TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /MK/1989 Martti Kokkola/KET

Transkriptio

1

2 TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /MK/1989 Martti Kokkola/KET 1 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimusalue sijaitsee Kangasniemen pitäjän pohjoisosassa Pieksämäeltä n. 25 km lounaaseen. Tarkempi sijainti ilmenee raportin etulehtenä olevalta 1 : kartalta sekä liitekartoilta. Geologian tutkimuskeskus on todennut Kangasniemen Ylemmaisen järven vesistöalueella peridotiittimuodostuman, joka on kairattu kahdella reiällä. Tutkimus on kuitenkin jäänyt jossain määrin keskeneräiseksi. Koska alueelta on todettu laaja-alainen lähes koko jarven kattava magneettinen häiriö ja varsinkin järven N-osassa gravimetrinen anomalia pyrittiin nyt suoritetulla moreenitutkimuksella selvittämään, olisiko alueella laajempi ultramafiitti ja liittyisikö sen pintaosiin mahdollisesti ekonoomista malmimineralisaatiota. Näytteenotto tehtiin kevättalvella 89 Suomen Malmin näytteenottoryhmän voimin 35 mm 0 Cobra-kalustolla sekä osin myös hydraulivasaralla varustetulla "Pollew yksikölla. Esimiehenä työmaalla toimi V. Teivaala. Pääasiallisesti maaliskuulle sijoittuneessa näytteenottovaiheessa alueelta otettiin yhteensä 319 moreeninäytettä. Lähes 50 näytepistettä jouduttiin karsimaan naytteenotolle epäedullisten maasto-olosuhteiden takia. Pääosa näytteenottoalueesta on maalajiltaan moreenia. Luoteisosassa on voimakkaasti lajittunut hiekka-sora-alue, jolta näytteenottoa tästä syystä jonkin verran karsittiin. Merkittävämpi aukko muodostui kuitenkin tutkimusalueen itä- ja kaakkoisosaan, jossa vesipeitteen ja liejukerroksen paksuus oli näytteenoton kannalta liian suuri. Niissäkin kohdin, jossa naytteenotto muuten olisi saattanut onnistua, todettiin moreenikerroksen puuttuvan. Tällaiset syvänteet, jossa ohuen liejukerroksen alla vaikuttaa olevan sileä kalliopinta, voi olettaa olevan primäärejä, välittömästi jääkauden sulamisvesien uurtamia, suhteellisen pitkiäkin painanteita. Kokonaisuudessaanhan alue kuuluu drumlinialueeseen, joissa drumlineiden välimaastossa on tapahtunut voimakastakin veden virtausta jään sulamisvaiheessa.

3 TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /MK/1989 Martti Kokkola/KET 3 NAYTTEIDEN PREPAROINTI JA ANALYSOINTI 4 - TULOSTEN TARKASTELUA 4.1 Nikkeli Näytteet kuljetettiin Outokumpuun GAL:in laboratorioon, jossa ne kuivattiin ja niiden hienofraktiosta (alle mm) analysoitiin kuningasvesiliuoksesta ICP-menetelmällä Cu, Zn, Ni, Co, Mn, Cr, Ca, Mg, K, Ba, Na ja Al seka Fe ja S, jotka viimemainitut on esitetty prosentteina muiden pitoisuuden ollessa ppm: inä. Tuloksista laskettiin aritmeettiset ja geometriset keskiarvot seka hajonnat, jotka yhdessä maksimi- ja minimipitoisuuksien kanssa on esitetty liitteenä olevassa atk-taulukossa. Ni-pitoisuudet vaihtelevat ppm:ään. On huomattava, että alle yhden ppm:n pitoisuudet on atk-teknisistä seikoista johtuen jääneet kokonaan havainnotta sekä tuloslistassa että karttakuvassa. Kuitenkin nikkeli on analysoitu kaikista 319:sta naytteesta, mutta vain 240 näytteen pitoisuus on kohonnut yli 1 ppm:n, näiden tulos on esitetty karttakuvassa. Alueellisesti nikkeli nayttaa muodostavan useampia erillisia haja-anomalioita, joista korkein sijoittuu lähes yhteen pisteeseen tutkimusalueen keskiosiin. 4.2 Kupari 4.3 Kromi 4.4 Rikki Myös kuparianomaliakuva muodostuu selvasti erillisanomalioista, laaja-alaisempi jonkin verran yhtenäinen anomaliakuvio muodostuu Ylemmäisen järven länsiosaan. Sillä on heikko positiivinen korrelaatio nikkelin kanssa. Maksimipitoisuus 176 ppm on todettu järven eteläosasta. Kromin maksimipitoisuus on 814 ppm, mikä viittaa selvästi emaksiseen kiveen. Pitoisuusvaihtelut tutkimusalueella ovat kuitenkin poikkeuksellisen suuret, pääosan näytteistä ollessa täysin taustaa, jopa alle kiillegneissialueiden normaalin pitoisuustason. Rikin pitoisuudet tutkimusalueella ovat alhaiset, maksimipitoisuuden ollessa 0,28 %.

4 TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /MK/1989 Martti Kokkola/KET 4.5 Paaalkuaineet Koska käytettyyn analyysipakettiin sisältyi myös Ca, Mg, Na, Al, K, Ba ja Mn, tulostettiin myös näiden analyysitulokset karttamuotoon. Korkeimmilla Ni-, Cr- ja Co-pitoisuuksilla näyttää olevan selvä positiivinen korrelaatio, lähinnä magnesiumin ja raudan kanssa. Maksimi nikkeli-, kromi-, kobolttianomalialla on lisäksi positiivinen korrelaatio baariumin, kaaliumin ja alumiinin kanssa. 5 - TULOKSEN MALMINETSINNALLINEN ARVIOINTI Nyt suoritettu moreenitutkimus viittaa siihen, että Ylemmaisen alueella on jo aikaisemmin todetussa kohteessa pienialainen Ni-mineralisaatio. Laajempaa emaksista muodostumaa, johon lisäksi liittyisi kiisuja, alueelle on tämän tutkimuksen perustella vaikea hahmotella. On varsin mahdollista, että tutkimusalueen eteläosassa olisi useampiakin erillisia pieniä pienialaisia emaksisia puhkeamia. Myös tutkimusalueen pohjoisosassa sellaiset ovat mahdollisia, mutta pikemminkin anomaliakuva täällä viittaa grafiittikiillegneissi ympäristöön. Kokonaisuudessaan tulos viittaa siihen, ettei alueella olisi irtomaapeitteen alla laaja-alaisempaa emaksista muodostumaa, Tämä on kuitenkin ristiriidassa gravimetrisen tuloksen kanssa. Syy moiseen voisi johtua joko siitä että näytteenotto ei ole luotettava tai siitä että mahdollista emaksista muodostumaa peittää kiillegneissi "kansim. 6 - YHDISTELMÄ Suoritetussa geokemiallisessa tutkimuksessa on Ylemmaisen alueelta todettu selviä viitteitä kahdestakin emaksisestä nikkelipitoisesta mineralisaation puhkeamasta. Alueellisesti näiden laajuus on kuitenkin vähäinen, eikä pelkän geokemiallisen tuloksen perusteella kohteeseen voida osoittaa vä- LIITTEET A) Näytepistekartta + maalajihavainnot 1 : B) Symboolikartat 1 : Ni, Cu, Co, Cr, Zn ja S - Fe; Mg', Na", K; Ba', Al", Cd, Mn' ja Pb' *vain toisessa raportissa C) Pistekohtaiset tulokset, atk-lista D) Aritmeettiset keskiarvot ja hajonnat, minimi- ja maksimiarvot, atk-taulukko E) P. Teivaalan kenttäraportti

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32 OUTOKUMPU OY IvlALYIqlETSINT~ Me KOKKOLA Naytteenoton tavoitteena oli ottaa noin 370 moreeninäy- tettä,josta mäarasta otettiin 319.Lisaksi saatiin nelisen- kymmenta kallionappinäytetta kivilajimaaritysta varten. Työolosuhteet alueella olivat hyv?it.vshiinen lumimiär3 ja hyvat olosuhteet j5all.l tekiv'it ku-lkemisen helpoksi. 'larhaisen kevakin johdostc rannat ehtivät aueta ja salmi- paikoissa jäät heikkenivzt,mitkl si>kat 0 vaisuutta liikkumiseen. aiheuttivat varo- Gobrien lisgksi nzytteenotossz kokeiltiin "Polleal',hyd- raulikonetta,joka osottzutui hyvkiksi koneeksi nlissy olo- suhteissa. Otetuistz naytteista p3aosc on hyvia rnore2nin3ytteitä, joskin joitakin lajittuneimpia näytteit2 ('+KM~,JI~?) on mukana. Naytteenottoalu~en voi karkeasti jakaa nelj3i:- alueeseen: - Lounaisnurkka,Pl~/~~Ivl~-zlue,yleensä kuitenkin MR - luoteis nurkka,^^/^^-alue,voimakkaasti lajittunut -Itäkaistale,huuhtoutunut alue Petäikkösaari-Savisaari väli jasiita kaakkoon. -Keskeinen laaja MR-alue Naytteenottoyrityksissg Petaikkösaaren ita-,etelä- kaakkoispuolella oli veikeuksia.paksun ja vesi-ja liejuker- roksen (monessa kohtao 20 m) vuoksi aiheutui kalustotappi- oita tankojen katketessa.lisäksi tettu rnoreenia,eikä &. k llion paaltg ei tavoi- muutakaan kiineampz3 ainesta.poratessa isku oli terävä ja iskun kiäni kirkas.tästä sai sen vaiku- telman,että moreenin muodostuminen on joko estynyt tai moreeni on huuhtoutunut pmis. 1 tapuolen maa-aluella tavat- tiin vahvoja peitt :itä.

33 ['Jäistä seik~ista johtuen naytteenottoa karsittiin.tä1- le alueelle jäi noin 20:n näytteen aukko, jonka paikkaami- seen on kzytettävä mielestäni muuta kalustoa kuin tavan- mukaista mr-kalustoa.kysymykseen japutkipuraus. tulee silloin esim. suo- Toinen alue,josta näytteenottoa karsittiin on alueen luoteisosassa,enteel-lisen karttasanan "Huilankangas" luo- teis- ja pohjoispuolella.alue on HK- ja SR-aluetta.