L O U H E L A N K A T U 1 5 A s e m a k a a v a n m u u t o s

Työ nro 1710 7.2.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS L O U H E L A N K A T U 1 5 A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S Kaava-alueen sijainti opaskartalla KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 1.6.2017 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

1 LOUHELANKATU 15 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin IV kaupunginosan korttelin 68 tonttia 11. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin IV kaupunginosan korttelin 68 tontti 11. Kaavoitusohjelman työ nro 1710 Kuva 1: Näkymä kaava-alueelle Länsikadulta keväällä 2017 Joensuu 7.2.2018 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TVISTELMÄ... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 2.1.4 Lähialueen palvelut... 5 2.1.5 Maanomistus... 5 SUUNNITTELUTILANNE... 5 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 3 TAVOITTEET... 8 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 8 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 8 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 8 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 9 4 VAIHTOEHDOT... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 10 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 10 5.1.1 Korttelialueet... 10 KAAVAN VAIKUTUKSET...11 5.2.1 Vaikutuksen kaupungin ja teknisen toimen strategioihin...11 5.2.2 Vaikutuksen aluetta koskeviin suunnitelmiin...11 5.2.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin...11 5.2.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...11 5.2.5 Yritysvaikutusten arviointi...11 5.2.6 Vaikutukset liikenteeseen...11 5.2.7 Muut vaikutukset...11 6 TOTEUTUS... 12 7 SUUNNITTELUVAIHEET... 12 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LTTEET 1. Asemakaavaehdotus 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin 4. Asemakaavaluonnos 5. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin

3 1 TVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Asemakaavan muutos perustuu Master Kodit Oy:n kaavamuutoshakemukseen. Muutosalue sijaitsee Länsikadun ja Louhelankadun kulmauksessa eteläisellä ruutukaava-alueella. Suunnittelualueella oli vanhat, puuverhoillut asuin- ja varastorakennukset, mutta ne on purettu kevättalvella 2017. Tilalle on tarkoitus rakentaa kolmikerroksinen asuinkerrostalo niin, että rakennusoikeus nousee noin 512 k-m². Asemakaavan muutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012), jonka tavoitteena on keskustan täydentäminen. Papinkadun eteläpuolella tavoitteellinen tehokkuus on 0,5-1,0 ja kerroslukusuositus 2-3. Kaavaprosessi Vireilletulo kuulutettiin 1.6.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 1. 26.6.2017 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 5.6.2017. Yleisötilaisuudessa oli paikalla viisi henkeä. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 30.11.2017 2.1.2018. Asemakaavaluonnos esiteltiin kaavoittajan vastaanotolla 11.12.2017 klo 15.30-17.30 Joensuun yhteiskoulun lukion Virtanen-tilassa (luokka 2128) osoitteessa Papinkatu 3. Kaavoittajan vastaanotosta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdessä. Toteuttaminen Rakennushankkeen toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja rakennushankkeelle on myönnetty rakennuslupa. Asemakaavaehdotus, liite 1

7 5 7 9 13 14 8 14 16 5 4 2 9 15 12 11 9 14 17 13 8 6 Louhelankatu Länsikatu 78 78 78 78 78 78 78 8 78 78 78 79 79 I I 64 69 68 Sepänkatu 20 15 18 17 13 12 9 10 8 11 14 13 9 19 20 8 50 20 14 12 10 25 11 7 12 21 14 11 13 27 28 24 25 22 3 5 25 26 6 9 18 16 7 10 6 rp27 rp28 rp24 rp23 rp25 rp26 100 30 40 0 10 20 50 a le p I 1460 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 6943300 486800 6943400 486800 68 IV AK LTE 1 1 / 5

7 LTE 1 2 / 5 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0870000 Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. IV 68 LÄNSIKATU 1460 I 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1130000 Rakennusala. a 1190000 Auton säilytyspaikan rakennusala. 1290000 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. le 1330000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu.

LTE 1 3 / 5 p 1510000 Pysäköimispaikka. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Asuinrakennusten pääasiallisena julkisivuvärinä on käytettävä punaista. 2. Parvekkeet saa sijoittaa istutettavalle alueen osalle enintään kaksi metriä syvinä vyöhykkeinä. 3. Leikki- ja oleskelualueeksi on varattava yhtenäistä istutuksin tai muutoin rajattua ulko-oleskelutilaa vähintään 7,5 % tontin pinta-alasta. 4. 20 kerrosneliömetrin ylittävät porrashuone- ja sisäaulatilojen osat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi, jos ne lisäävät porrasaulan viihtyisyyttä. Näille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. Tämä määräys ei kuitenkaan koske käytävämäisiä tiloja, jotka lasketaan koko laajuudeltaan sisältyväksi rakennusoikeuteen. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m2 kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ap/50 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ap/70 k-m2. Asuminen: 1 ap/100 k-m2. Opiskelija-asuminen: 1 ap/110 k-m2. Palveluasuminen: 1 ap/190 k-m2. 2. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. 3. Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa kuutta metriä lähemmäs katualuetta. 4. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. 5. Asuinrivi- ja asuinkerrostalokohteiden sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteuttamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään 10 %:lle autopaikoista.

LTE 1 4 / 5 POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ppp/50 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ppp/50 k-m2. Asuminen: 1 ppp/40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp/asunto. Palveluasuminen: 1 ppp/80 k-m2. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen. 4. Liiketiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.

LTE 1 5 / 5 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén Kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen Kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU IV kaupunginosan korttelin 68 osan asemakaavan muutos LOUHELANKATU 15 KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 7.2.2018 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Sanna Seppänen IV/1710 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Liisa Lampilahti

4 2 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Louhelankadun länsipäässä eteläisellä ruutukaava-alueella, neljännessä kaupunginosassa. Koko ruutukaava-alueen asukasluku vuonna 2016 oli 11 280, joista neljännessä kaupunginosassa asui 3867 henkeä. Viidessä vuodessa ruutukaava-alueen asukasluku on noussut noin 700 asukkaalla. Suunnittelualueeseen kuuluu yksi tontti, jolla on sijainnut 1940-luvulla rakennettu puuverhoiltu asuinrakennus ja siihen liittyvät varastorakennukset. Rakennukset on purettu kevättalvella 2017. Lähiympäristössä on eri-ikäisiä rivi- ja kerrostaloja. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kasvillisuutta ei juurikaan ole lukuun ottamatta pensasaitoja ja muutamaa yksittäistä puuta tontin reunoilla. Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan tasaista ja sijaitsee noin 78 metriä merenpinnan yläpuolella. Kohde ei kuulu pohjavesialueeseen. Lähin luonnonvesistö sijaitsee 200 metrin päässä Linnunlahdella. Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Kerrostalojen rakentaminen saattaa edellyttää tukipaaluperustuksia. Routasuojaus on tarpeen. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Papinkadun eteläpuoleiselle ruutukaava-alueelle on rakennettu pääasiassa kaksi-kolmekerroksisia rivi- ja kerrostaloja. Kortteleissa 68 ja 69 pääasiallisena julkisivuvärinä on käytetty punaista joko tiilenä tai rappauksena. Louhelankadun pohjoispuolella on käytetty keltaista ja valkoista julkisivuväriä. Suunnittelualuetta rajaavat Länsikatu ja Louhelankatu. Länsikatu toimii paikallisena kokoojakatuna, jonka yhteydessä on myös jalankulun ja pyöräilyn väylä kadun länsipuolella. Jalankululle on väylät sekä Länsikadulla että Louhelankadulla. Suunnittelualuetta lähimpänä olevat työpaikat löytyvät Joensuun Tiedepuistolta Länsikadun varresta. Myös yliopistokampus on alle kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualue on teknisen huollon verkoston piirissä.

2.1.4 Lähialueen palvelut Lähimpään päiväkotiin on noin 350 metrin kävelymatka, ja lähin peruskoulukin sijaitsee vain kilometrin päässä. Lukiolle on matkaa 600 metriä. Liikuntapalveluja, kuten uimahalli ja yleisurheilukenttä, löytyy Mehtimäen liikunta-alueelta, jonne matkaa suunnittelualueelta on 500 metriä. Linnunlahden uimaranta on 200 metrin päässä Länsikadun toisella puolella. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Lisää kaupallisia palveluja löytyy ydinkeskusta, jonne on vajaan 1,5 kilometrin matka. Muun muassa keskustaan, Tikkamäelle ja paikallisliikenteen vaihtopysäkeille pääsee 200 metrin etäisyydellä olevalta 5- ja 103-linjan pysäkiltä. Lisäksi pyöräilymahdollisuudet ovat hyvät. 5 2.1.5 Maanomistus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Lisäksi se kuuluu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Maakuntakaava 2040 laatiminen on käynnissä. Keskustan osayleiskaava Kuva 2: Ote Keskustan osayleiskaavasta, suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä.

Keskustan osayleiskaava (2012) on saanut lainvoiman 12.3.2015. Se ohjaa asemakaavojen laatimista alueellaan. Suunnittelualue on osayleiskaavassa asuinkerrostalojen aluetta (AK), jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 0,5-1,0 ja suositeltava rakennusten kerrosluku on 2-3. Suunnittelualueen itäpuolella oleva Louhelankatu 13 b:n asuinrakennus on osoitettu rakennussuojelukohteeksi, jonka tarkempi suojelu tulee ratkaista asemakaavalla. Rakennus on merkitty seudullisesti arvokkaaksi kohteeksi. 6 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1985. Siinä suunnittelualueeseen kuuluva tontti on asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta (AKR- 4), jolla tehokkuusluku e=0,6. Tehokkuusluvulla ilmaistaan rakennusoikeuden määrä suhteessa tontin pinta-alaan. Tämän 1579 m² kokoisen tontin nykyinen rakennusoikeus on siten noin 950 k-m². Kerrosluku on. Autopaikkoja tulee asemakaavan mukaan rakentaa kerrostaloille 1 autopaikka kerrosalan 90 m² kohti ja rivitaloilla 1 autopaikka asuintoa kohti lisättynä 10 % näin lasketusta määrästä. Kuva 4: Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualue on merkitty punaisella viivalla. Rakennusjärjestys Pohjakartta Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelujen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000.

7 Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Päätökset ja maankäyttösopimukset Kaavamuutokseen liittyen laaditaan hakijan kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n mukainen maankäyttösopimus. Rakennusoikeuden muutos on suurempi kuin 500 k-m 2, joten rakennusoikeuden noususta peritään maankäyttökorvaus kaupunginhallituksen vuonna 2011 hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Joensuun strategia 2017 21 Rohkeasti uudistuva Joensuun strategia 2017-21 Rohkeasti uudistuva on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.9.2017. Strategiaa tarkentava kaupunkiympäristön toimeenpano-ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 4.1.2017. Joensuun täydennysrakentamisohjelma Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt täydennysrakentamisohjelman 29.5.2017. Täydennysrakentamisella tavoitellaan tiiviimpää, taloudellisempaa ja ekologisempaa kaupunkirakennetta. Keskusta on otollista täydennysrakentamisaluetta, koska palvelut ovat lähellä ja yhdyskuntatekniset verkot valmiiksi rakennetut. Joensuun keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Ramboll Oy 2012) Kaupunkikuvaselvitys on laadittu osayleiskaavatyön yhteydessä. Selvityksessä on tutkittu kaupunkikuvan kannalta merkittävät aluejulkisivut, reunavyöhykkeet, näkymät, maamerkit sekä maisemarakenteen ominaispiirteet. Nykytilanneanalyysissä Länsikatu on merkitty merkittäväksi julkisivureunaksi. Tulevaisuudessa sitä kehitetään luokan puistokatuna, jolla on kookkaat puuistutukset ja vihreä yleisilme. Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (Jarmo Tihmala 2012) Ruutukaavakeskustaa käsittelevä liikennesuunnitelma on laadittu keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. Suunnitelmassa on kartoitettu keskustan liikennejärjestelmän kehittämismalleja, joiden pohjalta on muodostettu periaatteet ja toimenpiteet keskustan liikenneolosuhteiden parantamiseksi. Joensuun keskustan meluselvitys (Ramboll Oy 2012) Keskustan osayleiskaavan yhteydessä on laadittu pääkatuverkoston meluselvitys. Meluselvityksessä on tarkasteltu keskustan pääkadut. Länsikadun melut on selvitetty Niskakadulta Papinkadulle asti. Länsikadun liikennemäärät Papinkadun eteläpuolella ovat alhaisempia, joten erillistä meluselvitystä ei ole tarpeen laatia. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähialueelle on viime vuosina tehty asemakaavan muutoksia osoitteisiin Merimiehenkatu 2b ja 3, Sepänkatu 2 ja 10 ja Eteläkatu 14. Kaikissa näissä kaavamuutoksissa kerrosluku on I ja tehokkuus 0,75-0,90.

8 3 TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Master Kodit Oy on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen tontille. Hakijan tavoitteena on rakentaa tontille kolmikerroksinen asuinkerrostalo niin, että rakennusoikeus nousee nykyisestä asemakaavasta noin 512 k-m² ja kerroksia tulee kahden sijasta kolme. Hakija on esittänyt yksityiskohtaisen tontinkäyttösuunnitelman. Kuva 5: Ote tontinkäyttösuunnitelmasta Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Joensuun strategia 2017 21 Rohkeasti uudistuva (KV 25.9.2017) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä.

9 Kuva 6: Joensuun strategia 2017-21 Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunki työpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Laaja-alaiseen merkintään sisältyy myös asuminen. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavan keskeisimpiä tavoitteita ovat olleet keskustaalueen liike- ja asuinkortteleiden täydennysrakentamismahdollisuuksien selvittäminen ja täydennysrakentamismallien luominen, liikenne- ja pysäköintiratkaisujen selvittäminen sekä rakennussuojelukohteiden osoittaminen. Ruutukaava-alueen eteläisin osa on keskusta osayleiskaavassa osoitettu rakennetavaksi muuta keskustaa matalampana ja väljempänä kerrostaloalueena. Kerroslukutavoitteena on 2-3. Korttelitehokkuus eli korttelin rakennusoikeuden suhde sen maapinta-alaan on välillä 0,5-1,0. Asemakaavan muutos vastaa keskustan osayleiskaavan sisältöä ja tavoitteita.

10 4 VAIHTOEHDOT Kaavamuutoksen hakija on esittänyt yksityiskohtaisen tontinkäyttösuunnitelman, johon asemakaavan muutos perustuu. Esille tulevat muutostarpeet voidaan huomioida kaavaprosessin aikana. Laadittua asemakaavaluonnosta verrataan voimassa olevaan asemakaavaan. Muutoksia arvioidaan oheisen taulukon mukaisesti. voimassa oleva asema- asemakaavamuutos kaava tontin pinta-ala 1579 m 2 1579 m 2 tonttitehokkuus e = 0.6 e = 0.92 rakennusoikeus 947,4 k-m 2 1460 k-m 2 kerrosluku I 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan muutos perustuu Master Kodit Oy:n kaavamuutoshakemukseen ja Joensuun keskustan osayleiskaavan periaatteisiin. Suunnittelualueella olleet vanhat rakennukset on purettu. Rakennusoikeutta tontille tulee 1460 k-m², kerrosten määrä on kolme. Tontin pintaala on 1579 m², jolloin tonttitehokkuus on noin 0,92. Papinkadun eteläpuolisen alueen uusien kerrostalojen vallitseva kerrosluku on kolme. Vanhemmistakin kerrostaloista merkittävä osa on käytännössä kolmekerroksisia, jolloin niissä on ns. maanpäällinen kellarikerros ja kaksi varsinaista asuinkerrosta. 5.1.1 Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusala sijoittuu tontin luoteislaidalle niin, että julkisivu on neljän metrin päässä Länsi- ja Louhelankaduista. Julkisivulinja on sama kuin samassa korttelissa olevan Länsikatu 2:n rakennuksilla. Parvekkeet on sallittu rakennettavaksi kahden metrin ulokkeina. Rakennuksen sijoittaminen näin vahvistaa Länsikadun merkitystä ruutukaavaalueen reunana sekä aiheuttaa vähiten vaikutusta naapuritonteille. Auto- ja polkupyöräpaikkoja on varattava kerrostalon käyttötarkoituksen mukaisesti. Autopaikat sijaitsevat tontin itäosassa. Louhelankatu 13 b:n puoleiset autopaikat saa kattaa. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät tontinosat on varattu leikki- ja oleskelualueeksi sekä istutettavaksi alueeksi.

11 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.2.1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Se tukee symmetrisen kaupungin kasvua ja kehittymistä olemassa olevan kunnallisteknisen verkoston piirissä. Kaavasuunnittelun tavoitteena on viihtyisä ja houkutteleva kaupunkikeskusta. 5.2.2 Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Kaavamuutos on Joensuun keskustan osayleiskaavan AK ja e3 merkintöjen mukainen. Kaavamuutos edistää alueen asumista, palveluiden lisäämistä ja rakennettavaksi tarkoitettujen alueiden toteutumista. 5.2.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaavamuutos täydentää yhdyskuntarakennetta keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Se jatkaa eteläisen ruutukaavan pitkäaikaisen kaupunkirakenteen kehitystä, sillä suunnittelualueen ympäristöön on rakentunut pääasiassa kaksi-kolmikerroksisia rivi- ja kerrostaloja. Uudisrakennuksen varjostavat vaikutukset naapureihin ovat vähäiset. Suunnittelualueen itäpuolella oleva asuintalo (Louhelankatu 13 b) on esitetty keskustan osayleiskaavassa rakennussuojelukohteeksi. Uudisrakentamisella ei ole vaikutusta suojelukohteeseen. 5.2.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. Suunnittelualue on jo ennestään käytetty rakentamiseen. 5.2.5 Yritysvaikutusten arviointi Rakennustyöt työllistävät rakennusalan yrityksiä. 5.2.6 Vaikutukset liikenteeseen Uusi asuinrakennus tuottaa laskennallisesti noin 50 automatkaa vuorokaudessa. Kaavamuutos lisää autoliikennettä alle 20 matkan verran verrattaessa voimassa olevan kaavan mukaiseen rakentamiseen. Lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta liikenteellisiin oloihin. Pysäköinti sijoitetaan maantasoon. Sisäisestä liikenteestä aiheutuvia häiriöitä naapuriin pyritään vähentämään tontin laidalle rakennettavalla autokatoksella. 5.2.7 Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja teknisenhuollon verkkoihin Kaavamuutos on kaupungin kannalta taloudellisesti hyvä, koska uusia asukkaita varten ei tarvitse rakentaa uusia teknisiä verkkoja eikä katuja. Uusi asuinpaikka sijaitsee kävely- ja pyöräilyetäisyydellä keskustan ja

Mehtimäen palveluista. Asukkailla on todellinen mahdollisuus liikkua ympäristöä vähän kuormittavalla tavalla. Myös autoa käytettäessä matkat palveluihin ja moniin harrastuspaikkoihin jäävät lyhyiksi. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta teknisenhuollon verkkoihin. Vaikutukset elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa asuinkerros- ja rivitalojen rakentamisen kahteen kerrokseen. Kaavamuutoksen vaikutukset lähiympäristön asukkaisiin ovat vähäiset voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Kaavamuutos mahdollistaa reilun 20 asunnon rakentamisen, jolloin asukasmäärä kasvanee noin 35 hengellä. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen sosiaalisiin oloihin tai väestörakenteeseen 12 6 TOTEUTUS Rakennushankkeen toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja rakennushankkeelle on myönnetty rakennuslupa Kuva 7: Alustava julkisivunäkymä Länsikadulta ( Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen ky). 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutos perustuu Master Kodit Oy:n kaavamuutoshakemukseen. Kaavamuutosta ohjaa keskustan osayleiskaava. Hakijan tavoitteena on rakentaa tontille kolmikerroksinen asuinkerrostalo niin, että rakennusoikeus nousee noin 512 k-m² ja kerroksia tulee kolme. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 1.6.2017 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 1.6. 26.6.2017 kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä

pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin maanantaina 5.6.2017 klo 18.00 alkaen Joensuun yhteiskoulun lukiolla. Tilaisuudessa oli 6 osallistujaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin seitsemän lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Lyhennelmät niistä sekä kaupungin vastineet ovat liitteessä 3. 13 Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan nähtävilläpito Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 30.11.2017 2.1.2018 kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa ja kaupungintalolla. Asemakaavaluonnos esiteltiin kaavoittajan vastaanotolla 11.12.2017 klo 15.30-17.30 Joensuun yhteiskoulun lukiolla. Tilaisuudessa kävi seitsemän henkilöä. Luonnosvaiheesta tuli kaksi mielipidettä ja seitsemän lausuntoa, joista viidessä ei ollut huomautettavaa. Lyhennelmät mielipiteistä ja lausunnoista sekä kaupungin vastineet ovat liitteessä 5. Asemakaavaluonnos täydennetään kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee keväällä 2018. Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan kunnallisessa ilmoituslehdessä ja internetissä kaupungin sivuilla. Lisäksi kaavasta tiedotetaan suoraan kaavaalueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin internetsivuilla. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Kartat: Sanna Seppänen Liisa Lampilahti

HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 LOUHELANKATU 15 1710 K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T 7.2.2018 Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Kaavamuutoksen hakija on yksityinen. Hakijan tavoitteena on rakentaa kolmikerroksinen asuinkerrostalo tyhjälle tontille. Rakennusoikeus nousee noin 512 k- m² ja kerrosluku kasvaa yhdellä kerrosten määrän muuttuessa kolmeksi. Väylät Louhelankatu 15 sijaitsee rakennetun kunnallistekniikan keskellä, joten kaavamuutos ei aiheuta muutoksia katuverkkoon tai jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hankkeen lähtökohdat Asemakaavan muutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Osayleiskaavan tavoitteena on keskustan täydentäminen ja tiivistäminen. Papinkadun eteläpuolisella ruutukaavalla on tavoitteellinen korttelitehokkuusluku 0,5 1,0 ja kerroslukusuositus 2-3. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Kaavamuutos ei koske virkistys- tai puistoalueita. Vesihuolto Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia vesi- tai viemäriverkostoon. Muut tekniset verkot Alueella on valmis sähkö- ja telekaapelointi. Kaukolämpöverkko on kaava-alueen vieressä.

Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Kaavamuutosalue on yksityisessä omistuksessa. Erityistä huomioitavaa Alueen rakennukset on jo purettu. Ei erityistä huomioitavaa. 2 Aikataulu Tontin rakentamisaikataulu riippuu yksityisen hankkeen aikataulusta. Tontti on rakennettavissa heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu voimaan tulleeksi ja rakennuslupa on hyväksytty. Kustannukset Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon Vaikutukset Kaavaratkaisu täydentää ja tiivistää Joensuun kaupunkikeskustaa sekä tukee keskustan olemassa olevaa palvelurakennetta. Teknisen huollon verkostot ovat valmiiksi olemassa. Ote tontinkäyttösuunnitelmasta Laatija: Sanna Seppänen sanna.seppanen@jns.fi

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 02.02.2018 Kaavan nimi Louhelankatu 15 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 01.06.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671710 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1579 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1579 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1579 100,0 1460 0,92 0,0000 513 A yhteensä 0,1579 100,0 1460 0,92 0,0000 513 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1579 100,0 1460 0,92 0,0000 513 A yhteensä 0,1579 100,0 1460 0,92 0,0000 513 AK 0,1579 100,0 1460 0,92 0,1579 1460 AKR -0,1579-947 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Työ nro 1710 LTE 2 1 / 4 17.5.2017 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS L O U H E L A N K A T U 1 5 O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee IV kaupunginosan korttelin 68 tonttia 11. Kaava-alueen likimääräinen sijainti opaskartalla Suunnittelutehtävä Suunnittelualue sijaitsee eteläisellä ruutukaava-alueella Länsikadun ja Louhelankadun kulmauksessa osoitteessa Louhelankatu 15. Master Kodit Oy on hakenut omistamalleen tontille asemakaavan muutosta niin, että käyttötarkoitus muuttuu asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueesta pelkäksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi, rakennusoikeus kasvaa noin 500 k-m² ja kerrosluku kasvaa kolmeen.

Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu neljässä vaiheessa. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Lisäksi alue kuuluu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Alueella on voimassa Joensuun keskustan osayleiskaava 2020 (hyväksytty 2012). Sen mukaan suunnittelualue on asuinkerrostalojen aluetta (AK). Tavoiteltava korttelitehokkuus on 0,5-1,0 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 2-3. Suunnittelualueen itäpuolella on rakennussuojelukohde, jonka yksityiskohtainen suojeleminen ratkaistaan asemakaavalla. Asemakaavassa (vahvistettu 1985) suunnittelualue on asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta, jolla tehokkuus on e=0,6 ja kerrosluku on kaksi. L-mallinen rakennusala on osoitettu Louhelankadun ja Länsikadun varteen. LTE 2 2 / 4 2 Alustava tontinkäyttösuunnitelma ( Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen ky) Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakennepalvelujen strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:

kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Joensuun Polkijat ry Itä-Suomen poliisilaitos LTE 2 3 / 4 3 Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen pelastuslaitos Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2017. Asemakaavan muutosta on haettu 19.9.2016 saapuneella hakemuksella. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 1. 26.6.2017 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään maanantaina 5.6.2017 kello 18.00 alkaen Joensuun yhteiskoulun lukiolla, Virtanen-tilassa (huone 2128, Papinkatu 3). Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti syksyllä 2017. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee kesän 2018 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallintooikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen sanna.seppanen@jns.fi puh. 050 435 3541 suunnitteluavustaja Liisa Lampilahti sähköpostiosoite puh. 050 409 2124 Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus

LTE 2 4 / 4 4 Asemakaavaprosessi

Työ nro 1710 LTE 3 1 / 4 27.11.2017 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS L O U H E L A N K A T U 1 5 A S E M A K A A V A N M U U T O S O A S - v a i h e e n p a l a u t e j a k a a v o i t u k s e n v a s t i n e e t

LTE 3 2 / 4 2 Sisällysluettelo VIRANOMAISLAUSUNNOT... 3 1 YMPÄRISTÖNSUOJELU... 3 2 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITO... 3 3 RAKENNUSVALVONTA... 3 4 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALTTO... 3 5 CARUNA ESPOO OY... 3 6 JOENSUUN VESI... 3 7 FORTUM POWER AND HEAT OY... 4 MIELIPITEET... 4 8 JOE ORTLIEB, LSA PEKKARINEN, NINA JA DIETMAR HEIDENFELDER... 4

LTE 3 3 / 4 3 VIRANOMAISLAUSUNNOT 1 YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristönsuojelu ei anna lausuntoa OAS vaiheessa. Ne isot puut voisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huomioida. Ei tarvetta vastineelle. 2 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITO Pohjois-karjalan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa Louhelankatu 15 asemakaavan muutoksesta vireilletulovaiheesta. Ei tarvetta vastineelle. 3 RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvonnalla ei kommentoitavaa. Ei tarvetta vastineelle. 4 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALTTO Pohjois Karjalan maakuntaliitto ei lausu asiasta. Ei tarvetta vastineelle. 5 CARUNA ESPOO OY Vaikutukset sähkönjakelun kannalta ovat vähäiset. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunnot vielä luonnos- ja ehdotusvaiheissa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu Ei tarvetta vastineelle. 6 JOENSUUN VESI Tontilla on ollut liitos Joensuun Veden vesi ja viemäriverkostoon Louhelankadun puolelta. Tonttijohtojen uusiminen, rakentaminen tontilta liitospisteeseen, sekä vanhojen tonttijohtojen purkaminen tulee suorittaa Joensuun Veden ohjeiden mukaisesti hakijan toimista. Tontti on liitettävissä Joensuun Veden vesijohto, viemäri ja hulevesiviemäriverkostoon sekä Louhelankadun että Länsikadun puolelta. Hakijan tulee suunnittelussa ottaa huomioon mahdollisten automaattisten sammutuslaitteiden vaatima sammutusveden tarve. Tarvittaessa sammutuslaitteiden tarvitsema vesimäärä on järjestettävä kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis ja arviointisuunnitelmaan. Ei tarvetta vastineelle.

7 FORTUM POWER AND HEAT OY MIELIPITEET Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole huomauttamista Louhelankatu 15 asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Alueella on kaukolämpö. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uusille rakennettaville kiinteistöille. Ei tarvetta vastineelle. 8 JOE ORTLIEB, LSA PEKKARINEN, NINA JA DIETMAR HEIDENFELDER Master Kodit Oy haluaa rakentaa Louhelan- ja Länsikadun kulmaan 3-kerroksisen talon. Koska kyseessä on iso tontti, rakennuksen korkeudeksi pitää riittää kaksi kerrosta. Joensuun kaupungin toive on "tehokas" rakentaminen ruutukaavalle. Ko. tontilla se toteutuu entiseen yhteen omakotitaloon verraten loistavasti kahdessa kerroksessa. Rakennuttaja saa varmasti asunnot kaupaksi parhaiten kunnioittamalla lähiympäristön tyyliä, eli matalaa rakentamista. Sama yhtiöhän on jo saanut Merimiehenkatu 3 oikeuden rakentaa isosti pikku tontille, joten jospa Länsikadun-Louhelankadun kulma löytäisi linjansa viihtyisämmästä tavasta toteuttaa unelma-asunnot. Puuverhoilu olisi toivottava, aiheuttaa vähän kaikua kadun liikenteestä, Louhelankatu on Tiedepuiston työläisten vakioparkkialuetta... Vastine: Kaavamuutosalueella on voimassa Keskustan osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitusta alueellaan. Yleiskaavan tavoitteena on ollut mm. ruutukaava-alueen täydennysrakentaminen ja tiivistäminen. Ruutukaava-alue on jaettu neljään luokkaan (e1-e4), joilla kerroslukusuositus vaihtelee 2-6 välillä ja korttelitehokkuus 0,5-3,5 välillä riippuen alueen sijainnista. Kerroslukusuositukset ja korttelitehokkuudet on pyritty suhteuttamaan alueen olemassa olevaan rakennuskantaan kuitenkin niin, että keskusta-alueen tiivistäminen on mahdollista. Papinkadun eteläpuoli kuuluu luokkaan e3, jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 0,5-1,0 ja suositeltava kerrosluku on 2-3. Papinkadun eteläpuolisen alueen uusien kerrostalojen vallitseva kerrosluku on kolme. Vanhemmistakin kerrostaloista merkittävä osa on käytännössä kolmekerroksisia, jolloin niissä on ns. maanpäällinen kellarikerros ja kaksi varsinaista asuinkerrosta. Autoliikenne kaavamuutosalueen kohdalla on vähäistä eikä vaadi erikoisjärjestelyjä meluntorjunnan suhteen. LTE 3 4 / 4 4

7 5 7 9 13 14 8 14 16 5 4 2 9 15 12 11 9 14 17 13 8 6 Louhelankatu Länsikatu 78 78 78 78 78 78 78 8 78 78 78 79 79 I I 64 69 68 Sepänkatu 20 15 18 17 13 12 9 10 8 11 14 13 9 19 20 8 50 20 14 12 10 25 11 7 12 21 14 11 13 27 28 24 25 22 3 5 25 26 6 9 18 16 7 10 6 rp27 rp28 rp24 rp23 rp25 rp26 100 30 40 0 10 20 50 a le p I 1450 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 6943300 486800 6943400 486800 68 IV AK LTE 4 1 / 5

7 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LTE 4 2 / 5 AK 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0870000 Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. IV 68 LÄNSIKATU 1450 I 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1130000 Rakennusala. a le 1190000 Auton säilytyspaikan rakennusala. 1330000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. p 1510000 Pysäköimispaikka.

LTE 4 3 / 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Asuinrakennusten pääasiallisena julkisivuvärinä on käytettävä punaista. 2. Parvekkeet saa sijoittaa istutettavalle alueen osalle enintään kaksi metriä syvinä vyöhykkeinä. 3. Leikki- ja oleskelualueeksi on varattava yhtenäistä istutuksin tai muutoin rajattua ulko-oleskelutilaa vähintään 7,5 % tontin pinta-alasta. 4. 20 kerrosneliömetrin ylittävät porrashuone- ja sisäaulatilojen osat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi, jos ne lisäävät porrasaulan viihtyisyyttä. Näille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. Tämä määräys ei kuitenkaan koske käytävämäisiä tiloja, jotka lasketaan koko laajuudeltaan sisältyväksi rakennusoikeuteen. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m2 kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ap/50 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ap/70 k-m2. Asuminen: 1 ap/100 k-m2. Opiskelija-asuminen: 1 ap/110 k-m2. Palveluasuminen: 1 ap/190 k-m2. 2. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. 3. Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa kuutta metriä lähemmäs katualuetta. 4. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista.

LTE 4 4 / 5 POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ppp/50 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ppp/50 k-m2. Asuminen: 1 ppp/40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp/asunto. Palveluasuminen: 1 ppp/80 k-m2. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen. 4. Liiketiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.

LTE 4 5 / 5 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen Kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU IV kaupunginosan korttelin 68 osan asemakaavan muutos L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 27.11.2017 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Sanna Seppänen IV/1710 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Liisa Lampilahti

Työ nro 1710 LTE 5 1 / 4 7.2.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS L O U H E L A N K A T U 1 5 A S E M A K A A V A N M U U T O S L u o n n o s v a i h e e n p a l a u t e j a k a a v o i t u k s e n v a s t i n e e t

LTE 5 2 / 4 2 Sisällysluettelo LAUSUNNOT... 3 1 FORTUM POWER AND HEAT OY... 3 2 PUHAS OY... 3 3 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS... 3 4 YMPÄRISTÖNSUOJELU... 3 5 POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS... 3 6 JOENSUUN VESI... 3 7 CARUNA ESPOO OY... 4 MIELIPITEET... 4 8 TIMO TOKOLA... 4 9 KARI HARJU... 4

LTE 5 3 / 4 3 LAUSUNNOT 1 FORTUM POWER AND HEAT OY Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole huomauttamista Louhelankatu 15:n asemakaavan muutoksen luonnosvaiheeseen. Alueella on kaukolämpöä, ja tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uudelle rakennettavalle kiinteistölle. Ei tarvetta vastineelle. 2 PUHAS OY Puhas Oy:llä ei ole lausuttavaa. Ei tarvetta vastineelle. 3 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa. Ei tarvetta vastineelle. 4 YMPÄRISTÖNSUOJELU Kaavaluonnoksessa ei ole erityistä määräystä rakenteiden ääneneristävyydelle. Kohteen vieressä 0n Laulurinteen alue jota ollaan kehittämässä tapahtuma alueena. Tapahtumamelu voi olla joissakin tapauksissa häiritsevää ja se tulisi huomioida rakenteiden ääneneristävyydessä. Hulevesimääräyksen osalta tulisi vielä pohtia olisiko viimeistä lausetta syytä tarkentaa lisäämällä siihen myös kohta jossa määritellään pidättämisen vähimmäisaika ja enimmäisaika. Esimerkiksi Tampereella on asia kaavamääräyksissä ilmaistu seuraavasti: Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjenemisen tulee kestää vähintään 2 ja korkeintaan 12 tuntia sateen päättymisestä. Hulevesien käsittely edellyttää usein erillistä kohdekohtaista suunnittelua, joten nuo tuntimäärät voivat luonnollisesti olla eri kohteissa eripituisia. Vastine: Tapahtumamelu on lyhytaikaista eikä näin aiheuta erityistoimenpiteitä ääneneristävyyden rakentamiseen. Nykyisen hulevesimääräyksen viivytysaika on riittävä. 5 POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Asemakaavaluonnos noudattaa Joensuun keskustan osayleiskaavaa, eikä ELY-keskuksella ole siihen huomautettavaa. Ei tarvetta vastineelle. 6 JOENSUUN VESI Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen luonnosvaiheen aineistoon. Ei tarvetta vastineelle.

7 CARUNA ESPOO OY MIELIPITEET Kaavamuutoksen myötä tarvitaan mahdollisesti pienjännitekaapelien vahvistamista. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. kaavaluonnoksesta. Pyydämme saada tiedoksi, kun kaava etenee ehdotusvaiheeseen. Ei tarvetta vastineelle. 8 TIMO TOKOLA Kohteeseen Louhelankatu 15 suunnitellaan asemakaavan muutosta ja rakennusoikeuden lisäämistä. Asun itse osoitteessa Louhelankatu 13. Aikoinaan ehdotettiin sekä Louhelankatu 13 ja 15:ta rakennusten suojelua. Nyt pyritään samaan kohteeseen lisäämään modernia rakennusmassaa. Kyseessä on eteläisen kaupunginosan pitkäaikainen kaava, jolla on saatu aikaan rauhallinen kaupunginosa. Pidän tätä olemassa olevaa kaavaa aiempien arkkitehtisukupolvien erinomaisena näkemyksenä kaupungin kokonaisrakenteen kannalta. On hyvin lyhytnäköistä toimintaa alkaa purkamaan nykyisiä säännöksiä yksittäisten rakennusliikkeiden liiketoiminnan pönkittämiseksi. Toivon, että Joensuu voisi kehittyä alkuperäisen ruutukaavan mukaan. Yksittäiset poikkeusluvat tekevät kokonaisuudesta sotkuisen ja oudon sillisalaatin. Lisärakentamistarpeita varten on rakennustilaa ja maata runsaasti tarjolla kaupungin muilla alueilla. Vastine: Kaavamuutosalueella on voimassa Keskustan osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitusta alueellaan. Yleiskaavan tavoitteena on ollut mm. ruutukaava-alueen täydennysrakentaminen ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Ruutukaava-alue on jaettu neljään luokkaan (e1-e4), joilla kerroslukusuositus ja korttelitehokkuus vaihtelevat riippuen alueen sijainnista suhteessa ydinkeskustaan. Kerroslukusuositukset ja korttelitehokkuudet on pyritty suhteuttamaan alueen olemassa olevaan rakennuskantaan niin, että keskusta-alueen tiivistäminen on mahdollista. Papinkadun eteläpuoli kuuluu luokkaan e3, jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 0,5-1,0 ja suositeltava kerrosluku on 2-3. Kyseessä on ruutukaavakeskustan väljimmin rakennettava kerrostaloalue. Papinkadun eteläpuolisen alueen uusien kerrostalojen vallitseva kerrosluku on kolme. Vanhemmistakin kerrostaloista merkittävä osa on käytännössä kolmekerroksisia, jolloin niissä on ns. maanpäällinen kellarikerros ja kaksi varsinaista asuinkerrosta. Nyt suunnitellun kaavamuutoksen kerrosluku ja tonttitehokkuus ovat samaa luokkaa aiempien Papinkadun eteläpuoleisten rakennushankkeiden kanssa. Kyse ei ole hankkeesta, jolla muutettaisiin alueella vallitsevaa rakentamistapaa tai kaavoituksen periaatteita. LTE 5 4 / 4 4 9 KARI HARJU Louhelankatu 15 rakennuksen etäisyys Länsikadulta tulisi tehdä samaan linjaan kuin Länsikatu 6-10, johon linjaan esim. ns. Tervon talo on rakennettu. Ainakin Louhelankatu 15 tulee tehdä Länsikatu 2 linjaan ja siirtää talo 0,5 m itään. Tällöin muodostuu yhtenäinen katunäkymä. Vastine: Louhelankatu 15:n julkisivulinja Länsikadun puolella on sama kuin samassa korttelissa olevien Länsikatu 2:n rakennusten. Parvekkeet saa rakentaa julkisivusta kaksi metriä syvinä vyöhykkeinä. Länsikatu 2:ssa parvekkeet ovat 1,5 metriä syviä. Tällä kaavamuutoksella ei ratkaista korttelin 64 julkisivulinjausta.