Ammatillisen koulutuksen linjaukset ja järjestäjäverkon kokoaminen Johtaja Mika Tammilehto 15.3.2012
Toimintaympäristö muuttuu Globaalin työnjaon muutokset miten Suomi pärjää globaalissa kilpailussa? Elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset työvoimatarve, osaaminen - mistä uudet työpaikat Väestökehitys ikärakenne, alueellinen jakauma, aluerakenteen muutos Muutosdynamiikka työurien modularisoituminen ja pirstoutuminen, yrittäjyyden merkitys? Arvomaailman muutokset individualismi - yhteisöllisyys osallistumisen ja vaikuttamisen uudet muodot työn eetoksen muutos - shoppailijakansalaiset lisääntyvät? Kestävä kehitys ei vain ekologia, vaan myös talous ja kulttuuri
Osaavan työvoiman saatavuus Työelämän ammattitaitovaatimukset muuttuvat millaista osaamista eri toimialoilla ja ammateissa tarvitaan? ammattitaitoisen työvoiman tarve määrä ja osaaminen? toimialojen/ammattien vetovoima työurien pidentäminen ja pidentyminen työvoiman osaamisen uudistaminen ja päivittäminen elinikäinen oppiminen käytännössä
Riittävätkö julkisen talouden voimavarat? rakenteellinen kestävyysongelma saadaanko ratkaistua? huoltosuhde heikkenee merkittävästi monilla alueilla samaan aikaan kun palvelutarve kasvaa vaikutukset julkisen hallinnon palveluihin ja rakenteisiin? saadaanko julkisten palveluiden tuottavuutta parannettua riittävästi? miten velkaantuminen saadaan katkaistua heikentämättä talouskasvun edellytyksiä? talouskasvun mahdollisuudet työpanoksen pienentyessä? syökö velanhoito ja heikko huoltosuhde kasvun eväät? saadaanko alueellinen eriytymiskehitys pysäytettyä? resurssiperustan riittävyys suhteessa koulutukselle asetettaviin vaatimuksiin?
Hallitusohjelma Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen
Menosäästöt Vaikutus valtion menoihin vuositasolla vuonna 2015 PÄÄLUOKKA 29: OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hallinnonalan rakenteen uudistaminen - 15 milj. euroa Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet - 20,3 milj. euroa Lukioverkon karsiminen - 30 milj. euroa Ammatillinen koulutus - 35 milj. euroa Ammatillinen lisäkoulutus - 8 milj. euroa Oppisopimuskoulutus - 31 milj. euroa Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen - 51 milj. euroa Yliopistoindeksin jäädyttäminen 6 kk ajalta - 27 milj. euroa Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha - 58,2 milj. euroa Suomen Akatemia - 28,6 milj. euroa Toisen asteen opintojen enimmäistukiajan rajaaminen - 1 milj. euroa Ammatillisen koulutuksen kumulatiivinen säästö 2012-2015 yht. 162,5 M Säästöt tarkoitus toteuttaa sekä opiskelijamäärää että rahoitusta leikkaamalla Lopullinen säästötavoite täsmentyy hallituksen kehysriihessä maaliskuun lopulla
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Koulutuksellisia eroja tulee vähentää ja koulutuksen periytyvyyttä tulee ehkäistä myös kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Koulutus- ja tutkimuspolitiikan keinoina julkisen talouden vakauttamisessa ovat erityisesti työurien pidentämiseen liittyvät toimet ja koulutusjärjestelmän rakenteiden ja tehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet sekä koulutustarjonnan suuntaaminen Koulutuksen sisältöjä ajantasaistetaan ja oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Ikäluokkien pieneneminen mahdollistaa koulutusmäärien hallitun vähentämisen. Koulutuspolitiikka rakentuu elinikäisen oppimisen periaatteelle.
Osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin Tavoitteena: koulutusprosessien tehostaminen koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaannon parantaminen korkeakoulututkinnon suorittamisikä alenee vuodella 95% peruskoulun päättävistä jatkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kaikki nuoret aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot uusista ylioppilaista puolet jatkaa samana vuonna korkeakouluissa läpäisy paranee kaikissa koulutusmuodoissa aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Tavoitteena on vähentää merkittävästi sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen ja parantamalla heikommassa asemassa olevien ryhmien asemaa.
Koulutustarjonta Koulutustarjontaa suunnataan työelämän tarpeiden ja ikäluokkakehityksen mukaisesti; aloittajamääriä vähennetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa AM 2300 aloittajaa vähemmän vuonna 2016 AMK 2200 aloittajaa vähemmän vuonna 2016 Koulutustarjonnan alueellinen tasapaino tarjonnan merkittävin supistamistarve Itä- ja Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla tarjonnan lisäämistarvetta Metropolialueella, kasvukeskuksissa Koulutuksen alakohtainen tarjonta Tarjonnan lisäämistarvetta sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla Tarjonnan vähentämistarvetta kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla
Ammatillisen koulutuksen tarjonta Säästötavoite edellyttää, että koulutustarjontaa vähennetään vuodesta 2014 lukien Yhteiskuntatakuun puitteissa ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa tarkoitus uudelleenkohdentaa kasvukeskuksiin jo vuonna 2013 Tarjonnan sopeuttamisprosessi käynnistetään vuoden 2012 alkupuolella Koulutuksen järjestäjäkohtaiset tarjonnan sopeuttamistarpeet Palvelukyvyn vahvistamisen ja turvaamisen kannalta tarvittavat rakenteellisen kehittämisen toimet Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien ja OKM:n välillä Tavoitteena hallittu tarjonnan sopeuttaminen ja uudelleenkohdentaminen siten, että ammatillisen koulutuksen järjestämisen edellytykset ja koulutuksen saavutettavuus voidaan turvata Toiminnan tehokkuuden lisääminen ja tarjonnan suuntaamisen priorisointi välttämätöntä, jotta riittävä tarjonta voidaan turvata
Työelämäyhteyksien vahvistaminen Vahvistetaan kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta Perusopetuksen ja lukion uudistettavissa OPSien perusteissa työelämätaidoille yhdenmukaiset tavoitteet Työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yht.kunn. vaikuttamista vahvistetaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteissa, työelämäyhteydet huomioon myös rahoitusta uudistettaessa Työpaikkaohjaajien koulutus turvataan Työelämän järjestöille ja toimijoille mahdollisuudet esitellä edustamiaan aloja ja toimintaansa kouluissa
Yhteiskuntatakuu - koulutustakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka Koulutustakuun toimeenpano alkaa 2013 Koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhtenä keskeisenä kriteerinä on koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta Opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja sähköisten hakujärjestelmien kehittäminen Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen. Nivelvaiheen toimien tehostaminen nivelvaiheen toimista selkeämpi ja johdonmukaisempi kokonaisuus Koulutuksen läpäisyn tehostaminen ja opiskeluprosessien tukeminen Ohjauspalvelut
Joustavat opintopolut Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina joustavuutta yli tutkintorajojen tapahtuvassa opintojen suorittamisessa lisätään Ammatillisten tutkintojen joustavuutta lisätään siten, että yksilölliset valinnat ja tutkintojen suorittaminen myös osa kerrallaan on mahdollista silloin kun se on työelämän ja yksilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaista. Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja Kehitetään menettelyjä oppisopimuskoulutuksen osallistumiskynnyksen alentamiseksi. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne tukevat tehokkaasti jatkoopintoihin siirtymistä.
Ammatillinen koulutus Keskeyttämistä vähennetään ja läpäisyä parannetaan Läpäisyn tehostamisohjelma Tutkintojärjestelmää kehitetään työelämän tarpeisiin vastaava kokonaisuus, osaamisperusteisuus ja joustavuus Ammatillisten tutkintojen kehittämisryhmä asetettu 2/2012 Työpaikalla tapahtuvaa oppimista kehitetään ja vahvistetaan Laadunhallintaa vahvistetaan laatujärjestelmät käytössä 2015 mennessä, laadun jatkuvan parantamisen tuki Tarkoitus asettaa ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä keväällä 2012 Rahoituksen kannustavuutta lisätään koko ikäluokan kouluttaminen, läpäisy, nopeampi työelämään siirtyminen, aiemmin opitun tunnustaminen, erityisopetuksen palvelutarpeiden huomioon ottaminen
Palvelukyvyn vahvistaminen ja rakenteellinen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa on koottu, mutta se on vielä osin hajanainen eikä koulutuksen järjestäjien palvelukyky kaikilta osin vastaa yksilöiden ja työelämän osaamistarpeita. Ammatillisen koulutuksen palvelukykyä vahvistavaa rakenteellista kehittämistä on siksi jatkettava Toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma: oppilaitosrajat ylittävä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien käyttö Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän vähentäminen ja rakenteellisen kehittämisen toimet Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä ja palvelukyvyn vahvistamista jatketaan Tavoitteena työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden näkökulmasta riittävän vahvat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Toisen asteen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa
Palvelukyvyn vahvistaminen ja rakenteellinen kehittäminen Rakenteiden ja palvelukyvyn vahvistaminen on välttämätöntä, jotta koulutuksen järjestäjillä on edellytykset vastata työelämän ja yksilöiden nopeastikin muuttuviin osaamistarpeisiin. taantuman aiheuttamat ongelmat taantuman jälkeisen talouskasvun tukeminen osaavan työvoiman kasvava ja muuttuva tarve julkisen talouden kestävyysvaje niukkenevat resurssit Kehittämisen painopistettä on siirrettävä seuraavaksi toiminnan kehittämiseen. Koulutuksen asiakaslähtöisyys ja joustavuus lähtökohdaksi resurssien kohdentaminen ydintehtäviin osaamisen kehittämisen prosesseihin ja asiakaslähtöisiin toimintamalleihin hallinnon virtaviivaistaminen laadunhallinta osaksi jokapäiväistä toimintaa ydinasioihin keskittyminen Työelämäyhteistyön vahvistaminen välttämätöntä palvelukyvyn kehittämisen ja koulutuksen vaikuttavuuden parantamisen kannalta osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi ja analysointi toimiala- ja klusterikohtaiset osaamisen kehittämisratkaisut työelämälähtöiset toimintamallit
Avainsanat ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys Elinikäinen oppiminen Koulutustakuu tasa-arvo Joustavuus yksilöllistyvät koulutuspolut Työpaikalla tapahtuva opiskelu Laatu ja vaikuttavuus Tehokkuus ja tuloksellisuus Rakenteellinen kehittäminen Koulutustarjonta ja sen suuntaaminen Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen
Ammatillisen koulutuksen vuosi 2012 Valmistautuminen menosäästöjen toimeenpanoon tarjonnan supistamisen suunnitelma rahoitukseen kohdistuvien leikkaustarpeiden täsmentäminen Yhteiskuntatakuun toimeenpanon valmistelu Opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen Koulutustarjonnan lisääminen pääkaupunkiseudulla ja eräissä kasvukeskuksissa Sähköisten haku- ja koulutustietopalvelujen rakentaminen Läpäisyn tehostamisohjelman toimeenpano Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen valmistelu Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen ja palvelukyvyn vahvistaminen Laatustrategian toimeenpanon käynnistäminen Opiskeluhuoltoa koskevan lainsäädännön valmistelu