Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 18/0282/3 Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero 12.12.2018 01590/18/4103 ASIA Valittajat Asemakaavamuutoksen hyväksymistä koskeva valitus Asunto Oy Kuopion Valkopossut Särkiniemen-Särkilahden asukasyhdistys ry Päätös, johon on haettu muutosta Kuopion kaupunginvaltuusto 11.6.2018 55 VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kuopion kaupungin 15. kaupunginosan (Särkiniemi) korttelia 37 sekä osia puisto-, liikenne-, urheilu-ja katualueista koskevan asemakaavan muutoksen (Särkiniemen seurakuntataloja Sammallahden kenttä). Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. Asemakaavan muutos on ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden kanssa. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa asuinrakentaminen Särkiniemen seurakuntatalon tontilla sekä pysäköintialueen ja Sammallahden pallokentän alueella. Yleiskaavassa luonnonmukaisena säilytettäväksi osoitettu ulkoilu-ja virkistysalue (VL) ollaan muuttamassa asuinrakennuskortteliksi. Osoite Puhelin Faksi Sähköposti ja asiointipalvelu Minna Canthin katu 64, PL 1744 029 56 42500 029 56 42501 ita-suomi.hao@oikeus.fi 70101 KUOPIO https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

2 (14) Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa Sammallahden kenttä on osoitettu virkistysalueeksi merkinnällä V. Sammallahden rantaa kiertää puisto- tai virkistysalueella ohjeellinen ulkoilureitti. Yleiskaavassa on osoitettu myös Lohkaretien varresta etelään Särkiniementien vaiheen kaartuva kevyen liikenteen pääyhteys. Asemakaavan muutos ei ole hyväksyttävissä, koska se tekee tyhjäksi yleiskaavan tavoitteet virkistys-ja urheilualueista sekä ulkoiluyhteyksistä. Asemakaavan muutos olisi edellyttänyt yleiskaavan muuttamista. Virkistysalueiden supistumista olisi tullut arvioida koko keskeisen kaupunkialueen näkökulmasta. Yleiskaava on oikea kaavataso arvioida sitä, missä viheralueita ja liikuntapaikkoja tarvitaan. Kaavoittaja ei voi ohittaa yleiskaavan ohjausvaikutusta pelkällä maininnalla sen vanhentuneisuudesta. Kaavoittajan tulkinta maankäyttö-ja rakennuslain 42 :n 4 momentin säännöksestä ei sovellu yleiskaavan ohjausvaikutuksen sivuuttamiseen tässä tapauksessa. Väitteelle muuttuneista olosuhteista ei ole esitetty perusteluja. Yleiskaava ei ole ristiriidassa myöhemmin laadittujen Kuopion seudun maakuntakaavan ja Pohjois-Savon maakuntakaava 2030:n kanssa. Kaavamuutoksessa ei ole huolehdittu siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen eikä ole otettu huomioon maankäyttö-ja rakennuslain 39 :ssä säädettyjä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Asemakaavan muutostyö on tullut vireille Kuopion evankelisluterilaisen seurakunnan hakemuksesta 12.12.2014. Sen jälkeen kaupunki on tarkoitushakuisesti alkanut valmistella pallokentän osalta perusteluja yleiskaavan vastaiselle asemakaavan muutokselle. Niiralan Kulma Oy on tehnyt suunnitteluvaraushakemuksen asuinrakentamista varten Sammallahden pallokentän alueelle 29.8.2016. Tämän jälkeen hyvinvoinnin edistämisen lautakunta on tehnyt 20.9.2016 päätöksen pallokentän poistamisesta liikuntapaikkaverkostaja kaupunkirakennelautakunta on tehnyt 28.9.2016 päätöksen suunnitteluvarauksen myöntämisestä pallokentän alueelle. Kaavamuutosta laadittaessa ei ole perusteltu sitä, miten kaavamuutokselle asetetut tavoitteet turvataan. Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen ei sopeudu ympäristöönsä tavalla, joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa Särkiniemen taajaman omaleimaisuutta tai turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto-ja kulttuuriarvoja. Asuinrakentamisen ja asumisen väljyyden poistamisella heikennetään luontoarvoja. Kaavamuutos ei turvaa päivittäisten palvelujen saatavuutta eikä riittäviä ulkoilu-ja virkistysmahdollisuuksia. Kaavaratkaisu ei perustu alueen yhdyskuntarakenteeseen ja luonteeseen. Kaavamuutosta laadittaessa ei ole perusteltu sitä, miten maakuntakaavan tavoitteet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet turvataan. Asemakaavan muutosta ei voida perustella kaupungin palvelujen säilymisellä, koska Särkiniemen palvelut on siirretty pois alakoulun 1-4 luokkia lukuun ottamatta. Yleiskaavasta poikkeavaa ratkaisua on perusteltu väittämällä, että koulun liikuntapaikka korvaa Sammallahden pallokentän. Särkiniemen koulun yhteydessä oleva lähiliikuntapaikka on toteutettuja valmistunut vuonna 2016 eikä siellä ole paikkaa jalkapallokentälle. Koulun lähiliikuntapaikka palvelee eri liikuntamuotoja kuin Sammallahden kenttä. Kentän poistaminen liikuntapaikkaverkostosta on mainittu ensimmäisen kerran

3(14) vasta hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan pöytäkirjassa 20.9.2016. Särkiniemen asukkaat ovat käyttäneet pallokenttää paljon. Kenttä on toiminut esimerkiksi jalkapallojuniorien harjoituskenttänä. Lisärakentamisen seurauksena asukasluvun lisääntyminen lisää pallokentän tarvetta entisestään. Lausunto ja vastine Kaupunginhallitus on antanut valituksen johdosta lausunnon. Kuopion evankelis-luterilaiselle seurakuntayhtymälle on varattu tilaisuus antaa vastine valituksen ja kaupunginhallituksen lausunnon johdosta. Vastinetta ei ole annettu. Valittajat ovat antaneet vastineen kaupunginhallituksen lausunnon johdosta. Merkitään Kuopion kaupunginhallitus on 10.9.2018 245 määrännyt maankäyttö-ja rakennuslain 201 :n nojalla Särkiniemen seurakuntataloa ja Sammallahden kenttää koskevan asemakaavan muutoksen tulemaan voimaan kaava-alueen niiltä osin, joihin valituksen ei voida valituksessa esitettyjen perustelujen mukaan katsoa kohdistuvan. Voimaantuleva kaava-alue on asuinkerrostalojen (AK) tontti 297-15-37-3, sen koillispuolinen puistoalue (VP) ja eteläpuolinen Lohkaretien katualue. Voimaantulon ulkopuolelle jäävät Lohkaretien eteläpuolella oleva rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR) kaavoitettu tontti 297-15-33-2 ja sen eteläpuolinen puistoalue. HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Itä-Suomen hallinto-oikeus on 20.11.2018 antamallaan välipäätöksellä nro 18/0269/3 kieltänyt asemakaavan muutoksen voimaantulomääräystä koskevan kaupunginhallituksen päätöksen täytäntöönpanon. Päätöksen mukaan valituksenalaista asemakaavan muutosta ei siten voida panna täytäntöön miltään osin. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Perustelut Valituksenalaisen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen alue ja alueen kaavoitustilanne Suunnittelualue sijaitsee Särkiniemessä 2,7 km Kuopion torilta lounaaseen. Asemakaavan muutos koskee Särkiniemen kaupunginosan korttelia 37, Sammallahden urheilualuetta ja pysäköintialuetta sekä osaa Särkiniemen keskuspuiston ja Sammalniemenpuiston alueista. Korttelissa 37 sijaitsee kaksikerroksinen Särkiniemen seurakuntakoti. Sammalniemen puistossa sijaitsee Sammallahden kenttä. Suunnittelualue on muilta osin rakentamatonta. Kuopion seudun maakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 3.7.2008, suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A).

4(14) Suunnittelualueella on voimassa Kuopion kaupunginvaltuuston 11.12.2000 hyväksymä keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualueen pohjoispuoli on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi merkinnällä PY ja eteläpuoli virkistysalueeksi merkinnällä V. Yleiskaavaan on merkitty Lohkaretien varresta etelään Särkiniementien varteen kaartava kevyen liikenteen pääyhteys sekä Sammallahden rantaa puistoalueella kiertävä ohjeellinen ulkoilureitti. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu laaja kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Suunnittelualueen pohjoisosan PY-alue jatkuu kaavamuutosalueen itäpuolelle koulun alueelle. Eteläosan V- alue jatkuu kaakkoon Sammallahden rannalle ja edelleen koko niemialueen ympäri Kallaveden rantavyöhykkeellä. V-alueella olevan kentän itäpuolelle on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP). Suunnittelualueen länsi-ja eteläpuolella on laajat asuntoalueet (A) ja pientalovaltaiset asuntoalueet (AP, AP-1). Särkiniemen alue rajautuu luoteessa tieliikenteen alueeseen (LM, valtatie 5). Valtatien läheisyyteen kerrostaloalueen ja pientaloalueen väliin on osoitettu laaja palvelujen ja hallinnon alue (P). Suunnittelualueella on voimassa Kuopion kaupunginvaltuuston 27.3.1972 hyväksymä asemakaava. Asemakaavassa kortteli 37 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Asemakaavassa tontin tehokkuusluku e=0,4, jolloin rakennusoikeutta on yhteensä noin 2340 k-m2. Tonttia koskee määräys a=2, jonka mukaan korttelialueella saa sijaita korkeintaan kaksi asuntoa. Y-korttelin itäpuolelle on osoitettu merkinnällä Pi istutettava puistoalue (Särkiniemen keskuspuisto), josta osa kuuluu kaavamuutoksen alueeseen. Puiston itä-ja koillispuolelle on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (Särkiniemen koulu) merkinnällä Yo. Sammallahden kentän luoteispäätyyn, Lohkaretien ja Särkiniementien risteyksen viereen on osoitettu pysäköintialue (Lp). Palloilukenttä on osoitettu merkinnällä Up ja kentän kaakkoispuolelle istutettava puistoalue merkinnällä Pi. Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja sisältö Kaavaselostuksen mukaan kaupungin asemakaavamuutokselle asettamana tavoitteena on ollut mahdollistaa uuden asuinrakentamisen toteuttaminen suunnittelualueelle olemassa olevaa kunnallistekniikkaa hyödyntäen. Samalla on selvitetty Särkiniementien varren täydennysrakentamismahdollisuuksia. Täydennysrakentamisen tavoitteena on olemassa olevan kaupunkirakenteen tukeminen, alueen elinvoimaisuuden lisääminen, kaupunkikuvan parantaminen, alueen asukaspohjan ylläpitäminen, lähipalvelujen tukeminen sekä liikuntapalvelujen keskittäminen rakennetulle lähiliikunta-alueelle. Suunnittelutilanteesta johtuvina tavoitteina on esitetty yhdyskuntarakenteen taloudellinen ja kestävän kehityksen mukainen tiivistäminen ja eheyttäminen tehostamalla vajaakäyttöisten, aiemmasta käytöstä poistuneiden tai rakentamattomien tonttien käyttöä, Särkiniementien varren kaupunkikuvan kohentaminen sekä arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen ja ympäröivään rakennuskantaan sopeutuvan ratkaisun löytäminen. Tavoitteena on ollut myös suunnittelualueeseen rajautuvien puistoalueiden hulevesijärjestelyjen sekä liito-oraväesiintymiä koskevien tietojen päivittäminen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuvina tavoitteina on esitetty ympäristöön sopeuttamisen ja katukuvan kohentamisen lisäksi asumisviihtyisyyden

5(14) huomioiminen, kevyen liikenteen kulkuyhteyden mahdollistaminen Särkiniementieltä Sammallahtea kiertävälle ulkoilureitille sekä alueen puuston ja seurakunnan tontilla olevan kallioisen metsäkumpareen säilyttäminen. Asemakaavan muutoksessa kortteliin 37 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue merkinnällä AK-23. Merkintään liittyvän määräyksen mukaan maasto-olosuhteista ja rakentamisesta aiheutuvat maanpinnan korkeuserot on hoidettava pääasiassa tukimuureja käyttäen. Tontille on osoitettu kaksi sitovaa rakennusalaa, joista toisen kerroskorkeus on osoitettu merkinnällä!4 IV. Merkinnän selityksen mukaan rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on neljä ja rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa yhden neljäsosan käyttää mainittujen neljän kerroksen alapuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Toiselle rakennusalalle rakennettavan rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +120,0. Kaavaselostuksen mukaan kaavan mahdollistama rakennusoikeus on noin 5160 kerrosneliömetriä ja kaavassa määritelty kattokorkeus mahdollistaa korkeampaan rakennukseen yhdeksän kerrosta. Tontille on osoitettu kaksi auton säilytyspaikan rakennusalaa sitovalla merkinnällä a-1. Rakennusalojen ulkopuoliset tontin osat on osoitettu leikki-ja oleskelualueeksi varatuksi alueen osaksi merkinnällä le. Tonttia koskee asemakaavamääräys rto-2, joka osoittaa, että alueelle laadittua rakentamistapaohjetta on ehdottomasti noudatettava. Lisäksi on annettu autopaikkoja ja polkupyöräpaikkoja koskevat merkinnät ja määräykset. Korttelin 37 itäpuolinen Särkiniemen keskuspuiston alue on osoitettu puistoksi ja alueeksi, jolla ympäristö säilytetään merkinnällä VP/s-15. Määräyksen mukaan alueella on todettu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamia liitooravan lisääntymis-ja levähdyspaikkoja. Alueen puustoa tulee säilyttää ja hoitaa niin, että liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikat ja niitä suojaava puusto säilyy. Myös liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. Korttelin 37 eteläpuolelle on osoitettu Lohkaretien katualue ja sen eteläpuolelle kortteliin 33 rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Kortteliin on osoitettu kaksi yksikerroksisen ja yksi kaksikerroksisen rakennuksen sitovaa rakennusalaa sekä auton säilytyspaikan sitova rakennusala (a-1). Kaavaselostuksen mukaan tontin laskennallinen rakennusoikeuden määrä on 1500 kerrosneliömetriä. Tontin koillisrajalle on osoitettu alueen osa, jolla puustoinen kulkuyhteys liito-oravan elinalueiden välillä tulee säilyttää rasterimerkinnällä pl-28. Määräyksen mukaan alueen puustoa tulee hoitaa sekä tarvittaessa uudistaa siten, että kulkuyhteys säilyy. Tontin lounaisrajalle on osoitettu istutettava alueen osa rasterimerkinnällä pl-7. Määräyksen mukaan alue on lähinnä luonnontilaisena säilytettävä alueen osa, jonka olemassa oleva puusto on säilytettävä ja täydennettävä liitooravan liikkumisen kannalta riittävällä puustolla. Tonttia koskee sitovaa rakennustapaohjetta koskeva merkintä rto-2. Lisäksi on annettu autopaikkoja ja polkupyöräpaikkoja koskevat merkinnät ja määräykset sekä merkintä hule-16, jonka mukaan alueen hulevedet saa johtaa viereiselle hulevesien käsittelyyn varatulle alueelle.

6 (14) AR-korttelin 33 eteläpuolelle järven rantaan saakka on osoitettu Sammalniemen puiston aluetta merkinnällä VP. Puistoalueelle on osoitettu merkinnällä hu-1 hulevesien käsittelyyn varattu alueen osa, jossa saa tehdä maisemaa muuttavia toimenpiteitä ja rakentaa yhdyskuntateknisiä laitteita tai kosteikkopuiston sadevesihuoltoa varten. Puistoon on lisäksi osoitettu Sammallahden rantaa kiertävä kuntopolku (jup) ja tämän kuntopolun ja Särkiniementien välille kuntopolku (jup). Sovellettavat oikeusohjeet ja lain esityöt Maankäyttö-ja rakennuslain 39 :n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi-ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Maankäyttö-ja rakennuslain 42 :n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Saman pykälän 4 momentin mukaan jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentissa säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Maankäyttö-ja rakennuslain 54 :n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Maankäyttö-ja rakennuslain 54 :n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Hallituksen esityksessä eduskunnalle rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) todetaan ehdotetun maankäyttö-ja rakennuslain 54 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että ohjeena oleminen tarkoittaa ase

7(14) makaavaa laadittaessa sitä, että yleispiirteisissä kaavoissa tehdyt maankäytölliset ratkaisut on otettava asemakaavan laatimisen perustaksi ja niissä tehdyistä maankäyttöä koskevista perusratkaisuista voidaan poiketa vain rajoitetusti, ja edelleen, että asemakaavalla kuitenkin tarkennetaan yleispiirteisissä kaavoissa tehtyjä ratkaisuja. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi maankäyttö-ja rakennuslain muuttamisesta muun muassa lisäämällä 42 :än 4 momentti (HE 251/2016 vp) todetaan yleisperusteluissa, että yleiskaavojen vanhentuneisuudesta ja tarpeettomasta yksityiskohtaisuudesta johtuen joudutaan usein tilanteeseen, jossa asemakaavoituksen yhteydessä törmätään yleiskaavan tarkistamistarpeeseen. Koska pienialainen yleiskaavan muuttaminen ei yleensä ole tarkoituksenmukaista, aiheutuu tästä kitkaa asemakaavoituksessa prosessien pitkittyessä. Vanhentuneet tai muuten puutteelliset yleiskaavat ovatkin usein syynä asemakaavoituksen ongelmissa. Maankäyttö-ja rakennuslain 42 :n uuden 4 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että muutokset olosuhteissa voivat olla nopeita ja tarvitaan joustavaa reagoimista toimintaympäristön muutoksiin. Yleiskaavan vanhentuneisuutta arvioitaessa on mietittävä, ohjaako yleiskaava tarkoituksenmukaisella tavalla yhdyskuntien ja maankäytön kehittämistä ja asemakaavoitusta. On myös selvitettävä, ovatko olosuhteet muuttuneet niin merkittävästi, että yleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät enää ole perusteltuja. Vanhentuneisuuden yhtenä kriteerinä voitaisiin pitää yleiskaavan ikää, vaikkakaan pelkästään iän perusteella ei voida päätellä yleiskaavan vanhentuneisuutta. Yleiskaavan vanhentuneisuuden kriteerinä voitaisiin pitää myös sitä, jos se on ristiriidassa alueelle myöhemmin laaditun maakuntakaavan kanssa. Myös eri viranomaisten kannanotoilla olisi merkitystä asian arvioimisessa. Perusteltuna syynä asemakaavan laatimiselle yleiskaavasta poiketen voitaisiin pitää sitä, että asemakaavan vaikutukset on mahdollista arvioida ilman sen kytkemistä laajempaan yleiskaavalliseen tarkasteluun. Myös parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan linjaukset ja sisältö olisi mahdollista ottaa huomioon. Menettelyä voitaisiin käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa yleiskaava on vanhentunut jonkin yksityiskohdan osalta, mutta ei kokonaisuutena. Yleiskaavan keskeisten tavoitteiden ja periaatteiden kanssa ristiriidassa olevaa ratkaisua ei asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella voitaisi hyväksyä. Tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi yleiskaavassa osoitetun viheryhteyden katkaisemista tai yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyviä yleiskaavasta poikkeavia merkittäviä ratkaisuja. Asiassa saatu selvitys Asemakaavan muutoksen selostuksen mukaan kaavahanke toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita etenkin olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuvaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eheyttämistä sekä sen myötä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytysten kehittämistä koskien. Kaavaselostuksen mukaan muuttuneiden olosuhteiden vuoksi voidaan katsoa vuoden 2001 yleiskaavan jo lähtökohtaisesti osittain vanhentuneen, eikä se näin ollen ohjaa käyttötarkoituksen osalta, kaikilta osin asemakaavoi

8 (14) tusta. Kyseessä oleva asemakaavan muutos sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen, ja asemakaavan muutoksen vaikutukset on mahdollista arvioida ilman sen kytkemistä laajempaan yleiskaavalliseen tarkasteluun. Myös 21.4.2017 voimaan tullut maankäyttö-ja rakennuslain muutos mahdollistaa asemakaavan muuttamisen edellä mainituilla syillä vanhentuneesta yleiskaavasta poiketen. Asuinalueen jatkuminen seurakunnan ja Sammallahden palloilukentän alueille jatkaa keskeistä asumisvyöhykettä ja yleiskaavassa esitetyn kevyen liikenteen pääreitin jatkuminen turvataan. Käytöstä poistunut pallokenttä on jo aiemmin huomioitu verkostosuunnittelussa keskittämällä Särkiniemen liikuntapalvelut koulun yhteyteen. Kaavaselostuksen luvussa 5 "Asemakaavan muutoksen kuvaus on esitetty muun ohessa, että seurakunnan tontille rakentuvat kerrostalot ottavat huomioon sekä tontin luoteispuolella olevat tornitalot että Särkiniementien länsipuolen matalamman täydennysrakentamisen. Kentän uudisrakentaminen sopeutuu tontin koillispuolen matalaan rivitalorakentamiseen sekä ottaa huomioon Särkiniementien länsipuolen pientaloalueen rakenteen. Täydennysrakentaminen parantaa ympäristön siisteyttä ja selkeyttää katutilaa. Autopaikat on sijoitettu tonttien takaosiin, jotta katuympäristön viihtyisyys lisääntyisi. Asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset on esitelty kaavaselostuksen luvussa 4.5. Lukuun sisältyy muun muassa lapsivaikutusten arviointi. Arvioinnin lähtökohtana on nykyinen tilanne, johon tulevan maankäytön ratkaisua verrataan ja arvioidaan. Lapsivaikutuksia on arvioitu elinolosuhteiden, ympäristön, turvallisuuden, sosiaalisten vaikutusten, henkisen kehityksen ja talouden osalta. Kaavamuutoksen vaikutuksia koskevan selostuksen luvun 5.4 mukaan kaavamuutoksen uskotaan lisäävän Särkiniemen elinvoimaisuutta lisäämällä lähipalvelujen käyttäjiä, palvelukysyntää sekä monipuolistamalla alueen asuntotarjontaa. Uusi rakennuskanta parantaa osittain Särkiniementien varren kaupunkikuvaa, sillä kentän uudisrakennukset rajaavat ja jäsentävät katutilaa. Suunnittelualue sivuaa liito-oravan elinpiiriä. Liito-oravan elinolosuhteet säilytetään. Kentän viereinen puistoalue säilyy tulevia hulevesijärjestelyjä lukuun ottamatta pääosin ennallaan. Alueelle tulee uusia asuntoja noin 100, ajoneuvoliikenne lisääntyy paikallisesti noin 10 prosenttia. Särkiniemi sijaitsee hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksien varrella ja pyöräilymatkan etäisyydellä Kuopion keskustasta, mikä vähentää autoilun tarvetta. Alueen rakentuminen tukee eheytyvän yhdyskuntarakenteen tavoitetta. Samalla kaavamuutos on osaltaan Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman 2009-2020 mukainen, koska se tiivistää entisestään kaupunkirakennetta ja tukeutuu oleviin liikenneyhteyksiin ja kunnallistekniikkaan. Vaikutusten arvioinnin mukaan asukkaat kokevat pallokentän alueen rakentumisen alueen liikuntapalvelujen heikennyksenä. Pallokentän poistaminen verkostosta perustuu vapaa-ajan lautakunnan päätökseen, jonka mukaan Särkiniemen alueen liikuntapalvelut on keskitetty koulun yhteydessä olevalle lähiliikunta-alueelle. Särkiniemessä on laajoja puistoalueita, joiden määrään kaavamuutoksella on suhteellisen pieni merkitys. Särkiniemen keskuspuiston pinta-alasta (noin 3,2 ha) lohkaistava 0,06 hehtaarin tontinosa muodostaa noin 1,8 prosenttia. Sammalniemen puistoalueen pinta-alasta

9 (14) (noin 8,6 ha) poistuva 0,61 hehtaarin osuus muodostaa noin 7 prosenttia. Puistoalueella kulkevat virkistysreitit säilyvät ja pallokentälle muodostunut kulkuyhteys muodostetaan viereisen puistoalueen kautta. Vastineessa, jonka kaupunki on antanut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kaavaehdotuksesta antamaan lausuntoon, on esitetty muun muassa, että muuttuneiden maankäyttöratkaisujen myötä voimassa olevan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan tavoitteet tarkentuvat. Yleiskaavan PY-alueella sijaitseva seurakuntakeskus ja V-alueella oleva pallokenttä tai jääkiekkokaukalo on lakkautettu tai siirretty tarpeettomina toiseen paikkaan seurakunnan ja Kuopion kaupungin tekemillä päätöksillä. Seurakuntakeskus on käyttökelvoton ja pallokenttä on korvattu lähelle rakennetulla lähiliikunta-alueella. Vastineessa, jonka kaupunki on antanut Särkiniemen-Särkilahden asukasyhdistyksen kaavaehdotuksesta antamaan muistutukseen, on esitetty muun muassa, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta on 20.9.2016 79 tehnyt päätöksen Sammallahden pallokentän poistamisesta liikuntapaikkaverkostosta ja osoitettavaksi alueen muihin maankäyttötarpeisiin toteutettavaksi asemakaavan muutosprosessin kautta. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätöksen tekoa on edeltänyt vaikutusten arviointi. Särkiniemi on väljästi rakennettua aluetta, jossa on runsaasti puisto-ja virkistysalueita. Ne sijoittuvat pääosin rauhallisille alueille, rannalle tai sen läheisyyteen. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu kuntopolut ja yhteydet Särkiniementieltä Sammalniemenpuistoon ja suunnittelussa on huomioitu tiedossa olevat liito-oraviin liittyvät luontoarvot. Vuonna 2016 valmistunut lähiliikuntaalue, joka rakennettiin korvaamaan kaupungin liikuntapaikkaverkostosta poistettu Sammallahden kenttä, sijaitsee 200 metrin etäisyydellä. Alueella on hyvin varusteltu leikkipaikka, eri-ikäisille tarkoitettuja kuntoiluvälineitä, jalkapallokenttä, tenniskenttä, jääkiekkokaukalo ja pienpeleihin tarkoitettu kaukalo sekä runsaasti vapaata liikkumisaluetta ympärillä ja koulun pihaalueella. Sammallahden pallokentästä on tullut lähiliikunta-alueen valmistumisen jälkeen pääosin yksityisluonteinen liikunta-alue viereiselle asumiselle. Asemakaavan muutoksen selostuksen mukaan asemakaavan muutoksen lähtötietoina ovat olleet suunnittelutilanteen osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan lisäksi vuonna 2017 hyväksytty Kuopion Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman päivitys, vuonna 2017 hyväksytty Kuopion strategia vuoteen 2030, vuonna 2009 hyväksytty Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma ja vuonna 2007 hyväksytty Kuopion kulttuuriympäristö - strategia ja hoito-ohjeet -ohjelma. Kaavamuutosta varten on tehty Liito-orava -tarkastusraportti 23.3.2017, Särkiniementie 20:tä koskeva lausunto maaperäolosuhteista 8.5.2017, Sammallahden urheilukentän aluetta koskeva lausunto maaperäolosuhteista 28.4.2017, Sammallahden maaperän pilaantuneisuustutkimuksen tutkimusraportti 22.11.2016, Niiralan Kulma Oy:n Särkiniementien tontin ympäristömeluselvitys -raportti 10.1.2018 ja Särkiniemen seurakuntatalon rakennushistoriaselvitys 2017. Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan kaavaselostuksen luvun 8 "Yleiskaavan toteuttaminen mukaan yleiskaava osoittaa suuntaviivat alueiden tulevalle asemakaavoitukselle. Lisäksi se on strateginen suunnitelma,

10 (14) jolla ohjataan muuta suunnittelua ja toimenpiteitä, jotka muuttavat kaupunkirakennetta tai kaupunkiympäristöä. Särkiniemen lähiöuudistuksella ja siihen liittyvällä Särkilahden täydennysrakentamisella pyritään sekä Särkiniemen lähiön kehittämiseen että koko joukkoliikennekaupungin rakennetta vahvistavaan uudisrakentamiseen. Oikeudellinen arviointi Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan tavoitteet Valituksen mukaan kaavamuutosta laadittaessa ei ole perusteltu sitä, miten maakuntakaavan tavoitteet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet turvataan. Hallinto-oikeus toteaa, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet antavat kaavoituksen ennakko-ohjaukselle sisällöllisen perustan valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä. Hallinto-oikeus arvioi huomioon ottaen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksen, kysymyksessä olevan asemakaavan muutosalueen suunnittelutilanteesta ja olosuhteista saadun selvityksen ja kaavamuutoksen vähäisyyden sekä sen, mitä kaavaselostuksessa on lausuttu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta kaavahankkeessa, että kaavamuutosta laadittaessa on huolehdittu maankäyttö-ja rakennuslain 24 :n 2 momentin edellyttämällä tavalla riittävästi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Asemakaavan muutosalue sisältyy maakuntakaavassa osoitettuun taajamatoimintojen alueeseen. Maakuntakaava ei ole voimassa Kuopion keskeisen kaupunkialueen oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Kaavamuutosta laadittaessa ei tähän nähden ole ollut tarpeen perustella maakuntakaavan tavoitteiden turvaamista. Yleiskaavan ohjausvaikutus Valituksen mukaan asemakaavan muutos on ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden kanssa eikä muutos ole hyväksyttävissä, koska se tekee tyhjäksi yleiskaavan tavoitteet virkistys-ja urheilualueista sekä ulkoiluyhteyksistä. Kaavoittaja ei voi ohittaa yleiskaavan ohjausvaikutusta pelkällä maininnalla yleiskaavan vanhentuneisuudesta. Kaavamuutoksessa ei ole huolehdittu siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen eikä ole otettu huomioon yleiskaavan sisältövaatimuksia. Hallinto-oikeus toteaa, että yleiskaavan ohjausvaikutus tarkoittaa maankäyttö-ja rakennuslain esitöiden mukaan sitä, että yleiskaavassa tehdyt maankäytölliset ratkaisut on otettava asemakaavan laatimisen perustaksi ja siinä tehdyistä maankäyttöä koskevista perusratkaisuista voidaan poiketa vain rajoitetusti. Yleiskaavan ohjausvaikutus ei siten lähtökohtaisestikaan

11(14) tarkoita sitä, että ohjaavaa kaavaa tulisi noudattaa sellaisenaan, vaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa voidaan täsmentää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Merkittävää on, että ohjaavan kaavan keskeiset tavoitteet tai ratkaisut eivät saa vaarantua. Maankäyttö-ja rakennuslain 42 :n 4 momentin säännöksellä alkuperäisen säännöksen mukaista yleiskaavan ohjausvaikutusta on vielä lievennetty niissä tapauksissa, joissa yleiskaava on ilmeisen vanhentunut. Tämän momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan muutokset olosuhteissa voivat olla nopeita ja tarvitaan joustavaa reagoimista toimintaympäristön muutoksiin. Menettelyä voitaisiin käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa yleiskaava on vanhentunut jonkin yksityiskohdan osalta, mutta ei kokonaisuutena. Hallinto-oikeus toteaa, että kaava-asiakirjojen mukaan Kuopion kaupungin keskeisen kaupunkialueen yleiskaava on vanhentunut Särkiniemen alueella Kuopion evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän julkisten palvelujen ja hallinnon alueen (PY) tontin osalta, koska seurakuntayhtymä on luopunut tontilla olevan seurakuntakodin käyttämisestä. Lisäksi Kuopion kaupunki on luopunut yleiskaavan virkistysalueella (V) olevan pallokentän käytöstä, koska samalla PY-alueella, jolla seurakuntakotikin on, sijaitsevan koulun alueella on vuonna 2016 valmistunut lähiliikunta-alue, joka palvelee monenlaisia liikuntatarpeita. Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisen asemakaavan muutoksen jälkeenkin suurinta osaa yleiskaavassa osoitetusta julkisten palvelujen ja hallinnon alueesta (PY) käytetään edelleen kaavassa osoitettuun tarkoitukseensa Särkiniemen koulun alueena ja siihen liittyvänä lähiliikunta-alueena ja samoin kaavassa osoitetut ranta-alueen laajat virkistysalueet ovat edelleenkin virkistyskäytössä. Asemakaavan muutoksella laajennetaan yleiskaavassa osoitettua laajaa kerrostalovaltaista asuntoaluetta vähäisessä määrin etelään päin PY-alueelle sekä laajaa pientalovaltaista asuntoaluetta vähäisessä määrin toisen laajan pientalovaltaisen asuntoalueen suuntaan V-alueelle. Näillä asuntoalueiden laajennuksilla ei katkaista Särkiniemen rantaalueelle yleiskaavassa osoitettua virkistysaluevyöhykettä eikä sille osoitettua ohjeellista ulkoilureittiä. Rannan ulkoilureitiltä on myös osoitettu Sammalniemen puiston kautta ulkoilureittiyhteys Särkiniementielle. Hallintooikeuden arvion mukaan asemakaavan muutos ei myöskään estä yleiskaavassa Särkiniemen poikki koulun sivuitse osoitetun kevyen liikenteen pääyhteyden toteuttamista. Hallinto-oikeus ottaa huomioon Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan yleispiirteisyyden, kaavan kokonaisuuden ja siinä Särkiniemen alueelle osoitetut aluevaraukset laajemmin ja arvioi, ettei yleiskaavan pienehköjä yksityiskohtia koskeva asemakaavan muutos muuta oleellisesti yleiskaavassa osoitettuja asunto-, työpaikka-ja palvelualueiden ja virkistysalueiden keskinäisiä suhteita eikä yhdyskuntarakenteen perusratkaisuja. Asuinrakentamisen osoittaminen yleiskaavassa PY ja V -alueiksi osoitetuille alueille perustuu selvityksiin ja ratkaisulle on esitetty muun muassa yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja tiivistämiseen, olemassa oleviin liikenneyhteyksiin ja kunnallistekniikkaan tukeutumiseen sekä kaupunkikuvan parantamiseen liittyvät maankäytölliset perusteet.

12 (14) Hallinto-oikeus arvioi, että yleiskaavan on voitu katsoa olevan Särkiniemen seurakuntatalon tontin osalta vanhentunut. Hallinto-oikeus arvioi lisäksi, että Kuopion kaupungilla on ollut perusteltu syy katsoa, ettei hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan vuonna 2016 tekemän Sammallahden kentän käytöstä luopumista koskevan päätöksen ja Särkiniemen koulun lähiliikuntaalueen rakentamisen jälkeen ole enää tarvetta entisen laajuiselle Sammalniemen puistoalueelle. Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus arvioi, että asemakaavan muutoksessa on ainoastaan tarkennettu yleiskaavassa tehtyjä maankäytöllisiä perusratkaisuja. Asemakaavan muutos sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen. Kaavamuutosta varten tehdyt selvitykset ja edellä esitetyt vaikutusarvioinnit osoittavat, että asemakaavan muutosta laadittaessa on otettu riittävästi huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset, erityisesti yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäytön, asumisen tarpeiden ja palveluiden saatavuuden, liikenteen ja yhdyskuntateknisten verkostojen kestävällä tavalla järjestämisen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden osalta. Valituksenalainen päätös ei ole yleiskaavan ohjausvaikutuksesta esitetyllä valitusperusteella lainvastainen. Asemakaavan sisältövaatimukset Valituksessa on viitattu muun ohessa asemakaavan sisältövaatimuksia koskeviin maankäyttö-ja rakennuslain 54 :n 2 momentin säännöksiin. Valituksen mukaan asemakaavan muutokselle ei ole esitetty riittäviä perusteluja ja pallokentän osalta kaavamuutosta on perusteltu kaupungin tarkoitushakuisilla toimenpiteillä. Rakentaminen ei sopeudu ympäristöönsä tavalla, joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa Särkiniemen taajaman omaleimaisuutta tai turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvoja. Muutos heikentää luontoarvoja eikä turvaa päivittäisten palvelujen saatavuutta eikä riittäviä ulkoilu-ja virkistysmahdollisuuksia. Hallinto-oikeus toteaa aluksi, että valituksessa ei ole yksilöity, miltä osin kaavamuutos ei turvaa luontoarvojen ja rakennetun ympäristön aivojen säilymistä eikä palvelujen saatavuuden turvaamista muilta kuin liikuntapalvelujen osalta. Hallinto-oikeus ottaa huomioon, että asemakaavan muutos perustuu liito-oravan elinpiirin tarkastusraporttiin, seurakuntatalon rakennushistoriaselvitykseen, maaperäolosuhteiden ja maaperän pilaantuneisuuden selvityksiin ja ympäristömeluselvityksiin sekä vaikutusarviointeihin, jotka sisältävät muun muassa liito-oravan elinpiiriä, kaupunkikuvaa, liikenneyhteyksiä, puisto-ja virkistysalueita ja -reittejä sekä liikuntapalveluja koskevat vaikutusarvioinnit sekä lapsivaikutusten arvioinnin. Hallinto-oikeus arvioi, että luonto- ja kulttuuriarvoja sekä virkistystarpeita on selvitetty riittävästi ja kaavan vaikutuksia on arvioitu kattavasti. Hallinto-oikeus ottaa huomioon myös sen, että kaavamuutoksen johdosta Särkiniemen keskuspuiston ja Sammalniemen puistoalueen pinta-alat pienenevät vain vähän. Kaavamuutos ei katkaise Sammalniemen ranta-alueen ympäri kiertävää puistovyöhykettä eikä sillä olevaa ulkoilureittiä. Hallintooikeus ottaa lisäksi huomioon, että Särkiniemen alueen liikuntapalvelujen turvaamiseksi kaavamuutosalueen viereiselle koulun alueelle on valmistunut lähiliikunta-alue, jolla on eri tarkoituksiin soveltuvia liikunta-alueita

13 (14) sekä vapaata liikkumisaluetta. Hallinto-oikeus ottaa vielä huomioon asemakaavan liito-oravan suojelua koskevat merkinnät ja määräykset, rakennustapaohjeen noudattamista koskevan merkinnän ja määräyksen sekä Sammalniemen puiston kuntopolkuja koskevat merkinnät ja arvioi, että asemakaava luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle eikä kaavamuutos vaikuta liikuntapalvelujen alueelliseen saatavuuteen asemakaavan sisältövaatimusten vastaisesti. Asemakaavan muutos vaalii rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä eikä valituksessa esitetyillä perusteilla hävitä niihin liittyviä erityisiä arvoja. Kaavamuutoksen alueella ja sen lähiympäristössä on riittävästi puistoja ja muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavan muutos ei ole lainvastainen pelkästään sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että sen jälkeen kun Kuopion evankelisluterilaisen seurakuntayhtymä on tehnyt Kuopion kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi, kaupungin toimielimet ovat tehneet päätöksiä ja toimenpiteitä, joiden seurauksena asemakaavan muutosalue on laajennettu lähellä olevan Sammallahden kentän alueelle. Johtopäätös Valituksenalainen asemakaavan muutoksen hyväksymispäätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen eikä sitä ole syytä kumota. Hallintolainkäyttölain 31 :n 3 momentin mukaan jos asiassa tarvitaan valituslupa, valitus ei estä täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon. Hallinto-oikeus selvyyden vuoksi toteaa, että asian tultua näin ratkaistuksi hallinto-oikeuden välipäätös nro 18/0269/3 ei ole enää voimassa. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut sekä Maankäyttö-ja rakennuslaki 32 3 mom. Kuntalaki 135 Muutoksenhaku Maankäyttö-ja rakennuslain 188 :n 1 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä (LO 00.JR).

Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Terhi Heittänen ja Ritva Schiestl. 14 (14) Esittelijäjäsen Ritva Schiestl Jakelu Päätös Asunto Oy Kuopion Valkopossut Tämä päätös lähetetään tiedoksi valituskirjelmän ensimmäiselle allekirjoittajalle Asunto Oy Kuopion Valkopossuille, jonka on hallintolain 68 :n 1 momentissa säädetyn vahingonkorvausvastuun uhalla ilmoitettava tiedoksisaannista viipymättä valituskirjelmän toiselle allekirjoittajalle Särkiniemen - Särkilahden asukasyhdistykselle. Oikeudenkäyntimaksu Jäljennös 250 euroa (Oikeudenkäyntimaksua koskeva oikaisuvaatimusohje on tämän päätöksen liitteenä.) Kuopion kaupunginhallitus Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä Jäljennös tiedoksi Ympäristöministeriö Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus