Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mielenterveys- ja päihdepalvelut/ Auroranportin tukiasunnot Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta 7.11.2018 Palvelualueen laajennettu johtoryhmä 7.11.2018
1 Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta Auroranportin tukiasunnot 7.11.2018 Versio 2.0 Sisällys 1 Suunnitelman laatiminen ja ylläpito... 3 2 Palvelun tuottajaa koskevat tiedot... 3 3 Toiminta-ajatus, arvot, toimintaperiaatteet... 5 3.1 Yksikön toiminta-ajatus ja arvot... 5 3.3 Toimintaperiaatteet... 6 4 Johtamisjärjestelmä... 6 5 Laadunhallinta... 7 6 Riskien hallinta... 8 6.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja ilmoittaminen... 11 6.2 Viestintä... 12 7 Asiakkaan/Potilaan asema, oikeudet ja oikeusturva... 12 8 Palvelun sisällön omavalvonta... 17 8.1 Palvelun saatavuuden määräajat... 17 8.2.1 Terveyden ja sairaanhoito... 18 8.2.2 Lääkehoito... 18 8.2.3 Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta... 18 8.2.4 Ravitsemus... 18 8.2.5 Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy... 19 8.2.6 Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö... 19 8.2.7 Muut palvelut... 20 8.2.8 Alihankintana ja ostopalveluna tuotetut palvelut... 20 8.2.9 Alueellinen ja verkostoyhteistyö... 20 9 Henkilöstöjohtaminen ja turvallisen työnteon edellytykset... 21 9.1 Henkilöstösuunnitelma... 21 9.2 Rekrytointi... 21 9.4 Työhyvinvointi ja työsuojelu... 22 9.5 Henkilökunnan rokotukset... 23 10 Toimitilat ja tukipalvelut... 23 10.1 Toimitilat... 23 10.2 Palo- ja pelastussuunnitelma Jaana tsekkaa... 23 10.3 Tukipalvelut... 24 11 Tietoturva ja tietosuoja... 24 11.1 Asiakas- ja potilastietojen käsittely... 24 1
2 11.2 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot... 25 12 Yksikön/Palvelualueen kehittämissuunnitelma... 25 13 Liitteet:... 25 2
3 1 Suunnitelman laatiminen ja ylläpito Laatiminen ja päivittäminen: Auroranportin tukiasuntojen omavalvontasuunnitelma perustuu kansallisiin ohjeisiin (asetus 341/2011) ja Espoon sosiaali- ja terveystoimessa laadittuun käsikirjaan. Suunnitelma on hyväksytty Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueen laajennetussa johtoryhmässä ja käsitelty Auroranportin tukiasuntojen henkilöstön kanssa. Auroranportin tukiasuntojen omavalvonnasta ja sen prosessista vastaa palveluvastaava Eila Lappalainen ja palveluesimies Anna-Leena Bergdahl. Suunnitelma päivitetään vuosittain 30.6. mennessä. Hyväksyminen: 7.11.2018 MtP laajennettu johtoryhmä Seuranta: Jokainen henkilöstön jäsen vastaa laadusta omassa työssään. Omavalvontasuunnitelma on liitetty osaksi Auroranportin tukiasuntojen henkilöstön perehdytystä. Suunnitelmaa arvioidaan yhdessä vuosittain. Julkisuus: Yksikköjen omavalvontasuunnitelmat ovat nähtävillä kaupungin internetsivuilla sekä tulostettuna yksikköjen ilmoitustauluilla. Auroranportin tukiasuntojen suunnitelma sisältää linkkejä Espoon kaupungin tai yksikön sisäisiin ohjeisiin. Linkit avautuvat pääsääntöisesti vain Espoon kaupungin verkossa. 2 Palvelun tuottajaa koskevat tiedot Tulosyksikkö: Terveyspalvelut Palvelualue: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimintayksikkö: Auroranportin tukiasunnot Osoite: Aurorankuja 2, 02940 Espoo Puh: 050-395 2235 (palveluvastaava), 046-8773 862 (ohjaajat) Toimintayksikön vastaava esimies: palveluvastaava Eila Lappalainen ja palveluesimies Ann- Leena Bergdahl Lyhyt kuvaus toiminnasta: Auroranportissa Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestää vähän tukea tarvitseville mielenterveyskuntoutujille vuokra-asunnon ja tukea arjen selviytymiseen. Tuki on yksilöllistä kotiin annettavaa palvelua, joka perustuu palvelusuunnitelmaan. Asuminen perustuu vuokrasuhteeseen. 3
4 WWW-sivut: http://www.espoo.fi/fi- FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Terveyspalvelut/Mielenterveys_ja_paihdepalvelut/Mielentervey spalvelut/mielenterveyskuntoutujien_asumispalvelut(32856) 4
5 3 Toiminta-ajatus, arvot, toimintaperiaatteet 3.1 Yksikön toiminta-ajatus ja arvot Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään Espoossa keskitetysti. Palveluja tuotetaan itse ja hankitaan ostopalveluna. Palvelutarpeen arviointi ja asiakasohjaus tehdään aina kunnan toimesta. Oikein kohdennetun ja oikea-aikaisen, tarvittaessa kotiin saatavan tuen ansiosta, yhä useampi espoolainen voi asua omassa kodissaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstöllä on työssään yhteinen toimintakulttuuri ja aktiivinen verkostotyön ote. Välittömän asiakastyön osuus työstä on aiempaa merkittävästi suurempi, ja kaikilla on yhteinen ymmärrys toiminnan lähtökohdista ja tavoitteista sekä toimintaympäristön haasteista. Espoon terveysasemapalveluiden, Perhe- ja sosiaalipalveluiden, Jorvin psykiatrian ja muiden kumppanien kanssa toiminnan päällekkäisyyksiä sekä pullonkauloja ratkotaan, ja yhteistyötä kehitetään tiiviisti. Järjestöt ja muut yhteisöt tarjoavat osallisuuden ja vertaisuuden sekä kuntoutumisen mahdollisuuksia. Espoon arvot: Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. 5
6 3.2 Toimintaperiaatteet Auroranportin tukiasuntojen toimintaa ohjaavat Espoo-tarina, Espoon kaupungin arvot asiakkaiden tarpeet ja palveluasenne: Kuinka voin auttaa?. Kaikessa toiminnassa varmistetaan palvelun asiakaslähtöisyys, kohtaamme asiakkaat yksilöinä. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmassa määritetään tuen tarve ja tehdään suunnitelma annettavasta palvelusta. Pyydämme ja vastaanotamme jatkuvaa asiakaspalautetta ja pyrimme kehittämään palveluja asiakkaiden toiveet ja tarpeet huomioon ottaen. Arvioimme kaikkea toimintaamme siitä näkökulmasta, mitä lisäarvoa toimintamme tuo asiakkaillemme. Liitteenä palvelukuvaus, kts. liite 1. AMMATTIEETTISET OHJEET: Henkilökunnan työskentelyä ohjaavat ammattieettiset periaatteet. Kukin työntekijä sitoutuu alansa ammattieettisiin periaatteisiin ja pitää huolen ajantasaisesta ammattiosaamisesta. 4 Johtamisjärjestelmä Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan omavalvonnan johtamisen asiantuntijat ja vastaavat. Muut kuvaukset organisaation johtamisjärjestelmästä löytyvät Espoon kaupungin www -sivuilta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa laadusta ja potilasturvallisuudesta vastaa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö. Apulaisylilääkäri vastaa lääketieteellisen hoidon laadusta. Laajennettu johtoryhmä seuraa säännöllisesti toiminnan laatua ja potilasturvallisuutta, ja huomioi ne päätöksenteossa. Jokainen työtekijä vastaa laadusta ja turvallisuudesta omassa työssään. Laadusta ja turvallisuudesta huolehditaan sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen omassa toiminnassa, että yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Laajennettu johtoryhmä vastaa avoimen ja syyllistämättömän kulttuurin edistämisestä ja juurruttamisesta, laadunhallinnasta sekä potilasturvallisuuden kehittämisestä toimialan linjausten mukaisesti. Yksiköiden esimiehet vastaavat resurssien kohdistamisesta asianmukaisesti niin, etteivät laatu ja turvallisuus vaarannu. He ottavat aktiivisesti esille laatuun ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Työntekijän vastuulla on huolehtia asiakas- ja potilasturvallisuudesta ja osallistua sen kehittämiseen omassa työyksikössään yhteisten linjausten mukaisesti. 6
7 5 Laadunhallinta Laatu ja turvallisuus tarkoittavat, että henkilön saama palvelu edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan ja minimoi näistä aiheutuvia haittoja. Laadunhallinnan keskeiset määritelmät ja tavoitteet on kuvattu Sosiaali- ja terveystoimen Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta -toimialan käsikirjassa. Auroranportin tukiasuntojen palvelun laatuun ja turvallisuuteen liittyvät käytännöt ja toimintatavat noudattavat kansallista lainsäädäntöä ja asetuksia, hyväksi havaittujen käytäntöjen suosituksia sekä Espoon kaupungin ja edellä mainitussa käsikirjassa kuvattuja ohjeita. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintaa ohjaavia laatusuosituksia: Mielenterveys- ja päihdesairauksia sekä hoitoa koskevat Käypä hoito -suositukset (Duodecim) Apuvälinepalvelujen laatusuositus, STM oppaita 2003:7 Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, THL (Stakes) 2006 Päihdepalvelujen laatusuositukset, STM oppaita 2002:3 Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus, STM 2007:13 STM suosituksia terveydenhuollon ammattihenkilöille Terveyden edistämisen laatusuositus, STM 2006.19 THL potilasturvallisuus ja THL Laatu Asiakas- ja potilasturvallisuus on osa laatua Asiakas- ja potilasturvallisuus on keskeinen laadun ulottuvuus. Se näkyy toimialan strategiassa, päivittäisessä toiminnassa, päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Vastuuhenkilöt: Sosiaali- ja potilasasiamies edistää sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden oikeusturvaa. Asiamies neuvoo ja ohjaa potilaita ja heidän omaisiaan sekä toimii tarvittaessa välittäjänä asiakkaan ja viranhaltijoiden välillä. Tietosuojavastaava antaa toimialalla ohjeistusta, neuvontaa ja koulutusta tietosuojakysymyksissä sekä panee täytäntöön 25.5.2018 sovellettavaksi tulevan EU:n tietosuoja-asetuksen ja muun tietosuojaan liittyvän lainsäädännön ja varmistaa niiden soveltamisen. Tekee lisäksi yhteistyötä tietosuoja-asioissa valvontaviranomaisten kanssa ja toimii yhteyspisteenä heihin päin. 7
8 Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan ja esimiesten avustamisesta työpaikalla tarvittavan työsuojeluosaamisen hallintaan, seuraa työpaikkojen työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta ja raportoi siitä säännöllisesti johdolle. Tuottaa potilasturvallisuusraporttiin työturvallisuutta koskevien mittarien tiedot. Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan työntekijöiden edustaja työsuojeluasioissa. Toimialan nimettyjen vastuuhenkilöiden ohella Mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja yksiköissä on nimetty seuraavat vastuualueet ja - henkilöt: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen työsuojeluasiamies: ohjaaja Mari Jauhonen (MtPklinikka/Liikkuva tiimi) ja ohjaaja Emma Laitinen (Auroranportin tukiasunnot) IT-laitevastaava: toimistosihteeri Pirre Lappalainen (MtP:n hallinto) Terveydenhuollon laitevastaava: lh Ilkka Aaltonen (Selviämishoitoasema) Palvelualueen HaiPro pääkäyttäjä ja vastaava: palvelupäällikkö Tiina Ahonen (MtP:n hallinto) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Effica-sovellusneuvoja: sovellusneuvoja Sari Rossi (MtP:n hallinto) Vahtimestaripalvelut: Eri yksiköiden vahtimestaripalvelut kilpailutetaan keskitetysti Espoon kaupungin aula- ja turvallisuuspalveluissa. Toimialan nimettyjen vastuuhenkilöiden ohella Mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja yksiköissä on nimetty seuraavat vastuualueet ja - henkilöt: 6 Riskien hallinta 8
9 Riskinhallinnan työnjako, riskien tunnistaminen ja käsitteleminen Riskien arviointi on lakisääteistä, jokapäiväistä ja jatkuvasti kehittyvää toimintaa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden päivittäisestä riskienhallinnasta vastaavat palveluesimiehet, palveluvastaava sekä vastaavat ohjaajat. Jokainen työntekijä soveltaa riskien hallinnan periaatteita omassa työssään. Säännölliset riskikartoitukset, henkilöstökyselyt ja vaaratapahtumien raportointi ovat käytännön keinoja riskien tunnistamisessa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on käytössä riskienarviointilomake, joka päivitetään kussakin yksikössä aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Riskienarviointiin osallistuu koko työyhteisö. Henkilökunta tuo esille havaitsemansa laatupoikkeamat, epäkohdat ja tunnistamansa riskit mm. HaiPro-järjestelmän kautta. Kun asiakasturvallisuuteen liittyvä vaaratapahtuma havaitaan, hoitohenkilöstö tekee välittömästi tarvittavat toimenpiteet vaaran poistamiseksi ja vaikutusten minimoimiseksi. Tapahtuma kirjataan myös potilastietojärjestelmään. Yksikkötasolla voimme kehittää laatua ja turvallisuutta tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Yhtenäiset menettelytavat haittatapahtumien jälkihoidossa auttavat henkilöstöä toimimaan oikein. Riskien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä tulee toteuttaa myös, kun laaditaan esim. asiakassegmenttejä ja toimintaohjelmia, otetaan käyttöön uusia laitteita, tarvikkeita ja tietoteknisiä ratkaisuja sekä solmitaan yhteistyösopimuksia tukipalveluissa ja alihankinnassa. Tunnistamisen jälkeen arvioidaan, onko riskin olemassaolo hyväksyttävissä. Jos ei ole, riskin aiheuttaja poistetaan. Kaikkien riskien poistaminen ei aina ole mahdollista, mutta tavoitteena tulee olla aina kaikkien tunnistettujen riskien pienentäminen hyväksyttävälle tasolle. Tapahtumat käsitellään yksikön kokouksissa. 9
10 HaiPro -Riskin arviointi - Riskimatriisi: Kuva 1 Riskimatriisi HaiPro -järjestelmä Työhyvinvointi on osa riskien hallintaa. Sen tavoitteena on työntekijän työkyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen. Työhyvinvointia tarkastellaan sekä organisaatio- että kuntatasolla. Kuntatasolla käytetään valtakunnallista Kunta10 kyselyä. Alla olevassa kuvassa on kuvattu Espoon kaupungin työturvallisuusriskien hallinnan välineitä. 10
11 Kuva 2 Työturvallisuusriskien hallinnan välineet 6.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja ilmoittaminen Potilasturvallisuuspoikkeamat, läheltä piti ja tapahtui potilaalle, HaiPro Espoon Sosiaali- ja terveystoimen käytössä on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja siihen liittyvä tekninen työkalu HaiPro. Vaaratilanteen tunnistus ja ilmoittaminen: - Henkilökunta tunnistaa ja tekee ilmoituksia poikkeamista - Myös asiakkailta, hänen omaisiltaan ja läheisiltään saadut vaaratapahtumatiedot kirjataan HaiPro-järjestelmään. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan asiakkaalle ja hänen niin toivoessaan myös hänen läheiselleen. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Käsittely ja päätökset: - palveluesimiehet ja palvelupäälliköt Ilmoituksen käsittely tulisi aloittaa mahdollisimman pian ja viimeistään kahden viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Laiteturvallisuuteen liittyvissä asioissa käsittely on aloitettava pikaisemmin, koska on huomioitava mahdollinen 10 päivän ilmoitusvelvollisuus Valviralle. Käsittelijä voi tarvittaessa pyytää sovitulla tavalla lisätietoja. Jos lisätietoja ei saada viikon sisällä, niin käsittelijä käsittelee ilmoituksen siitä huolimatta. 11
12 Käsittelijä voi siirtää ilmoituksen ylemmälle käsittelijälle käsiteltäväksi silloin, kun kysymyksessä on (a) vakava tai usein toistuva ongelma, esim. todellinen uhka- ja vaaratilanne, joka on toteutunut tai ei ole toteutunut; selkeät systeemivirheet, jotka on syytä käsitellä ylemmällä taholla; (b) kun käsittelyyn tarvitaan tukea; (c) muuten poikkeava tilanne. Käsittelijä pohtii ehdottaako hän jatkotoimia. Seuranta ja arviointi: Ilmoitukset käsitellään säännöllisesti yksiköiden kokouksissa ja johtoryhmissä. 6.2 Viestintä Kiinnitämme huomiomme hyvään tiedonkulkuun. Hyvä tiedonkulku yksikön sisällä ja eri toimijoiden välillä edistää laatua ja turvallisuutta, parantaa potilastyytyväisyyttä sekä vähentää hukkaa. Potilasturvallisuutta tukee ja edistää se, että sairaalan eri toimintaohjeet ovat yhtenäiset, selkeät, ajantasaiset ja kaikkien saatavilla. Sharepoint-työtilassa on hyväksytyt ohjeet ja niihin on käyttöoikeuksien mukainen pääsy henkilökunnalla.työtilojen käyttöoikeuksien hallinnalla ohjataan päivittämistä ja hyväksyntää. Tietosuojan ja tietoturvan noudattamisella varmistetaan asiakirjojen turvallisuus (mm. suojataan katoamiselta, joutumasta vääriin käsiin tai estetään väärän tiedon pääsy järjestelmiin). 7 Asiakkaan/Potilaan asema, oikeudet ja oikeusturva 7.1 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Asiakkaalle ja potilaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tavoitteena on edistää asiakkaiden mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä näiden ongelmien samanaikaista hoitoa. Palveluita tarjotaan asiakkaiden tarpeista lähtien. Työskentely tapahtuu yhteisymmärryksessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaan hoito ja huolenpito Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluissa perustuu asiakkaan vapaaehtoisuuteen. 12
13 7.2 Neuvonta ja ohjaus Neuvontaa ja ohjausta annetaan verkossa, toimipisteissä ja eri palvelujen palvelunumeroissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluista kerrotaan Espoon kaupungin sivuilla, osoitteessa: http://www.espoo.fi/fi-fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/mielenterveys_ja_paihdepalvelut MtP-klinikalla voi asioida sähköisesti: http://www.espoo.fi/fi- FI/Asioi_verkossa/Terveys/Mielenterveys_ja_paihdepalvelujen_ajanvaraus/Mielenterveys_ja_paihdep alvelujen_ajanva(107690) Lisäksi on kaupunkitasoisia neuvonta- ja ohjauspalveluita, kuten Sosiaali- ja kriisipäivystys sekä Seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestori. Keskitetty Neuvonta- ja ajanvaraus arkisin klo 8-16, p. 09-81631300. Vastaanotto ilman ajanvarausta - 13-22 vuotiaat, Nuorisopoliklinikka Nupoli ma-to klo 12-14, Komentajankatu 5 a, 3. Kerros (18.9.2017 alkaen) - Aikuiset, yli 18 vuotiaat, Ison Omenan Palvelutori ma-pe klo 8.30-10.30 ja ma-to klo 12.30-14 7.3 Palvelutarpeen / Hoidon tarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan tarvitsemassa laajuudessa, tarvittaessa moniammatillisena yhteistyönä. Hoidon tarpeen arvioinnista säädetään terveyden- ja sosiaalihuoltolaeissa. Hoidon tarpeen arvioinnin ja siihen liittyvän ohjauksen voi tehdä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Palvelutarpeen/hoidon tarpeen arviointi tehdään yhdessä palvelun käyttäjän ja/tai hänen läheisensä kanssa. Asianosaisen osallistumista tuetaan hänen elämäntilanteensa, iän ja toimintakyvyn edellyttämällä tavalla. Asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa henkilökunta käyttää apunaan erilaisia mittareita. Auroranportin tukiasuntojen henkilökunta tekee kokonaisvaltaisen tilanteen kartoituksen Effica-asiakastietojärjestelmän fraasien avulla, lisäksi käytetään mm. Audit (alkoholin riskikäytön testi) ja BDI (aikuisten masennuskysely). 13
14 Hoidon tarpeen arvioimiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi laadimme asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman, johon kirjaamme hoitojakson tavoitteet ja arvioimme sitä säännöllisin välein. Asiakkaan hoidossa huomioimme myös asiakkaan kielelliset oikeudet. Asiakkaalla on oikeus saada sosiaali- ja terveyspalveluja suomen tai ruotsinkielellä. Käytämme tarvittaessa Espoon kaupungin keskitetysti kilpailuttamia tulkkauspalveluja. Työntekijä tilaa tarvittaessa tulkin Espoon kaupungin voimassaolevan ohjeistuksen mukaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeutuminen on pyritty tekemään asiakkaalle mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Tarkempi kuvaus palveluun hakeutumisesta löytyy omavalvontasuunnitelman liitteenä olevasta Palvelukuvaus -lomakkeesta (Liite 1). 7.4 Asiakas-, hoito -, tai palvelusuunnitelma Suunnitelma on yksilöllinen, kokonaisvaltainen ja ajantasainen. Oleellista on asiakkaan osallisuus. Palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakkaan palvelua ja hoitoa koskevat linjaukset, hoidon järjestäminen sekä seuranta. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselleen asetetut tavoitteet. Jokainen toimintayksikkö määrittää itse palvelusuunnitelman laadinnan ajankohdan, se tehdään kuitenkin mahdollisimman pian hoidon alettua. Mikäli asiakasta tavataan vain kerran, suunnitelmaa ei välttämättä synny. 7.5 Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmät Asiakaspalautteiden avulla kehitetään yksiköiden toimintaa, puututaan epäkohtiin ja suunnitellaan tarvittavia toimenpiteitä. Muutostarpeet käsitellään joko työyksiköissä tai mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtoryhmässä, riippuen muutostarpeiden laajuudesta. Toiminnan kehittämisessä pyritään hyödyntämään myös kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä asiakkaan asemaa ja oikeuksia pyritään parantamaan asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Espoon sosiaali- ja terveystoimen palveluista voi antaa palautetta monella eri tavalla. Käytössämme on: Anna palautetta -linkki, vastaus viiden työpäivän sisällä Arvioi palveluja -linkki Palvelukohtaisia kohdennettuja kyselyitä Henkilökohtainen kontakti tai palautelaatikko 14
Asiakaspalautetta seurataan yksiköissä ja johtoryhmissä säännöllisesti. Toimialatasoinen yhteenveto tehdään vuosittain. 15 Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakaspalautetta kerätään myös lomakkeilla, joita löytyy yksiköistä ja internetistä Espoon kaupungin sivuilta. Palautetta voi antaa kaikissa käytännön asiakastilanteissa. Yksiköissä on myös palautelaatikot. Henkilöstö kannustaa palautteen antamiseen. Palautteen anto on mahdollista sekä omalla nimellä että anonyymisti. Asiakaspalautteet käsitellään henkilökunnan sekä asiakkaiden kesken. Tyytymättömyys hoitoon tai palveluun Jos palvelun tai hoidon suhteen on jotain epäselvää, siitä kannattaa keskustella palvelu- tai hoitoyksikössä asiaa hoitaneen henkilön, hoitavan lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa. Terveydenhuollossa hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollossa vastaavalle johtajalle. Sosiaalihuollossa kohteluunsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Sosiaalihuollon asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Yksikön toimintaa koskevien muistutusten, kanteluiden- ja muiden valvontapäätösten käsittely ja huomiointi toiminnan kehittämisessä Muistutukset, kantelut ja muut valvontapäätökset käsitellään kaupungin ohjeistuksia noudattaen virkateitse. Muistutukset ja kantelut ohjataan Espoon kaupungin kirjaamoon, josta ne lähetetään tulosyksikön johtajalle. Tulosyksikön johtaja, palvelualueen päällikkö, apulaisylilääkäri, mielenterveysja päihdepalvelujen avopalvelupäällikkö tai mielenterveys- ja päihdepalvelujen erityispalvelupäällikkö antavat vastauksen vastuualueensa toimintaa koskevaan muistutukseen. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 23 ja Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 10 ) Muistutusten ja kantelujen käsittelyssä käydään läpi tapahtuman tilanne, vaikuttamassa olleet henkilöt, työvuorosuunnitelmat ja -toteumat, vallinneet muut olosuhteet, asiakirjamerkinnät ja keskustellaan tapahtuneesta. Tarvittaessa pyydetään tilanteeseen vaikuttaneiden työntekijöiden kirjalliset selvitykset tapahtuneesta. Selvityksen jälkeen muistutukseen vastaaja antaa kirjallisen vastineen kohtuullisessa ajassa. Tarvittaessa käynnistetään laadunvarmistusprosessi, jolloin toimintayksikkö on seurannassa erikseen 15
suunnitellun ajan. Laatupoikkeaman johdosta yksikkö pohtii käytäntöjään ja raportoi kehittämissuunnitelman johdolle. Tällä pyritään ennaltaehkäisemään laatupoikkeamien toistuminen. 16 Muistutuksiin vastataan kohtuullisessa ajassa viipymättä. Valviran suositus muistutuksiin ja kanteluihin vastaamisessa on 1-4 viikkoa. Oikaisuvaatimukset Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakas saa kirjallisen päätöksen hakemastaan ostopalvelujen sekä asumispalvelujen päätöksistä. Päätöksen liitteenä on oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimukset osoitetaan Espoon kaupungin kirjaamoon. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaos käsittelee oikaisuvaatimukset. Espoon sosiaali- ja terveystoimi Kirjaamo, PL 2, 02070 Espoon kaupunki Muistutus Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevien muistutusten ja kanteluiden vastaanottaja on Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö. Kaikki muistutukset tulee ohjata kirjaamoon, josta ne ohjataan oikealle vastaanottajalle. Valmiit lomakepohjat löytyvät Espoon kaupungin internet-sivuilta, niitä saa myös yksiköiden henkilökunnalta. Muistutukset ja kantelut lähetetään osoitteeseen: Espoon sosiaali- ja terveystoimi Kirjaamo, PL 2, 02070 Espoon kaupunki Kantelu viranomaisesta tai virkamiehestä Jos epäilee, ettei viranomainen tai virkamies ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan, voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Potilasvahinko Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Potilas- ja sosiaaliasiamies Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo espoolaisia Espoon kaupungin järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiamies toimii tarvittaessa välittäjänä asiakkaan ja viranhaltijoiden välillä, 16
samalla kun asiakkaalla on käytössään myös viralliset valituskanavat. Asiamies avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä, jos asiakas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai palveluun. 17 Espoon sosiaali- ja potilasasiamies Eva Peltola puh. 09 8165 1032 (puhelinaika ma-to klo 10 12) sähköposti: eva.peltola@espoo.fi Päihdeasiamies Päihdeasiamies toimii asiakkaiden edunvalvojana päihdehoitoon ja -palveluihin liittyvissä asioissa. Asiamiehen toimialueena on koko Suomi ja palvelut ovat maksuttomia. Asiamiehen toiminta on riippumatonta palveluiden tuottajista. Kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori edistää ja kehittää puolestaan päihdepalveluita asiakaslähtöisesti. Päihdeasiamies Marjo Tervo, puh. 050 435 7520, sähköposti: marjo.tervo@ehyt.fi Kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä, puh. 050 464 6484, sähköposti: riikka.perala@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 25 27,00510 Helsinki www.ehyt.fi 8 Palvelun sisällön omavalvonta 8.1 Palvelun saatavuuden määräajat Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että asiakas voi saada arkipäivisin virka-aikaan välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena päivänä siitä, kun asiakas otti yhteyden terveyskeskukseen, ellei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä. Lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Auroranportin tukiasuntojen asiakkaaksi hakeutuminen tapahtuu palvelupyyntölomakkeella, jonka täyttää asiakkaan kanssa asiakkaan hoidossa mukana oleva työntekijä. Palvelupyyntölomakkeet käsitellään Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Asiakasohjauksen SAP-työryhmässä. 17
18 8.2 Palvelun eri osa-alueiden toteutus ja valvonta Laatu ja turvallisuus ovat aina riippuvaisia toimintaympäristöstä ja prosesseista. Eri palveluissa ja toiminnoissa korostuvat erilaiset asiat. Yksikkö/Palvelualuekohtaisissa suunnitelmissa kuvataan miten laatu ja turvallisuus varmistetaan alla mainittujen asioiden osalta. Auroranportin tukiasuntojen toiminnan tavoitteena on tarjota turvallinen asuinympäristö, parantaa asiakkaan elämänlaatua, auttaa asiakasta sitoutumaan hoitoonsa, ja siten vaikuttaa toimintakyvyn parantumiseen ja sairauden tuomien haittojen vähentämiseen. Asiakkaan itsenäisen asumisen onnistumiseksi ja turvaamiseksi, Auroranportin tukiasuntojen henkilöstö antaa konkreettista tukea ja ohjausta arkeen liittyvissä asioissa. 8.2.1 Terveyden ja sairaanhoito Auroranportin asukkaalla voi olla hoitava lääkäri HUS Jorvi psykiatrian poliklinikalla tai omalla terveysasemalla. Asiakkaita tuetaan terveellisiin elämäntapoihin, mm. hammashoitoon ja terveystarkastuksiin, jotka järjestetään omalla terveysasemalla. Tarvittaessa työntekijä voi olla mukana, tai saattaa asiakkaan terveydenhuollon palveluihin. 8.2.2 Lääkehoito Asiakkaan lääkehoito on hoitavan lääkärin vastuulla. Auroranportin tukiasuntojen työntekijät seuraavat lääkehoidon toteutumista, ja ohjaavat asiakkaan omatoimista vastuunottoa. Espoon kaupunki ostaa HUS-Serviseltä LOVe eli Lääkehoidon osaaminen verkossa koulutusta sopimuksen mukaisesti. LOVe -oppimateraali löytyy osoitteesta: https://hus.mmg.fi. Duodecim Oppiportti on terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuspalvelu verkkopalveluna. Auroranportin tukiasuntojen työntekijät suorittavat koulutuksen ja hankkivat näin LOVe-lääkeluvat, kuten kaikki MtP:n lähi- ja sairaanhoitajat. http://tyotilat.espoo.fi/sotet/yhteiset_sotet/toiminnan_kehittaminen/laaketyoryhma/yhteisetdokumentit /SOTETIN%20LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA.pdf 8.2.3 Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Toimintakykyyn liittyvät tavoitteet ja keinot määritetään palvelusuunnitelmassa. Auroranportin tukiasuntojen asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa toteutetaan kunkin asiakkaan yksilöllisen palvelusuunnitelman mukaisesti. Asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä 18
19 ylläpitävässä toiminnassa voidaan hyödyntää myös järjestöjen ja yhteisön tarjoamia palveluja. Osana palvelusuunnitelmaa laaditaan viikko-ohjelma asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta. 8.2.4 Ravitsemus Auroranportin tukiasuntojen asiakkaat asuvat omissa vuokrakodeissaan ja hoitavat ruoan valmistamisen itsenäisesti. Henkilökunta ohjaa ja avustaa terveellisen ruokavalion suunnittelussa ja valmistamisessa. Osa asiakkaista käy päivätoiminnoissa, joissa on myös mahdollisuus ruokailuun. 8.2.5 Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy Henkilökunnan työtavat ovat hygieeniset ja osaaminen varmistetaan tarvittaessa säännöllisin koulutuksin. Hygieniaan ja infektioihin liittyvistä poikkeamista tehdään HaiPro-ilmoitus ja poikkeaman korjaavat toimenpiteet aloitetaan viipymättä. Kotiin annettavissa palveluissa työntekijät huolehtivat erilaisten suojainten, kuten kertakäyttökäsineiden ja kengänsuojusten käytöstä tarvittaessa kotikäynneillä. Auroranportin tukiasuntojen työntekijät eivät mene sairaana asiakkaiden kotikäynneille eivätkä infektiosairautta sairastavan asiakkaan tapaamiseen. 8.2.6 Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö Laitehankinnat tehdään Espoon kaupungin hankintasääntöjen mukaisesti. Yksilöissä käytettyjen, hankinnan kautta tarjottujen ja toimitettujen tuotteiden tulee täyttää terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) vaatimukset. Tuotteiden tulee taata sekä potilaan hoitamiseen että henkilöstön työskentelyyn liittyvä turvallisuus. Ammattimaisten käyttäjien velvollisuus on huolehtia käytössään olevien laitteiden toimintakunnosta, käyttöohjeiden saatavuudesta, käyttökoulutuksesta ja tuotteiden jäljitettävyyden varmistamisesta. Perhe- ja sosiaalipalvelujen, Terveyspalvelujen ja Vanhusten palvelujen vastuuhenkilöt vastaavat omien palvelualueidensa ja palveluyksikköjensä lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta. Lisäksi he vastaavat siitä, että palvelualueilla ja palveluyksiköissä on nimetty laite- ja tarvikevastaavat, jotka auttavat laitevaaratilanteiden ilmoitusmenettelyissä sekä osallistuvat käyttökoulutusten organisoimiseen. Lisäksi toimialalla on nimetty vastuuhenkilöorganisaatio, johon kuuluvat asiantuntijat ja koordinaattorit. Espoon apuvälinepalvelut siirtyvät vaiheittain HUS Apuvälinekeskuksentoiminnaksi. 19
20 8.2.7 Muut palvelut 8.2.8 Alihankintana ja ostopalveluna tuotetut palvelut Mahdolliset alihankintana tuotetut palvelut, kuten yleisten tilojen siivous, valitaan kilpailutuksen kautta ja palveluja valvotaan valvontakäynnein, asiakaspalauttein ja yhteistyötapaamisin. 8.2.9 Alueellinen ja verkostoyhteistyö Asiakkaan palvelusuunnitelmaan määritellään kaikki ne yhteistyötahot, jotka kuuluvat asiakkaan hoitoverkostoon. Nimetty työntekijä koordinoi sosiaali- ja terveydenhuollon muiden palvelunantajien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Yhteistyötahoja informoidaan ja asiakkaan tilaa seurataan asiakasrekisterikirjauksin ja puheluin. Yhteistyö saattaa muodostua myös sähköisten järjestelmien, esimerkiksi Tajua mut! -toimintamallin, kautta. Auroranportin tukiasuntojen keskeiset yhteistyökumppanit: - Hus Jorvi psykiatria - Espoon sosiaalitoimi - Espoon terveysasemat - EMY ry - Hyväkoti ry - Espoon MtP:n omat palvelut - Espoon Asumispalveluyksikkö 20
21 9 Henkilöstöjohtaminen ja turvallisen työnteon edellytykset 9.1 Henkilöstösuunnitelma Palvelualueen henkilöstösuunnitelmasta vastaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtoryhmä yhdessä Espoon kaupungin henkilöstöyksikön kanssa. Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tarkemmat yksikkökohtaiset henkilöstörakenteet löytyvät palvelukuvauksista (Liite 1). Auroran tukiasuntojen henkilöstön riittävyys varmistetaan työvuorosuunnittelun avulla. Sijaistarpeet pyritään huomioimaan etukäteen. Kaikki sijaiset haastatellaan ja heille järjestetään perehdytys. 9.2 Rekrytointi Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset. Vakituiset vakanssit ja pitkäaikaiset sijaisuudet täytetään Espoon kaupungin rekrytoinnin ohjeiden mukaisesti. Lyhyet sijaisuudet täytetään sijaisten käytön periaatteiden mukaisesti. Espoon kaupungin rekrytointipalvelu toimii yksiköiden rekrytointien tukena. Rekrytointiprosessit ovat avoimia ja tasapuolisia. Kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet osallistua työn hakuun. Rekrytointiprosessin aikana arvioidaan työntekijän soveltuvuutta haettavana olevaan työtehtävään. Työhaastattelussa on vähintään kaksi haastattelijaa ja haastattelut toteutetaan samoilla periaatteilla kaikissa samaan tehtävään kohdistuvissa haastatteluissa. Rekrytoinnissa voidaan käyttää apuna Wopi -työtapa-analyysiä. Tällöin haastatteluun kutsuttaville lähetetään sähköinen kysely etukäteen. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä varmistetaan työntekijän täyttävän tehtävässä edellytettävät kelpoisuusehdot. Opiskelijoiden ohjaus Espoon kaupunki tarvitsee päteviä ja motivoituneita työntekijöitä. Siksi harjoittelu- ja oppilaitosyhteistyö on tärkeää. Jokaiselle opiskelijalle nimetään opiskelemansa ammatin kelpoisuusehdot täyttävä ohjaaja. Ohjaaja seuraa, ohjaa ja arvioi opiskelijan työharjoittelua, puuttuu tarvittaessa epäkohtiin ja työskentelyyn asiakkaan palvelun laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. 9.3 Osaamisen kehittäminen 21
22 Perehdytys Esimies on vastuussa uuden työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan toimintatapoihin. Uuden työntekijän perehdytyssuunnitelmaan sisältyy potilasturvallisuusosio. Perehdytyksen tueksi Perehdytyssuunnitelma ja -ohjeet sekä sosiaali- ja terveystoimen perehdytysaineistot. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut työntekijän ja esimiehen välillä käydään vähintään kerran vuodessa, ja niissä käsitellään myös potilasturvallisuusosaamista. Kehityskeskusteluohjeet löytyvät Essistä. Koulutukset Esimies huolehtii henkilöstön osallistumisesta täydennyskoulutuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriönsuositusten mukaan riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla on 3 10 täydennyskoulutuspäivää/ henkilö/vuosi. Sosiaalityöntekijäksi pätevöityvä työntekijä voi saada palkallista opintovapaata opintojen viimeistelyyn. Koulutusohjeet ja -lomakkeet. Henkilöstön potilasturvallisuus koulutus HaiPro on potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Siihen järjestetään vuosittain yleiset koulutukset sekä räätälöityjä koulutuksia tilausten mukaan. Ensiapukoulutukset Työyksiköt tilaavat kilpailutetulta toimittajalta tarvitsemaansa ensiapukoulutuksen. Lääkehoidon koulutukset (LOVe koulutukset): Espoon kaupunki ostaa HUS-Serviseltä LOVe eli Lääkehoidon osaaminen verkossa koulutusta sopimuksen mukaisesti. LOVe -oppimateraali löytyy osoitteesta: https://hus.mmg.fi. Duodecim Oppiportti on terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuspalvelu. Se tarjoaa ja mahdollisuuden ammattitaidon kehittämiseen. Oppiportti sisältää useita eri koulutuksia. Potilasturvaportti on verkkopalvelu. Se tarjoaa mahdollisuuden suorittaa verkkokoulutuksena. 9.4 Työhyvinvointi ja työsuojelu Työssä jaksamisen tukemiseen kiinnitetään monella tavalla huomiota. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä Tyhy-puntari, jossa kartoitetaan mm. työntekijän kokemusta omien töiden sujuvuudesta, - jaksamisesta ja esimiehen tuesta ja kannustuksesta. Työhyvinvointia seurataan Tyhypuntarilla 22
23 toimialatasoisesti 4 kertaa vuodessa. Henkilöstön hyvinvointia seurataan myös joka toinen vuosi toteutettavalla Kunta10-kyselyllä. Työyhteisön kehittämis- ja virkistystilaisuudet osallistavat henkilöstön yhteiseen kehittämiseen ja toimivat tärkeinä yhteishengen kohottajina. Tavoitteena on kunkin työyhteisön järjestävän vuosittain yhden kehittämistilaisuuden. Espoossa on käytössä varhaisen tuen malli, joka koostuu työkyvyn ja työturvallisuusriskien hallinnan toimenpiteistä sekä työhyvinvoinnin seurannasta ja kehittämisestä. Työkyvyn hallinnan prosessi ja toimenpiteet on kuvattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun sivustolla. Espoon kaupungin henkilöstön päihdeohjelman tavoitteena on osaltaan varmistaa päihteetön työpaikka ja selkeyttää päihdeongelmien käsittelyä työpaikoilla. Työturvallisuusriskien hallinta on osa turvallista työympäristöä ja henkilöstön hyvinvointia. Sivustolta on pääsy mm. palo- ja pelastusturvallisuuden verkkokoulutukseen. 9.5 Henkilökunnan rokotukset Henkilöstön rokotukset ovat osa työterveyshuollon palveluja. Espoon työterveyshoito vastaa henkilökunnan työterveyspalveluista ja rokotusohjelmasta. Mm. henkilöstön influenssarokotukset ovat merkittävä osa potilas- ja työturvallisuutta. Henkilöstön influenssarokotukset vähentävät huomattavasti potilaiden sairastumisia. Ilmaiset influenssarokotukset toteutetaan työterveyshuollossa Aluehallintoviraston ja THL:n suositusten mukaan. 10 Toimitilat ja tukipalvelut 10.1 Toimitilat Auroranportin tukiasunnot sijaitsee Järvenperässä, osoitteessa Aurorankuja 2. Kiinteistössä on kahdessa rakennuksessa yhteensä 45 asuntoa, lisäksi kaikille yhteisiä tiloja, joissa järjestetään päivätoimintaa ja henkilökunnan tilat. Vastuuhenkilö(t): palveluvastaava 050 3952235. 10.2 Palo- ja pelastussuunnitelma Auroranportin tukiasuntojen toimitiloissa on ajantasainen palo- ja pelastussuunnitelma (1 krs:n vartijan tiloissa). Palo- ja pelastussuunnitelmassa on kuvattu pelastus- ja toimintaohjeet palotilanteessa. Palo- ja pelastussuunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain osana vuosittaista palotarkastusta. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään palo- ja pelastussuunnitelmaan. Vastuuhenkilö: ohjaaja Emma Laitinen 046 8773862 23
24 10.3 Tukipalvelut Laboratorio- ja kuvantamispalvelut hankintaa HUS-LAB lta Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, hankinta, käytön ohjaus ja huolto hankitaan Espoon sopimustoimittajilta Kiinteistön hoito ja huolto hankitaan kunkin kiinteistön kiinteistöpalveluilta 11 Tietoturva ja tietosuoja 11.1 Asiakas- ja potilastietojen käsittely Tietoturva ja tietosuoja, tietoturvatietous ja -osaaminen sekä henkilörekisteriselosteet Yksiköissä noudatetaan Espoon sosiaali- ja terveystoimen potilasasiakirjaohjetta, jossa määritetään asiakkaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät käytännöt. Jokaisessa yksikössä huolehditaan henkilöstön ja opiskelijoiden asianmukaisesta perehdytyksestä asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn. Lisäkoulutusta järjestetään tarvittaessa ja ohjeistukset pidetään ajan tasalla. Loki- ja rekisteritietoja tarkistetaan säännöllisesti ja väärinkäytöksiin puututaan. Asiakkaiden tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, joiden työtehtävät sitä edellyttävät. Kaikki työntekijät ja opiskelijat allekirjoittavat tietoturvasitoumuksen. Asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevia tietoja asiakastietojärjestelmä Terveys Efficasta. Tietoja voi pyytää yksiköistä löytyvillä Lokirekisterin tarkastuspyyntö ja Rekisteritietojen tarkastuspyyntö -lomakkeilla. Lokirekisterin tarkastuspyyntö selventää, ketkä ovat käyneet asiakastiedoissa määritellyllä ajanjaksolla. Rekisteritietojen tarkastuspyyntö on laajempi tarkastuspyyntö. Tarkastuspyynnön perusteella rekisterivastaava selvittää, mitä tietoja asiakkaalle annetaan tiedoksi ja/tai luovutetaan tarkastusoikeuden perusteella. Asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevia tietoja maksutta asiakastietojärjestelmä Terveys-Efficasta kerran vuodessa. Tarkemmat ohjeet asiakastietojen tarkastusoikeuteen löytyvät Espoon sosiaali- ja terveystoimen Potilasasiakirjaohjeesta. Hoitosuhteen päättyessä potilasasiakirjat säilytetään arkistointilain mukaisesti. Tietosuoja ja rekisteriselosteet löytyvät vastaisuudessa Espoo.fi -palveluista sekä yksiköistä. 24
25 11.2 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Sosiaali- ja terveystoimialalla tietosuojavastaavana toimii Rea Lindgren Puh: +358468772142 Sähköposti: Rea.Lindgren@espoo.fi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintayksikköjen tietosuojakysymyksiin vastaa yksikön vastaava esimies. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tuli voimaan 25.5.2018 12 Yksikön/Palvelualueen kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma on yhteenveto riskienkartoituksista, asiakaspalautteista, muistutuksista ja kanteluista tehdyistä analyysistä. Yhteenvedossa on sovittu ehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä ja niiden seurannasta. Liite 3: Yksikön/palvelualueen kehittämissuunnitelma Korjattava asia Toimenpide Aikataulu ja vastuuhenkilö Seuranta pvm ja tilanne (valmis/kesken/ aloittamatta) Asiakastyön tavoitteellisuuden kehittäminen on keskiössä kehittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelman tavoitteita seurataan osana tuloskorttia Auroranportin tukiasuntojen toiminnalliset tavoitteet v. 2018 ovat: - palvelusuunnitelmat ja niiden seuranta kuntoon - kotiin annettavan palvelun kehittäminen - kirjaamiskäytännöt 13 Liitteet Liite 1: Toimintayksikön palvelukuvaus Liite 2: Lääkehoitosuunnitelma Liite 3: Yksikön kehittämissuunnitelma Liite 4: Mtp ja yksikkökohtaiset liitteet 25
26 26