Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - - 7 - - -- - -
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 SISALTO JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET NAYTTEIDEN KÄSITTELY TULOSTEN KÄSITTELY TULOKSEN TARKASTELU TIIVISTELNÄ LIITTEET 1. Näytepistekartta 1 : 10 000 2. Kartta kivinappinaytteista 1 : 10 000 3.-8. Cu-, Zn-, Ni-, Co-, Pb- ja S-symbolikartat 1 : 10 000 9. ATK-listaus
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 1 JOHDANTO Ilomantsin Vehkavaaran alueelta on kansannaytteina saatu useita Cu-pitoisia liuskenaytteita, joiden lähtökohdan oletetaan olevan jossakin vihreakivijaksossa. Kohteella paikannettiin geofysikaalisilla mittauksilla varsin selkeä johdevyöhyke. Mittausalueen S-puolella on GTK:n moreenitutkimuksissa todettu Cu-anomaalisuutta. Nyt suoritetulla moreenitutkimuksella haluttiin selvittää tarkemmin moreenin Cu-anomaalisuutta, seka hakea viitteitä mahdollisista Cu-mineralisaatioista havaitun johdevyöhykkeen oletetuilta S-puolisilta jatkeilta. - 2 MAASTOTUTKIMUKSET Kohteelta otettiin moreeninaytteita taryporauskalustolla yhteensä 168 kpl, 89:sta näytepisteestä. Työ suoritettiin 2.11. - 17.12.1987 työryhmällä E. Nykänen ja R. Lempiäinen. Kullakin näytepisteellä pyrittiin saamaan kahdesta erillisnäytteestä koostuva moreenin pohjanäyte niin syvältä kuin vain oli mahdollista. Paksujen mrpeitteiden alueelta otettiin lisäksi ns. moreenin yleisnäyte. Tämä kahdesta tai useammasta erillisnäytteestä koostuva näyte otettiin ylimmän mryksikön keskiosasta. Jos näytteenoton yhteydessä saatiin tuntuma oletettuun kalliopintaan tai rapakallioon, naista otettiin myöskin erilliset naytteet. 4 TULOSTEN KÄSITTELY Näytteet kuivattiin ja niiden hienoaineksesta (-200 mesh) analysoitiin Cu, Zn, Ni, Co, Fe, Mn ja S kuningasvesi/icp-menetelmällä seka Pb ja Ag kuningasvesiliuotus/aas-menetelmällä. Kivinappinäytteet pestiin ja niistä havannoitiin kivilajit ja malmimineraalit. Saaduista analyysituloksista laskettiin aritmeettiset ja geometriset keskipitoisuudet hajontoineen. Lisäksi tuloksista piirrettiin frekvenssijakautumapiirrokset, joiden avulla tulokset jaoteltiin alkuainekohtaisesti viiteen anomalialuokkaan. Kartoilla anomalialuokat eroteltiin erikokoisilla symboleilla. Ennen viimeksi mainittuja toimenpiteitä oli tuloksista poistettu rapakallio- ja soija-aineksista koostuvat näytteet. Sen sijaan moreenin yleis- ja pohjanaytteet on käsitelty yhdessä.
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 5 TULOSTEN TARKASTELU Johtuen moreenin yleisnäytteiden vähäisistä pitoisuusvaihteluista on näiden näyteryhmien keskinäinen vertailu jätetty tämän raportin ulkopuolelle. Käytännössä kartoilla näkyvä anomaalisuus liittyy poikkeuksetta moreenin pohja-osasta otettuihin näytteisiin. Tutkimustuloksen perusteella voidaan tutkimuskohteella havaita kaksi aluetta, jossa lähinnä Cu-, Zn-, Ni-, Co- ja S-pitoisuudet nousevat anomaaliselle tasolle. Toinen näistä sijoittuu tutkimuskohteen pohjoisosaan, Vehkalammen eteläpuolelle. Tama anomalia kuvastaa mitä ilmeisimmin geofysikaalisilla mittauksilla ja kairauksella paikannetun kiisuuntuneen kivilajivyöhykkeen eteläistä jatketta. Moreenista saadun informaation perusteella kyseisen vyöhykkeen geokemiallinen indikatiivisuus heikkenee oleellisesti näytteenottoalueella S-suuntaan siirryttäessä. Tama voi merkitä kivilajiosueen selvää kapenemista tai kiisumäärän vähenemistä. Rikin esiintyminen anomaalisena muita tutkittuja alkuaineita etelämpänä kuvastanee muutoksia kiisuuntumassa. Tama taasen tukee viimeksi mainittua mahdollisuutta. Malminetsinnallisesti saatu anomaliakuva synnyttää helposti eräitä kysymyksiä: - Miten anomaalinen alue moreenissa jatkuu N-suunnassa. - Onko näytteenotolla tavoitettu laajemman ja rikkaamman mr-alueen eteläisiä reunaosia. Vastauksia kysymyksiin saataisiin laajentamalla näytteenottoaluetta N-suunnassa mittausalueelle asti. Toinen edellista laajempi ja hajanaisempi anomalia sijoittuu tutkimusalueen etelä- ja kaakkoisosaan. Vastaavilla paikoilla on moreeni todettu Cu-anomaaliseksi myöskin GTK:n tutkimuksissa. Kaakkoisosassa anomalia näyttäisi liittyvän vihreäkivivyöhykkeen E-kontaktiin. Eteläisen osan alueelta on taasen näytteenoton yhteydessä saatu runsaasti MDB-kivinappinäytteitä. Anomaliat selittyvät kivilajitekijöillä hyvin, eikä niillä liene malminetsinnällistä merkitystä. Lisäksi voidaan tuloksessa havaita Pb:n suhteen selvä pitoisuustason nousu siirryttäessä vihreäkivien alueelta GRVL:n ja GNBR:n puolelle. Ilmiö ei myöskään liene malminetsinnällisesti kovinkaan merkityksellinen.
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 6 TIIVISTELMA Suoritetulla moreenitutkimuksella on saatu paikannettua eraita Cu-, Zn-, Ni-Co- ja S-anomaalisia moreenialueita. Mielenkiintoisin naista sijoittuu tutkimusalueen pohjoisosaan. Tämän anomaalisen alueen seuraaminen pohjoissuunnassa lisanaytteita ottamalla saattaisi olla perusteltua, koska anomalian mahdollinen jatkuminen Vehkalammen korkeudelle asti voisi samalla ilmentää eräiden Vehkavaaran tutkimukset kaynnistaneiden lohkareiden lahtöalueita.