Fiksua julkista rakentamista hankintalain avulla Uuden hankintalain näkökulmia Fiksun julkisen rakentamisen road show Tampere Johtava lakimies Katariina Huikko Hankintojen strateginen merkitys 2 1
Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset hankinnat vuosina 2000-2016, mrd. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2,4 2,6 2,7 2,9 2,9 3,1 3,2 3,3 3,7 3,6 3,7 3,9 4,1 4,1 4,0 3,4 3,5 3,2 3,6 3,9 4,1 4,6 4,9 0,4 5,3 0,4 5,8 0,4 6,6 2,5 0,5 7,3 0,5 2,7 8,0 8,7 9,0 2,7 0,5 8,8 8,50 2,9 0,5 9,3 9,8 9,9 0,5 9,30 3,0 9,74 3,0 10,36 3,3 0,6 10,93 3,5 0,6 11,38 0,6 12,25 13,08 3,9 1,3 0,7 3,7 1,2 0,8 0,8 0,9 4,6 14,65 15,18 4,0 3,9 4,1 4,0 4,1 4,0 16,97 17,36 17,38 18,18 17,85 18,75 18,69 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palveluiden ostot Vuokrat Investointihankinnat Tilastouudistuksen sekä liikelaitosten yhtiöittämisien takia vuodet 2015 ja 2016 eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa 2.11.2017/hp Lähde: Kuntaliiton laskelma/tilastokeskus Volyymeista Hankinnoissa EU:ssa vuosittain n. 1800 Mrd Hankinnoissa Suomessa vuosittain n. 33 Mrd Hankinnoissa yhdessä kunnassa vuosittain? Miten tätä volyymia johdetaan? Voidaanko samalla volyymilla saavuttaa jotain muitakin yhteiskunnallisia tavoitteita?» Esim. ympäristötavoitteet, sosiaaliset näkökohdat, innovaatiot, elinvoima jne. 4 2
Kuntastrategia Kuntalain (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:» 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;» 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;» 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;» 4) omistajapolitiikka;» 5) henkilöstöpolitiikka;» 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;» 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategian ottamisesta huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 110 :ssä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Kuntastrategia sisältää myös hankintastrategiset linjaukset! 5 Esimerkkejä strategisista valinnoista Kestävän kehityksen hankinnat» Hankintastrategia edistää laadukkaiden kuntapalvelujen järjestämistä asukkaille taloudellisesti ja tehokkaasti sekä ottaa huomioon ympäristöä vaalivan ja energiaa säästävän toimintatavan. Kestävä kehitys otetaan huomioon sekä palvelu- että materiaalihankinnoissa. Hankinnoissa otetaan huomioon ympäristönäkökulma valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Kaupunki torjuu harmaata taloutta. Kaupunki rohkaisee innovaatioihin, ennakkoluulottomuuteen ja kokeilevuuteen.» Kaupunki haluaa hankinnoillaan edistää innovaatioiden käyttöönottoa ja kehittää julkisia palveluja.» Kaupunki kehittää toimintaansa yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja toimii niille referenssinä. Hankinnat toteutetaan yhteiskuntavastuullisesti ja vaikuttavasti ja niiden avulla mahdollistetaan yritysten kyky tuottaa innovaatioita.» Kaupunki kannustaa kumppaneitaan, yrityksiä, tutkijoita ja kehittäjiä etsimään uusia ratkaisuja kaupungin haasteisiin. 6 3
Uusi hankintalaki 7 Uudet hankintalait 1.1.2017 Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016) Taustalla EU-direktiivit 23/2014/EU, 24/2014/EU ja 25/2014/EU 8 4
Lakien uudistamisen kansalliset tavoitteet Kilpailutuksen sähköistäminen Mahdollisuus yhteiskunnallisten tavoitteiden huomioimiseen» Esim. ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat Pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantaminen Yksinkertaistaminen ja joustavuus Hankintalakien säilyttäminen menettelylakeina 9 Kynnysarvot ja menettelyt Eniten muutoksia näihin, mm. menettelyissä, soveltuvuudessa, tarjouksen valinnassa, sopimusehtojen muuttamisessa jne. Kevenevät huomattavasti, joustovaraa menettelyissä ja kriteerien asettamisessa vrt. EU-taso EUhankinnat 144.000 221.000 5,548M Kansalliset hankinnat 60.000 150.000 Pienhankinnat Sotehankinnat 400.000 ; Muut erityiset palveluhankinnat 300.000 Käyttöoikeussopimukset 500.000 Sote: Uusi, kevyt menettely, vrt. B-lista ja liite E. Huom. EU-tason ilmoitus Konsessiot: Uusi, kevyt menettely, soveltamisalassa erotettu tavaroista ja palveluista. Huom. EU-tason ilmoitus Hankintalain soveltamisalan ulkopuolella, organisaation pienhankintaohjeet määrittävät kilpailuttamisen Ei valitusoikeutta markkinaoikeuteen 10 5
Markkinakartoitus ja hankinnan valmistelu Hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten ennen hankintamenettelyn aloittamista» HY voi antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan» Markkinakartoituksessa HY voi käyttää riippumattomia asiantuntijoita, muita viranomaisia tai toimittajia.» Neuvoja voidaan käyttää apuna hankintamenettelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta neuvojen käyttäminen ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen taikka avoimuuden ja syrjimättömyyden vaarantumiseen Jos ehdokas, tarjoaja tai tarjoajaan liittyvä yritys on osallistunut hankinnan valmisteluun, on HY:n varmistettava, että tämä ei vääristä kilpailua.» HY:n toimitettava muille ehdokkaille ja tarjoajille sellainen tieto, jonka hankinnan valmisteluun osallistunut toimittaja on saanut hankinnan valmistelussa tai joka on valmisteluun osallistumisen tulosta.» Varattava riittävä määräaika tarjousten jättämiselle.» Toimittajan saa sulkea pois tarjouskilpailusta vain, jos ei ole muita keinoja varmistaa tasapuolisuutta. 11 EU-hankintamenettelyt»Avoin menettely»rajoitettu menettely»neuvottelumenettely»kilpailullinen neuvottelumenettely»innovaatiokumppanuus»suorahankinta»puitejärjestely»dynaaminen hankintajärjestelmä»sähköinen huutokauppa»sähköiset luettelot 12 6
EU-hankintojen keskeisiä muutoksia Hankintaprosessin sähköistyminen» Ilmoitukset, tarjouspyynnöt (hankinta-asiakirjat) ja tarjoukset sähköisesti» Tarjousten sähköinen jättäminen Siirtymäaika yhteishankintayksiköille 18.4.2017, hankintayksiköille 18.10.2018 Hankinnan kohteen kuvaus» Hankinnan jakaminen osiin» Merkkien käyttö hankinnan kohteen kuvauksessa» Alihankinnat Tarjoajan soveltuvuus» Taloudellinen soveltuvuus: vähimmäisliikevaihtoraja (katto)» Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja (ESPD)» Tarjoajan poissulkemisperusteiden laajennukset ja niiden tarkistaminen» Tarjoajan korjaavat toimenpiteet Tarjouksen valinta kokonaistaloudellisesti edullisimmalla ratkaisulla Hankintasopimuksen muuttamiseen sopimuskaudella lisäsääntelyä Kansalliset hankintamenettelyt Kevyemmät menettelysäännöt» HY:n on noudatettava kilpailuttamisessa menettelyä, joka on 3.1 :ssä tarkoitettujen periaatteiden mukainen. 3.1 : Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.» Käytetty menettely kuvattava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä» Suorahankinnat sallittuja vain 40 ja 41 :ien perusteella Suorahankintojen ilmoittaminen mahdollista 131 :n mukaisesti 14 7
Lisätietoa Julkisten hankintojen neuvontayksikön verkkosivut www.hankinnat.fi Suomen kattavin julkisten hankintojen maksuton tietopankki Hankintainfo-uutiskirje, ilmestyy n. 8 kertaa vuodessa 15 Pinnalla nyt 16 8
Tulosperusteisuus ja vaikuttavuus Tulosperusteisuus hankinnassa tarkoittaa tulosten ostamista suoritteiden sijaan» Tulosperusteisuudelle läheistä sukua on hankintojen vaikuttavuus, jossa tarkoituksena saada aikaan tosiasiallista vaikuttavuutta» Vrt. vaikuttavuusinvestoiminen (engl. impact investing), joka tarkoittaa pääoman tietoista suuntaamista toimintaan, jolla tavoitellaan sekä taloudellista tuottoa että mitattavaa hyvinvoinnin lisäystä tai ympäristöllistä hyötyä. Erilaisia malleja, esim. palkkiomallit, kannustemallit, suoritustasomallit 17 Tulosperusteisuuden suunnittelu Onko selvä käsitys tarpeesta ja sen perusteella tavoiteltavasta muutoksesta? Pystyykö hankinnan määrittelemään tulosten ja vaikutusten kautta? Markkinoiden valmius tähän? Minkälainen yhteiskehittämisen prosessi? Miten vaikutukset todennetaan ja mitataan? Konkreettisemmin» Tarveperusteisuus hankintakokonaisuuden määrittelyssä» Markkinatuntemus» Riskien tunnistaminen ja niiden jakaminen» Tulos- ja kehittämistavoitteet: riittävätkö tavoitteet vai tarvitaanko lisää?» Vaikuttavuuden ja tulosten arviointi sopimuskaudella, yhdessä sopimuskumppanin kanssa 18 9
Lisätietoa esim. Tampereen kaupungin innovatiivisten hankintojen työkalupakki Avoimesti saatavilla www.innokylä.fi» https://www.innokyla.fi/documents/4451730/acf2a8fd -1ca4-42fc-9e4f-f5d0f08e34b4 19 Kiitos! Menestystä hankintojen temppurataan! katariina.huikko@kuntaliitto.fi 20 10