Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mielenterveys- ja päihdepalvelut/olarinluoman tukiasunnot Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta

Transkriptio

1 Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mielenterveys- ja päihdepalvelut/olarinluoman tukiasunnot Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta Tulosyksikön johtoryhmä Palvelualueen johtoryhmä

2 1 Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta Olarinluoman tukiasunnot versio 1.0 Sisällys 1 SUUNNITELMAN LAATIMINEN JA YLLÄPITO PALVELUN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT TOIMINTA-AJATUS, ARVOT, TOIMINTAPERIAATTEET Yksikön toiminta-ajatus ja arvot Toimintaperiaatteet JOHTAMISJÄRJESTELMÄ LAADUNHALLINTA RISKIEN HALLINTA Riskienhallinnan järjestelmät ja ilmoittaminen Viestintä ASIAKKAAN/POTILAAN ASEMA, OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Neuvonta ja ohjaus Palvelutarpeen / Hoidon tarpeen arviointi Asiakas-, hoito -, tai palvelusuunnitelma Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmät PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Palvelun saatavuuden määräajat Palvelun eri osa-alueiden toteutus ja valvonta Terveyden ja sairaanhoito Lääkehoito Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Ravitsemus Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö Alihankintana ja ostopalveluna tuotetut palvelut Alueellinen ja verkostoyhteistyö HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA TURVALLISEN TYÖNTEON EDELLYTYKSET Henkilöstösuunnitelma Rekrytointi Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointi ja työsuojelu Henkilökunnan rokotukset Toimitilat ja tukipalvelut

3 Toimitilat Palo- ja pelastussuunnitelma Tukipalvelut TIETOTURVA JA TIETOSUOJA Asiakas- ja potilastietojen käsittely Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot YKSIKÖN/PALVELUALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LIITTEET:

4 3 Esipuhe Omavalvonta avain oman työn kehittämiseen Tervetuloa laadun, potilasturvallisuuden ja omavalvonnan maailmaan! Omavalvonta parantaa palvelujemme laatua, asiakkaidemme oikeusturvaa ja henkilöstömme työturvallisuutta. Siksi se on oiva oman työn kehittämisen väline. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että palvelut ja työpäivät sujuvat aina vähän paremmin. On tärkeää, että pystymme avoimesti keskustelemaan toiminnan laatuun vaikuttavista asioista, riskeistä ja läheltä piti -tilanteista. Kun tunnistamme riskit ja tiedämme, miten kukin meistä voi toimia niiden pienentämiseksi, pystymme tarjoamaan entistä laadukkaampia, turvallisempia, tuottavampia vaikuttavampia palveluja. Kannustan siihen, että jokainen yksikkö tekee omavalvontasuunnitelmasta mahdollisimman konkreettisen ja asiakaslähtöisen. Konkretia auttaa meitä tunnistamaan kriittiset työvaiheet ja löytämään kehittymisen mahdollisuuksia. Aina voi parantaa myös omavalvontasuunnitelmia. Tärkeintä on päästä alkuun. Tehdään nyt ensimmäinen versio ja parannetaan seuraavalla kierroksella. Omavalvontasuunnitelmat tarkistetaan vuosittain Juha Metso perusturvajohtaja 3

5 4 1 SUUNNITELMAN LAATIMINEN JA YLLÄPITO Laatiminen ja päivittäminen: Olarinluoman tukiasuntojen omavalvontasuunnitelma perustuu kansallisiin ohjeisiin (asetus 341/2011) ja Espoon sosiaali- ja terveystoimessa (sotet) laadittuun käsikirjaan. Suunnitelmaa on laadittu Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (mtp) laajennetussa johtoryhmässä, Olarinluoman henkilöstön- ja asukkaiden viikkokokouksissa. Olarinluoman tukiasunnoissa omavalvonnasta ja sen prosessista vastaa palveluesimies Outi Holopainen. Suunnitelma päivitetään vuosittain mennessä. Hyväksyminen: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtorymä. Seuranta: Jokainen henkilöstön jäsen vastaa laadusta omassa työssään. Omavalvontasuunnitelma on liitetty osaksi Olarinluoman tukiasuntojen perehdytyssuunnitelmaa, jota arvioidaan yhdessä vuosittain 30.6 mennessä. Julkisuus: Yksikköjen suunnitelmat ovat nähtävillä kaupungin internetsivuilla sekä tulostettuna yksikköjen ilmoitustauluilla. Olarinluoman tukiasuntojen suunnitelma sisältää linkkejä Espoon kaupungin tai yksikön sisäisiin ohjeisiin. Linkit avautuvat pääsääntöisesti vain Espoon kaupungin verkossa. 2 PALVELUN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Tulosyksikkö: Terveyspalvelut Palvelualue: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimintayksikkö: Olarinluoman tukiasunnot, 41 asiakaspaikkaa (35 yksiötä + 3 kaksiota) Osoite: Luomanportti 9-11 Puh: Toimintayksikön vastaava esimies: Outi Holopainen Lyhyt kuvaus toiminnasta: Olarinluoman tukiasunnot tarjoaa keskitettyä tukiasumista päihde- ja mielenterveysasiakkaille asunto ensin -periaatteella. Palvelu soveltuu siten myös aktiivisesti päihteitä käyttäville asiakkaille. WWW-sivut: FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Terveyspalvelut/Mielenterveys_ja_paihdepalvelut/Paihdepalvelut/Paihd ehuollon_asumispalvelut(32984) 4

6 5 3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT, TOIMINTAPERIAATTEET 3.1 Yksikön toiminta-ajatus ja arvot Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään Espoossa keskitetysti. Palveluja tuotetaan itse ja hankitaan ostopalveluna. Palvelutarpeen arviointi ja asiakasohjaus tehdään aina omissa palveluissa kunnan toimesta. Oikein kohdennetun ja oikea-aikaisen, tarvittaessa kotiin saatavan tuen ansiosta, yhä useampi espoolainen voi asua omassa kodissaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstöllä on työssään yhteinen toimintakulttuuri ja aktiivinen verkostotyön ote ja kaikilla on yhteinen ymmärrys toiminnan lähtökohdista ja tavoitteista sekä toimintaympäristön haasteista. Espoon terveysasemapalveluiden, - perhe- ja sosiaalipalveluiden, Jorvin psykiatrian ja muiden kumppanien kanssa toiminnan päällekkäisyyksiä sekä pullonkauloja ratkotaan ja yhteistyötä kehitetään tiiviisti. Järjestöt ja muut yhteisöt tarjoavat osallisuuden ja vertaisuuden sekä kuntoutumisen mahdollisuuksia. Espoon arvot: Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. 5

7 6 Olemme helposti saavutettavissa. Espoolaisten ääni kuuluu eikä ketään jätetä. Palveluja on viety sinne, missä niiden käyttäjät ovat: koteihin, kouluihin, päiväkoteihin, nettiin, hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle. Lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja avun omassa kasvuympäristössään ja ikäihmiset asuvat kotona tai kodinomaisissa oloissa. On kohtaamispaikkoja, vertaistukea ja osallistumisen mahdollisuuksia. Toimimme kustannustehokkaasti. Espoolaisten verorahat ovat tehokkaassa käytössä. Eheät palvelupolut ja sujuvat liukumäet ovat tavaramerkkimme. Toimivat tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut helpottavat asiointia ja työn tekemistä. Palveluja tuottavat kaupungin rinnalla myös yksityiset yritykset ja järjestöt, ja espoolaiset voivat valita eri palveluntuottajien välillä. Sosiaali- ja terveysalan innovaatiotoiminta kukoistaa. Toimimme ammattitaidolla. Espoossa on hyvä olla töissä. Täällä on tekemisen meininki ja selkeät tavoitteet! Työssä saa kehittää ja kehittyä. 3.2 Toimintaperiaatteet Olarinluoman tukiasuntojen toimintaa ohjaavat Espoon kaupungin arvot. Kaikessa toiminnassa varmistetaan palvelun asiakaslähtöisyys sekä huomioidaan asiakkaiden tarpeet. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma, jossa määritetään tuen tarve ja tehdään suunnitelma annettavasta palvelusta. Toimintakyvyn arvioimiseksi ja tuen tarpeen määrittämiseksi käytetään apuna toimintakykymittaria. Olarinluoman tukiasuntojen toimintaa ohjaavat asiakkaiden tarpeet ja palveluasenne: Kuinka voin auttaa?. Kohtaamme asiakkaat yksilöinä. Pyydämme ja vastaanotamme jatkuvaa asiakaspalautetta ja pyrimme kehittämään palveluja asiakkaiden toiveet ja tarpeet huomioon ottaen. Arvioimme kaikkea toimintaamme siitä näkökulmasta, että mitä lisäarvoa toimintamme tuo asiakkaillemme. Asiakkaat osallistuvat palvelun kehittämiseen jokapäiväisessä toiminnassa sekä muun muassa säännöllisissä asukaskokouksissa. Olarinluoman tukiasuntojen asukkaille tehdään vuosittain kattava asiakastyytyväisyyskysely, jonka tulosten perusteella toimintaa kehitetään aktiivisesti. 6

8 7 Olarinluoman tukiasuntojen tehdään työtä yhdessä asiakkaiden ja työkavereiden kanssa. Asiakkaat ja henkilökunta sitoutuvat yhteisiin toimintaperiaatteisiin sekä yhteistä toimintaa koskeviin pelisääntöihin, kts. liite 2. Liitteenä palvelukuvaus, kts. liite 1. AMMATTIEETTISET OHJEET: Henkilökunnan työskentelyä ohjaavat ammattieettiset periaatteet. Ammattieettiset ohjeet käsitellään ja toimintaa tarkastellaan ammattieettisistä näkökulmasta mm. henkilökunnan viikkokokouksissa. Kukin työntekijä sitoutuu alan ammattieettisiin periaatteisiin ja pitää huolen ajantasaisesta ammattiosaamisesta. 4 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Tässä suunnitelmassa kuvataan vain omavalvonnan johtamisen asiantuntijat ja vastaavat. Muut kuvaukset organisaation johtamisjärjestelmästä löytyvät Espoon kaupungin www - sivuilta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa laadusta ja potilasturvallisuudesta vastaa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö. Apulaisylilääkäri vastaa lääketieteellisen hoidon laadusta. Laajennettu johtoryhmä seuraa säännöllisesti toiminnan laatua ja potilasturvallisuutta, ja huomioi ne päätöksenteossa. Jokainen työtekijä vastaa laadusta ja turvallisuudesta omassa työssään. Laadusta ja turvallisuudesta huolehditaan sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen omassa toiminnassa että yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Laajennettu johtoryhmä vastaa avoimen ja syyllistämättömän kulttuurin edistämisestä ja juurruttamisesta, laadunhallinnasta sekä potilasturvallisuuden kehittämisestä toimialan linjausten mukaisesti. Yksiköiden esimiehet vastaavat resurssien kohdistamisesta asianmukaisesti niin, etteivät laatu ja turvallisuus vaarannu. He ottavat aktiivisesti esille laatuun ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Työntekijän vastuulla on huolehtia asiakas- ja potilasturvallisuudesta ja osallistua sen kehittämiseen omassa työyksikössään yhteisten linjausten mukaisesti. Olarinluoman tukiasunnot hyödyntävät myös Sosiaali- ja terveystoimialan asiantuntijoita ja vastuuhenkilöitä. 5 LAADUNHALLINTA Laatu ja turvallisuus tarkoittavat, että henkilön saama palvelu edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan ja minimoi näistä aiheutuvia haittoja. Laadunhallinnan keskeiset määritelmät ja tavoitteet on kuvattu sosiaali- ja terveystoimen käsikirjassa. 7

9 8 Olarinluoman tukiasuntojen laatuun ja turvallisuuteen liittyvät käytännöt ja toimintatavat noudattavat kansallista lainsäädäntöä ja asetuksia, hyväksi havaittujen käytäntöjen suosituksia sekä Espoon kaupungin ja sosiaali- ja terveystoimessa kuvattuja ohjeita. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintaa ohjaavia laatusuosituksia: Mielenterveys- ja päihdesairauksia sekä hoitoa koskevat Käypä hoito -suositukset (Duodecim) Apuvälinepalvelujen laatusuositus, STM oppaita 2003:7 Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, THL (Stakes) 2006 Päihdepalvelujen laatusuositukset, STM oppaita 2002:3 Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus, STM 2007:13 STM suosituksia terveydenhuollon ammattihenkilöille Terveyden edistämisen laatusuositus, STM THL potilasturvallisuus ja THL Laatu Asiakas- ja potilasturvallisuus on osa laatua Asiakas- ja potilasturvallisuus on keskeinen laadun ulottuvuus. Se näkyy toimialan strategiassa, päivittäisessä toiminnassa, päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Vastuuhenkilöt: Sosiaali- ja potilasasiamies edistää sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden oikeusturvaa. Asiamies neuvoo ja ohjaa potilaita ja heidän omaisiaan sekä toimii tarvittaessa välittäjänä asiakkaan ja viranhaltijoiden välillä. Tietosuojavastaava antaa toimialalla ohjeistusta, neuvontaa ja koulutusta tietosuojakysymyksissä sekä panee täytäntöön sovellettavaksi tulevan EU:n tietosuoja-asetuksen ja muun tietosuojaan liittyvän lainsäädännön ja varmistaa niiden soveltamisen. Tekee lisäksi yhteistyötä tietosuoja-asioissa valvontaviranomaisten kanssa ja toimii yhteyspisteenä heihin päin. Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan ja esimiesten avustamisesta työpaikalla tarvittavan työsuojeluosaamisen hallintaan, seuraa työpaikkojen työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta ja raportoi siitä säännöllisesti johdolle. Tuottaa potilasturvallisuusraporttiin työturvallisuutta koskevien mittarien tiedot. Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan työntekijöiden edustaja työsuojeluasioissa. (kts. luku 7.) 8

10 9 Toimialan nimettyjen vastuuhenkilöiden ohella Mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja yksiköissä on nimetty seuraavat vastuualueet ja - henkilöt: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen työsuojeluasiamies: ohjaaja Mari Jauhonen (liikkuva tiimi) ja ohjaaja Niina Varonen (Olarinluoman vastaanottokoti) IT-laitevastaava: toimistosihteeri Ulla Kärkkäinen (Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hallinto) Terveydenhuollon laitevastaava: sh Sari Oikarinen (Ison omenan palvelutori) ja Neppersin tukiasuntojen laiteyhdyshenkilönä toimii ohjaaja Raimo Pykäläinen Palvelualueen HaiPro pääkäyttäjä ja vastaava: avopalvelupäällikkö Tiina Ahonen (mtp:n hallinto) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Effica-sovellusneuvoja: lähihoitaja Sari Rossi (mtp:n hallinto) Vahtimestaripalvelut: Eri yksiköiden vahtimestaripalvelut kilpailutetaan keskitetysti Espoon kaupungin aula- ja turvallisuuspalveluissa. 6 RISKIEN HALLINTA Riskinhallinnan työnjako, riskien tunnistaminen ja käsitteleminen Riskien arviointi on lakisääteistä, jokapäiväistä ja jatkuvasti kehittyvää toimintaa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden päivittäisestä riskienhallinnasta vastaavat palveluesimiehet, palveluvastaava sekä vastaavat ohjaajat. Jokainen työntekijä soveltaa riskien hallinnan periaatteita omassa työssään. Säännölliset riskikartoitukset, henkilöstökyselyt ja vaaratapahtumien raportointi ovat käytännön keinoja riskien tunnistamisessa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on käytössä riskienarviointilomake, joka päivitetään kussakin yksikössä aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Riskienarviointiin osallistuu koko työyhteisö. Henkilökunta tuo esille havaitsemansa laatupoikkeamat, epäkohdat ja tunnistamansa riskit mm. HaiPro-järjestelmän kautta. Kun liittyvä vaaratapahtuma havaitaan, hoitohenkilöstö tekee välittömästi tarvittavat toimenpiteet vaaran poistamiseksi ja vaikutusten minimoimiseksi. Tapahtuma kirjataan myös potilastietojärjestelmään. Yksikkötasolla voimme kehittää laatua ja turvallisuutta tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. 9

11 10 Yhtenäiset menettelytavat haittatapahtumien jälkihoidossa auttavat henkilöstöä toimimaan oikein. Riskien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä tulee toteuttaa myös, kun laaditaan esim. asiakassegmenttejä ja toimintaohjelmia, otetaan käyttöön uusia laitteita, tarvikkeita ja tietoteknisiä ratkaisuja sekä solmitaan yhteistyösopimuksia tukipalveluissa ja alihankinnassa. Tunnistamisen jälkeen arvioidaan, onko riskin olemassaolo hyväksyttävissä. Jos ei ole, riskin aiheuttaja poistetaan. Kaikkien riskien poistaminen ei aina ole mahdollista, mutta tavoitteena tulee olla aina kaikkien tunnistettujen riskien pienentäminen hyväksyttävälle tasolle. Kaikki laatupoikkeamat ja tapahtumat käsitellään tukiasumisen viikkokokouksissa, jossa koko henkilöstö osallistuu erilaisten riskien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. HaiPro -Riskin arviointi - Riskimatriisi: 10

12 11 Työhyvinvointi on osa riskien hallintaa. Sen tavoitteena on työntekijän työkyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen. Työhyvinvointia tarkastellaan sekä organisaatio- että kuntatasolla. Kuntatasolla käytetään valtakunnallista Kunta10 kyselyä. Alla olevassa kuvassa on kuvattu Espoon kaupungin työturvallisuusriskien hallinnan välineitä. 6.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja ilmoittaminen Noudatamme Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta - käsikirjaa ( ) LINKKI käsikirjaan Potilasturvallisuuspoikkeamat, läheltä piti ja tapahtui potilaalle, HaiPro Espoon sosiaali- ja terveystoimen käytössä on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja siihen liittyvä tekninen työkalu Haipro. Olarinluoman tukiasuntojen osalta menettelytavat ja vaiheet ovat tiivistettynä: (tarkemmat Ohjeet työtilassa) Vaaratilanteen tunnistaminen ja ilmoittaminen: Henkilökunta tunnistaa ja tekee ilmoituksia poikkeamista 11

13 12 Myös asiakkailta, hänen omaisiltaan ja läheisiltään saadut vaaratapahtumatiedot kirjataan HaiProjärjestelmään. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan asiakkaalle ja hänen niin toivoessaan myös hänen läheiselleen. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Anteeksipyyntö tukee avoimuutta silloin, kun siihen on aihetta. Käsittely ja päätökset: - palveluesimiehet ja palvelupäälliköt Ilmoituksen käsittely tulee aloittaa mahdollisimman pian ja viimeistään kahden viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Laiteturvallisuuteen liittyvissä asioissa käsittely on aloitettava pikaisemmin, koska on huomioitava mahdollinen 10 päivän ilmoitusvelvollisuus Valviralle. Käsittelijä voi tarvittaessa pyytää sovitulla tavalla lisätietoja. Jos lisätietoja ei saada viikon sisällä, niin käsittelijä käsittelee ilmoituksen siitä huolimatta. Käsittelijä voi siirtää ilmoituksen ylemmälle käsittelijälle käsiteltäväksi silloin, kun kysymyksessä on (a) vakava tai usein toistuva ongelma, esim. todellinen uhka- ja vaaratilanne, joka on toteutunut tai ei ole toteutunut; selkeät systeemivirheet, jotka on syytä käsitellä ylemmällä taholla; (b) kun käsittelyyn tarvitaan tukea; (c) muuten poikkeava tilanne. Käsittelijä pohtii ja ehdottaa tarvittaessa jatkotoimia. Seuranta ja arviointi: - Ilmoitukset käsitellään säännöllisesti palveluesimiehen ja palvelupäällikön kesken sekä Olarinluoman tukiasuntojen viikkokokouksissa ja tarvittaessa päihdepalvelujen laajennetussa johtoryhmässä. 6.2 Viestintä Hyvä tiedonkulku yksikön sisällä ja eri toimijoiden välillä edistää laatua ja turvallisuutta, parantaa potilastyytyväisyyttä sekä vähentää hukkaa. Asiakas ja potilasturvallisuutta tukee ja edistää se, että eri toimintaohjeet ovat yhtenäiset, selkeät, ajantasaiset ja kaikkien saatavilla. Sharepoint-työtilassa on hyväksytyt ohjeet ja henkilökunnalla on niihin käyttöoikeuksien mukainen pääsy. Työtilojen käyttöoikeuksien hallinnalla ohjataan päivittämistä ja hyväksyntää. Tietosuojan ja tietoturvan noudattamisella varmistetaan asiakirjojen turvallisuus (mm. suojataan katoamiselta, joutumasta vääriin käsiin tai estetään väärän tiedon pääsy järjestelmiin). 12

14 13 7 ASIAKKAAN/POTILAAN ASEMA, OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Rajoitustoimenpiteiden käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa säädetään mielenterveyslaissa (1116/1990), päihdehuoltolaissa (41/1986), lastensuojelulaissa (417/2007), tartuntatautilaissa (1227/2016) ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977). Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättäessä ja tahdosta riippumatonta hoitoa annettaessa puututaan perustuslaissa suojattuihin yksilön perusoikeuksiin, kuten henkilökohtaiseen vapauteen ja itsemääräämisoikeuteen. Sairaala osalta ollaan päivittämässä asiaan liittyvää ohjeistusta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tavoitteena on edistää asiakkaiden mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä näiden ongelmien samanaikaista hoitoa. Palveluita tarjotaan asiakkaiden tarpeista lähtien. Työskentely tapahtuu yhteisymmärryksessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaan hoito ja huolenpito Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluissa perustuu asiakkaan vapaaehtoisuuteen. 7.1 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Asiakkaalle ja potilaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. 7.2 Neuvonta ja ohjaus Neuvontaa ja ohjausta annetaan verkossa, toimipisteissä ja puhelimitse eri palvelunumeroissa: Mielenterveys- ja päihdepalveluista kerrotaan Espoon kaupungin sivuilla, osoitteessa: FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Terveyspalvelut/Mielenterveys_ja_paihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (MtP-klinikka) voi asioida sähköisesti: 13

15 Ajanvaraus/Hoidon tarpeen arvio MtP-klinikalle, arkisin klo 8 16 p Ajanvaraus/Hoidon tarpeen arvio Vieroitushoitoon, arkisin klo p FI/Asioi_verkossa/Terveys/Mielenterveys_ja_paihdepalvelujen_ajanvaraus/Mielenterveys_ja_paihde palvelujen_ajanva(107690) Olarinluoman tukiasuminen, henkilökunta p Osoite: Luomanportti 11 H, Espoo. FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Terveyspalvelut/Mielenterveys_ja_paihdepalvelut/Paihdepalvelut/Paih dehuollon_asumispalvelut(32984) Olarinluoman tukiasumisen henkilökunnan tavoitat puhelimitse tai paikan päältä arkisin klo ja viikonloppuisin klo Palvelutarpeen / Hoidon tarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan tarvitsemassa laajuudessa tarvittaessa moniammatillisena yhteistyönä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tapahtuvaa palvelutarpeen arviointia säädellään muun muassa sosiaalihuoltolaissa. Hoidon tarpeen arvioinnista säädetään terveydenhuoltolaissa ja päivystysasetuksessa. Hoidon tarpeen arvioinnin ja siihen liittyvän ohjauksen voi päivystysyksikössä tehdä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Olarinluoman tukiasumiseen hakeudutaan oman sosiaalityöntekijän kautta. Tukiasunnon hakemiseksi asiakas ja sosiaalityöntekijä tekevät palvelupyynnön, joka lähetetään keskitettyyn asiakasohjausyksikköön (työpari perhe- ja sosiaali- sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista). Osana sosiaalipalvelujen tarpeen arviointia selvitetään asiakkaan palvelutarve, odotukset ja toiveet. Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, että onko henkilöllä tuen tarvetta. Tuen tarve voi olla luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista. Asiakkaan muutettua tukiasumiseen asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma palvelutarpeen arvioimiseksi ja annettavan tuen suunnittelemiseksi. Palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnetään 14

16 15 ASTA- toimintakykymittaria. Seuranta ja arviointi tapahtuvat säännöllisesti asiakkaan ja henkilökunnan tapaamisissa. Palvelutarpeen / Hoidon tarpeen arviointi tehdään yhdessä palvelun käyttäjän ja/tai hänen läheisensä kanssa. Asianosaisen osallistumista tuetaan hänen elämäntilanteensa, iän ja toimintakyvyn edellyttämällä tavalla. Asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa voidaan käyttää apuna erilaisia mittareita. Olarinluoman tukiasumisessa on käytössä soveltuvin osin seuraavia mittareita palvelutarpeen arvioinnissa: - ASTA- toimintakykymittari - Tarvittaessa muut käypä hoito suositusten mukaiset mittarit, kuten esimerkiksi AUDIT, SADD, MMSE. Arvioinnissa huomioidaan myös asiakkaan kielelliset oikeudet. Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalija terveyspalveluja suomen-, ruotsin- tai englannin kielellä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa käytetään tarvittaessa Espoon kaupungin keskitetysti kilpailuttamia tulkkauspalveluja. Henkilöstö tilaa tarvittaessa tulkin Espoon kaupungin voimassaolevan ohjeistuksen mukaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeutuminen on pyritty tekemään asiakkaalle mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Tarkempi kuvaus palveluun hakeutumisesta löytyy omavalvontasuunnitelman liitteenä olevasta Palvelukuvaus -lomakkeesta. 7.4 Asiakas-, hoito -, tai palvelusuunnitelma Suunnitelma on yksilöllinen, kokonaisvaltainen ja ajantasainen. Oleellista on asiakkaan / potilaan osallisuus. Palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakkaan ja potilaan palvelua ja hoitoa koskevat linjaukset, hoidon järjestäminen sekä seuranta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa palvelutarpeen arvioinnin jälkeen palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen hoito-, tai palvelusuunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta ja potilasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselleen asetetut tavoitteet. Toimintayksiköt määrittävät itse palvelusuunnitelman laadinnan ajankohdan, mutta se tehdään kuitenkin mahdollisimman pian hoidon/kuntoutuksen alkamisen jälkeen. Palvelusuunnitelmaa päivitetään aina asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa. Suunnitelmaa ei välttämättä synnyt, mikäli asiakas tavataan vain kerran. 15

17 Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmät Asiakaspalautteiden avulla kehitetään yksiköiden toimintaa, puututaan epäkohtiin ja suunnitellaan tarvittavia toimenpiteitä. Muutostarpeet käsitellään joko työyksiköissä tai mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtoryhmässä, riippuen muutostarpeiden laajuudesta. Toiminnan kehittämisessä pyritään hyödyntämään myös kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä asiakkaan asemaa ja oikeuksia pyritään parantamaan asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Espoon sosiaali- ja terveystoimen palveluista voi antaa palautetta monella eri tavalla. Käytössämme on: Anna palautetta -linkki, vastaus viiden työpäivän sisällä Arvioi palveluja -linkki Palvelukohtaisia kohdennettuja kyselyitä Henkilökohtainen kontakti tai palautelaatikko Asiakaspalautetta seurataan yksiköissä ja johtoryhmissä säännöllisesti. Toimialatasoinen yhteenveto tehdään vuosittain. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakaspalautetta kerätään myös lomakkeilla, joita löytyy yksiköistä ja internetistä Espoon kaupungin sivuilta. Palautetta voi antaa kaikissa käytännön asiakastilanteissa. Yksiköissä on käytössä palautelaatikot ja henkilöstö kannustaa palautteen antamiseen. Kirjallista asiakaspalautetta kerätään vuosittain myös yhteistyössä Omnian ammattioppilaitoksen kanssa. Palautteen anto on mahdollista sekä omalla nimellä että anonyymisti. Asiakaspalautteet käsitellään henkilökunnan sekä asiakkaiden kesken. Tyytymättömyys hoitoon tai palveluun Jos palvelun tai hoidon suhteen on jotain epäselvää, siitä kannattaa keskustella palvelu- tai hoitoyksikössä asiaa hoitaneen henkilön, hoitavan lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa. Terveydenhuollossa hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollossa vastaavalle johtajalle. 16

18 17 Sosiaalihuollossa kohteluunsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Sosiaalihuollon asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Yksikön toimintaa koskevien muistutusten, kanteluiden- ja muiden valvontapäätösten käsittely ja huomiointi toiminnan kehittämisessä Muistutukset, kantelut ja muut valvontapäätökset käsitellään kaupungin ohjeistuksia noudattaen virkateitse. Muistutukset ja kantelut ohjataan Espoon kaupungin kirjaamoon, josta ne lähetetään tulosyksikön johtajalle. Tulosyksikön johtaja, palvelualueen päällikkö, apulaisylilääkäri, mielenterveys- ja päihdepalvelujen avopalvelupäällikkö tai mielenterveys- ja päihdepalvelujen erityispalvelupäällikkö antavat vastauksen vastuualueensa toimintaa koskevaan muistutukseen. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 23 ja Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 10 ) Muistutusten ja kantelujen käsittelyssä käydään läpi tapahtuman tilanne, vaikuttamassa olleet henkilöt, työvuorosuunnitelmat ja -toteumat, vallinneet muut olosuhteet, asiakirjamerkinnät ja keskustellaan tapahtuneesta. Tarvittaessa pyydetään tilanteeseen vaikuttaneiden työntekijöiden kirjalliset selvitykset tapahtuneesta. Selvityksen jälkeen muistutukseen vastaaja antaa kirjallisen vastineen kohtuullisessa ajassa. Tarvittaessa käynnistetään laadunvarmistusprosessi, jolloin toimintayksikkö on seurannassa erikseen suunnitellun ajan. Laatupoikkeaman johdosta yksikkö pohtii käytäntöjään ja raportoi kehittämissuunnitelman johdolle. Tällä pyritään ennaltaehkäisemään laatupoikkeamien toistuminen. Muistutuksiin vastataan kohtuullisessa ajassa viipymättä. Valviran suositus muistutuksiin ja kanteluihin vastaamisessa on 1-4 viikkoa. Oikaisuvaatimukset Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakas saa kirjallisen päätöksen hakemastaan ostopalvelujen sekä asumispalvelujen päätöksistä. Päätöksen liitteenä on oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimukset osoitetaan Espoon kaupungin kirjaamoon Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaos käsittelee oikaisuvaatimukset. Espoon sosiaali- ja terveystoimi Kirjaamo, PL 2, Espoon kaupunki 17

19 18 Muistutus Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevien muistutusten ja kanteluiden vastaanottaja on mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö. Kaikki muistutukset tulee ohjata kirjaamoon, josta ne ohjataan oikealle vastaanottajalle. Valmiit lomakepohjat löytyvät Espoon kaupungin internet-sivuilta sekä niitä saa yksiköiden henkilökunnalta. Muistutukset ja kantelut lähetetään osoitteeseen: Espoon sosiaali- ja terveystoimi Kirjaamo, PL 2, Espoon kaupunki Potilasvahinko Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Potilas- ja sosiaaliasiamies Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo espoolaisia Espoon kaupungin järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiamies toimii tarvittaessa välittäjänä asiakkaan ja viranhaltijoiden välillä, samalla kun asiakkaalla on käytössään myös viralliset valituskanavat. Asiamies avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä, jos asiakas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai palveluun. Espoon sosiaali- ja potilasasiamies Eva Peltola puh (puhelinaika ma - to klo 10 12) sähköposti: eva.peltola@espoo.fi Päihdeasiamies Päihdeasiamies toimii asiakkaiden edunvalvojana päihdehoitoon ja -palveluihin liittyvissä asioissa. Asiamiehen toimialueena on koko Suomi ja palvelut ovat maksuttomia. Asiamiehen toiminta on riippumatonta palveluiden tuottajista. Kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori edistää ja kehittää puolestaan päihdepalveluita asiakaslähtöisesti. 18

20 19 Päihdeasiamies Marjo Tervo, puh , sähköposti: Kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä, puh , sähköposti: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 25 27,00510 Helsinki 8 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 8.1 Palvelun saatavuuden määräajat Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Tukiasuntoihin hakeudutaan Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja/tai Espoon aikuissosiaalityön tekemän palvelutarpeen arvion ja päätöksen perusteella. Kun tuen tarve on jatkuvaa tai toistuvaa, palveluja on järjestettävä siten, että tavoitteena on asiakkaan itsenäinen selviytyminen ja tuen tarpeen päättyminen asiakkaan kanssa tavoitteeksi asetetun määräajan jälkeen. 8.2 Palvelun eri osa-alueiden toteutus ja valvonta Laatu ja turvallisuus ovat aina riippuvaisia toimintaympäristöstä ja prosesseista. Eri palveluissa ja toiminnoissa korostuvat erilaiset asiat. Yksikkö/Palvelualuekohtaisissa suunnitelmissa kuvataan miten laatu ja turvallisuus varmistetaan alla mainittujen asioiden osalta Terveyden ja sairaanhoito Olarinluoman tukiasumisen asiakkaat käyttävät Espoon terveysasemapalveluja, joissa vastataan asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta. Olarinluoman tukiasumisessa työskentelee 3 ohjaajaa, jotka ohjaavat terveyden- ja sairaanhoitoon hakeutumisessa Lääkehoito Olarinluoman tukiasunnot noudattavat Espoon sosiaali- ja terveystoimen lääkehoitosuunnitelmaa. 19

21 20 Lääkehoitoon osallistuvat ammattiryhmät ovat sairaanhoitajat/terveydenhoitajat ja lääkehoitoluvan saaneet lähihoitajat (lääkkeiden jakelu). Sosionomit ja lähihoitajat, joilla ei lupia, eivät osallistu lääkehoitoon. IV-lääkehoitoa ei toteuteta palvelualueella. Tukiasuntojen asukkaat vastaavat pääsääntöisesti itse lääkehoidostaan ja lääkkeiden asianmukaisesta säilyttämisestä. Tarvittaessa henkilökunta auttaa ja tukee asukkaita lääkehoidon toteutuksessa, jolloin asiakkaat voivat antaa lääkkeensä ja reseptinsä hoitohenkilökunnalle säilytettäväksi ja jaettavaksi. Tällöin lääkkeet säilytetään vastaanottokodin lukitussa lääkekaapissa, josta ne voidaan jakaa dosetteihin joko ohjaajien tuella ja ohjauksella tai vaihtoehtoisesti ohjaajien toimesta lääkemääräysten mukaisesti. Lääkehoidon poikkeamista tehdään aina HaiPro-ilmoitus, joka käsitellään viipymättä. Poikkeamien käsittelystä ja niistä seuraavista toimenpiteistä vastaa toimintayksikön palveluesimies. Lääkehoitosuunnitelma: t/sotetin%20lääkehoitosuunnitelma.pdf Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Olarinluoman tukiasumisen asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa toteutetaan kunkin asiakkaan yksilöllisen palvelusuunnitelman mukaisesti. Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään ASTA- toimintakykymittaria toimintakykyyn liittyvien tavoitteiden asettamiseksi. Asiakkaiden käytössä on viikoittain askarteluohjaajan palvelut. Tukiasumisessa järjestetään asiakkaiden toiveiden mukaan erilaista hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, kuten esimerkiksi arjenhallinnan taitoja kehittävää ryhmätoimintaa, liikuntaa tai retkiä Ravitsemus Olarinluoman tukiasuntojen asiakkaat vastaavat omasta ruokataloudesta ja ruokahuollosta, eikä palvelu siten sisällä ravitsemukseen liittyviä palveluja. Tarvittaessa henkilökunta tukee ja ohjaa asiakkaita ruokahuollossa palvelusuunnitelman mukaisesti. Ruokahuollossa tukeminen voi olla esimerkiksi ohjausta ruokatalouden hallinnassa tai ruoan valmistuksen harjoittelemista. Terveellisen ja taloudellisen ruoan valmistusta voidaan harjoitella myös ryhmätoimintana. 20

22 Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy Henkilökunnan työtavat ovat hygieeniset ja osaaminen varmistetaan tarvittaessa säännöllisin koulutuksin. Olarinluoman tukiasunnot tekee tarvittaessa yhteistyötä Espoon tartuntatautiyksikön kanssa mm. infektioiden ennaltaehkäisemiseksi. Hygieniaan ja infektioihin liittyvistä poikkeamista tehdään HaiPro-ilmoitus ja poikkeaman korjaavat toimenpiteet aloitetaan viipymättä Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö Laitehankinnat tehdään Espoon kaupungin hankintasääntöjen mukaisesti. Yksilöissä käytettyjen, hankinnan kautta tarjottujen ja toimitettujen tuotteiden tulee täyttää terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) vaatimukset. Tuotteiden tulee taata sekä potilaan hoitamiseen että henkilöstön työskentelyyn liittyvä turvallisuus. Ammattimaisten käyttäjien velvollisuus on huolehtia käytössään olevien laitteiden toimintakunnosta, käyttöohjeiden saatavuudesta, käyttökoulutuksesta ja tuotteiden jäljitettävyyden varmistamisesta. Perhe- ja sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen ja vanhusten palvelujen vastuuhenkilöt vastaavat omien palvelualueidensa ja palveluyksikköjensä lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta. Lisäksi he vastaavat siitä, että palvelualueilla ja palveluyksiköissä on nimetty laite- ja tarvikevastaavat, jotka auttavat laitevaaratilanteiden ilmoitusmenettelyissä sekä osallistuvat käyttökoulutusten organisoimiseen. Lisäksi toimialalla on nimetty vastuuhenkilöorganisaatio, johon kuuluvat asiantuntijat ja koordinaattorit. Espoon apuvälinepalvelut siirtyvät vaiheittain HUS Apuvälinekeskuksentoiminnaksi. Olarinluoman tukiasumisen terveydenhuollon laitevastaavana toimii ohjaaja Petra Ekström Alihankintana ja ostopalveluna tuotetut palvelut Alihankintana tuotetut palvelut valitaan kilpailutuksen kautta ja palveluja valvotaan valvontakäynnein, asiakaspalauttein ja yhteistyötapaamisin Alueellinen ja verkostoyhteistyö Asiakkaan palvelusuunnitelmaan määritellään kaikki ne yhteistyötahot, jotka kuuluvat asiakkaan hoitoverkostoon. Nimetty työntekijä koordinoi sosiaali- ja terveydenhuollon muiden palvelunantajien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Yhteistyötahoja informoidaan ja asiakkaan tilaa seurataan asiakasrekisterikirjauksin ja puheluin. Yhteistyö saattaa muodostua myös sähköisten järjestelmien, esimerkiksi Tajua mut! -toimintamallin, kautta. 21

23 22 9 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA TURVALLISEN TYÖNTEON EDELLYTYKSET 9.1 Henkilöstösuunnitelma Palvelualueen henkilöstösuunnitelmasta vastaa johtoryhmä yhdessä Espoon kaupungin henkilöstöyksikön kanssa. Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tarkemmat yksikkökohtaiset henkilöstörakenteet löytyvät palvelukuvauksista (Liite 1). Henkilöstön riittävyys varmistetaan työvuorosuunnittelun avulla. Sijaistarpeet pyritään huomioimaan etukäteen. Kaikki sijaiset haastatellaan ja heille järjestetään perehdytys. 9.2 Rekrytointi Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset. Vakituiset vakanssit ja pitkäaikaiset sijaisuudet täytetään Espoon kaupungin rekrytoinnin ohjeiden mukaisesti. Lyhyet sijaisuudet täytetään sijaisten käytön periaatteiden mukaisesti. Espoon kaupungin rekrytointipalvelu toimii yksiköiden rekrytointien tukena. Rekrytointiprosessit ovat avoimia ja tasapuolisia. Kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet osallistua työn hakuun. Rekrytointiprosessin aikana arvioidaan työntekijän soveltuvuutta haettavana olevaan työtehtävään. Työhaastattelussa on vähintään kaksi haastattelijaa ja haastattelut toteutetaan samoilla periaatteilla kaikissa samaan tehtävään kohdistuvissa haastatteluissa. Rekrytoinnissa voidaan käyttää apuna Wopi -työtapa-analyysiä. Tällöin haastatteluun kutsuttaville lähetetään sähköinen kysely etukäteen. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä varmistetaan työntekijän täyttävän tehtävässä edellytettävät kelpoisuusehdot. Opiskelijoiden ohjaus Espoon kaupunki tarvitsee päteviä ja motivoituneita työntekijöitä ja tämän takia harjoittelu- ja oppilaitosyhteistyö on tärkeää. Jokaiselle työharjoittelujaksolle tulevalle opiskelijalle nimetään opiskelemansa ammatin kelpoisuusehdot täyttävä ohjaaja. Ohjaaja seuraa, ohjaa ja arvioi opiskelijan työharjoittelua, puuttuu tarvittaessa epäkohtiin ja työskentelyyn asiakkaan palvelun laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. 22

24 Osaamisen kehittäminen Perehdytys Esimies on vastuussa uuden työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan toimintatapoihin. Uuden työntekijän perehdytyssuunnitelmaan sisältyy potilasturvallisuusosio. Perehdytyksen tueksi on käytössä: Perehdytyssuunnitelma ja -ohjeet sekä sosiaali- ja terveystoimen perehdytysaineistot. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut työntekijän ja esimiehen välillä käydään vähintään kerran vuodessa ja niissä käsitellään myös potilasturvallisuusosaamista. Kehityskeskusteluohjeet löytyvät Essistä. Koulutukset Esimies huolehtii henkilöstön osallistumisesta täydennyskoulutuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriönsuositusten mukaan riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla on 3 10 täydennyskoulutuspäivää/ henkilö/vuosi. Sosiaalityöntekijäksi pätevöityvä työntekijä voi saada palkallista opintovapaata opintojen viimeistelyyn. Koulutusohjeet ja -lomakkeet. Henkilöstön potilasturvallisuus koulutus HaiPro on potilas- / asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Siihen järjestetään vuosittain yleiset koulutukset sekä räätälöityjä koulutuksia tilausten mukaan. Ensiapukoulutukset Työyksiköt tilaavat kilpailutetulta toimittajalta tarvitsemaansa ensiapukoulutuksen. Lääkehoidon koulutukset (LOVe koulutukset) Espoon kaupunki ostaa HUS-Serviseltä LOVe eli Lääkehoidon osaaminen verkossa koulutusta sopimuksen mukaisesti. LOVe -oppimateraali löytyy osoitteesta: 23

25 24 Duodecim Oppiportti on terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuspalvelu. Se tarjoaa ja mahdollisuuden ammattitaidon kehittämiseen. Oppiportti sisältää useita eri koulutuksia. Potilasturvaportti on verkkopalvelu. Se tarjoaa mahdollisuuden suorittaa verkkokoulutuksena. 9.4 Työhyvinvointi ja työsuojelu Työssä jaksamisen tukemiseen kiinnitetään huomiota monella tavalla. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä Tyhy-puntari, jossa kartoitetaan mm. työntekijän kokemusta omien töiden sujuvuudesta, - jaksamisesta ja esimiehen tuesta ja kannustuksesta. Työhyyinvointia seurataan Tyhypuntarilla toimialatasoisesti 4 kertaa vuodessa. Henkilöstön hyvinvointia seurataan myös joka toinen vuosi toteutettavalla Kunta10-kyselyllä. Työyhteisön kehittämis- ja virkistystilaisuudet osallistavat henkilöstön yhteiseen kehittämiseen ja toimivat tärkeinä yhteishengen kohottajina. Tavoitteena on kunkin työyhteisön järjestävän vuosittain yhden kehittämistilaisuuden. Espoossa on käytössä varhaisen tuen malli, joka koostuu työkyvyn ja työturvallisuusriskien hallinnan toimenpiteistä sekä työhyvinvoinnin seurannasta ja kehittämisestä. Työkyvyn hallinnan prosessi ja toimenpiteet on kuvattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun sivustolla. Espoon kaupungin henkilöstön päihdeohjelman tavoitteena on osaltaan varmistaa päihteetön työpaikka ja selkeyttää päihdeongelmien käsittelyä työpaikoilla. Työturvallisuusriskien hallinta on osa turvallista työympäristöä ja henkilöstön hyvinvointia. Työturvallisuuden kehittämiseksi järjestetään koulutusta, kuten työturvallisuuden- sekä palo- ja pelastusturvallisuuden verkkokursseja. 9.5 Henkilökunnan rokotukset Henkilöstön rokotukset ovat osa työterveyshuollon palveluja. Espoon työterveyshoito vastaa henkilökunnan työterveyspalveluista ja rokotusohjelmasta. Mm. henkilöstön influenssarokotukset ovat merkittävä osa potilas- ja työturvallisuutta. Henkilöstön influenssarokotukset vähentävät huomattavasti potilaiden sairastumisia. Ilmaiset influenssarokotukset toteutetaan työterveyshuollossa Aluehallintoviraston ja THL:n suositusten mukaisesti. 10 Toimitilat ja tukipalvelut 24

26 Toimitilat Menettelytapa yksikössä/palvelualueella: Espoon tilapalvelut-liikelaitoksen tehtävänä on kaupungin strateginen kiinteistöjohtaminen ja rakennettujen kiinteistöjen omistus, ylläpito, luovutus ja vuokraus sekä hankinta, rakennuttaminen ja purku. Lliikelaitos vastaa kiinteistövarallisuuden käytöstä sekä arvon ja käytettävyyden säilyttämisestä elinkaari- ja yhteiskuntavastuullisesti. Liikelaitos tuottaa kaupungin toimitilojen ja rakennusten korjaus-, kunnossapito- ja rakentamispalveluja, kiinteistöjen hoito- ja siivouspalveluja sekä aula- ja turvallisuuspalveluja liiketaloudellisin periaattein kustannustehokkaasti. Vastuuhenkilöt: Kiinteistönhoitaja Risto Boström Palo- ja pelastussuunnitelma Olarinluoman palvelukeskuksessa on ajantasainen palo- ja pelastussuunnitelma. Palo- ja pelastussuunnitelmassa on kuvattu pelastus- ja toimintaohjeet palotilanteessa. Palo- ja pelastussuunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain osana vuosittaista palotarkastusta. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään palo- ja pelastussuunnitelmaan. Olarinluoman tukiasuntojen vastuuhenkilö on palveluesimies Outi Holopainen Tukipalvelut - Laitoshuolto- ja välinehuoltopalvelujen ohjaus hankitaan Espoon siivouspalveluilta - Ateriapalvelut hankitaan tarvittaessa EspooCateringiltä - Laboratorio- ja kuvantamispalveluihin hakeudutaan oman terveysaseman kautta lähetteellä - Aula- ja turvallisuuspalvelut hankitaan Espoon aula- ja turvallisuuspalveluilta - Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, hankinta, käytön ohjaus ja huolto hankitaan Espoon sopimustoimittajilta - Apuvälineiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto hankitaan Espoon sopimustoimittajilta - Kiinteistön hoito ja huolto hankitaan Espoon kiinteistöpalveluilta 11 TIETOTURVA JA TIETOSUOJA 11.1 Asiakas- ja potilastietojen käsittely Tietoturva ja tietosuoja, tietoturvatietous ja -osaaminen sekä henkilörekisteriselosteet 25

27 26 Yksiköissä noudatetaan Espoon sosiaali- ja terveystoimen potilasasiakirjaohjetta, jossa määritetään asiakkaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät käytännöt. Jokaisessa yksikössä huolehditaan henkilöstön ja opiskelijoiden asianmukaisesta perehdytyksestä asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn. Lisäkoulutusta järjestetään tarvittaessa ja ohjeistukset pidetään ajan tasalla. Loki- ja rekisteritietoja tarkistetaan säännöllisesti ja väärinkäytöksiin puututaan. Asiakkaiden tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, joiden työtehtävät sitä edellyttävät. Kaikki työntekijät ja opiskelijat allekirjoittavat tietoturvasitoumuksen. Asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevia tietoja asiakastietojärjestelmä Terveys Efficasta. Tietoja voi pyytää yksiköistä löytyvillä Lokirekisterin tarkastuspyyntö ja Rekisteritietojen tarkastuspyyntö -lomakkeilla. Lokirekisterin tarkastuspyyntö selventää, ketkä ovat käyneet asiakastiedoissa määritellyllä ajanjaksolla. Rekisteritietojen tarkastuspyyntö on laajempi tarkastuspyyntö. Tarkastuspyynnön perusteella rekisterivastaava selvittää, mitä tietoja asiakkaalle annetaan tiedoksi ja/tai luovutetaan tarkastusoikeuden perusteella. Asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevia tietoja maksutta asiakastietojärjestelmä Terveys Efficasta kerran vuodessa. Tarkemmat ohjeet asiakastietojen tarkastusoikeuteen löytyvät Espoon sosiaali- ja terveystoimen Potilasasiakirjaohjeesta. Hoitosuhteen päättyessä potilasasiakirjat säilytetään arkistointilain mukaisesti. Tietosuoja ja rekisteriselosteet löytyvät vastaisuudessa Espoo.fi -palveluista sekä yksiköistä Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Päivi Vilkki, lakimies Puh: sähköposti: paivi.vilkki(at)espoo.fi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintayksikköjen tietosuojakysymyksiin vastaa yksikön vastaava esimies. 12 YKSIKÖN/PALVELUALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 26

28 27 Kehittämissuunnitelma on yhteenveto riskienkartoituksista, asiakaspalautteista, muistutuksista ja kanteluista tehdyistä analyysistä. Yhteenvedossa on sovittu ehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä ja niiden seurannasta. Liite x: Yksikön/palvelualueen kehittämissuunnitelma Korjattava asia Toimenpide Aikataulu ja vastuuhenkilö Seuranta pvm ja tilanne (valmis/kesken/ aloittamatta) Olarinluoman tukiasumisessa työskennellään tavoitteellisesti. Asiakastyön tavoitteellisuuden kehittäminen on keskiössä kehittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelman tavoitteita seurataan osana tuloskorttia. Olarinluoman tukiasumisen toiminnalliset mittarit v ovat: - Palvelusuunnitelmien laaditaan 1 kk:n kuluessa - Palvelusuunnitelmien päivitys väh. 1 x/vuodessa - ASTA-toimintakyvyn mittaus ja arvio 1x/vuodessa - HaiPro-ilmoitukset käsitelty 14 vrk:n kuluessa 13 LIITTEET: Toimintayksikön palvelukuvaus Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä yksikkökohtaiset liitteet 27