuiteetti) Turvallisuussuunnittelu ja -johtaminen, ml. laitosturvallisuus Varautumisen ja valmiussuunnittelun tehtävät Työ- ja palveluympäristöjen kehittäminen Yhteensovitus muiden tukipalveluiden kanssa Laadun valvonta, palvelupyyntöjen seuranta Tilankäytön ja -kustannusten seuranta; Tilankäytön tietojen ylläpito Olosuhteiden havainnointi ja poikkeamien valvonta ja raportointi Muutoksien valmistelu; muuttopalveluiden järjestäminen Irtaimiston hallinta; irtokalusteiden hankinta ja ylläpito Häiriötilanteiden hoitaminen 9.7 Arvio maakunnan tilakeskuksen toteutuksesta Toimitilojen osalta reformia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä maakunnan kuntien ja Maakuntien Tilakeskuksen kanssa. Yhteistyön tuloksena on luotu tilarekisteri ja vuokrajärjestelmä, selvitetty investointihankkeet, linjattu ylläpidon vastuunjakoa ym. Kesäkuun alussa saatiin alustavat tiedot kunnittain vuokrattavista tiloista ja niiden vuokratasoista. Tehtyjen ja suunniteltujen valmistelutoimenpiteiden perusteella reformin aiheuttamat muutokset tiloihin ja tilapalveluihin ovat toteutettavissa suunnitellussa aikataulussa 2020 alkaen. (Tilapalvelut, tilannekuva 5/2018. Olavi Liljemark/Carl Slätis Hankejohtaja). 10. Ensihoitopalvelut Sosiaali- ja terveystoimi vastaa ensihoitoa koskevan lainsäädännön mukaisesti alueensa ensivaste- ja ensihoitopalvelujen järjestämisestä. Uudenmaan alueen pelastuslaitokset Helsinki, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa vastaavat ensihoitopalvelujen hoitamisesta sairaanhoitoalueiden kanssa solmitun erillisen yhteistoimintasopimusten mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksissa on määritelty kunkin alueen valmius- ja palvelutaso voimassaolevan ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. 10.1 Ensihoitopalvelut nykytila Sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten välisten sopimusten mukaisesti pelastuslaitosten ensivaste- ja ensihoidon palvelutoiminta tukeutuu pelastuslaitosten asemaverkostoon ja ambulanssien hankinnasta ja ylläpidosta vastaavat pelastuslaitokset. Ensihoidon henkilöstö on muutamia kenttäjohtajia ja hoitotason ensihoitajia lukuun ottamatta pelastuslaitosten palveluksessa. Poikkeukset koskevat Porvoon-, Lohjanja Hyvinkään sairaanhoitoalueita. Pelastuslaitosten yhteinen ensivaste- ja ensihoitopalvelujen suoritemäärä 2017 oli yhteensä 147 715 suoritetta. 24

10.2 Arvio ensihoitopalveluiden järjestämistä koskevasta muutoksesta 2021 alkaen Alustavien suunnitelmien mukaan ensihoitoa koskeva toimintatapa olisi säilymässä pääosin nykyisenkaltaisena pienin poikkeuksin. Ensihoitoa koskevan palvelun järjestämisestä vastaa edelleen sosiaali- ja terveystoimi ja pelastusliikelaitos toimii ensivaste- ja ensihoitopalvelujen tuottajana erillisen sopimuksen mukaisesti. Nykyiseen toimintatapaan verrattuna merkittävin poikkeus olisi kenttäjohtajien siirtäminen soteliikelaitoksen palvelukseen. Muilta osin toiminnat säilyisivät pääosin nykytasolla. Alustavien suunnitelmien mukaan erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen palvelualueiden tulisi vastata toisiaan. Muutos saattaa edellyttää pelastustoimen nykyisten palvelualueiden rajojen muutosta. Yhteiset rajat hyödyttäisivät erityisesti ensihoidon palvelutoiminnan järjestämistä yhteistyössä molempien osapuolten toimesta. Alueiden määrittely on toistaiseksi avoin. Mikäli erikoissairaanhoidon alueiden muutos on vähäinen, on mahdollista, että ne sijoittuvat nykyisten pelastusalueiden sisään. Tällöin pelastustoimen palvelualueiden (organisointialue) rajoja ei ole tarvetta muuttaa. Pelastusliikelaitoksen ylläpitämä ensihoito toimii erillisenä tulosyksikkönä pelastusliikelaitoksen organisaatiossa. Ensihoidon kustannukset kanavoituvat SOTE ensihoidon järjestäjän kautta pelastusliikelaitoksen ensihoidon tulosyksikölle. Ensihoidon palvelutuotannosta solmitaan yhteistyösopimus SOTE-järjestäjän ja -liikelaitoksen sekä PELA-järjestäjän ja -liikelaitoksen kesken. Ensihoito, tilannekuva 6/2018. (Olavi Liljemark/Tom Silfvast HUS/Teppo Heikkilä Hankejohtaja). 11. Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset yhteispalvelut, yhteenveto Tehdyn selvityksen perusteella ICT-, TAHE, HR ja Tilakeskuksen osalta pääosa palvelujen tuottamisesta siirtyisi konsernin ylläpitämiin palvelukeskuksiin. Pelastusliikelaitoksen sisäiseen palvelutuotantoon jäisivät seuraavat palvelutuotannon osat: 11.1 Pelastusliikelaitoksen tuottamat ICT -palvelut (liikelaitoksen sisällä) Hallinnolliset ylläpitotoiminnot Pelastusliikelaitoksen erityistyöasemien asennus ja hallinta Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset palvelut Hallinnollinen päätöksenteko Pelastustoiminnan ICT -palvelut Johtamis- ja tilannekuvajärjestelmät johtokeskukseen ja tilannekeskukseen Pelastustoiminnan alueelliset tietojärjestelmät ja -varastot Kenttäjohtamisvälineiden asennus ja ylläpito hälytysyksikkötasolla Yhteisesti tuotettavat palvelut koko pelastustoimen alueelle ICT -tuki 24/7/365 (Tilannekuva, ICT palvelut, kohta 6.4) 25

11.2 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset TAHE- palvelut Talouspäällikkö, sijoitus pelastusliikelaitos, tehtävänä talouden suunnittelu, seuranta, johdon tuki Palvelussuhteiden perustaminen (työsopimuksen tekeminen) ja hallinta Matka- ja kululaskujen tekeminen Palkka-aineiston toimittaminen Erillislaskutus (Tilannekuva, TAHE palvelut, kohta 7/7.3) 11.3 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset HR- palvelut Henkilöstöpäällikkö, sijoitus pelastusliikelaitos, tehtävänä konsernitasoisten henkilöstöasioiden implementointi, pelastusliikelaitoksen henkilöstöasioiden suunnittelu, seuranta ja johdon tuki Esimiestyön ja johtamisen tukeminen palvelutuotannossa Henkilöstöjohtamisen prosesseissa ja käytännöissä avustaminen Työhyvinvointia koskevien asioiden suunnittelu ja seuranta Työaika-/työvuoro-, resurssi- ja lomasuunnittelu (Tilannekuva, HR palvelut, kohta (8/8.2) 11.4 Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset tilapalvelut Liikelaitoksen (Oy) toimitilastrategia (perustuen maakunnan toimitilastrategiaan) Palveluverkon ja toimipaikkojen sijaintien valmistelu (perustuen järjestäjän linjauksiin) Investointisuunnittelu (1-5v), Investointiesityksien valmistelu, tarveselvityksien laatiminen Laatutason määrittelyt; Laadunvarmistus rakennushankkeiden aikana Vuokrasopimukset (toistaiseksi voimassaolevat) ja käyttöoikeuksien antaminen Pienet vuokrasopimusmuutokset (annuiteetti) Turvallisuussuunnittelu ja -johtaminen, ml. laitosturvallisuus Varautumisen ja valmiussuunnittelun tehtävät Työ- ja palveluympäristöjen kehittäminen Yhteensovitus muiden tukipalveluiden kanssa Laadun valvonta, palvelupyyntöjen seuranta Tilankäytön ja -kustannusten seuranta; Tilankäytön tietojen ylläpito Olosuhteiden havainnointi ja poikkeamien valvonta ja raportointi Muutoksien valmistelu; muuttopalveluiden järjestäminen Irtaimiston hallinta; irtokalusteiden hankinta ja ylläpito Häiriötilanteiden hoitaminen (Tilannekuva, tilapalvelut, kohta 9/9.6) 12. Pelastuslaitosten nykyisistä ylläpidettävistä sisäisistä palveluista muodostettavat yhteiset Uudenmaan pelastusliikelaitoksen hallinnon tukipalvelut Nykytilanteessa pelastuslaitokset tuottavat ja ylläpitävät kukin erikseen seuraavia palvelutoimintoja: Tilannekeskuspalvelut, operatiiviseen johtamiseen liittyvät palvelut, kaluston huolto- ja ylläpitopalvelut, hankintapalvelut, TAHE ja HR palvelut osittain, kiinteistöpalvelut osittain, henkilöstön täydennyskoulutus, pelastajien ensihoi- 26

don perustason koulutuksen järjestäminen osittain ja sopimuspalokuntien koulutuksen järjestäminen. TAHE, HR ja ICT palvelujen osalta pelastuslaitosten ylläpitämä palvelutuotanto perustuu pääosin ostopalveluun isäntäkuntien vastaavilta organisaatioilta. Edellä todetut palvelut tulisi yhtenäistää ja organisoida koko alueen yhteisiksi palve lutoiminnoiksi (toimintayksikkö/tulosyksikkö) 12.1 Hallinnon tukipalvelut Pelastusliikelaitoksen organisoinnissa hallinnon tukipalveluihin sisältyvät seuraavat toiminnot: TAHE,TI, HR, ICT, SA ja OSKE palvelut. Hallinnon tukipalvelut muodostettaisiin omaksi hallinnolliseksi tulosyksiköksi. 12.2 Sisäiset taloushallinnon palvelut TAHE Selvityksen perusteella pelastusliikelaitoksen sisäisiksi taloushallinnon palveluiksi olisi jäämässä seuraavat toiminnot: Palvelussuhteiden perustaminen (työsopimuksen tekeminen) ja hallinta, matka- ja kululaskujen tekeminen, palkka-aineiston toimittaminen, erillislaskutus ja työvuorosuunnitteluohjelman tuottaman aineiston tuottaminen palkkahallinnolle. (Tilannekuva kohta 7/7.3) Pelastusliikelaitoksen talouspäällikkö vastaisi pelastusliikelaitoksen talouden suunnittelusta, seurannasta ja taloutta koskevan aineiston tuottamisesta pelastusliikelaitoksen johdolle. Pelastusliikelaitoksen TA 2020 olisi noin 163 milj. (SM Talka alustava laskelma). Uudistuksella ei arvion mukaan ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. TAHE palvelujen osalta pelastuslaitosten ylläpitämä palvelutuotanto perustuu nykyisin pääosin ostopalveluun isäntäkuntien vastaavilta organisaatioilta. Pelastusliikelaitoksen talouspäällikkö ja sisäiset TAHE palvelut sijoitettaisiin hallinnon tukipalveluihin omaksi toimintayksikökseen. Samaan yhteyteen sijoitettaisiin myös pelastusliikelaitoksen tiedottaminen (TI). 12.3 Sisäiset HR palvelut Selvityksen perusteella pelastusliikelaitoksen sisäisiksi HR palveluiksi olisi jäämässä seuraavat toiminnot: konsernitasoisten henkilöstöasioiden implementointi, pelastusliikelaitoksen henkilöstöasioiden suunnittelu, esimiestyön ja johtamisen tukeminen palvelutuotannossa, henkilöstöjohtamisen prosesseissa ja käytännöissä avustaminen, työhyvinvointia koskevien asioiden suunnittelu ja seuranta ja työaika-/työvuoro-, resurssi- ja lomasuunnittelu. (Tilannekuva kohta 8/8.2) Pelastusliikelaitoksen henkilöstöpäällikkö vastaisi konsernitasoisten henkilöstöasioiden implementoinnista, pelastusliikelaitoksen henkilöstöasioiden suunnittelusta ja esimiestyön ja johtamisen tukemisesta palvelutuotannossa. Pelastusliikelaitoksen palveluksessa on noin 2000 pää- ja osa-aikaista henkilöä. 27

Uudistuksella ei arvion mukaan ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Nykytilanteessa HR palvelujen osalta palvelutuotanto perustuu pääosin ostopalveluun isäntäkuntien vastaavilta organisaatioilta. Pelastusliikelaitoksen henkilöstöpäällikkö ja sisäiset HR palvelut sijoitettaisiin hallinnon tukipalveluihin omaksi toimintayksiköksi. 12.4 Sisäiset ICT palvelut Selvityksen perusteella pelastusliikelaitoksen sisäisiksi ICT palveluiksi olisi jäämässä seuraavat toiminnat: Erityistyöasemien asennus ja hallinta, johtamis- ja tilannekuvajärjestelmät johtokeskukseen, tilannekeskuksen operatiiviset alueelliset tietojärjestelmät ja -varastot, kenttäjohtamisvälineiden asennus ja ylläpito hälytysyksikkötasolla ja ICT -tuki 24/7/365. (Tilannekuva kohta 6/6.4) Pelastuslaitosten nykyiset sisäiset ICT-palvelut tulisi yhdistää omaksi toimintayksiköksi. Toimintayksikön tehtävänä olisi tuottaa pelastusliikelaitoksen sisäiset ICT-palvelut yhtenäisin perustein koko Uudenmaan alueelle. Toimintayksikkö toimisi myös valtakunnallisten ICT-palvelujen yhteistyötasona. Uudistuksella ei arvion mukaan ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Nykytilanteessa ICT palvelujen osalta palvelutuotanto perustuu pääosin ostopalveluun isäntäkuntien vastaavilta organisaatioilta. Poikkeuksena Helsingin pelastuslaitos, joka tuottaa ICT palvelut pääosin itsenäisesti. Pelastusliikelaitoksen ICT palvelut sijoitettaisiin hallinnon tukipalveluihin omaksi toimintayksiköksi. 12.5 Sähköinen asiointi Maakuntauudistuksen yhteydessä valmistellaan alustaa sähköiseen asiointiin, jolla luodaan edellytykset sähköisen asioinnin laajempaan käyttöön koko Uudenmaan tasolla. Nykytilanteessa pelastuslaitosten sähköinen asiointi perustuu pääosin isäntäkuntien olemassa olevaan sähköiseen asiointiin. Sähköistä asiointia koskevan alustan valmistuttua sähköinen asiointi keskitettäisiin osaksi hallinnon tukipalveluita. 12.6 Helsingin pelastuslaitoksen osaamiskeskus OSKE Helsingin pelastuslaitoksen alaisuudessa toimii osaamiskeskus OSKE, jonka yhteydessä ja osana toimii Helsingin pelastuskoulu. Pelastuskoulussa koulutetaan virkatutkintokoulutuksena pelastajia ja paloesimiehiä Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin. Pelastuskoulun koulutusvolyymi on 15 pelastajatutkintoa ja 6 alipäällystötutkintoa per vuosi. Sisäministeriön 6.4.2018 antaman tiedotteen mukaan koko pelastusalan koulutus keskitetään Pelastusopistolle Kuopioon ja Helsingin Pelastuskoulun toiminta lakkaa maakuntauudistuksen yhteydessä. Viimeinen kurssi valmistuu Helsingin Pelastuskoulusta vuonna 2020. 28

Helsingin pelastuslaitoksen osaamiskeskus OSKE tulisi sijoittaa osaksi Uudenmaan pelastusliikelaitoksen yhteispalveluita, jonka tehtävänä on tuottaa pelastusliikelaitoksen henkilöstön täydennyskoulutukseen, pelastajien ensihoidon perustason koulutuksen järjestämiseen sekä sopimuspalokuntien koulutuksen järjestämiseen liittyviä palveluita koko Uudenmaan alueelle. OSKE:n toimintaa laajentamalla koskemaan koko Uudenmaan aluetta, nykyiset hajallaan olevat palvelut voidaan yhtenäistää yhden toimijan alaisuuteen ja näin saada yhtenäiset periaatteet koko koulutustoiminnalle. Samalla voidaan hyödyntää nykyistä OSKE:n ammatillista koulutusosaamista koko pelastusliikelaitoksen tarpeisiin. Pelastajien ensihoidon perustason koulutuksen järjestäminen perustuisi OSKE:n ja terveydenhuollon oppilaitoksen väliseen yhteistyöhön. Uudistuksella ei arvion mukaan ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Pelastusliikelaitoksen organisaatiossa OSKE sijoitettaisiin hallinnon tukipalveluihin omaksi toimintayksiköksi. 13. Pelastusliikelaitoksen muut sisäiset yhteispalvelut Pelastusliikelaitoksen muihin yhteispalveluihin sisältyvät seuraavat toiminnot: Varautuminen, väestönsuojelu ja vaativat asiantuntijatehtävät, TIKE/JOKE, pelastustoiminnan johtamispalvelut, pelastustoimen kaluston ja varusteiden hankinta, tekniset palvelut, hankintapalvelut, sisäiset kiinteistöpalvelut, ensihoito ja sopimuspalokuntayhteistyö. 13.1 Varautuminen, väestönsuojelu ja vaativat asiantuntijatehtävät Nykytilanteessa varautuminen, väestönsuojelu ja vaativat asiantuntijatehtävät perustuvat kunkin laitoksen erikseen ylläpitämiin palveluihin. Palvelukokonaisuuteen varatut laitoskohtaiset resurssit ovat nykyisellään melko vähäiset. Uudenmaan alueen väestönkehitys, voimakas rakentaminen, metron laajeneminen, aiempaa korkeampi rakentaminen, suuret monitoimikeskukset, talouden, liikenteen ja teollisen toiminnan keskittyminen vaikuttavat voimakkaasti maakunnan turvallisuusympäristöön. Jatkuvat muutokset toimintaympäristössä edellyttävät myös pelastustoimelta vaativaa asiantuntijuutta rakentamisen ohjauksessa, kemikaalivalvonnassa ja muissa turvallisuutta koskevissa erityiskysymyksissä. Muodostamalla yksi varautumisen, väestönsuojelun ja vaativat asiantuntijatehtävät kattava toiminnallinen yksikkö voitaisiin luoda vahva turvallisuuspalvelujen keskittymä, joka kykenee vastaamaan Uudenmaan alueen tarpeisiin yhtenäisin perustein. 13.2 Tilannekeskuspalvelut (TIKE, JOKE) Nykytilanteessa kaikki neljä pelastuslaitosta ylläpitävät omaa tilannekeskusta keskusasemiensa tiloissa. Pelastuslaitokset ovat aloittaneen hankkeen, jossa selvitetään nykyisten tilannekeskusten yhdistämistä ja toiminnan keskittämistä Helsingin pelastuslaitoksen entisen hätäkeskuksen tiloihin. Keskuksen perustaminen ko. tiloihin edellyttää tilojen päivittämistä nykyaikaa ja uutta toimintaa vastaavaksi. Keskus sisältäisi tilannekeskuksen (TIKE) sekä pelastustoiminnan johtamistoiminnan 29

(JOKE) tilat. Alustava muutoskustannuksia koskeva karkea arvio on noin 5 milj.. Pelastuslaitosten yhteistyöverkostossa (HIKLU) tehdyn selvityksen mukaan uusi tilannekeskusjärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön väliaikaisilla järjestelyillä uuden pelastusliikelaitoksen aloittaessa toimintansa ja siirtää se saneerattuihin TIKE tiloihin niiden valmistuttua. Uudistuksella ei arvion mukaan ole merkittäviä henkilöstöön liittyviä taloudellisia vaikutuksia. Tarvittava henkilöstön mitoitustarve vastaa pääosin nykyistä TIKE/JOKE toi minnassa olevan henkilöstön määrää. Uudistus vastaisi poliisin ja tulevan terveydenhuollon tilanne/valmiuskeskusten toimintoja ja käytänteitä. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella pelastusliikelaitoksen tilannekeskukseen voidaan siirtää muiden maakuntien tai koko maata koskevia tilannekuva tai johtamisjärjestelyihin liittyviä toimintoja. Tällöin on selvitettävä ko. lisätoimintoja koskevan rahoituksen osuus pelastusliikelaitokselle. Pelastustoimeen kuuluvia palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhdelle tai useammalle maakunnalle, jos se on välttämätöntä palvelujen saatavuuden, laadun, vaativuuden, harvinaisuuden taikka niistä johtuvien suurten kustannusten perusteella. Koottavista palveluista sekä niistä maakunnista, joihin palvelut kootaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ennen valtioneuvoston asetuksen antamista on kuultava niitä maakuntia, joita asia koskee. (HE 16/2017 perusteluosa 9.3.2017) 13.3 Pelastustoiminnan johtamispalvelut Pelastustoiminnan johtamisen palvelut muodostuvat päivystävän päällikön P2, päivystävän palomestarin P3 ja päivystävän paloesimiehen P4 tasoisista päivystysringeistä, joiden toiminta-alueet vastaavat nykyisiä pelastusalueiden rajoja. Johtamistoimintojen tehostamiseksi operatiiviseen johtamistoimintaan liittyvät toiminnat tulisi eriyttää omaksi toiminnalliseksi yksiköksi, joka tarjoaa operatiivisen johtamistoiminnan P2, P3, ja P4 palvelut koko maakunnan alueelle. Nykyisessä johtamisjärjestelmässä päivystävä paloesimies P4 vastaa pelastusyksikön johtamisesta. Koulutustason nousun myötä paloesimiehiä koskevaa operatiivista johtamistasoa tulisi tarkastella uudelleen. Arviolta noin 20 % paloesimiehistä on päällystöpätevyyttä koskeva tutkinto. Nykyisellä koulutustasolla ja siihen kohdennetulla lisäkoulutuksella sekä osaamiskartoituksella voitaisiin paloesimiesten operatiivinen johtamistaso nostaa joukkuelähdön tasoiseksi. Päivystäviä paloesimiehiä koskevan johtamistason uudistus voitaisiin tehdä 2-3 vuoden siirtymäkaudella pelastusliikelaitoksen toiminnan aloittamisesta. Uudistus mahdollistaisi palomestaritasoisen johtamistoiminnan keskittämisen nykyistä suurempiin tilanteisiin. Uudistuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Henkilöstön mitoitustarve säilyisi käytännössä lähes nykyisellä tasolla. Johtamistoiminnan eriyttäminen erilliseksi toiminnaksi kuitenkin tehostaisi johtamistoiminnan laatua ja syventäisi ammatillista osaamista, jolla voidaan katsoa olevan erityistä merkitystä palvelutoiminnan kohdistuessa apua saavaan kuntalaiseen. 30

Pelastuslaitosten yhteistyöverkostossa (HIKLU) tehdyn selvityksen mukaan uusi johtamisjärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön väliaikaisilla järjestelyillä uuden pelastusliikelaitoksen aloittaessa toimintansa. TIKE:n tilojen valmistuttua johtamistoimintojen TIKE/JOKE osuus voidaan siirtää saneerattuihin tiloihin niiden valmistuttua. 13.4 Hankintapalvelut Nykytilanteessa pelastuslaitosten pelastustoimintaan liittyvät hankinnat toteutetaan pääosin laitoskohtaisesti. Yhteishankintoja on toteutettu osittain varusteiden, viestivälineiden ja kemikaalitorjuntaan liittyvän erikoisyksikön hankintaan liittyen. Muodostamalla pelastusliikelaitoksen yhteispalveluihin hankintapalvelut, voidaan tämän palvelun kautta vastata pelastustoimintaan kuuluvan kaluston ja varusteiden hankinnasta koko Uudenmaan tarpeisiin. Hankinnat koskisivat ainoastaan pelastustoimintaan kuuluvaa kalustoa ja varusteita. Muut ns. yleistarvikkeet hankittaisiin maakuntakonsernin hankinta ja logistiikkapalvelujen kautta. Hankintoja koskevissa lakipalveluissa tukeuduttaisiin maakuntakonsernin hankintakeskuksen lakipalveluihin. Uudistuksella arvioidaan olevan jonkin verran taloudellisia vaikutuksia suuren hankintavolyymin takia, joka todennäköisesti merkitsisi nykyistä halvempia yksikköhintoja verrattuna nykyisiin neljän pelastuslaitoksen erillishankintoihin. Pelastusliikelaitoksen organisaatiossa hankintapalvelut sijoitettaisiin pelastusliikelaitoksen yhteispalveluihin omaksi toimintayksiköksi. 13.5 Tekniset palvelut Uudenmaan pelastuslaitosten ylläpitämät pelastustoimen kalusteiden ja varusteiden huolto ja ylläpitopalvelut (tekniset palvelut) perustuvat nykytilanteessa kunkin laitoksen omaan huolto- ja ylläpitotoimintoihin. Pääosa kaluston huoltotoimintaan liittyvistä toimenpiteistä hoidetaan omana työnä korjaamo- ja huoltohenkilöstön toimesta. Pelastuslaitosten yhteinen kaluston ja varusteiden laskennallinen uushankinta-arvo on noin 160 milj. Ajoneuvokannan uusiutuessa osa ajoneuvoista on jo nykyisinkin siirretty huolenpitosopimusten piiriin, jossa maahantuojan merkkikorjaamo vastaa ajoneuvon huoltotoimenpiteistä ennalta määriteltyyn vuosikilometrimäärään perustuen. Näin ollen pelastuslaitosten osuus ajoneuvokannan huollosta keskittyy entistä enemmän ajoneuvon korirakenteisiin ja muihin ajoneuvon ylläpitoa koskeviin toimialakohtaisiin seikkoihin. Huoltoon ja ylläpitoon liittyvien toimintojen tehostamiseksi tulisi nykyiset tekniset palvelut yhdistää yhdeksi tulosyksiköksi, joka vastaa pelastustoimen kaluston ja varusteiden huolto- ja ylläpitopalvelujen (tekniset palvelut) tuotannosta koko Uudenmaan alueella. Pelastusliikelaitoksen organisaatiossa tekniset palvelut sijoitettaisiin pelastusliikelaitoksen yhteispalveluihin omaksi tulosyksiköksi. Tulosyksikkö mahdollistaa kaluston ja varusteiden huollosta ja ylläpidosta aiheutuvien kulujen yksityiskohtaisemman 31

kustannusseurannan. Samalla se mahdollistaa myös siihen kohdennettujen resurssien käytöstä aiheutuvien kulujen yksityiskohtaisemman vertailun. Uudistuksella arvioidaan saavutettavan jonkin verran taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä. Pelastusliikelaitoksen organisaatiossa hankintapalvelut sijoitettaisiin pelastusliikelaitoksen yhteispalveluihin omaksi toimintayksiköksi. 13.6 Sisäiset tilapalvelut Selvityksen perusteella pelastusliikelaitoksen sisäisiksi kiinteistöpalveluiksi olisi jäämässä seuraavat keskeiset tehtävät: Palveluverkon ja toimipaikkojen sijaintien valmistelu, investointisuunnittelu (1-5v), investointiesityksien valmistelu, tarveselvityksien laatiminen, laatutason määrittelyt, laadunvarmistus rakennushankkeiden aikana, vuokrasopimukset (toistaiseksi voimassaolevat) ja käyttöoikeuksien antaminen, pienet vuokrasopimusmuutokset (annuiteetti), tilankäytön ja -kustannusten seuranta, tilankäytön tietojen ylläpito, muutoksien valmistelu, muuttopalveluiden järjestäminen, irtokalusteiden hankinta ja ylläpito ja häiriötilanteiden hoitaminen. Nykytilanteessa pääosa pelastuslaitosten kiinteistöpalveluihin kuuluvista palveluista hankitaan ostopalveluna isäntäkuntien toimitilapalveluilta, poislukien Helsingin pelastuslaitos, joka ylläpitää omaa pelastuslaitoksen tilapalveluista vastaavaa organisaatiota. Tilapalveluihin tarvittava resurssointi tulisi selvittää yhteistyössä maakuntakonsernin tilakeskuksen kanssa tilakeskuksen toiminnan vakiinnuttua. Pelastusliikelaitoksen sisäiset kiinteistöpalvelut tulisi muodostaa omaksi toimintayksiköksi, joka yhteistyössä maakuntakonsernin tilahallinnon kanssa vastaa pelastusliikelaitoksen tilapalveluihin liittyvästä palvelutoiminnasta koko Uudenmaan alueella. Pelastusliikelaitoksen tilapalvelut sijoitettaisiin omana toimintayksikkönä osaksi pelastusliikelaitoksen yhteispalveluita. 13.7 Sopimuspalokunnat Uudenmaan pelastuslaitosten alueella toimivien sopimuspalokuntien (109) toiminta perustuu palvelusopimukseen pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntaa ylläpitävän palokuntayhdistyksen välillä. Palvelusopimuksissa on sovittu sopimuspalokunnan tuottamasta pelastustoimen palvelusta, toimintavalmiudesta ja sen laadusta sekä pelastuslaitoksen palokuntayhdistykselle maksamasta korvauksesta talousarviovuosittain. Sopimuspalokuntien kokonaiskustannukset investoineen Uudenmaan alueella ovat noin 9 milj.. Toiminnallisesti sopimuspalokunnilla on suuri merkitys riittävän pelastustoimintaan tarvittavan henkilöstöresursoinnin varmistamisessa. Erillisissä vuokrasopimuksissa on sovittu palokuntayhdistykselle maksettavasta tilavuokrasta niissä tapauksissa, jossa palokuntayhdistys omistaa pelastustoimen käytössä olevan kiinteistön. Maksettavat vuokrien tasot noudattavat pääosin kiinteistön teknisen jälleenhankinta-arvoon perustuvaa vuokratasoa. 32

Nykytilanteessa pelastuslaitosten voimassa olevat palokuntasopimukset eroavat sopimusteknisesti toisistaan ja lisäksi maksettavat sopimuskorvaukset poikkeavat pelastuslaitoksittain. Sopimuspalokuntien siirtyminen Uudenmaan pelastusliikelaitoksen alaisuuteen edellyttää palokuntasopimusten ja vuokrasopimusten sekä palokunnille maksettavien korvausperusteiden yhtenäistämistä. Sopimuspalokuntien sopimuksia koskevan kokonaiskuvan saamiseksi tulisi perustaa erillinen hanke, jossa selvitetään sopimusten tekniset eroavaisuudet, voimassaolevat vuokrasopimukset ja palokuntasopimusten sopimuskorvauksia koskevat eroavaisuudet. Lisäksi selvitykseen tulee liittää sopimusten harmonisointia koskeva laskelma, joka tuotetaan talousarvion valmistelun materiaaliksi pelastusliikelaitoksen TA valmisteluun. Sopimusten harmonisointia koskevista muutoksista tulee neuvotella sopimuspalokuntia edustavien neuvottelukuntien tai vastaavien edustajien kanssa. Pelastusliikelaitoksen sopimuspalokuntia koskevat palvelut tulisi muodostaa omaksi toimintayksiköksi, joka vastaa sopimuspalokuntiin liittyvästä palvelutoiminnasta koko Uudenmaan alueella. Pelastusliikelaitoksen sopimuspalokuntia koskevat palvelut sijoitettaisiin omana toimintayksikkönä osaksi pelastusliikelaitoksen yhteispalveluita. 13.8 Yleiset väestönsuojat Helsingin pelastuslaitoksen alaisuudessa toimii oma kiinteistöhuolto, oma toimitilahallinto, isännöinti ja rakennuttaminen. Nykyisessä järjestelmässä pelastuslaitos maksaa pääomavuokraa kaupunkiympäristön toimialalle hallinnassaan olevista pelastusasemista (7 kpl) ja väestönsuojista (31 kpl). Lisäksi pelastuslaitos hoitaa kiinteistöhuollon ja suojatilojen edelleen vuokrauksen 15 kaupunkiympäristön väestönsuojassa sekä vastaa poikkeusolojen laitteiden hoitamisesta 5 väestönsuojassa. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi perusteluosan mukaan väestönsuojat eivät ole pelastustoimen toimitiloja, joten maakunta ei niitä lähtökohtaisesti vuokraisi, jolleivat kunta ja maakunta jostakin syystä näin sovi. Jos tiloihin sisältyy pelastustoimen johtokeskuksia, maakunta vuokraa kyseiset johtokeskustilat, mutta kunnalle jäävät edelleen kunnan johtamiseen tarkoitetut johtokeskukset. (HE 15/2017 vp perusteluosa 4 luku 20 ). Asian selvittämiseksi selvitysmies esittää erillisen selvityksen tekemistä Helsingin kaupungin ja Uudenmaan maakunnan toimesta väestönsuojia koskevan kysymyksen ratkaisemiseksi em. lakiesityksen perusteluosan mukaisesti. 14. Pelastusliikelaitoksen siirtymäkauden hallinnollinen organisaatio Pelastusliikelaitoksen siirtymäkauden hallinnollisessa organisaatiossa on pyritty huomioimaan maakuntastrategian (turvallinen siirtymä) tavoitteet sekä alueellinen tasapaino palveluiden järjestämisessä. Lisäksi tulee huomioida ensihoitoon liittyvä erikoissairaanhoidon mahdollinen aluejaon muutos. Pelastusliikelaitoksen siirtymäkauden hallinnon määrittelyssä toiminnan organisointia kuvaavien alueiden nimenä on käytetty palvelualue nimitystä. 33

14.1 Yhteispalveluiden määrittely Yhteispalveluiden osalta määrittely perustuu nykyiseen neljän pelastuslaitoksen ylläpitämiin samansisältöisiin palvelutoimintoihin, joista on muodostettu koko Uudenmaan kattavat pelastusliikelaitoksen yhteispalvelut. Suoraan hallintoon liittyvät koko Uudenmaan kattavat pelastusliikelaitoksen sisäiset tukipalvelut: Taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, sähköisen asioinnin, tiedottamiseen liittyvät sekä OSKE ja ICT sisäiset palvelut. Hallinnon tukipalvelut muodostettaisiin omaksi hallinnolliseksi tulosyksiköksi pelastusliikelaitoksen organisaatioon. Muilta osin pelastusliikelaitoksen yhteispalvelut muodostuvat varautumisen, väestönsuojelun ja vaativat asiantuntijapalvelut, TIKE, pelastustoiminnan johtamistoiminta, pelastustoimen kaluston ja varusteiden hankinta, pelastustoimen kaluston ja varusteiden huolto ja ylläpito (tekniset palvelut), sisäiset tilapalvelut, sopimuspalokunnat ja ensihoidon palveluista, jotka muodostetaan omiksi toimintayksiköiksi pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn alaisuuteen. Ensihoito muodostaa oman tulosyksikön pelastusliikelaitoksen organisaatiossa. Ensihoidon rahoitus tulee SOTE järjestäjän puolelta, joka vastaa ensihoidon palvelujen tuottamisesta pelastusliikelaitoksen toimiessa palvelujen tuottajana. Pelastusliikelaitoksen organisointiin liittyvien palvelualueiden määrittelyssä tulee vielä huomioida erikoissairaanhoidon alueiden mahdollinen muutos, joka toistaiseksi on vielä avoin. Toiminnan vakiintuessa siirtymäkaudella 2021-2025 hallinnollista organisaatiota tulisi tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa toimintaympäristön ja toimintaan tulleiden muutosten edellyttämällä tavalla. Esitys Uudenmaan pelastusliikelaitoksen siirtymäkauden hallinnolliseksi organisaatioksi. 34

14.2 Hallinnon ohjaus Hallinnon järjestämisjaon mukaisesti maakunta vastaa maakuntastrategiasta, maakunnan turvallisuussuunnittelusta ja toimintasuunnitelmista sekä pelastustoimen järjestämisestä maakunnan alueella. Pelastusliikelaitos osaltaan vastaa lain edellyttämästä pelastustoimen palvelutuotannosta sekä erillisen sopimukseen perustuvasta ensivaste- ja ensihoitopalvelujen tuottamisesta SOTE palvelujen järjestäjälle. Lisäksi hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaiksi (HE 16/2017) annettu eduskunnalle 9.3.2017 antaa SM:lle mahdollisuuden valtioneuvoston asetuksella päättää koottujen pelastustoimeen liittyvien palvelujen sijoittamisesta määrättyihin maakuntiin. Kootut palvelut liittyvät kansainvälisen pelastustoiminnan tai kemiallisten ja säteilytilanteiden (CBRNE) edellyttämään erityisvalmiuteen, merellisten onnettomuuksien pelastustoimintaan (MIRG), merialueen öljyntorjuntaan tai alueellisiin ja valtakunnallisiin tilannekuvajärjestelyihin. Pelastusliikelaitoksen pääasiallinen hallinnollinen ohjaus toteutetaan pääosin maakunnan hallintosäännön, maakunnan toimintasäännön ja pelastusliikelaitoksen toimintasäännön avulla. Pelastusliikelaitoksen osalta hallintosäännön laadinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota järjestäjän ja tuottamisen erottamiseen siten, että keskinäinen työnjako on selvästi määritelty järjestäjän ja pelastusliikelaitoksen välillä. Pelastusliikelaitoksen sisäisten yhteispalvelujen ohjauksessa tulisi käyttää toimintasäännön kautta tapahtuvaa ohjausta. Yhteispalveluissa kunkin tehtävän osalta toimintasääntöön voidaan kirjata pelastusliikelaitoksen yhteispalvelujen määrittäminen, johon kirjataan ko. palvelun kuvaus, tehtävät ja toiminta-alue sekä resurssien sijoitus eri palvelualueille. Toimintasäännön hyväksymistasona on pääsääntöisesti liikelaitosten osalta johtokunta. Toimintaympäristön tai toiminnan vaatimusten muuttuessa toimintasäännön kautta tapahtuvalla ohjauksella voidaan palvelutuotantoa joustavasti uutta tarvetta vastaavaksi. Toimintasääntöön selkeästi kirjatut palvelukuvaukset, tehtävät ja toiminta-alue sekä resurssien sijoitus antaa henkilöstölle selvän kuvan tulevasta tehtäväkokonaisuudesta ja edesauttaa uudelleenorganisointia erityisesti siirtymävaiheen aikana. Siirtymäkauden aikana tulisi muutoinkin kiinnittää erityistä huomiota koko henkilöstön tietoisuuteen uudesta organisaatiosta, sen toiminnasta ja henkilöstön asemasta uudessa tai muuttuvissa tehtävissä. Hyvällä tietoisuudella on keskeinen merkitys koko uudistushankkeen onnistumiselle sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 35

14.3 Pelastusliikelaitoksen talous ja investoinnit Uudenmaan pelastusliikelaitoksen TA 2020 alustavana lähtökohtana on TI 2017-TA 2018 keskiarvo. Palkkojen yleiskorotukset lisätään erillisenä eränä. Investoinnit toteutetaan leasing periaatteella. Parhaillaan selvitetään rahoitusyhtiön kilpailutusta ja mahdollisuuksia maakuntien yhteiskilpailutukseen rahoitusyhtiön osalta. Lisäksi selvityksen alaisena on VM:n välirahoitusmahdollisuus investointien toteuttamiseen. Tehdyn selvityksen perusteella Uudenmaan pelastuslaitosten koko käytössä olevan kaluston laskennallinen uushankinta-arvo on noin 160 milj. Laskelma perustuu kaluston ja varusteiden pääryhmien keskimääräisiin hankintahintoihin. Laskelma ei sisällä kaikkea pelastuslaitosten käytössä olevaa pienkalustoa. 36

Vuosittaiset investoinnit ja leasing kustannukset 2017 ovat yhteensä 11,69 milj. Siirryttäessä kaluston ja varusteiden osalta investoinneissa leasingrahoitukseen, menettely voi mahdollisesti aiheuttaa jonkinasteisen kustannusnousun riippuen osaltaan vallitsevasta yleisestä korkotasosta ja rahoitusyhtiön kustannuksista. 14.4 Painelaskelma Pelastusliikelaitoksen talousarvion 2020 laskennan yhteyteen on laadittu painelaskelma, jossa on huomioitu mahdollinen kiinteistöjen vuokrakuluihin, kaluston ja varusteiden investointeihin, palkkojen harmonisointiin ja mahdolliseen pelastajia ja ensihoitajia koskevan työajan muutoksia koskevat kustannusten nousu. Kiinteistön vuokrakuluja koskeva kustannusnousu voi mahdollisesti syntyä tilanteessa, jossa kunnat luopuvat kiinteistöomistuksistaan ennen maakuntauudistuksen aloitusta ja kiinteistöomistus siirtyy kiinteistösijoitusyhtiöiden hallintaan. Vuosittaiset investoinnit ja leasing kustannukset 2017 ovat yhteensä 11,69 milj.. Kaluston ja varusteiden investointien lopullinen kustannustaso leasingrahoituksella on riippuvainen yleisen rahoitusta koskevan korkokannan kehityksestä ja nykyisen alhaisen korkokannan noustessa voi johtaa investoinneissa nykyistä korkeampiin kustannuksiin. Pelastuslaitoksilla on mahdollisuus hakea kalusto- ja varustehankintoihin avustusta palosuojelurahastolta (PSR). Vuoden 2018 kaikkien pelastuslaitosten koko avustusmäärä ko. hankintoihin on yhteensä 2,24 milj. Yksittäisen avustussumman ajoneuvokohtainen avustus on yleensä noin 50 000 ja kalleimmassa erityiskalustossa noin 200 000. PSR:n nykyiset säädökset eivät mahdollista avustuksen antamista kolmannelle osapuolelle (rahoitusyhtiölle). Uudenmaan kokonaisinvestoinnit huomioiden avustussummien merkitys on kuitenkin melko vähäinen. Palkkojen harmonisointikustannuksena laskentaperusteena on käytetty 2,5 % (Laesterä), johon on lisätty 0.5 %. Lisäys koskee pelastajien ja ensihoitajien palkkojen eroavaisuudesta koskevaa hovioikeuden päätöstä, jossa asia on ratkaistu ammattijärjestöjen eduksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, mikäli Helsingin ja Espoon kaupunki hakevat ja saavat ko. kysymykseen valitusluvan korkeimmalta oikeudelta. Mahdollisesti pelastajia ja ensihoitajia koskeva työajan muutos nykyisen poikkeusluvan mukaisesta 42 viikkotunnin työajasta teknisen sopimuksen mukaiseen kaksivuorojärjestelmään ja keskimääräiseen 40 viikkotunnin työaikaan merkitsee laskennallisesti 1445:n vuorotyötä tekevän henkilöstön osalta noin 94 henkilötyövuoden vajausta nykyisiin työvuorovahvuuksiin verrattuna. Muutoksen taloudellisena vaikutuksena on noin sadan henkilötyövuoden lisäys nykyisiin henkilöresursseihin, joka merkitsee noin 5 milj. lisäystä palkkakuluihin kaikkine sivukuluineen. Painelaskelmassa esitetyt luvut perustuvat neljän Uudenmaan pelastuslaitoksen isäntäkuntien pelastustoimen kuluihin suunnitelmakaudella 2018-2022. Luvut eivät sisällä mahdollisia menojen lisäyksiä 2019-2022. Laskelmassa on käytetty vuoden 2020 ilmoitettuja TA lukuja. Mikäli painelaskelmassa esitetyt muuttujat realisoituvat, niistä aiheutuva kustannusten nousu tulisi huomioida TA laadinnan yhteydessä. 37

15. Pelastuslaitosten fuusion keskeiset muutokset palvelutoiminnan tavoitteissa ja palvelurakenteessa Pelastuslaitosten fuusion esiselvityksen perusteella palvelutoiminnan keskeisin muutos on nykyisin neljän pelastuslaitoksen erikseen ylläpitämien ja samankaltaisten palvelutoimintojen yhdistäminen koko Uudenmaan kattavaksi palvelutoiminnaksi. Lisäksi nykyinen johtamiskäytäntö muuttuu Uudenmaan pelastusliikelaitoksen johtamiskäytännöksi, jossa johtaminen tapahtuu yhdenmukaisten periaatteiden ja yhtenäisten toimintamallien mukaisesti koko Uudenmaan alueella. 15.1 Hallinnon sisäiset tukipalvelut Suoraan hallintoon liittyvät koko Uudenmaan kattavat pelastusliikelaitoksen sisäiset tukipalvelut: Taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, sähköisen asioinnin ja tiedottamiseen, OSKE ja sisäiset ICT palvelut on muodostettu omaksi hallinnon tukipalvelut tulosyksiköksi. Pelastuslaitosten nykykäytännössä osa TAHE ja HR palveluista hankitaan ostopalveluna isäntäkunnilta. Tulevan pelastusliikelaitoksen sisäiset TAHE ja HR palveluiden taso ja määrä perustuu tilannekuvaan palvelukeskuksen toiminnoista. Lopullinen määrä ja taso määräytyy tulevan toiminnan ja kokemuksen myötä siirtymäkauden 2021-2025 aikana. Pelastusliikelaitoksen sisäiset ICT ja tilapalveluiden taso ja määrä perustuu tilannekuvaan palvelukeskuksen toiminnoista. Pelastusliikelaitoksen sisäiset ICT palvelut sisältävät pelastustoimintaan liittyvät sekä erikoistyöasemiin liittyvät ICT palvelut. Lopullinen määrä ja taso määräytyy tulevan toiminnan myötä siirtymäkauden 2020-2025 aikana. Pelastusliikelaitoksen sisäisten hallintopalveluiden tehokkuus ja yksikkökohtainen kustannustaso on paljolti riippuvainen maakuntakonsernin palvelukeskusten toimintakyvystä tuottaa liikelaitokselle kustannustehokkaita palveluja. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää mahdollisten päällekkäisten tehtävien vähentämiseen ja yhteisen rajapinnan 38