Motivaatio Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto TAITOA JA TAHTOA Hyvät oppimistulokset edellyttävät taitoa ja tahtoa (skill & will; Pintrich & Skunk, 2003) Taito Motivaatio Usko omiin kykyihin. Halu oppia ja harjoitella. 1
Motivaation määritelmä Tila, joka saa aikaan, ohjaa ja pitää yllä toimintaa (Lehtinen, Vauras & Lerkkanen, 2016). Valinnat, aloitteellisuus, toiminnan intensiivisyys ja sitkeys Voima, joka saa ihmisen tekemään asioita ja saattamaan tekemänsä loppuun asti (Pintrich & Schunk, 2002). MISTÄ MOTIVAATIO KOOSTUU? Minäkuva: kuva itsestä oppijana sekä se, millaisia uskomuksia ja päämääriä omaan suoriutumiseen liittyy (Wigfield & Eccles, 2000). Työskentelytavat eli suoritusstrategiat (tehtävään suuntautuva strategia, hallinta-orientaatio vs. tehtävää välttelevä strategia): näkyvät lapsen tavassa toimia kohdatessaan haasteita. (Onatsu-Arvilommi & Nurmi, 2000). Mieltymykset: arvostus ja kiinnostus asiasta tai tehtävästä (Wigfield & Eccles 2000). 2
MIKÄ MOTIVAATIOON VAIKUTTAA? Lapsen synnynnäiset taipumukset, mm. tunteet uusissa tilanteissa Aikuisten lasta koskevat uskomukset ja odotukset Lasten havainnot aikuisten suhtautumisesta tehtäväalueisiin Lasten oma-alotteisuuden ja itsenäisten valintojen tukeminen Aikuisten osoittama kiinnostus lukemista kohtaan OPETTAJAN MERKITYS MOTIVAATIOLLE Opettajan omat päämäärät, arvostukset ja suhtautuminen suoriutumiseen ja oppimiseen vaikuttaa. Opettajan yksittäistä lasta koskeva ennakointi ohjaa opettajan toimintaa. Mitä myönteisempi ennakointi, sitä runsaampi positiivinen palaute, rohkaisu ja kannustus. Lapsen kiinnostus ja motivaatio vaikuttaa myös opettajan motivaatioon. 3
OPETTAJAN OPETUSTAVAT JA ILMAPIIRI RYHMÄSSÄ (Deci & Ryan) Ryhmän lasten motivaatio korkea: opettaja tukee lasten itsenäisyyttä ja pätevyyden tunnetta, välttää vertailua ja suoritusten korostamista Lasten motivaatiota heikentää: kilpailuhenkisyys, lasten kykyerojen korostaminen, suoriutumisesta annettavat ulkoiset palkkiot, julkinen arviointi ja arvostelu Opettajan lukuinto Lukumotivaation, lukuasenteen, oppilaan itsetunnon ja koulumenestyksen välillä on osoitettu olevan yhteys (Lerkkanen, 2018). Lukuharrastuksella on merkitystä lapsen ja nuoren tunne-elämän ja ajattelutaitojen kehittymiselle (Merga, 2016; Tartar, 2009). Opettajan asenne lukemista kohtaan, hänen lukuharrastuksensa sekä suhtautuminen lukemiseen on erittäin merkityksellistä sille, miten hän pystyy innostamaan oppilaitaan lukemaan (Merga, 2016). Oppilaiden lukijuudelle on havaittu tekevän suurimman vaikutuksen se, jos opettaja jakaa omia lukukokemuksiaan oppilaiden kanssa, keskustelee luetusta ja jakaa kokemuksiaan ja näkemyksiään kirjoista (Applegate & Applegate, 2004; Gambrell, 1996). JYU. Since 1863. 9.10.2018 8 4
Kiinnostuksen kokemus koulussa Yleinen kiinnostus koulussa opiskeluun tyypillisesti laskee ensimmäisten alakouluvuosien aikana. Syynä ei kuitenkaan ensisijaisesti ole kompetenssiuskomusten heikkeneminen. 5 4,5 4 3,5 3 Kuinka paljon pidät /kuinka mukavaa sinusta on koulussa tehtävät asiat/koulun käyminen. 1. Grade 1. Luokka 2. 2. Grade luokka 3. luokka Grade 4. luokka Grade (Spinath & Spinath. 2005. Learning and Instruction.) ALKUPORTAAT Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä Koulupolun alussa VANHEMPI Vanhemmuus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken OPETTAJA Opettajuus ja opetuskäytänteet, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken Oppimisen riskit LAPSI Taitojen kehittyminen: Esiopetuksesta 9.lk ja lukio/ammatillinen Oppimismotivaatio 5
Varhainen kiinnostus sisällöistä/oppiaineista (interest; n = 868) Environment Esiopetuksen sisältöalueet 4,11 1. luokka: oppiaineet Arts 4,11 Maths Music Literacy Story telling 3,7 3,44 3,48 3,5 Outdoor play Playing 4,16 4,29 1 2 3 4 5 1 2 3 4 KIINNOSTUS herää esiopetuksessa Esiopetuksen kevät (n = 1836 ): keskiarvo = 3.62, sd = 1.43 1. luokan syksy (otos n = 578): Ka = 3.72, sd = 1.33 5 1 2 3 4 5 6
Kuinka paljon pidät eskarissa / koulussa? (task-value) (N = 1837) JYU. 14 Since 1863. Koulumotivaatio 7. luokalla v.2007 N = 339; 2010 N = 266 (LKK) ja v.2014 N =1167 (Alkuportaat) 5 4 3 2 1 200720102014 200720102014 200720102014 200720102014 200720102014 200720102014 Matematiikka Äidinkieli Matematiikka Äidinkieli Matematiikka Äidinkieli Tärkeys Hyödyllisyys Kiinnostavuus tytöt pojat 9.10.2018 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 2007 2010 2014 2007 2010 2014 2007 2010 2014 2007 2010 2014 Välttäminen Tehtäväsuuntautuneisuus Matematiikka Äidinkieli Tehtävästrategia Käsitys taidoista tytöt pojat 7
Minäpystyvyys (self-efficacy) Oppilaan käsitys omista kyvyistä selviytyä tehtävästä tai toiminnasta (Bandura, 1997) Yhteydessä: Hyviin oppimistuloksiin Ponnisteluun ja sitkeään yrittämiseen Haasteiden kohtaamiseen Voi tukea tehtävillä, jotka tarjoavat sekä haasteita että menestymisen mahdollisuuksia Olennaista: realistinen käsitys omista kyvyistä Oppijaminäkuva: kirjaimet, eskaritehtävät, lukeminen Paras (= 1) Keskivälillä (= 2-9) Esiopetuksen kevät (n = 867): M = 3.44, sd = 2.38 Paras 30 27,6 Vähiten taitava (= 10) 1.lk: syksy: M = 4.29; sd = 2.5 kevät: M = 3.72; sd = 2.12 1. lk syksy n=585 1. lk kevät n=578 % 25 20 15 15,5 15,8 13,5 13,4 25 20 15 Paras 16,10 16,2 18,6 14,4 20 10 5 0 5,2 4,5 1,7 1,4 1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10 5 0 5,5 2,9 2,2 2,1 2,1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 8
Kausaaliattribuutiot eli syypäätelmät (attributions) Oppilaan uskomukset onnistumisen tai epäonnistumisen syistä (Weiner, 1986) Kolme ulottuvuutta, joiden mukaan syy voi olla: Yksilössä itsessään tai jossakin ulkoisessa tekijässä Yksilön hallittavissa tai hallinnan ulottumattomissa Yksilön pysyvä ominaisuus tai muutettavissa Muovaavat menestymiseen liittyviä toiveita, pelkoja ja odotuksia ja vaikuttavat siihen, miten suuntaudumme tuleviin tehtäviin Onnistumisen ja epäonnistumisen syitä eskareiden ja 1-2-luokkalaisten kertomana Onnistuin koulussa koska Osaan Olen hyvä Olen liian hyvä Kuuntelin opettajaa Minulla oli hyvä päivä Löysin kynän Kuulin mitä opettaja sanoi Minulla on hyvät silmät Olen niin viisas Olen nopea Näin kysymyksen Olen tehnyt sen aikaisemminkin Ajattelin kovasti Keskityin Epäonnistuin koulussa koska En kuunnellut opettajaa En ole hyvä Olen niin pieni ja huono Päässäni on jotain vikaa En ole tottunut tekemään sellaisia tehtäviä Opettaja ei auttanut Tehtävät olivat liian vaikeita Käteni tärisi En ymmärtänyt Olin liian väsynyt En muistanut Ajattelin jotain muuta En keskittynyt (Koulutaitojen ja motivaation kehitys tutkimus, Nurmi & Aunola, 1999) http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/avoin/lapsuusopinnot/lapp010/katjanatale/2008-04-02.6435487744 9
Sisäinen ja ulkoinen motivaatio (Deci & Ryan, 1985) Oppilas toimii, koska oppiminen/käsillä oleva tehtävä on itsessään kiinnostavaa (sisäinen motivaatio) auttaa saavuttamaan palkkion tai jonkin muun tavoitteen (ulkoinen motivaatio) Opettajalla tärkeä merkitys siinä, miten kiinnostavina opetettavat asiat koetaan. Missä määrin toimintaympäristö tukee 1. Autonomiaa? 2. Pystyvyyden tunnetta? 3. Yhteenkuuluvuutta? Tuki valinnoille ja vaikuttamismahdollisuuksille Olen arvokas, mielipiteilläni on väliä Palaute toiminnasta Osaan, olen pystyvä Kokemus läheisyydestä ja välittämisestä Kuulun tähän luokkaan / kouluun. ULKOISESTA SISÄISEEN MOTIVAATIOON 55. Oma kiinnostus ja koettu nautinto - Haluan oppia ja kokeilla. SISÄINEN MOTIVAATIO 44. Itse työstetyt tavoitteet, arvot ja normit - Haluan näyttää itselleni ja muille, että osaan. 33. Kiinnittyminen ympäristön tavoitteisiin ja arvostuksiin Toimin saadakseni hyötyä ja arvostusta. 22. Itsearvostuksen säilyttäminen ja häpeän välttäminen - Muut eivät saa nähdä osaamattomuuttani. 11. Rangaistukset ja palkkiot - Teen, jotta minua ei rangaistaisi. ULKOINEN MOTIVAATIO Deci & Ryan: Organismic Integration Theory (OIT) 9.10.2018 20 10
Tavoitteorientaatio Tavoitteena opetettavan asian, ilmiön tai taidon ymmärtäminen ja osaaminen Tavoitteena hyvä suoriutuminen, kuten hyvä arvosana Tehtäväsuuntautuneet Suoritussuuntautuneet Välttämissuuntautuneet Tavoitteena välttää epäonnistumista ja kyvyttömältä näyttäytymistä muiden silmissä Tavoiteorientaatiolla on yhteyttä kiinnostukseen Sisäisen motivaation kehitystä tukevat oppilaan tavoitteet, jotka painottavat oppimista (ei vain suoriutumista). Aika 1 Aika 2 Sisäinen motivaatio.47***.35*** Sisäinen motivaatio Oppimista korostavat tavoitteet (äidinkieli).73***.02 Oppimista korostavat tavoitteet (äidinkieli) (Spinath & Steinmayr 2012, JEP) 11
Estimated Marginal Means of Reading Skill Z scores According to Age Level 9.10.2018 Varhaiset erot motivaatiossa Riskiryhmän lapset koulun alkaessa Vähemmän kiinnostuneita lukemisesta** Vähemmän kiinnostuneita matematiikasta** Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi* Matematiikan oppijaminäkuva kielteisempi* Riskiryhmän lapset 1. luokan lopussa Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi*** Enemmän tehtävää välttävää käyttäytymistä*** Ei eroja: oppiainekiinnostuksessa Lukutaidon kehitys alaryhmittäin luokilla 1-4 (Lerkkanen, Kiuru & Poikkeus 2013) 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 -2,5 T1 T2 T3 T4 T5 1 st st 1 st st 2 nd 3 rd 4 th Fall Fall Spring Time Spring Spring Spring Ryhmä 0 (n = 66): ei-riskiä Ryhmä 1 (n = 108): ikätason 2. lk saavuttaneet Ryhmä 2 (n = 78): tasaisesti jäljessä pysyvät Ryhmä 3 (n = 56): ero ikätasoon kasvaa 2. lk asti Group 1: Not at risk (n = 66) Ryhmien väliset Group 2: Gaining erot age olivat level (n = 108) selvimmät 1. luokan syksystä kevääseen, ja 1. lk keväästä 2. luokan kevääseen. Group 3: Somewhat behind-lagging of age level (n = 78) Ryhmien väliset erot stabiloituivat 2. lk jälkeen. Group 4: Clinically behind-laggind of age level (n = 56) 12
Ryhmien väliset erot motivaatiossa Tehtävää välttävä käyttäytyminen: Kaikilla luokka-asteilla paitsi 1. lk riskiryhmän lapsilla oli enemmän tehtävää välttävää käyttäytymistä kuin ei-riskilapsilla (R0). 1. luokalla riskiryhmän lapset, jotka myöhemmin saavuttivat lukutaidossa ikätasonsa (R1), osoittivat vähemmän tehtävä välttävää käyttäytymistä kuin muut riskiryhmän lapset (R2 ja R3). Oppijaminäkuva lukijana: 1. lk syksyllä ei ryhmien välisiä eroja. Myöhemmin riskiryhmänlapsilla R2 ja R3 kielteisempi oppijaminäkuva kuin ei-riskilapsilla (R0). Riskiryhmän lapsilla, jotka saavuttivat ikätasonsa (R1), oli myönteisempi oppijaminäkuva kuin ikätasosta koko ajan jälkeen jäävien ryhmällä (R3). Kiinnostus lukemiseen: Luokilla 1-3 ei ryhmien välisiä eroja. Erot näkyivät vasta 4. luokalla: jälkeen jäävät riskiryhmän lapset (R3) olivat vähemmän kiinnostuneita lukemisesta kuin lapset, jotka saavuttivat ikätasonsa (R1) ja ei-riskilapset (R0). Kehityksellisiä profiileja luokilla 1-2: tehtävää välttävä käyttäytyminen ja lukutaito (Mägi, Torppa, Lerkkanen, Poikkeus, Rasku-Puttonen & Nurmi 2013, L&I) 1,5 Yli keskitason 1 0,5 z-score 0-0,5 Alle keskitason -1-1,5 T1 T2 T3 T1 T2 T3 Task-Avoidance Tehtävien välttely (TA) Reading Fluency Lukutaito (R) high TA-low R high TA-high R low TA-low R low TA-high R 13
Myönteisesti ja kielteisesti kasautuvat kehät Myönteinen palaute Hallinnan tunne Myönteinen minäkuva Kielteinen palaute Epäonnistumisen ennakointi Kielteinen minäkuva Onnistuminen todennäköistä Haasteiden kokeminen oppimistilanteina Tehtäväsuuntautunut käyttäytyminen ja yrittäminen Epäonnistuminen todennäköistä Tehtävän välttäminen ja passiivisuus / häseltäminen Haasteiden kokeminen suoritustilanteina LAADUN KAKSI ULOTTUVUUTTA RAKENTEELLISET LAATUTEKIJÄT OPPIMIS- PROSESSIN LAATU OPPIMINEN JA MOTIVAATIO 14
VUOROVAIKUTUKSEN LUONNE (CLASS K-3; Pianta ym. 2008; *CLASS-S; Pianta ym. 2012) Tunnetuki Myönteinen ilmapiiri Kielteinen ilmapiiri Opettajan sensitiivisyys Oppilaiden näkökulmien huomioiminen Toiminnan organisointi Käyttäytymisen säätely Tuotteliaisuus Opetuksen muodot Ohjauksellinen tuki Käsitteiden oppiminen * Kielellinen mallintaminen Palautteen laatu Sisältöjen ymmärtäminen Erittely ja ongelmanratkaisu Dialogi Palautteen laatu CLASS - Classroom Assessment Scoring System (Pianta, La Paro & Hamre, 2008) Tunnetuki (Emotional support) turvallinen ilmapiiri ja hyvä ryhmähenki, kokemus välittämisestä ja arvostuksesta yksilöllinen huomiointi, lasten aloitteisiin vastaaminen ystävällinen ja kohtelias kommunikointi Ryhmän toiminnan organisointi (Classroom organization) selkeät säännöt, vähän tarvetta muistuttaa ennakoiva puuttuminen työskentelyaika käytetään tehokkaasti Oppimisen ohjaaminen (Instructional support) Toiminta tukee ymmärtämistä ja käsitteiden oppimista Palaute ja kielellinen mallintaminen tukevat oppimista Lapset osallistuvat 15
Suoriutuminen 1. lk (Standardized tests of achievement) 9.10.2018 MOTIVAATIO VÄLITTÄJÄNÄ 1 Vuorovaikutus Oppimisen tukeminen ESKARISSA Motivaatio Tehtävän välttäminen Matematiikka 2 Mitä korkealaatuisempaa oli havainnoitu oppimisen tukeminen ryhmässä, sitä vähemmän oli esiopetusryhmän lapsilla tehtävää välttävää käyttäytymistä sitä paremmat olivat ryhmän lasten matematiikan taidot. Toiminnan organisointi ESKARISSA Opettajan stressi Motivaatio Kiinnostus esiopetuksen toiminnoista 1 Pakarinen, Kiuru, Lerkkanen, Poikkeus, Ahonen, & Nurmi, 2011, ECRQ 2 Pakarinen, Kiuru, Lerkkanen, Poikkeus, Siekkinen & Nurmi, 2010, EJPE Fonologiset taidot Mitä korkealaatuisempaa oli esiopetusryhmän oli organisointi ja mitä vähemmän opettaja koki stressiä, sitä korkeampi oli ryhmän lasten motivaatio sitä parempia olivat ryhmän lasten fonologiset taidot. TUNNETUEN LAADUN YHTEYS OPPIMISTULOKSIIN 1. LUOKALLA (Hamre & Pianta, 2005, Child Development) 107 106 105 104 103 102 101 100 99 98 Matala Low Keskitasoinen Moderate Korkea High Taitoriskien Kindergarten adjustment määrä esiopetusiässä problems No 0-1 problems riskiä (89%) Multiple Useita riskejä problems (11%) Tunnetuen laatu 16
Vuorovaikutuksen laadun yhteys oppilaiden sitoutumiseen yläkoulussa (Virtanen, Lerkkanen, Poikkeus, & Kuorelahti, 2013).73*** Oppimisen tukeminen (R 2 =.54).46*** Itsearvioitu aktiivisuus /sitoutuminen (R 2 =.40) Luokkakoko Tunnetuki.15*.21* Engagement.52*** Toiminnan organisointi.49* Opettajan arvioima aktiivisuus / sitoutuminen (R 2 =.48) (R 2 =.27).67* Havainnoitu aktiivisuus /sitoutuminen (R 2 =.60) CLASS-S: 12 ulottuvuutta Oppimisen tukeminen : Sisällön ymmärtäminen; Analyysi ja ongelmanratkaisu; Palautteen laatu; Dialogisuus. Havainnoitu aktiivisuus / sitoutuminen. WIHIC task orientation scale (Fraser, 1998; What is Happening in this Class) Tilannekohtainen kiinnittyminen InSitu instrument (Lerkkanen, Vasalampi, & Nurmi, 2013) Validation study for InSitu instrument: Vasalampi et al. (2016). Assessment of students' situation-specific classroom engagement by an InSitu Instrument. Learning and Individual Differences, 52, 46-52. Arvioidaan tilannekohtaista kiinnittymistä. Kännykkäsovellus Välkky Oppilaat vastaavat oppitunnin aikana tai sen jälkeen. The InSitu instrument Taustatietoja (nimi, koulu, luokka) 5-portainen asteikko (1 = not at all, 5 = very much) 5 factors (18 items): 1. Behavioral engagement (7 items; involvement, persistence, attention) 2. Emotional engagement (3 items; intrinsic motivation, positive emotions) 3. Competence experiences (2 items; success expectations) 4. Disaffection (3 items; neg. emotions, boredom, lack of concentration) 5. Help seeking (2 items; from peers or teachers). Correlations between SEI vs. InSitu were -0.15** to 0.64*** 17
Tilannekohtainen kiinnittyminen: oppituntien välinen variaatio yläkoulussa (Pöysä, Vasalampi, Muotka, Lerkkanen, Poikkeus, & Nurmi, 2018, Learning and Instruction) Intensiivinen yhden viikon seurata joka päivä ja jokainen oppitunti kahdessa 7. luokassa (N = 57); Total 1,328 arviota Tulokset osoittivat, että oppituntien välillä oli eroja Oppiaineissa: korkein kiinnittyminen kotitaloustunneilla ja liikuntatunneilla Viikonpäivien välillä: korkeampi kiinnittyminen maanantaina kun verrataan keskiviikkoon ja torstaihin, mutta vain suuntaa antava tulos. Koulumenestyksen suhteen: mitä parempi koulumenestys, sitä vahvempi kiinnittyminen oppituntiin. Opetuksen laatu suhteessa opetukseen kiinnittymiseen oppitunnilla - 51 opettajaa; 709 yläkoulun oppilasta; 1,660 arviota - 155 oppituntia (90 ÄI ja 65 matikan tuntia) Emotionaalinen tuki: positiivinen yhteys oppituntiin kiinnittymiseen Tytöt raportoivat oppituntikohtaista emotionaalista kiinnittymistä enemmän oppitunneilla, joilla opettajan suhde oppilaisiin oli läheisempi. Opetuksen organisointi: positiivinen yhteys opetukseen kiinnittymiseen Opetuksen sisällöllinen laatu: ei merkitsevää yhteyttä kiinnittymiseen Pöysä ym., 2018 18
Nuoret heikot lukijat (Sulkunen, 2010: Results of ADORE project 12-18-v.) Ongelmia taidossa: sujuvuus, ymmärtäminen, lukustrategiat (ei kuitenkaan lukutaidottomia) Heikko motivaatio, sitoutuminen lukuharrastuksiin, heikko minäkuva lukijana ja matalat tavoitteet koulun suhteen Tyypillistä tehtäviä välttävä käyttäytyminen Enemmistö poikia ja maahanmuuttajia Alhainen SES ja vanhempien koulutustaso Kodin lukuympäristö niukka Vähäinen keskustelu vanhempien kanssa Nuorten heikkojen lukijoiden opetuksessa olennaiset tekijät (Sulkunen, 2010: Results of ADORE) Turvallinen ilmapiiri, rohkaiseva vuorovaikutus Motivoivan lukemisympäristön luominen Oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden arviointi Oppilaan sitoutuminen omien opintojen suunnitteluun (toimijuuden tukeminen) Kiinnostavien ja mielekkäiden tekstien valitseminen Oppilaan henk.koht. tulkinta arvostettua Kognitiivisten ja metakognitiivisten lukemisstrategioden opettaminen 19
Osallistava oppimisympäristö korostaa oppilaiden omaa aktiivisuutta. oppiminen tapahtuu todellisen elämän tilanteissa tai muutoin oppilaille läheisissä tai tutuissa tilanteissa. on ongelmakeskeinen, jolloin voidaan yhdessä pohtia ja keskustella erilaisista ratkaisuista ja oppia uutta. ympäristö tarjoaa monia mahdollisuuksia erilaiseen toimintaan ja oppimisen tapoihin. oppimateriaalissa ja opetuksessa korostuu mahdollisuus tutkia itsekseen sekä parin tai ryhmän kanssa. oppilailla on mahdollisuus keskusteluun ja keskinäiseen vuorovaikutukseen ja dialogiin, jossa he oppivat toisiltaan. Dialoginen lähestymistapa yläkoulun luonnontieteiden opetuksessa (Lehesvuori, Viiri, Rasku-Puttonen & Helaakoski, 2013) D/I = dialoginen / vuorovaikutteinen D/NI = dialoginen /ei vuorovaikutteinen. A/I = auktoritatiivinen / vuorovaikutteinen A/NI = auktoritatiivinen / ei vuorovaikutteinen Mortimer & Scott (2003) Sami Lehesvuori (2013). Towards Dialogic Teaching in Science: Challenging Classroom Realities through Teacher Education. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 465. 20
Opettaja motivaation sytyttäjänä ja ylläpitäjänä Ohjaa tehtäväsuuntautuneisiin työskentelytapoihin. Tue myönteistä minäkuvaa ja pystyvyyden tunnetta. Etsi optimaalisia haasteita jokaiselle. Tue uteliaisuutta. Anna mahdollisuus oppia toisilta. Huomioi kiinnostuksen kohteet ja laajenna niitä. OPPIJALÄHTÖINEN OPETUS RUOKKII MOTIVAATIOTA Toimintaympäristön piirteet ja vuorovaikutusprosessien laatu vaikuttavat oppimismotivaatioon ja niiden kautta taitojen kehittymiseen. Dialogisten vuorovaikutussyklien esiintyminen ja lasten/oppilaiden aloitteista viriävä keskustelu tukee vahvasti lasten/oppilaiden osallisuutta ja motivaatiota. Aikuisen tärkeä tehtävä on antaa tilaa lasten/oppilaiden kokemuksille ja olla sensitiivinen ideoille sekä tarttua heidän esittämiin ajatuksiin ja kiinnostukseen. 21
Pohdittavaksi 1. Usein kuulee sanottavan, että oppilaat motivoituvat, jos oppimisesta tehdään hauskaa. Pitäisikö opetuksen olla hauskaa? 2. Palkkiona hyvästä tuntityöskentelystä opettaja saattaa päästää oppilaat aikaisemmin tunnilta pois. Mikä on tämän toimintatavan merkitys motivaation näkökulmasta? 22