Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Tellisuus sana elinvimaista elinkeinrakennetta Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi TEM/EIO 11.11.2013 1
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Sisällysluettel 1. JOHDANTO 3 2. YHTEENVETO 4 3. TEOLLISUUS KANSALLISTEN KLUSTEREIDEN JA GLOBAALIN TALOUDEN AIKANA 5 4. SUOMEN TEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN TAVOITE 8 5. KESKEISET HAASTEET JA YLEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 11 5.1. Asiakaslähtöinen uudistuminen 11 5.2. Yritysrakenteen mnipulistuminen 15 5.3. Arvn kanavinti 17 6. SÄÄNTELYTAAKAN KEVENTÄMINEN 20 7. KESKEISET ALAT UUDISTUMASSA 22 7.1. Metsätellisuus 22 7.2. Kneenrakennus ja metallitutetellisuus 24 7.3. Kemiantellisuus 25 8. VUOROVAIKUTTEINEN TOTEUTUS 27 9. NOPEASTI LIIKKEELLE 29 2
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) 1. JOHDANTO Tellisuus (manufacturing) n edelleen taluskasvun, viennin ja innvaatitiminnan kannalta keskeinen sa kansantalutta. Se n usein myös merkitystään kasvattavan palveluliiketiminnan ja aineettman arvnlunnin alusta. Tellisuus ja palvelut kietutuvat yhteen. Uudistuvalla tellisuudella n tärkeä asema sana elinvimaista elinkeinrakennetta. Tavitteena tulee lla timintaympäristön muutkset humin ttava kasvuun tähtäävä valmistava ja yhä useammin myös valmistuttava tellisuus. Muuttuvassa maailmassa Sumi tarvitsee erityisesti sellaista tellista timintaa, jnka kautta kanavituu taludellista hyvinvintia sekä yrityksiin että sumalaiseen kansantaluteen. Tässä työssä uudistuvan tellisuusplitiikan visiksi asetettiin: Sumessa n mnipulinen, glbaaleja markkinita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva tellisuus, jka tuttaa krkeaa arvnlisää Sumeen. Keskeisenä keinna visin tteuttamiseksi nähdään nykyistä vimakkaampi keskittyminen tutteisiin ja palveluihin, jilla ratkaistaan glbaaleja asiakastarpeita. Tämä edellyttää rhkeaa uudistumista, maailmanlaajuisten kehitystrendien synnyttämien asiakastarpeiden tunnistamista ja radikaaleja innvaatiita tutteissa, palveluissa, prsesseissa ja liiketimintamalleissa. Tässä ehdtuksessa kartitetaan tellisuuden glbaalin murrksen vaikutuksia Sumeen ja timenpiteitä uhkien kääntämiseksi uusiksi mahdllisuuksiksi. Ehdtus n ensimmäinen vastaus hallituksen rakennepliittisen hjelman timeksiantn vahvistaa Sumen tellista perustaa. Tämä ehdtus n syntynyt TEM:n, ETLA:n, Kemiantellisuuden, Teknlgiatellisuuden, VTT:n, Tekesin, Finnveran ja Tellisuusijituksen tiiviin yhteistyön tulksena. McKinsey & Cmpany n tuttanut tausta-analyyseja työn tueksi. Kemian, metsän ja kne- ja metallin timialaryhmien sekä McKinseyn yhteenvetraprtit vat tämän ehdtuksen liitteenä. Myös muut keskeiset tekijät vat tuneet arvkkaita panksia työhön, mutta kireästä aikataulusta jhtuen yhteistyötä ei llut mahdllista laajentaa ja syventää riittävästi. Tätä ehdtusta n luettavat ksteena laajasta aineiststa eikä lpullisena timenpidelistana. Ehdtuksen jatkjalstaminen knkreettiseksi tekemiseksi edellyttää syvempää keskustelua yritysten, järjestöjen, tutkimuslaitsten, alueellisten timijiden, ministeriöiden ja muiden julkisten rganisaatiiden kanssa. Yhteistyön syventämiseksi TEM käynnistää strategisen vurpuhelun, jnka puitteissa näistä ehdtuksista vidaan jalstaa yhteinen tiekartta sumalaisen tellisuuden uudistamiseksi. Samalla nykyistä tekemistä vidaan suunnata vimakkaammin radikaalisti uudistuvan tellisuuden tueksi raprtin lppuun ktuilla avauksilla TEM:n malta vastuualueelta. 3
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) 2. YHTEENVETO Sumi vi npeuttaa valmistavan tellisuuden arvnlisän kasvun 2-3 prsenttiin vudessa js avainsektrit yltävät glbaalin markkinan kasvuvauhtiin. Valmistava tellisuus n kriittinen sa Sumen talutta, ja tuttaa suraan 19% arvnlisästä ja 15% työllisyydestä. Valmistava tellisuus n kuitenkin heikentynyt viimeisten kymmenen vuden aikana. Nykyisellä kehitysuralla työpaikkjen väheneminen ja arvnlisäsuuden lasku jatkuvat vimakkaina. Realistinen tavite Sumelle lisi 2 prsentin vutuinen arvnlisän kasvu, mikä vastaa glbaalin markkinan kasvuvauhdin saavuttamista keskeisillä timialilla. Pidemmällä aikavälillä Sumi vi saavuttaa klmen prsentin vusikasvun, kun krkean arvnlisän timintjen suus tutannssa painttuu. Kasvaakseen Sumen tellisuuden pitää uudistua rhkeasti, mnipulistaa yritysrakennetta ja ttaa hallintaansa glbaaleja arvketjuja. Asiakaslähtöinen uudistuminen. Valmistavan tellisuuden painpisteen ratka glbaaleja ngelmia, jihin liittyy vimakkaasti kasvavat markkinat. Tarjttavien ratkaisujen tulee lla asiakaslähtöisiä ja niiden arvnlisän nykyistä krkeampi. Tämä edellyttää radikaaleja innvaatiita tutteissa, palveluissa, prsesseissa ja liiketimintamalleissa. Siirtymän tueksi tarvitaan npeampaa ja rhkeampaa päätöksenteka sekä julkisilta timijilta että yrityksiltä. Yritysrakenteen mnipulistuminen. Sumen innvaatiresurssja pitää käyttää tehkkaammin kilpailuedun lumiseen, yritysrakenteen mnipulistamiseen ja uuden liiketiminnan synnyttämiseen vimakkaasti kasvavilla timialilla disruptiivisista innvaatiista. Innvaatitiminnan tulee keskittyä entistä enemmän tuttamaan taludellisesti mitattavaa lisäarva asiakkaalle sekä tutteiden markkinille saattamiseen. Timialarajat ylittävät uusien asiakasratkaisujen markkinat tarjavat innvatiiviselle timijalle humattavia mahdllisuuksia. Arvn kanaviminen. Sumalaisten yritysten tulee nykyistä paremmin kanavida itselleen glbaaleissa timitusketjuissa syntyvää arva. Tämä n mahdllista vain panstamalla krkean lisäarvn timinnihin, kuten arvverkstjen rkestrintiin, T&K-timintaan ja palveluihin. Arvn kanavinti Sumeen edellyttää yrityksiltä aktiivisuutta, jtta pirstutuvia arvketjuja vidaan hallinta ja hyödyntää liiketiminnassa. Sumen kansantalutena tulee lisätä tellista kestävyyttään ja varmistaa arvn kanavituminen ktimaahan jatkssakin. Sumi n erityisen riippuvainen pienestä määrästä suuryrityksiä, ja lisäksi merkittävä sa arvnlisästämme tulee muutamalta hitaasti kasvavalta sektrilta. Siksi Sumen tulee varmistaa, että nyt hitaasti kasvavat sektrit investivat riittävästi uusiutumiseen ja mnipulistumiseen. Yritysrakenteen aiheuttamaa riskiä pienennetään parhaiten nykyisten keskisuurten (liikevaiht 50-600 miljnaa eura) npealla kasvulla ja kansainvälistymisellä. Kun valmistavan tellisuuden arvketjut pirstutuvat, Sumen pitää varmistaa sutuisat perusedellytykset tellisuuden sijittumispäätöksille. 4
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) 3. TEOLLISUUS KANSALLISTEN KLUSTEREIDEN JA GLOBAALIN TALOUDEN AIKANA Glbaalissa taludessa yksinkertaistenkin tutteiden tuttamiseen vi sallistua kymmeniä yrityksiä. Tutteiden mnimutkaistuessa yritysten määrä kasvaa helpsti jpa satihin. Timitusketjut tai pikemminkin verkstt vat siis kasvaneet ja mnimutkaistuneet. Yhä useammin nämä yrityksistä verkstt timivat mnessa maassa ja mnella mantereella. Verkstista n tullut glbaaleja. Glbalisaati hajtti kansalliset klusterit Vielä 1990-luvun alussa Sumessa timi mnia kansallisia klustereita. Ne mudstuivat timinnallisesti tai teknlgisesti tisiaan lähellä levista yrityksistä, jtka sijaitsivat maantieteellisesti lähellä tisiaan. Näiden klustereiden kilpailuedun kannalta tärkeitä livat niiden keskinäinen yhteys ja vurvaikutus. Kansainvälinen analyysi sitti että menestyvät klusterit näyttävät keskittyvän tiettyihin maihin ja tietyille alueille (Prter 1990). Klusterit perustuivat vahvasti maantieteelliseen läheisyyteen. Erityisesti Sumessa klusterien yksi tärkeä piirre li se, että veturiyritykset teettivät sakknpanja ja hankkivat kmpnentteja valtasin lähialueilta. Näin mudstuneet timitusketjut livat pitkälti kansallisia. Tsin erityisesti pienissä Sumen kaltaisissa maissa hankintja tehtiin myös muualta. Viimeisen parinkymmenen vuden aikana mnet klusterit vat muuttuneet. Yritykset vat erikistuneet yhä kapeammille alueille. Ydinsaamiseen kuulumattmat timinnt n ulkistettu muille yrityksille. Tämän myötä ketjut vat pidentyneet. Vielä suurempi muuts kskee arvketjun sien ja työtehtävien sijaintia. Kun tisiinsa liittyvät eri työtehtävät sijaitsivat aiemmin lähellä tisiaan, niin nykyään näin ei välttämättä le. Liima, jka aiemmin piti työtehtävät tistensa läheisyydessä, n laimentunut. Laimennuksen vat saaneet aikaan kaksi perustavaa laatuista levaa muutsta. Niistä ensimmäinen n kuljetuskustannusten merkityksen vähentyminen. Sen myötä sia, sakknpanja ja lppututteita kannattaa tehdä eri paikissa. Raaka-aineita jalstetaan yhdessä paikassa ja viedään jatkjalstukseen seuraavaan paikkaan. Sama tistuu sakknpanissa ja lppukknpanssa. Tinen muuts n tiet- ja viestintätekniikan aikaansaama reaaliaikainen viestintä ympäri maapalla. Viestinnän npeus ja lutettavuus vat pienentäneet hajautetusta timinnasta aiheutuvia krdinintikustannuksia. Ilman tietverkkja viestintä ja tietjenvaiht lisi hidasta ja hankalaa. Kuitenkin verkstjen krdininti ja hallinninti vat tärkeimpiä mnikansallisten yritysten tehtäviä. Se, jka pääsee kilpailuttamaan timittajia ja hallitsee timittaja- ja jakelukanavia, vi kanavida san muiden lumasta arvsta maan liiketimintaansa. Arvverkstjen glbalisituminen ei kske pelkästään eri yrityksissä levia timintja. Sama näkyy mnikansallisesti timivien yritysten sisällä. Yhdellä yrityksellä tai knsernilla n helpsti kymmeniä tai jpa satja timipaikkja ympäri maailmaa. Kehityksen etujukissa n timinut 5
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) tellisuus. Siksi n tärkeää, että sumalaisten mnikansallisten yritysten n perusteltua sittaa erilaisia tehtäviä Sumessa timiville yksiköille ja kanavida syntynyt arv Sumeen myös knsernitaslla. Sama Sumessa tapahtuvien timintjen suuden vahvistamisen tavite vidaan tietenkin asettaa myös kaikilla Sumessa timiville ulkmaisille tytäryhtiöille. Kaikki arvverkstt eivät silti le samanlaisia. Glbaaleille kuluttajamarkkinille suunnattujen tutteiden arvverkstt vat usein erilaisia kuin yrityksille suunnattujen lähes yksilöllisten kneiden arvverkstt. Vastaavasti turetavarana myytävien elintarvikkeiden verkstt vivat hyvin piketa säilykkeiden verkstista. Lisäksi esimerkiksi elektrniikkatellisuudessa kansallisista klustereista tuli ensin glbaaleja arvverkstja, kun niiden kmpnenttivalmistus siirtyi edullisen kustannustasn maihin. Tisessa vaiheessa verkstn sat alkivat lähestyä tisiaan. Tämä klusterituminen tapahtui Kiinassa, jhn n mudstunut valtava elektrniikkatellisuuden klusteri. Erityisesti kulutuselektrniikka-ala nkin hävinnyt mnista länsimaista lähes kknaan. Glbalisaatin merkitys yrityksille Arvverkstjen glbalisituminen merkitsee yhä syvemmälle ulttuvaa erikistumista. Kun markkinat vat maailmanlaajuiset, yritys pystyy erikistumaan yhä kapeammalle alueelle. Erityisesti pienissä maissa ktimarkkiniden kk ei usein riittäisi erikistuneelle yritykselle. Tisena vaihtehtna yritys vi erikistua glbaalien arvketjujen hallintaan (timia arvketjun kapteenina tai rkestrijana). Tinen merkittävä seikka n se, että yritykset pystyvät hyödyntämään eri maiden ja alueiden kilpailuetuja. Osaamista hankitaan sieltä, mistä sitä parhaiten saadaan. Vastaavasti yritykset hyödyntävät eri alueiden kustannustasja. Js valmistaminen n edullista jssain tietyssä paikassa, niin se hyödynnetään. Aiemmin yritykset jutuivat valitsemaan sijaintinsa siten, että he eivät saaneet samanaikaisesti edullisia kustannuksia ja krkeaa saamista. Nyt mlemmat vat saavutettavissa. Tarvitsee vain hajauttaa eri timintja ja työtehtäviä eri paikkihin. Klmas glbalisaatin tuma piirre n se, että kilpailu n kiristynyt. Eri maista tulevat yritykset sijittuvat ympäri maailmaa. Aiemmin puhtaasti ktimaisen tai lähimaiden kilpailun kkemat yritykset jutuvat nyt keskelle glbaalia markkiniden uusjaka. Entisten kilpailijiden lisäksi vastassa vat maailman jhtavat yritykset. Sumen kannalta tämä suu kipeästi mniin pieniin ja keskisuuriin tellisuusyrityksiin. Aiemmin ne harjittivat epäsuraa vientiä, kun suuret veturiyrityksemme timivat niiden jakelukanavina maailmalle. Nyt näiden pienten ja keskisuurten kilpailijiksi vat tulleet glbaalit yritykset, jita veturiyritykset käyttävät yhä enemmän. Sumalaisten pk-yritysten entinen jakelutie n pikki. Niiden haasteena n hankkia itse asiakkaita ulkmailta. Yritysten ja kansantaluden edut ei enää välttämättä yhtenevät Mnikansallisesti timivat yritykset tuvat täysin uuden tilanteen yritysten ja yksittäisen kansantaluden välille. Vielä muutama vusikymmen sitten yritysten ja kk kansantaluden livat lähellä tisiaan. Js esimerkiksi yritykset kasvattivat vientiään, niin tämä kasvu näkyi myös kk kansantaluden taslla. Rahaa virtasi ulkmailta. 6
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Sen sijaan tänä päivänä yritysten ja kansantaluden suhde n mnimutkaisempi. Js yritykset siirtävät timintjaan muihin maihin, ei le itsestään selvää että lähtömaana timinut kansantalus hyötyy tästä. Tiseen suuntaa vaikutus n kuitenkin selvä: mikäli yritykset eivät menesty, kansantaluskaan ei vi menestyä. Bruttkansantutteen kannalta leellista n, missä määrin kansainvälistyneiden yritysten arvnlisä syntyy kyseisessä maassa. Yritystaslla arvnlisä vastaa kyseisissä maissa levien yksiköiden synnyttämää jalstusarva. Yritysten tuman arvnlisä syntyy pulestaan yritysten tuttamien tutteiden ja palveluiden kautta (kuvi 1). Kuvi 1. Arvlisän syntyminen Js siis yksityisen sektrin tuman bkt:n halutaan kasvavan, niin yritysten ktimaassa tuttaman jalstusarvn n kasvettava. Kansainvälisesti timiva yritys vi kasvattaa yksittäistä kansantalutta useilla eri tavin. Niistä perinteisin n tavaravienti. Uudempia tapja n mnikansallisen yrityksen ulkmaisten yksiköiden maksamat krvaukset knsernin sisäisistä palveluista. Eri maissa levat yksiköt hyötyvät tisistaan ja niiden pitäisi myös maksaa saamistaan hyödyistä riippumatta siitä, nk hyödyntuttaja knsernin ulkpulinen yritys vai samaan knserniin kuuluva. Knsernin sisäiset maksut vivat lla esimerkiksi hallintmaksuja (management fee), jita tytäryritykset maksavat pääknttrille. Lisäksi tytäryritykset vivat maksaa rjalti- tai lisenssimaksuja patenttien, brändien tai muun aineettman maisuuden käytöstä. 7
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) 4. SUOMEN TEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN TAVOITE Tellisuuden timintaympäristö n j vusia llut haastava. Vientivetinen talutemme n saanut tuntuvia klhuja etenkin finanssikriisin puhkeamisen jälkeen 2008. Finanssikriisi n saltaan vauhdittanut glbaalitaluteen liittyvää murrsta, jka n heijastunut sumalaisyrityksien timintaan ja menestykseen. Sumalaisyritykset vat j varsin vahvasti integrituneet glbaalitaluteen arvketjujen kautta. Tellisuusyritysten henkilöstö ulkmailla n lähes 400 000 eli selvästi suurempi kuin Sumessa työskentelevä henkilöstö. Sumalaisyritysten liiketimintjen painpisteen siirtyminen tutantkustannuksiltaan ja markkiniltaan hukutteleville alueille vaikuttaa aktiviteettiin Sumessa. Tämä heijastuu tyypillisesti tutannn ja työllisyyden laskuna sekä heikkenevänä vientinä. Sumalaisyritysten liikevaiht ja vienti rmahtivat karkeasti klmanneksella vusina 2008-2009 finanssikriisin seurauksena. Tämän jälkeen sekä liikevaiht että vienti näyttävät jääneen selvästi alhaisemmalle taslle. Yritysten yhteenlaskettu liikevaiht n tällä hetkellä suunnilleen vuden 2006 alun taslla nimellisesti ja viime vuden vienti alle vuden 2006 tasn. Metallitellisuuden kannattavuus laskussa Tellisuuden kehitys n llut heikka myös tänä vunna eikä käännepistettä le näköpiirissä. Tellisuuden liikevaiht supistui tuk-heinäkuussa 2013 runsaat 4 prsenttia edellisvudesta pääsin heiksta ktimaisesta kysynnästä jhtuen. Liikevaiht supistui rajuimmin sähkö- ja elektrniikkatellisuudessa (-15 %) sekä metallitellisuudessa (lähes -10 %). Vuteen 2012 verrattuna tellisuustutant n tänä vunna vähentynyt kaikkina kuukausina. Tammi-elkuussa 2013 tellisuustutant väheni yhteensä yli 4 prsenttia edellisvudesta. Elkuussa myös kapasiteetin käyttöasteet heikkenivät kautta linjan edellisvuden elkuuhun verrattuna Tellisuuden kannattavuus heikkeni vunna 2012 edellisvudesta. Kk tellisuuden käyttökate li ennakktietjen mukaan 4,4 prsenttia liikevaihdsta, 1,8 prsenttia pienempi kuin vunna 2011. Etenkin painarvltaan suuren metallitellisuuden käyttökatteen rmahdus alle prsenttiin heikensi kk tellisuuden kannattavuutta. Vienti ei vedä Elkuun 2013 viennin arv jäi 4,4 miljardiin eurn eli 11 prsenttia edellisvutta pienemmäksi. Vienti väheni etenkin sähkötekniikan, kneiden ja laitteiden sekä lääkkeiden viennin heikn kehityksen vuksi. Myös tunti supistui 10 prsenttia. Tammi-elkuun 2013 kauppataseen vaje li 1,2 miljardia, vutta aiemmin vastaavasti 1,7 miljardia eura. 8
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Vaikeasta talusympäristöstä hulimatta pk- yritykset päinvastin kuin suuret yritykset - vat nnistuneet kasvattamaan vientiään. Pk - yritysten vienti kasvi 2013 tisella vusineljänneksellä kaksi prsenttia edellisvuden tiseen neljännekseen verrattuna. Tilaukset takkuavat Tulevaisuutta indikivan tilauskannan kehitys tellisuudessa li myös heikka. Tellisuuden uudet tilaukset livat selvässä 10 prsentin laskussa elkuussa 2013 edelliseen vuteen verrattuna. Tilaukset laskivat edellisvudesta elkuuhun mennessä kaikkina kuukausina paitsi kesäkuussa. Tammi-elkuussa 2013 tilaukset vähenivät 6,4 prsenttia vudentakaisesta. Tilaukset vähenivät kaikilla päätimialilla elkuussa. Nin 10 prsentin lasku kirjattiin myös kemiantellisuuden, paperi ja metallitellisuuden tilauksiin. Näkymät edelleen vaisut EK:n lkakuussa tekemän Suhdannebarmetrin mukaan sumalaisyritysten suhdanteet pysyivät heikkna kesän lpulla ja syksyn alussa. Myyntikehitys n llut vaisua ja henkilökunnan määrä n supistunut. Tämänhetkinen suhdannetilanne arviidaan selvästi nrmaalia hunmmaksi. Tteutunut kehitys n jäänyt viime kuukausina aiempia dtuksia heikmmaksi etenkin tellisuudessa ja palveluissa. Työllisyyden dtetaan heikkenevän edelleen taluden heikista näkymistä jhtuen. Suhdannenäkymissä ei le tapahtunut viime kuukausina juurikaan kirkastumista. Kaikilla klmella päätimialalla - tellisuudessa, palveluissa ja rakentamisessa dtetaan tilanteen heikkenevän yhä talven aikana. Tellisuudessa tutannn ennakidaan lisääntyvän aavistuksen verran vuden lpulla. Henkilökunnan määrä väheni hieman tellisuudessa ja palveluissa, mutta rakentamisessa työvima pysyi lähes ennallaan. Lppuvuden 2013 aikana tellisuuden henkilöstön dtetaan supistuvan edelleen. Tutkimus ja kehittämisment laskivat hieman Tutkimus- ja kehittämistiminnan ment laskivat Sumessa viime vunna. Ment livat 6,8 miljardia eura vunna 2012 eli hieman yli 3,5 prsenttia bkt:sta. Vunna 2011 bkt-suus li 3,8 prsenttia eli EU-maiden krkeimpia. Etenkin tellisuuden uusiutumisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta tutkimus ja kehittämistiminta n keskiössä. Valtasa yritysten t&k -timinnasta eli yli 70 prsenttia tehdään tellisuusyrityksissä. Tutkimus ja kehittäminen hiipui lähes yksinmaan yrityssektrilla, jssa ment supistuivat 350 miljnalla eurlla. Varsinainen rmahdus tapahtui elektrniikka, tietkneet ja sähkölaitteet timialalla, jssa t&k -ment pienenivät 570 miljnaa eura. Kehitys plarisitui, sillä yritykset useilla muilla timialilla raprtivat edellisvutta suurempia t&k -menja. Valmistava tellisuus n edelleen kriittinen sa Sumen talutta, ja tuttaa suraan 19% arvnlisästä ja 15% työllisyydestä. Tellisuuden painarv Sumen arvnlisästä ja työllisyydestä n humattavasti suurempi kuin Rutsissa ja G7-maissa keskimäärin. Tellisuuden vaikutus n 9
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) erityisen keskeinen Sumen kasvulle, jsta tellisuus mudstaa Sumessa 32% kknaisarvnlisän ja 52% tuttavuuden kasvusta. Tellisuuden suus arvnlisän ja tuttavuuden kasvusta n Sumessa humattavasti suurempi kuin keskeisissä verrkkimaissa Rutsissa ja Saksassa. Sumessa valmistava tellisuus n heikentynyt viimeisten kymmenen vuden aikana merkittävästi. Vusien 2003-2012 aikana Sumen tellisuuden arvnlisä n laskenut keskimäärin 1,7% ja työllisyys 1,2% vudessa. Vastaavana aikana Eur-maat keskimäärin ja erityisesti keskeiset verrkkimaat Rutsi ja Saksa vat kyenneet kasvattamaan tellisuuden arvnlisäänsä. Sumen arvlisän laskua selittää erityisesti glbaalien teknlgiiden segmentin vimakas pieneneminen ja resurssi-intensiivisten hyödykkeiden, kuten paperin ja metallinjalstuksen lasku. Sumen nykyisellä kehitysuralla työpaikkjen väheneminen ja arvnlisäsuuden lasku jatkuvat vimakkaina. Kunnianhiminen kasvutavite Realistinen, mutta aggressiivinen tavite Sumelle lisi 2 prsentin vutuinen tellisuuden arvnlisän kasvu, mikä vastaa glbaalin markkinan kasvuvauhdin saavuttamista keskeisillä timialilla. Kasvutavitteen saavuttaminen edellyttäisi, että Sumessa Länsi-Eurpan kasvuvauhtia npeammin kasvaneet timialat, kuten knepaja- ja elektrniikkatellisuus, sekä innvaatikeskeinen glbaalin teknlgiiden segmentti yltäisivät glbaaliin kasvuvauhtiin. Muilla sektreilla kasvutavitteen saavuttaminen edellyttäisi Länsi-Eurpan kasvua vastaavan tasn saavuttamista. Pidemmällä aikavälillä Sumi vi saavuttaa klmen prsentin vusikasvun, kun sektrien suhteelliset painarvt muuttuvat enemmän arvnlisää tuttaviin segmentteihin. Tellisuuden kasvu-uralle palaamisella lisi merkittävä vaikutus Sumen taludelle: tellisuuden vusittaisen 2-3% kasvutavitteen saavuttaminen ennustetun 1,3% kasvun sijaan, tuttaisi Sumelle vunna 2023 yli 3 miljardia eura enemmän tellisuuden arvnlisää (Vuden 2023 Tellisuuden kknaisarvnlisä 2-3% kasvutavitteeseen yltämällä lisi vunna 2023 35-38 mrd. eura, kun IHS:n ennusteen 1,3% perustapauksessa päädyttäisiin 32 mrd. eurn). Taluden kerrannaisvaikutukset humiiden kasvutavitteen saavuttamisen visi tuttaa Sumeen vuden 2023 perusuraan verrattuna 60 80 tuhatta lisätyöpaikkaa, jtka jakautuvat tellisuuden ja palvelusektrin kesken. Kerrannaisvaikutukset niin ikään humiiden kasvutavitteen saavuttaminen visi kasvattaa Sumen vuden 2023 bruttkansantutetta 5 10 mrd. eurlla perusuraan verrattuna. 10
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) 5. KESKEISET HAASTEET JA YLEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tellisen timinnan keskeisiksi haasteiksi Sumessa tunnistettiin uudistuminen, yritysrakenteen kestkyky ja arvn kanavituminen. Kukin haaste puretaan seuraavassa auki esittäen keskeiset havainnt ja yleiset timenpide-ehdtukset. Näiden jatktyöstäminen edellyttää tiivistä vurpuhelua julkisten timijiden, yritysten ja muiden käytännön tekijöiden välillä. 5.1. Asiakaslähtöinen uudistuminen Kasvaakseen Sumen tellisuuden pitää ratka asiakkaiden glbaaleja ngelmia, rakentaa innvaatista tdellista kilpailuetua ja ttaa hallintaansa glbaaleja arvketjuja Ratkaisuja glbaaleihin ngelmiin Kehittyvien markkiniden kasvu siirtää taluden painpistettä entistä vimakkaammin nuseviin taluksiin, kun länsimaiden kasvuvauhti pysyy hitaana. Siksi sumalaisyritysten täytyy kasvaakseen pystyä siirtymään: Perinteisten kehittyneiden maiden tarpeiden täyttämisestä glbaaleihin haasteisiin vastaamiseen. Ongelmista, jita mnet pystyvät ratkaisemaan ngelmiin, jita vain parhaat innvaattrit vivat ratkaista. Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: 2-3% tellisuuden arvnlisän kasvun saavuttaminen edellyttää kasvamista Eurpan tellisuuden kasvuvauhtia npeammin. Länsi-Eurpan vusittaiseksi kasvuksi 2013-23 n ennustettu +1,6%, kun vastaava glbaali kasvuennuste n +3,9%. Sumen tellisuus n edelleen pääsin keskittynyt kehittyneiden läntisten maiden tarpeisiin. Sumen tellisuuden viennistä nin 70% ja yrityskaupista yli 80% khdistuu OECD-maihin. Sumalaiset suuryritykset vat lleet kansainvälisesti tarkasteltuna hitaita khdistamaan liiketimintaansa kasvaviin alueisiin, mikä heikentää näiden kannattavuutta. Sumalaiset suuryritykset vat lleet Rutsin ja Saksan suuryrityksiä taipuvaisempia vähentämään henkilöstömääräänsä. 11
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Vusien 2009-2013 välillä Sumen 10 suurinta tellisuusyritystä vat vähentäneet kkpäiväistä henkilöstöään 12,5% kun vastaava suus Rutsissa n 11,3% ja Saksassa 2,7%. Mnimutisuuden puute suuryritysten jhdssa saattaa vähentää muutsvalmiutta. Sumen 10 suurimman tellisuusyrityksen ylimmästä jhdsta: n. 80% n sumalaisia tai rutsalaisia, n. 75%:lla n liiketaludellinen tai teknillinen tutkint. Naisten suus hallituksista n 25% ja jhtryhmästä 11%. Uudistuminen: timenpide-ehdtukset Yritysten tulisi löytää kasvumahdllisuuksia alilta, jissa Sumen kannalta klme keskeistä elementtiä yhdistyvät: Glbaalit trendit luvat npeaa kysynnän kasvua. Radikaalit teknlgiat, jtka keskittävät kilpailun kehittyneisiin innvaatikeskeisiin taluksiin. Sumen lemassa levat vahvuudet tarjavat kilpailuetua. Sumen tellisuusyritysten markkinatuntemuksen ja tietuden parantaminen n keskeinen tekijä glbaaleihin kasvumahdllisuuksiin tarttumisessa, erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisessä. Keskeistä n myös lisätä sumalaisyritysten muutsvalmiutta, esimerkiksi varmistamalla riittävä saaminen ja mnimutisuus yritysten hallituksissa. Kilpailuetu innvaatiista Työvimakustannuksiin, raaka-aineisiin tai markkiniden läheisyyteen perustuvat strategiat eivät puukuitua, vettä ja mahdllisesti jitain mineraaleja lukuun ttamatta le realistisia vaihtehtja Sumelle. Aina mahdllinen kilpailuetu useimmille sumalaisyrityksille n innvaati. Siksi sumalaisyritysten täytyy pystyä: Investimaan riittävästi uusiutumiseen. Vaikka Sumi n useilla timialilla T&K-pansmittareilla kärkipäässä, telekmmunikaatisektri pislukien Sumen kknaispankset vat verrkkimaita alhaisemmat. Uusiutumisen kannalta n lennaista, että kehitysprftlit vat riittävän vahvja. 12
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Tuttamaan entistä enemmän läpimurtinnvaatita (disruptiivisia invaatiita tutteissa, palveluissa, prsesseissa, liiketimintamalleista, jne.) sekä tutteistamaan ja myymään nämä markkinille, ei pelkästään inkrementaalisia parannuksia lemassaleviin tutteisiin. Rakentamaan uutta kasvua Sumen perinteisten vahvuuksien päälle, esimerkiksi metsä- ja kemiantellisuuden bi- ja cleantech-saamisen varaan. Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: Innvaatikeskeiset tellisuudet alat vat Sumen kasvulle kriittisimpiä, kska niillä kilpailuetu määräytyy ensisijaisesti teknlgia- ja liiketimintainnvaatikyvyn, eikä työvima- tai valmistuskustannusten perusteella Sumen yritysten suuri T&K panstus tietliikenteeseen peittää vertailumaita pienemmän T&K panstuksen muuhun tellisuuteen Tellisuusyritysten T&K investinnit kknaisuutena mudstavat Sumessa 2,7%, Rutsissa 2,4% ja Saksassa 1,9% bruttkansantutteesta Ilman tietliikennettä tellisuusyritysten T&K investinnit mudstavat Sumessa 1,2%, Rutsissa 1,8% ja Saksassa 1,7% bruttkansantutteesta Sumen tellisuusyritysten innvaatitiminta näyttää keskittyvän enemmän vähittäisiin parannuksiin kuin radikaaliin innvaatin Sumessa valmistuu vusittain merkittävä määrä henkilöitä innvaatitiminnan kannalta relevantteihin krkean asteen tutkintihin suhteessa vertailumaihin Rutsiin ja Saksaan. Kuitenkin innvaatitiminnan kannalta keskeisten kaupallisten ja teknillisen ylipistjen vertailuissa Sumi jää jälkeen relevanteista verrkkimaista. Sumalaiset yritykset vat histriallisesti nnistuneet hyvin inventiissa teknlgisesti merkittävissä keksinnöissä -, mutta menestyneet hunsti niiden kaupallistamisessa. 13
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Innvaatit: timenpide-ehdtukset Valtin ja yritysten T&K-investintien tasa tulisi tarkastella kriittisesti riittävän investintitasn turvaamiseksi suhteessa tavitetasn ja kilpailijihin. Varmistaa T&K-investintien khdistuminen ikeisiin asiihin. Yritysten hallitusten ja jhdn tulisi khdistaa riittävästi aikaa ja humita innvaatistrategiiden (T&K) ja -salkkujen tarkasteluun. Valtasa julkisesta T&K rahituksesta tulisi khdentaa radikaaleihin innvaatiihin. Samalla näihin liittyvät rahituskriteerit tulisi selkeyttää. Julkisen sektrin tulee käynnistää vurpuhelu tellisuuden avainyritysten kanssa Sumen vahvuuksien khdistamisesta glbaaleihin mahdllisuuksiin tarttumiseksi (kysyntä-hjautunut innvaatiplitiikka). Arvketjujen hallinta Tellisuuden arvketjut jatkavat pirstutumistaan. Asiakkaalle timitettavien ratkaisujen rakentaminen taludellisesti kestävällä tavalla edellyttää jatkuvasti vahvempaa kykyä hallita glbaalia timittajien ja kumppanien verksta, ja ttaa sansa sen tuttamasta lisäarvsta. Tässä ympäristössä sumalaisille yrityksille n lennaista Kääntää humi tutteesta asiakkaalle tutettavaan arvn, esimerkiksi yritysasiakkaalle syntyvään mitattavaan taludelliseen hyötyyn Keskittyä mien yleis- ja tutantkustannusten sijasta kk tutantketjun kustannuksiin ja tutantketjussa syntyvän arvn hallintaan Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: Glbaalien arvketjujen hallinta tellisuusyrityksille elintärkeänä kyvykkyytenä krstuu arvketjun sien hajautuessa sekä maantieteellisesti että keskittyen yhä pienempiin erityisalueisiin (krstuu entisestään Sumelle avainasemassa levilla innvaatikeskeisillä tellisuuden alilla). Glbaalisti suuri sa menestyneistä yrityksistä keskittyy arvketjun hallintaan mnia sen sia lainkaan mistamatta tai hulehtimalla itse ainastaan saalueista, jissa sillä n keskeistä kilpailuetua. 14
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Arvketjut: timenpide-ehdtukset Sumalaisille suurille tellisuusyrityksille n keskeistä asemida itsensä arvketjun hallitsijiksi, jtta ne vivat kerätä suuden glbaalien arvketjujen eri sa-alueissa syntyvästä arvsta. Vahvistetaan sumalaisyritysten saamisphja arvverkstjen hallinnassa kulutuksen sekä infrmaatin ja saamisen liikkuvuuden kautta. Kulutuksen salta erityisesti tulee varmistaa kaupallisten ja teknillisten hjelmien jatkuva parantaminen ja integraati, vankan saamisen rakentaminen glbaaliin strategian ja peraatiiden hallintaan sekä tehkkaaseen vurvaikutukseen ja jatkuvaan ppimiseen tähtäävien kulttuurillisten ja kielellisten kyvykkyyksien saatavuus. Infrmaatin ja saamisen liikkuvuuden salta tulee varmistaa arvketjun hallintaan liittyvien taitjen ktimainen liikkuvuus kansainvälisesti menestyneiden suuryritysten ja muiden tellisuusyritysten välillä. Kansainvälistä infrmaatin ja saamisen liikkuvuutta tulee tukea kannustamalla kansainvälisiin henkilövaihtihin ja yritysten sisäiseen rtaatin. 5.2. Yritysrakenteen mnipulistuminen Suuryritysten suus kansantaludessa suurempi kuin useimmissa tellisuusmaissa Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: Sumen 10 suurinta tellisuusyritystä synnyttävät 75% Sumen kk tellisuuden liikevaihdsta, mikä altistaa Sumen yksittäisten yritysten menestyksestä ja epännistumisista seuraavalle taluden vaihtelulle. Sumessa 10 suurimman tellisuusyrityksen liikevaiht vastaa yhteensä 52% bruttkansantutteesta, kun Rutsissa vastaava suus n 34% ja Saksassa 29%. Ilman Nkiaakin Sumen 10 suurimman tellisuusyrityksen liikevaiht vastaisi 38% bruttkansantutteesta. Suuryritysten takana Sumen keskisuuret yritykset (50-249 työntekijää) edistävät tellisuuden liikevaihta ja vientiä vähemmän kuin verrkit Rutsissa ja Saksassa. 15