LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 15020 Marjamäen asemakaavan muutos, Koivukuja EHDOTUS 26.6.2018 Kunta: Lempäälä Sijaintialue: 418/406 Kaava-alue: Marjamäki Asemakaavan muutos koskee: Korttelia 959 ja siihen liittyvää katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuvat Kortteli 959 sekä siihen liittyvää katualuetta Vireilletulosta ilmoittaminen: 18.1.2017 Hyväksyminen Yhdyskuntalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Teija Mäkelä Vs. kaavoituspäällikkö Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella, taustakartta Maanmittauslaitos 2018. Asemakaavan suunnittelija: kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa (ehdotus ja selostus) kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus (luonnos) Kaavoitusarkkitehti Maija Villanen (OAS) sähköposti antero.kortesmaa@lempaala.fi Lempäälän kunta, yhdyskunnan palvelualue PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. (03) 565 51000 1
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Marjamäessä, Koivukujan asuinalueella. Suunnittelualue sijaitsee Savontien ja Hulikanmäentien välissä Koivukujan kautta kuljettavalla pientaloalueella. Alueen itä- ja eteläpuolella sijaitsee teollisuusalueita ja alueen pohjois- ja itäpuolella pientaloalueita. Aluetta ympäröivät suojaviheralueet. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. Maastokartta Maanmittauslaitos 2018. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta ja muuttaa ohjeellista tonttijakoa tontteja lisäämällä. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. 2
1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.4 Asemakaavaluonnos ja saatu palaute... 13 4.5 Asemakaavaehdotus ja saatu palaute... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.2 Aluevaraukset... 15 5.2.1 Korttelialueet... 15 5.2.2 Muut alueet... 15 5.2.3 Palvelut... 15 5.3 Kaavan vaikutukset... 15 3
5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin... 15 5.3.2 Vaikutukset taajamakuvaan... 15 5.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 15 5.3.4 Vaikutukset palveluihin... 15 5.3.5 Vaikutukset asumiseen... 15 5.3.6 Vaikutukset virkistykseen... 15 5.3.7 Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin... 15 5.3.8 Taloudelliset vaikutukset... 16 5.3.9 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 16 5.3.10 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen... 16 5.3.11 Vaikutukset päästöihin... 16 5.4 Suhde yleis- ja maakuntakaavaan... 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...16 6.1 Havainnollistaminen... 16 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 16 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Meluselvitys 3. Asemakaavan seurantalomake 4. Havainnekuva Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset, jotka on tehty keskustan osayleiskaavan taustaselvityksiksi: Meluselvitys 18.6.2018 Meluselvitys 31.10.2005, Ramboll Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset tammikuu 2006, Ramboll 4
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseen ryhdyttiin yksityisten maanomistajien aloitteesta. Kaavamuutoshakemus on käsitelty kaavoitus- ja rakennusjaostossa 2.6.2016 sekä kunnanhallituksessa 13.6.2016. Hakijoilta peritään kaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset. Kunnanhallituksen käsittely 29.8.2016 oikaisuvaatimuksesta. Yhdyskuntalautakunta päätti 16.1.2017 7, että asemakaavan muutos tulee vireille ja osallistumisja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.1.2017. Kaavaluonnos oli nähtävillä 31.1.-2.3.2018 Kaavaluonnoksesta saatu palaute on selostuksen kohdassa 4.4. Yhdyskuntalautakunta 21.5.2018 Kunnanhallitus päättää asettaa Koivukujan kaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot 28.5.2018 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan suunnittelualueelle 5 uutta erillispientalon tonttia. Nykyisessä kaavassa niitä on 4. Vanhoista tonteista yksi on jo jaettu ja rakennettu aikaisemmin ja toista ollaan parhaillaan rakentamassa. Asemakaavalla ja rakennusoikeutta lisäämällä rakennuspaikat saadaan toiminnallisesti järkeviksi ja lohkominen erilleen voidaan tehdä. Osa katualueesta liitetään tonttiin 1. Rakennusoikeutta lisätään kaikille tonteille. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta on rakentanut kadun ja kunnallistekniikan alueelle. Korttelialueilla maanomistajat vastaavat asemakaavan toteutumisesta. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Marjamäessä, Koivukujan asuinalueella. Suunnittelualue sijaitsee Savontien ja Hulikanmäentien välissä Koivukujan kautta kuljettavalla pientaloalueella. Alueen itä- ja eteläpuolella sijaitsee teollisuusalueita ja alueen pohjois- ja itäpuolella pientaloalueita. Aluetta ympäröivät suojaviheralueet. Alueen eteläpuolella kulkee kaksi 20 kv:n sähkölinjaa ja itäpuolella 110 kv:n sähkölinja. Kaava-alueen pinta-ala on 2,167 hehtaaria. 5
Kuva 3. Ortokuva suunnittelualueesta nykyisillä kiinteistörajoilla 3.1.2 Luonnonympäristö Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Tonttien 7 ja 8 itäpuolella aivan kaava-alueen ulkopuolella on kaksi rengaskaivoa, joita käytetään vedenottoon. Pintavedet kulkeutuvat kaakosta kaava-alueen läpi Savontien viertä itään ja Savontien alitse pohjoiseen ja luoteeseen oheisen kuvan osoittamalla tavalla. Kuva 4. Pintavesien kulku Lempäälän kunta 2018. 6
Maaperä Suunnittelualueen maaperä on savea ja moreenia. Kuva 5. Maaperäkartta 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee Marjamäen teollisuus-, liike- ja toimitila-alueen ja Helsingintien itäpuolella Hulikankulman teollisuusalueen lähellä. Alueelle on asemakaavoitettu ja kaavoitetaan tulevaisuudessa Savontien varteen pientaloja jonkin verran lisää. Asutus ja muu maankäyttö ei laajene merkittävästi itään. Rakennukset Suunnittelualueen ensimmäinen asuinrakennus rakennettiin ja valmistui vuonna 1952 tontin 8 alueelle. Samaa rakennusta on laajennettu vuosien varrella ja on yhä käytössä. Seuraavat asuinrakennukset valmistuivat vuosina 1979, 2007, 2009, 2012 ja yhtä ollaan rakentamassa. Kuva 6.Peruskartta vuodelta 1991 Maanmittauslaitos Taajamakuva (aluekuva) Ympäröivä alue on rakentunut voimakkaasti lähivuosina. Savontien pohjoispuolen alueen omakotitalotontit ovat suurimmalta osin rakentuneet. Alueen ympärillä olevat lähellä sijaitsevat teollisuusalueet ovat pääosin rakentumatta. Alue on pieni Koivukujan ympärille muodostunut oma pientalovaltainen alue. Kaavan muutos ei tuo suuria muutoksia alueen näkymiin. Palvelut Kaava-alue sijaitsee idässä hieman erillään kunnan palveluista. Lähin koulu on Kuljussa 4,4 km päässä ja ylemmät luokka-asteet Sääksjärvellä, jonne on matkaa 9,6 km. Kaupalliset ja muut palvelut ovat hyvät Marjamäen alueella. Ideaparkkiin on matkaa 1,5 km, huoltoasemalle 0,6 km ja kunnan keskustaan 8,3 km. 7
Virkistys Erityisiä rakennettuja virkistysalueita, reittejä tai leikkikenttää ei ole lähellä. Ideaparkissa ja sen lähellä sijaitsevassa Liikuntaparkissa on urheilumahdollisuuksia. Liikenne Alueen pohjoisreunalla kulkee maantie nro 3110 (Savontie) Lempäälästä Kangasalalle. Tie on pääosin mutkainen hiekkatie, jolla ei ole paljon läpikulkuliikennettä. Helsingintie, joka on Valkeakosken kaupungin pääväylä Tampereelle kulkee 400 m päässä. Moottoritien liittymään on matkaa 2 km. Hulikankulman teollisuusalueelle on kaksi reittiä. Toinen kulkee Savontien kautta ja toinen suoraan Helsingintieltä. Muutama vuosi sitten liittymäjärjestelyitä muutettiin niin, että Helsingintieltä ei käännytty suoraan Savontielle vaan Kalliokummuntielle ja siitä edelleen Savontielle. Tämä muutti oletettavasti osan Hulikankulman raskaasta liikenteestä käyttämään enemmän Helsingintien liittymää. Joukkoliikenneyhteydet on hyvät Tampereen ja Valkeakosken suuntiin. Sen sijaan Lempäälän kunnan palveluihin on aika hankalaa päästä. Lempäälän keskustaan pääsee Ideaparkilta 1,5 km päästä hyvin. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueen läheisyydessä on paljon. Muinaismuistot, rakennuskulttuuri yms Alueella ei ole kulttuuriarvoja eikä maakuntamuseolla ei ollut mitään lausuttavaa. Tekninen huolto Savontien varressa kulkee maakaasun runkoverkko ja Vesi- ja viemäriverkosto. Koivukujan päästä lähtee runkovesijohdon yhteys kaakkoon ja itään. Johtoa ei ole tarkemitattu ja siksi sille ei ole laitettu kaavaan aluetta. Kaava-alueen itäreunalla kulkee suuri 110 kv:n sähkölinja ja etelälaidalla kaksi rinnakkaista 20 kv:n linjaa. Ympäristön häiriötekijät, melu Alueen, Savontien läpiajoliikenne ja Hulikankulman raskasliikenne voivat tuoda meluhaittoja lähimmille tonteille. Lisäksi alue rajautuu pienen suojaviheralueen takaisiin teollisuusalueisiin. Lähiteollisuusalueet eivät ole vielä rakentuneet. Mahdolliset tulevat toiminnat voivat aiheuttaa melua tulevaisuudessa. Teollisuusalueen kaavoihin on merkitty kuitenkin meluntorjuntavaatimukset. Meluselvityksestä 18.6.2018 voidaan todeta seuraavaa: Käytettyjen lähtötietojen mukaan nykytilanteessa melutaso ei ylitä ohjearvoja. Ennustetilanteessa (v 2040) ohjearvot ylittyvät suunnittelualueen pohjoisimmilla tonteilla yksi ja yhdeksän esitettyjen rakennusten pohjoispuolella pääosin rakennusalan ulkopuolella. Kyseisissä paikoissa ei juuri ole edes tilaa oleskelualueille, saati muutenkaan tarkoituksenmukaista sijoittaa niitä sinne, koska tonteilla on paremmin tilaa rakennusten eteläpuolella. Siten kaikille tonteille voidaan sijoittaa oleskelualueita, joissa melun ohjearvot eivät ylity. Rakennusten julkisivuihin kohdistuva melutaso ei missään kohoa niin korkeaksi, että pitäisi asettaa erityisiä kaavamerkintöjä tai melumääräyksiä kaavaan. Alue sijaitsee teollisuusalueen vieressä. Kaikilla muilla tonteilla paitsi numero kahdella on joko tie tai teollisuusalue lähellä/vieressä. Talousrakennuksia voi käyttää myös lisämeluntorjuntaan. 8
Kuva 7 Meluselvityksen kartat päivä- ja yömelu ennustetilanteessä 2040 Kuva 9
3.1.4 Maanomistus Lempäälän kunta omistaa alla olevaan karttaan vaaleanpunaisella merkityt alueet. Pieni alue kaavakadusta liitetään tonttiin yhdeksän. Muut kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Kuva 8. Kunnan maanomistus on merkitty vaaleanpunaisella, muut alueet yksityisten omistuksessa. Kaavan likimääräinen rajaus on osoitettu punaisella. Taustakartta Maanmittauslaitos 2018. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksyi kokouksessa 27.3.2017 maakuntakaavaehdotuksen 2040. Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 29.5.2017 maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Voimaantulokuulutus julkaistiin 8.6.2017. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa työpaikka-alueen (Marjamäen yrityskeskittymä) pohjoisosaan, jonka pohjoispuolella puolestaan on teollisuus- ja varastoaluetta. Alue on osa kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä, ja kaupunkiseudun läntisten yritysalueiden kehittämisvyöhykettä. Suunnittelualueen itäpuolella on voimalinja (Tikinmaa-Multisilta, 110 kv) sekä hieman kauempana maakaasuputki (Nokia-Tampere-Lempäälä). 10
Kuva 9. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040. Kaavan likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella. Osayleiskaava Suunnittelualue sisältyy Kuljun-Marjamäen-Moision osayleiskaavaan. Osayleiskaavan muutos nro 12013 on vahvistettu 25.4.2007. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), jolla on osoitettu sellaiset asumisen käyttöön varattavat alueet, joilla pääosa rakennettavasta asuntokerrosalasta sijoittuu pientaloihin. Kuva 10. Ote osayleiskaavasta. 11
Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Marjamäen asemakaava nro 15003, joka on vahvistettu 19.1.2005. Asemakaavassa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO-46), jolle rakennettaessa ja olemassa olevaa rakennuskantaa korjattaessa tulee rakennuksen kattokaltevuuden, korkeuden, julkisivu- ja kattomateriaalien, ikkunajaotuksen ja muiden rakennukselle ominaisten yksityiskohtien olla rakennukseen ja ympäristön rakennuksiin sopeutuvia. Rakennuspaikalle on rakennettava vähintään kaksi autopaikkaa. Rakennukset on rakennettava niin, ettei ulkoinen melu asuintiloissa ikkunoiden ollessa suljettuna ylitä 35 db (LAeq klo 7 22) ja 30 db (LAeq klo 22 7). Rakennuspaikan yhteen talousrakennukseen voidaan rakentaa yksi asuinhuone, ei kuitenkaan asuntoa. Rakennuspaikalle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriötä ja raskasta liikennettä tuottamattomia työtiloja. Työtilaa ei saa ottaa käyttöön ennen rakennuspaikalle tulevan asunnon käyttöönottoa. Olemassa olevaa rakennusta saadaan korjata uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä on määrätty rakennuspaikan rakennusalasta, rakennusoikeudesta, rakennuksen kerrosluvusta, kattokaltevuudesta tai istutettavasta alueesta. Istutettavilla alueilla olevia talousrakennuksia voidaan korjata. Kuva 11. Ote asemakaavasta nro 15003. Asemakaavan muutosalue on rajattu karttaan punaisella viivalla. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Meluselvitys 18.6.2018 Meluselvitys 31.10.2005, Ramboll Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset tammikuu 2006, Ramboll Rakennuslupaan 2017 no 14-R liittyy tontinjako 27.2.2017, joka muutetaan asemakaavalla. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Rakennusjärjestykseen on tehty muutoksia suunnittelutarvealueiden osalta 13.6.2012. Muutokset ovat tulleet voimaan 26.10.2012 Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 12
Tonttijako rakennusluvassa 2017 no: 14 Kaavaehdotuksen tonttien 5 ja 6 väliin on tehty väliaikainen tonttijako omakotitalon rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tontin 6 rakentamisen mahdollistamiseksi. Tonttijako korjataan asemakaavoituksella järkeväksi. Maanmittaustoimitusta ei ole vielä tehty rakennusluvassa esitetyn jaon mukaisesti vaan se tullaan tekemään tämän kaavamuutoksen mukaan. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatimiseen ryhdyttiin yksityisten maanomistajien aloitteesta. Asemakaavan muutos toteuttaa osayleiskaavaa. Suunnittelualueella on myös tarvetta tarkistaa katualueiden aluevarauksia. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta ja muuttaa ohjeellista tonttijakoa tontteja lisäämällä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutoshakemus on käsitelty kaavoitus- ja rakennusjaostossa 2.6.2016 sekä kunnanhallituksessa 13.6.2016. Hakijoilta peritään kaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset. Kunnanhallitus on 29.8.2016 221 hyväksynyt tilan 2:224 omistajien oikaisuvaatimuksen koskien Koivukujan asemakaavamuutoksen hakijoita. Heidät on kunnanhallituksen ao. päätöksen mukaisesti poistettu asemakaavan muutoksen hakijoista. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 4.3.1 Vireilletulo Yhdyskuntalautakunta päätti 16.1.2017 7, että asemakaavan muutos tulee vireille ja osallistumisja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.1.2017. 4.4 Asemakaavaluonnos ja saatu palaute Kaavaluonnos oli nähtävillä 31.1.-2.3.2018. Kirjeet lähetettiin maanomistajille ja kahdeksalle mahdolliselle lausunnon antajalle. Kaavaluonnoksesta saatiin yksi lausunto ja yksi mielipide/pyyntö. Maakuntamuseo totesi lausunnossaan, ettei heillä ole huomautettavaa. Mielipide koski rakennuspaikan jakamista kahden sijasta kolmeen. Pyyntö on otettu huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa jakamalla alue tontteihin 4-6. 13
Kuva 12. Asemakaavaluonnos 4.5 Asemakaavaehdotus ja saatu palaute Kaavaehdotus oli nähtävillä 30.7.-31.8.2018. Kirjeet lähetettiin maanomistajille ja kahdeksalle mahdolliselle lausunnon antajalle. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueella on seuraavat aluevaraukset: Suunnittelualueen aluevaraukset pinta-aloineen ovat seuraavat: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala m2 Rakennusoikeus / kem² AO Erillispientalojen korttelialue 20020 1910+t760 Katu 1651 0 Yhteensä 21671 2670 Vanha asemakaava v 2005 20020 1571 + 0 t Asemakaavaluonnos v 2018 20020 2330 + 0 t 14
5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Asemakaavalla osoitetaan suunnittelualueelle 5 uutta erillispientalon tonttia. Nykyisessä kaavassa niitä on 4. Vanhoista tonteista yksi on jo jaettu ja rakennettu aikaisemmin ja toista ollaan parhaillaan rakentamassa. Asemakaavalla ja rakennusoikeutta lisäämällä rakennuspaikat saadaan toiminnallisesti järkeviksi ja lohkominen erilleen voidaan tehdä. Rakennusoikeutta lisätään kaikille tonteille. Rakennusoikeutta on suunnitelmallisesti jaettu tasaisesti erillisen laskelman mukaisesti. Alue sijaitsee teollisuusalueen vieressä. Kaikilla muilla tonteilla paitsi numero kahdella on joko tie tai teollisuusalue lähellä/vieressä. Talousrakennuksia voi käyttää myös lisämeluntorjuntaan. 5.2.2 Muut alueet Koivukujan katualuetta kavennetaan Koivukujan ja Savontien risteyksessä. 5.2.3 Palvelut Alueelle ei sijoitu uusia palveluita. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin Asemakaavan muutoksen vaikutukset luonnonoloihin ovat vähäisiä, koska koko alue on jo nyt rakennettua katu- ja tonttimaata. 5.3.2 Vaikutukset taajamakuvaan Asemakaavan muutoksen vaikutus taajamakuvaan ei ole merkittävää. Koivukujan ympäristö muuttuu tiiviimmäksi. 5.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos aiheuttaa vähäistä yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. 5.3.4 Vaikutukset palveluihin Asuinrakentamisen lisääntyminen kasvattaa jonkin verran palvelujen kysyntää. Lempäälässä pientaloihin muuttaa usein lapsiperheitä, joten muutoksella voi olla vähäistä vaikutusta palveluiden kysyntään, jolloin päivähoito- ja oppilaspakkojen kysyntä kasvaa maltillisesti. Alue sijoittuu alle 5 km:n päähän alakoulusta, mutta yli 5 km:n päähän yläkoulusta, joten yläkouluikäisten lasten kohdalla joudutaan järjestämään koulukyydit, mikä lisää koulukyytikustannuksia. 5.3.5 Vaikutukset asumiseen Kaavan myötä mahdollistuu kolmen uuden pientalon rakentaminen. Näillä ei ole kuitenkaan suurta merkitystä nykyiseen asumiseen, joskin muodostuvat tontit pienentävät nykyisiä pihapiirejä. 5.3.6 Vaikutukset virkistykseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta virkistykseen. 5.3.7 Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Liikenteen lisääntyminen kaava-alueella ei aiheuta merkittävää liikenteen melun lisääntymistä. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristön häiriötekijöihin. 15
5.3.8 Taloudelliset vaikutukset Kiinteistön arvo nousee tonteilla, joiden rakennusoikeus lisääntyy. Maanomistaja maksaa Lempäälän kunnalle asemakaavan laadinnasta aiheutuneet kustannukset sekä korvauksen asemakaavan muutoksen tuottamasta hyödystä. 5.3.9 Vaikutukset tekniseen huoltoon Suunnittelualueella on valmiit teknisen huollon verkostot, joten asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta tekniseen huoltoon. 5.3.10 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Savontien ja Koivukujan liikenne lisääntyy kaavamuutoksen vuoksi vähäisiä määriä. Kaavalla selkiytetään myös kyseisten teiden risteystä. 5.3.11 Vaikutukset päästöihin Kaava-alueelta on kohtuulliset etäisyydet linja-autopysäkeille (600 800 m), joten joukkoliikenteen käyttäminen on mahdollista. Todennäköisempää kuitenkin on, että myös uusi asuminen perustuu henkilöauton käyttöön. Tämä lisää liikenteen aiheuttamia päästöjä ja siten kielteisiä ilmastollisia vaikutuksia. 5.4 Suhde yleis- ja maakuntakaavaan Alue on maakuntakaavassa 2040 työpaikka-aluetta ja yleiskaavassa asuinaluetta. Alue on vakiintunut asuinrakennusalueeksi. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnollistaminen Havainnekuva on liitteenä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen alkanee pian asemakaavan tultua voimaan. Asemakaavan toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 16