KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET

Samankaltaiset tiedostot
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Katse asiakaskokemuksen tulevaisuuteen. Demos Helsinki Satu Korhonen

TYÖTÄ RIITTÄÄ, TYÖPAIKKOJA EI?

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta Kaisa Oksanen, VNK

Lasten hyvinvoinnin tulevaisuus klo 12-16, työpajan esitys

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

JÄLKITEOLLINEN AIKA:

Jatkuvan oppimisen Suomi

Osaamisidentiteetti ja ammattilaiseksi kasvaminen Sari Miettinen, Projektiasiantuntija Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KT:n työmarkkinaseminaarin tietoiskut

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Jatkuva oppiminen ja sen rahoitus, kommenttipuheenvuoro Timo Karkola johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu Ennakointikamariseminaari 1.10.

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Kokeiluilla ihmislähtöistä ohjausta!

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Työelämä muuttuu entä osaaminen?

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

UUDET OSAAJAT. Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia

Kuntajohdon seminaari

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

TSL:n strategia vuosille

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto

Lupaus jatkuvasti oppivasta digitaalisen aikakauden julkisesta hallinnosta

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

Osaaminen ja koulutuspalvelut vuonna 2030

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kohti seuraavaa sataa

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Pohjois-Pohjanmaa Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä. kokous

Tulevaisuuden työ. Pitkän aikavälin näkymiä työelämään ja tulevaisuuden osaamisiin. Turku

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Työelämän osaamistarpeet ja muutostrendit

Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset kuulumiset. Suomen oppisopimusosaajat ry Syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Työn murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat. Opetusneuvos Annika Bussman

Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian?

Muuttuva työelämä millainen on työelämän tulevaisuus?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

Opetushallituksen kuulumiset

Liikenneviraston näkökulmia alan osaamisen kehittämiseen Ylijohtaja Anne Herneoja

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista

Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena

Digitalisoituvan yhteiskunnan edellytykset Tavoite 2025 JUHTA-työpaja

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

25.4. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 3/9: Miten teemme työtä vuonna 2040?

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Riittääkö seutukuntien vetovoima?

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

9.5. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 4/9: Mitä muuttuva työ vaatii johtamiselta ja työntekijöiden oppimiselta?

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

Torstai Mikkeli

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Pirkanmaan ELO strategia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Palokuntien toimintaohjelma

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Korkeakoulutuksen haasteet

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen

OPPILAANOHJAUS VL.7-9

Lahja Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

OHJAUKSEN PÄIVÄ HAASTEET KASVAVAT Keski-Suomen ELY-keskus Lea Goyal. Yhä enemmän yhdessä

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna Opetushallitus Petri Haltia

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Transkriptio:

KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET HAVAINTOJA RAPORTISTA PITKÄN AIKAVÄLIN POLITIIKALLA LÄPI MURROKSEN TAHTOTILOJA TYÖN TULEVAISUUDESTA Johannes Koponen / Demos Helsinki / +358 41 540 3608

DEMOS HELSINKI on riippumaton yhdistysmuotoinen ajatushautomo. Tavoitteenamme on kestävämpi ja demokraattisempi jälkiteollinen yhteiskunta. Tulevaisuudentutkimus, yhteiskehittäminen ja strategiset kokeilut keskeisinä lähestymistapoina. Asiakkaina eri maiden yritykset, ministeriöt, kunnat, yhdistykset ja muut organisaatiot. Kaikissa projekteissa toinen asiakas on yhteiskunta. Yli 30 työntekijää: yhteiskuntatieteilijöitä, sosiaalipsykologeja, kaupunkitutkijoita, taloustieteilijöitä ja insinöörejä.

UUDET TOIMINTATAVAT KOHTAAVAT VANHAT INSTITUUTIOT. SYNTYY JÄNNITTEITÄ

Työn rakenteet TYÖ MUUTTUU Työn sisällöt Osaaminen Toimeentulo Merkitykset

ALUSTOJEN UUDET SÄÄNTELYJÄRJESTELMÄT TYÖN RAKENTEET JULKISEN HALLINNON NORMIEN PURKU & SÄÄNTELYN VÄHENTÄMINEN PERINTEISET AMMATINKUVAT HÄLVENEVÄT TYÖN SISÄLLÖT KAIKKI TYÖ EI OLE SAMANLAISTA OSAAMISEN MERKITYS KOROSTUU OSAAMINEN NOPEASSA MUUTOKSESSA MONEN OSAAMINEN JÄÄ JÄLKEEN HUOLTOSUHTEEN KORJAAMISEKSI MAHDOLLISIMMAN MONEN OSALLISTUMISTA TARVITAAN TOIMEENTULO TUOTTAVUUSLOIKAT VÄHENTÄVÄT TYÖN TARVETTA TYÖN MUUTOS SAATTAA VÄHENTÄÄ TARVITTAVAA TYÖTÄ MERKITYS YHTEISKUNTAAN KUULUTAAN TYÖN KAUTTA

ALUSTOJEN UUDET SÄÄNTELYJÄRJESTELMÄT RAKENTEET EIVÄT RIIPU TYÖNTEON MUODOSTA JULKISEN HALLINNON NORMIEN PURKU & SÄÄNTELYN VÄHENTÄMINEN PERINTEISET AMMATINKUVAT HÄLVENEVÄT TUETAAN MIELEKÄSTÄ JA TUOTTAVAA TYÖTÄ KAIKKI TYÖ EI OLE SAMANLAISTA OSAAMISEN MERKITYS KOROSTUU OSAAMINEN NOPEASSA MUUTOKSESSA MONEN OSAAMINEN JÄÄ JÄLKEEN HUOLTOSUHTEEN KORJAAMISEKSI MAHDOLLISIMMAN MONEN OSALLISTUMISTA TARVITAAN KAIKENLAINEN AKTIIVISUUS KEHITTÄÄ KYVYKKYYKSIÄ TUOTTAVUUSLOIKAT VÄHENTÄVÄT TYÖN TARVETTA TYÖN MUUTOS SAATTAA VÄHENTÄÄ TARVITTAVAA TYÖTÄ YMMÄRRETÄÄN TYÖN VÄLINEARVOT YHTEISKUNTAAN KUULUTAAN TYÖN KAUTTA

OSAAMINEN Osaamisen merkitys korostuu kaikenlaisissa työtehtävissä. Samalla monien osaaminen jää jälkeen, kun työn rakenteet ja vaateet kehittyvät nopeasti.

ESIMERKKI: PALVELUALOJEN MAHDOLLINEN AUTOMATISAATIO Tarjontatekijöiden vaikutus talouskasvuun teknologiaskenaariossa perusskenaarioon verrattuna, prosenttiyksikköä. 2017-2040. Työllisten määrän muutos eri ammateissa teknologiaskenaariossa perusskenaarioon verrattuna.

OSAAMINEN Mikäli osaamista ei saada sovitettua uusiin teknologiatarpeisiin, jää kansantuotteen kasvu noin 1,5 prosenttiyksikköä tästä arviosta. Puolentoista prosenttiyksikön ero ei vaikuta suurelta mutta edustaa kuitenkin noin vuoden talouskasvua. Osaamiseen investointi on investointia kasvuun.

OSAAMINEN Kansalaisten näkemys tärkeimmästä tavoitteesta, jota politiikkatoimenpiteillä pitäisi edistää digitaalisessa taloudessa.

OSAAMINEN Tarve uudistaa osaamista on tärkeää paitsi yksilöille, myös organisaatioille. Opiskelu tulee enenevässä määrin osaksi työtä ja pirstoutuu pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Oppivat yhteisöt ja organisaatiot tukevat jatkuvaa työn kautta oppimista ja uteliasta oppimisen kulttuuria. Samalla työn, opiskelun, vapaa-ajan ja muun elämän rajat hämärtyvät. Uudet oppimisen instituutiot ovat epävirallisia.

OSAAMINEN Esimerkiksi teknologiaskenaariossa kuvattua osaamisen muutosta ei saada aikaan nykyisillä koulutusjärjestelmillä. Koulutus on liian hidasta. Mitä on tehtävä?

OSAAMINEN 1. Yksilön suhteesta oppilaitokseen on rakennettava elinikäinen. 2. Tarvitaan Elinikäisen oppimisen peruskoulu VISIO Näin taataan se, että Suomeen syntyy koko väestön kattava ja laadukas elinikäisen oppimisen järjestelmä.

Työn murrokseen vastaamiseksi tarvitaan sekä näitä teemoihin kohdistuvia ratkaisuja, joista esimerkkejä on kuvattu tässä esityksessä, mutta myös PITKÄN AIKAVÄLIN POLITIIKKAA, jonka avulla suomalaista työelämää, toimeentulon muotoja, yhteiskuntaan kuulumisen tapoja, osaamista ja organisoitumista voidaan rakentaa määrätietoisesti ja kauaskantoisesti.

RAPORTIN KESKEISET VIESTIT 1. Työn murros edellyttää pitkän aikavälin politiikkaa 2. Työn tekemiseen ja sen organisoimiseen syntyy uusia muotoja, mikä edellyttää muutoksia lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa 3. Muuttuva työ edellyttää uusia instituutioita 4. Johtaminen muuttuu: Tarvitaan lisää luottamusta ja tukea itseohjautuvuudelle 5. Suomeen tarvitaan koko väestön kattava, laadukas elinikäisen oppimisen järjestelmä 6. Työn arvoa on tarkasteltava laajemmin kuin pelkkänä toimeentulona tai kilpailukyvyn osatekijänä 7. Työn tulevaisuudesta voidaan päättää se ei vain tapahdu.

Johannes Koponen Demos Helsinki +358 41 540 3608