220 Tuovila Kortteli 22

220 Tuovila Kortteli 22 Asemakaavan muutos korttelissa 22 sekä kortteliin liittyvällä viheralueella (VL) Asemakaavaselostus Kaavoitusosasto 3.2.2017 Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

S i v u 1 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteutus... 4 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Palvelut... 5 3.1.5 Virkistys... 5 3.1.6 Liikenne... 5 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 6 3.1.8 Tekniset palvelut... 6 3.1.9 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 12 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.2.1 Osalliset... 13 4.2.2 Vireilletulo... 13 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus... 13 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 13 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.3.2 Muut alueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 15 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 5.4.2 Vaikutukset liikenteeseen... 16 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteuttamisen seuranta... 16

S i v u 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 220, Tuovila Kaavan nimi: Asemakaavan muutos korttelissa 22 sekä kortteliin liittyvällä viheralueella (VL) Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-371/17 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava käsittää alueen Tuovilassa noin 11 kilometriä (linnuntietä) Sepänkylän kuntakeskuksesta kaakkoon. Alue sijaitsee Tuovilantien pohjoispuolella Lundintien molemmin puolin. Kuva 1. Alueen likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle uudisrakennus päivähoitotoimintaan sekä tarkistaa alueen pysäköintitarpeita. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut.

S i v u 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat vesi- ja viemärijohdoista 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 21.9. 20.10.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä. xx.xx.2017 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa nähtäville luonnoksen asemakaavan muutokseksi. xx.xx. xx.xx.2017 Luonnos asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä valmisteluvaiheessa. xx.xx.2017 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa nähtäville ehdotuksen asemakaavan muutokseksi. xx.xx. xx.xx.2017 Ehdotus asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä. xx.xx.xxxx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdotti, että kunnanhallitus hyväksyy asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx Kunnanhallitus ehdotti, että kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen. 2.2 Asemakaava Asemakaava käsittää koko korttelin 22 sekä osan viereisestä viher- ja tiealueesta. Asemakaavan muutoksella luodaan mahdollisuudet kolmannen tilaelementtipäiväkodin rakentamiseen alueelle päivähoitolaisten lukumääräennusteiden osoittamien tarpeiden mukaisesti. Koska rakennusaloja laajennetaan koulutontin kaakkoisosassa tilaelementtipäiväkodin rakentamisen mahdollistamiseksi, osa alueen pysäköintipaikoista katoaa. Tämä korvataan rakentamalla pysäköintialue Lundintien itäpuolelle osalle nykyistä puistoaluetta (VP). Lisäksi YOtonttia suurennetaan hieman pohjoiseen tontin koilliskulmassa, jotta myös sinne voidaan sijoittaa pysäköintipaikkoja. Tehokkuus- ja kerrosluvut pysyvät ennallaan. Suunnittelu tukee olemassa olevia rakenteita ja alueen kehittämistä.

S i v u 4 2.3 Asemakaavan toteutus Alue, jota asemakaavan muutos koskee, on kunnan omistuksessa. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja päätös on saanut lainvoiman. Tavoitteena on, että kolmannen tilaelementtipäiväkodin rakentaminen alkaa huhti- /toukokuussa 2019. Päiväkoti otetaan käyttöön syksyllä 2019. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on noin 5,8 hehtaaria. Alueella on suomenkielinen alakoulu Tuovilan koulu ja suomenkielinen päiväkoti Tuovilan päiväkoti. Kaavaalueen rajauksen sisäpuolella on myös omakotiasutusta. Alue rajautuu olemassa oleviin kaava-alueisiin kaikissa suunnissa. Hieman kaava-alueen eteläpuolella kulkee Tuovilantie, jota Tuovilanjoki reunustaa. Kuva 2. Alueen likimääräinen rajaus.

S i v u 5 3.1.2 Luonnonympäristö Koska kaava-alue on suurelta osin rakennettu, kaava-alueella ei ole suuria, yhtenäisiä luonnontilaisia alueita. Tonttien välissä on paikoitellen pensaiden ja puiden raja-alueita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö koostuu Tuovilan koulusta ja Tuovilan päiväkodista, 1980-luvulla ja sen jälkeen rakennetuista asuinrakennuksista sekä kahdesta vanhemmasta maalaistalosta. Alueella on myös pienehkö viheralue, jossa on nurmikkoa ja puuistutuksia. Kuva 3. Näkymä kahdesta tilaelementtipäiväkodista Lundintieltä katsottuna. 3.1.4 Palvelut Tuovilassa on suomenkielinen alakoulu ja päiväkoti sekä valaistu latu/kuntorata. Helsingbyssä, noin kilometrin päässä kaava-alueesta, on ruotsinkielinen alakoulu ja päiväkoti sekä urheilukenttä ja terveysasema. Muut palvelut löytyvät Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä ja seutukeskuksesta Vaasasta. Alueen suosio on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, sillä se sijaitsee lähellä Vaasaa ja Runsorin aluetta. Tulomuuton lisääntyessä myös alueen palveluihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat. 3.1.5 Virkistys Koulualueen kiekkokaukalon ja pallokentän sekä koululta lähtevän valaistun hiihtoladun ansiosta alueella on hyvät virkistysmahdollisuudet. Noin 1,5 2,0 kilometrin päässä kaava-alueesta on urheilukenttä, suurempi kiekkokaukalo ja uimakuoppa. 3.1.6 Liikenne Alueelle kuljetaan olemassa olevia asemakaavateitä ja liittymiä käyttäen. Joukkoliikennemahdollisuudet rajoittuvat koulukuljetusvuoroihin.

S i v u 6 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue on maakuntakaavan aluevarauksen mukaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue. Samalla alueella sijaitsee Tuovilan kivisilta (rky 105). Tuovilan kivisilta on rakennettu vuonna 1781, ja se johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Mustasaaren kunnan rakennusinventoinnin 1995 1996 mukaan alueella on kaksi inventointiin sisältyvää kohdetta: Vuonna 1908 rakennettu Tjellsto Antas ja vuonna 1915 rakennettu Eur Johannes (tontit 2 ja 10). Molemmilla maalaistaloilla on inventoinnin mukaan rakennushistoriallista arvoa ja ympäristöarvoa. Kuva 5. Vanhat talot, jotka sisältyvät rakennusinventointiin. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. 3.1.8 Tekniset palvelut Kaava-alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. 3.1.9 Maanomistus Kunta omistaa rasteroidut alueet kuvassa 6, muut alueet ovat yksityisomistuksessa.

S i v u 7 Kuva 6. Maanomistus. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:

S i v u 8 maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen,

S i v u 9 palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyttäminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Siirtoviemäri (jv) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan seudulliset siirtoviemärit. Kuva 7. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta.

S i v u 10 Strateginen yleiskaava Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteiden ohjaamiseksi laadittu Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Asemakaava-alue sijaitsee asuntoalueella (A). Merkintää on käytetty kuvaamaan vahvoja palvelualueita, joihin suunnataan pääosa väestönkasvusta. Kuva 8. Ote strategisesta yleiskaavasta. Asemakaava Alueella on kolme voimassa olevaa asemakaavaa. Kortteli 22 sisältyy asemakaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 4.3.2013. Lundintien länsipuolella oleva viheralue sisältyy asemakaavaan, jonka lääninhallitus on vahvistanut 9.9.1993. Lundintie ja sen itäpuolella oleva viheralue sisältyvät asemakaavaan, jonka lääninhallitus on vahvistanut 11.6.1981.

S i v u 11 Kuva 9. Ote 4.3.2013 hyväksytystä asemakaavasta. Kuva 10. Ote 9.9.1993 vahvistetusta asemakaavasta.

S i v u 12 Kuva 11. Ote 11.6.1981 vahvistetusta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla. Pohjakartta Kaavan laatimisessa on käytetty Oy Kunnallistekniikka Ab:n laatimaa pohjakarttaa, jonka mittakaava on 1:2 000 ja jonka Pekka Tätilä hyväksyi 29.1.1975. Pohjakarttaa täydentävät kartoitukset tehtiin vuonna 2016. Mustasaaren kunnan kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn pohjakartan 25.1.2017. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaavanmuutoksella halutaan mahdollistaa kolmannen tilaelementtipäiväkodin rakentaminen alueelle. Lasten lukumäärän kehitys Tuovilan päiväkodissa viime vuosina ja tulevien vuosien ennusteet osoittavat selvästi, että päivähoitopaikkojen tarve tulee kasvamaan. Lasten lukumäärä Tuovilan päiväkodissa: 62 lasta lukuvuonna 2013 2014, 65 lasta 2014 2015 ja 67 lasta 2015 2016. Tänä lukuvuonna 2016 2017 lapsia on 68. Lukuvuoden 2017 2018 ennuste on 70 lasta ja lukuvuoden 2018 2019 ennuste 75 lasta. Jotta päiväkotitoiminnan tulevia tarpeita varten voidaan rakentaa uudisrakennus, alueelle on erittäin tärkeää laatia lisärakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos.

S i v u 13 Alueen suunnitteleminen on mainittu ensimmäisen kerran Mustasaaren kunnan kaavoitusohjelmassa 2016 2020, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 7.12.2015 88. Asemakaavan muutos on mukana myös Mustasaaren kunnan kaavoituskatsauksessa 2016, joka hyväksyttiin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa 15.2.2016 31. Lisäksi alue on mukana kunnan kaavoitusohjelmassa 2017 2021, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 17.11.2016 91. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat Mustasaaren kunnan asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa koulun ja päiväkodin henkilökunta ja lapset sekä heidän vanhempansa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta sivistyslautakunta yhteisöt Vaasan Sähköverkko Oy Anvia muut Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivuilla www.mustasaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 21.9. 20.10.2016. Suunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Luonnos asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2017. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot xxxx. Ehdotus asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2017. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot xxxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa myös kaavaehdotuksesta. Tarvittaessa viranomaisten kanssa pidetään työkokous.

S i v u 14 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on turvata päivähoidon kehittämismahdollisuudet luomalla edellytyksiä kolmannen tilaelementtipäiväkodin rakentamiseen alueelle. Lisäksi turvataan alueen pysäköintitarpeet. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava sisältää seuraavat aluevaraukset: opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), erillispientalojen korttelialue (AO, AO-2), maatilojen talouskeskusten korttelialue (AM), autopaikkojen korttelialue (LPA), lähivirkistysalue (VL) sekä tie- ja katualueita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset on tehty rakentamisen sopeuttamiseksi alueen ympäristöön ja korkeuseroihin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kahdeksan tonttia. Tonttien 12 17 rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e) 0,20. Tontin 7 rakennusoikeudeksi on osoitettu 400 m² ja tontin 8 rakennusoikeudeksi 200 m². Kaikille tonteille on sallittua rakentaa talo, jossa on 1⅔-kerrosta ja ullakko. Kaikki tontit ovat rakennettuja. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,0665 hehtaaria. Erillispientalojen korttelialue (AO-2) Alueella olemassa olevia rakennuksia voidaan peruskorjata ja laajentaa alkuperäistä tyyliä noudattaen. Uudisrakennukset on sopeutettava perinteiseen rakennustapaan. Rakennusmassojen tulee olla suorakaiteen muotoisia, lautavuorattuja ja punaiseksi maalattuja käyttäen valkoista vastaväriä. Kattokaltevuuden on oltava 1:2 ja katon värin on oltava tumma. Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa seitsemän tonttia. Tonttien 3 4 rakennusoikeudeksi on osoitettu 200 m²/tontti. Tonttien 2 ja 5 rakennusoikeudeksi on osoitettu 250 m²/tontti. Tonttien 1, 6 ja 9 rakennusoikeudeksi on osoitettu 300 m²/tontti. Kaikille tonteille on sallittua rakentaa talo, jossa on 1⅔-kerrosta ja ullakko. Neljä tonttia on rakennettu. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,3244 hehtaaria. Maatilojen talouskeskusten korttelialue (AM) Enintään kaksi asuntoa käsittävän päärakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa yhden asunnon erilliseen rakennukseen.

S i v u 15 Alueella olemassa olevia rakennuksia voidaan peruskorjata ja laajentaa alkuperäistä tyyliä noudattaen. Uudisrakennukset on sopeutettava perinteiseen rakennustapaan. Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi tontti, tontti 10. Rakennusoikeudeksi on osoitettu 500 m², ja tontille on sallittua rakentaa talo, jossa on 1½-kerrosta ja ullakko. Tontin pinta-ala on 0,4286 hehtaaria. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi tontti. Tonttia suurennetaan kaakkoiskulmassa noin 400 m². Tontin rakennusoikeus on osoitettu edelleen tehokkuusluvulla (e) 0,30. Samoin kerroslukuna säilyy kaksi kerrosta, mutta rakennusoikeuden jakamiseen eri kerroksiin on tehty tiettyjä rajoituksia. Tontin rakennusaloja suurennetaan tontin kaakkoisosassa Lundintien suuntaan. Laajennetun rakennusalan viereen varaan leikki- ja oleskelualue (le) sekä pieni pysäköintialue (p). Rakennusalan suurentamisen myötä häviää osa alueesta, joka on aiemmin toiminut pysäköintialueena. Tämän vuoksi autopaikkoja varten varataan alue Lundintien itäpuolelle. Tontin pinta-ala on 2,2894 hehtaaria. Autopaikkojen korttelialue (LPA) YO-tontin toimintojen pysäköintipaikkatarpeen kattamiseksi asemakaavaan on varattu autopaikkojen korttelialue. Korttelialueelle mahtuu noin 20 autopaikkaa. LPA-alueen pinta-ala on 0,1070 hehtaaria. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Tähän tarkoitukseen on varattu 0,2402 hehtaaria Lundintien viereen. Aluetta käytetään tällä hetkellä leikkeihin ja pallopeleihin. Tie- ja katualueet Asemakaavassa Eurintie, osa Välimäentiestä ja osa Lundintiestä on varattu katualueeksi. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettu ympäristö muuttuu YO-tontin laajennusalueen osalta, sillä nykyinen VL-alue muutetaan korttelialueeksi. Laajennusosa on noin 400 m², ja alue varataan tontin pysäköintialueeksi (p). Korkeuserot alueen pohjoispuolen asutusta vasten ovat kuitenkin niin suuret, että muutoksella ei ole kielteistä vaikutusta rakennettuun pientaloympäristöön. Lisäksi YO-alueen ja asuintonttien välissä on suojaavaa kasvillisuutta.

S i v u 16 Rakennettu ympäristö muuttuu myös alueiden käytön osalta, kun VLvaraus muuttuu LPA-varaukseksi. Alue, jota tämä muutos koskee, on noin 0,1070 hehtaaria. Korkeuserot LPA-alueen pohjoispuolella olevia rivitaloja vasten ovat kuitenkin niin suuret, että muutoksen ei pitäisi vaikuttaa mainittavasti rakennettuun ympäristöön. Lisäksi LPA-alueen ja rivitalojen välissä on suojaavaa kasvillisuutta. VL-alueella on tällä hetkellä nurmikkoa, ja Lundintien varrelle on istutettu pajupuita. Osa nurmikosta, jota käytetään virkistystarkoitukseen, häviää kaavanmuutoksen myötä. Asemakaavaan on kuitenkin otettu kaavamerkintä, jotta osa LPA-alueen nykyisistä pajupuista voidaan säilyttää. Kaavan toteuttaminen ei vaikuta kaava-alueen vanhoihin maalaistaloihin, sillä maalaistaloja ympäröivät alueet ovat pääosin rakennettuja. 5.4.2 Vaikutukset liikenteeseen Alueen henkilöautoliikenne, jalankulku ja pyöräily lisääntyvät, kun asemakaavan muutos toteutetaan. Lundintien varrelle on vastikään rakennettu kävely- ja pyörätie, joka turvaa jalankulkuliikenteen koulu- ja päiväkotialueelle. Aivan kaava-alueen eteläpuolella Tuovilantietä länteen kuljettaessa on myös kävely- ja pyörätie, joka auttaa lisäämään jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.3 Aluevaraukset. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 3.2.2017 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Barbara Påfs Martina Bäckman