Lasten hyvinvoinnin tulevaisuus klo 12-16, työpajan esitys

Transkriptio

1 Lasten hyvinvoinnin tulevaisuus klo 12-16, työpajan esitys Demos Helsinki Leena Alanko, Satu Korhonen, Anton

2 DEMOS HELSINKI Pohjoismaiden suurin riippumaton ajatushautomo. Tavoitteenamme on kestävämpi ja demokraattisempi jälkiteollinen yhteiskunta. Tulevaisuudentutkimus ja yhteiskehittäminen keskeisinä lähestymistapoina. Asiakkaina yritykset, ministeriöt, kunnat ja muut organisaatiot. Kaksi asiakasta. Kaikissa projekteissa toinen asiakas on yhteiskunta. 40 työntekijää: yhteiskuntatieteilijöitä, sosiaalipsykologeja, kaupunkitutkijoita, taloustieteilijöitä ja insinöörejä.

3 22.5. TYÖPAJAN TAVOITTEET Analysoida monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa, mitkä yhteiskunnan muutokset ovat lapsen tulevaisuuden kannalta merkittävimpiä. Tunnistaa, mitä nämä muutokset tarkoittavat lasten hyvinvointia tukeville palveluille. Koota ainekset lasten hyvinvointia tukevien palveluiden yhteiselle visiolle.

4

5

6 2000

7 2036?

8 O: Esittely ja osaamiseni

9 Kuka olen? Mikä on osaamiseni? MITÄ MINÄ OSAAN HYVIN? -KIRJOITA OMA OSAAMISESI NIMILAPUILLE -LIIMAA NIITÄ 2-3 KAPPALETTA -ESITTÄYDY PÖYDÄSSÄSI JA KERRO OSAAMISESI #ta lou del lise oro tpr vai obl #n k eem u uor tus ten at taid hyv ot inv oin ti #vu

10 Mitä kaikki lapset tarvitsevat kukoistaakseen tulevaisuudessa?

11 Kaikki lapset tarvitsevat näitä asioita kukoistaakseen ravintoa, liikuntaa, lepoa, suojaa tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen leikkiä nautintoa kehosta, tunteista, ajatuksista ja näiden jakamisesta vapautta tutkia ja onnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä vireystilan yhteistä säätelyä voidakseen pysyä yhteydessä toisiin saada tukea oman tarinansa jatkuvalle luomiselle Lähde: Jukka Mäkelä: Lapsen luovuttamattomat tarpeet, Tulevaisuuden lapsipalvelut esitys

12 Megatrendit luovat merkittäviä muutospaineita yhteiskunnille ja ihmisryhmille

13 MEGATRENDIT OVAT... Pitkäkestoisia, yhteiskuntaa muokkaavia ja tyypillisesti globaaleja kehityskulkuja. Vaikuttavat kaikkeen. Eivät todennäköisesti mene pois. Vaikuttavat toisiinsa. Luovat trendejä, teknologioita ja teollisuudenaloja. Vaihtavat nimeä, mutta sisältö pysyy. Määrittävät sitä mikä on tärkeää ja mistä ihmiset puhuvat. Synnyttävät tarpeen uusille ratkaisuille ja uusille toimijoille.

14

15 5 VAIKUTTAVAA MEGATRENDIÄ TEKNOLOGINEN KEHITYS GLOBAALI TALOUS NIUKAT LUONNONVARAT & ILMASTONMUUTOS YKSILÖN OSALLISTUMINEN YHTEISÖJEN KAUTTA DEMOGRAFISET MUUTOKSET

16 GLOBAALIT MEGATRENDIT LASTEN ELÄMÄÄ MUOKKAAVAT MUUTOSILMIÖT Palvelutarjonnan kasvu Monikulttuurisuus Digitalisaatio Ikääntyvän väestön mahdollisuudet ja tarpeet Elämäntapojen eriytyminen Väestönmuutos Koulutuksen ja opetuksen moninaistuminen Työurien pirstoutuminen ja moninaistuminen Niukkenevat luonnonvarat Globalisoituva talous Elämänhallinta valintojen yhteiskunnassa Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen Taloudellisten mittareiden dominanssi päätöksenteossa Luottamus julkisiin palveluihin Yksilön osallistuminen yhteisöjen kautta Perhe-ja läheissuhteiden moninaistuminen Osallistumisen ja vapaaehtoisuuden moninaistuminen Lasten syntyvyyden väheneminen

17 1. TEKNOLOGINEN KEHITYS Digitalisaatio, big data, koneoppiminen, automatisaatio, IoT, sosiaalinen media ja skaalautuvat innovaatiot muuttavat maailmamme. Uudet teknologiat muovaavat tapojamme olla yhteydessä, tuottaa ja käyttää resursseja. Teknologian kehitys voi tarkoittaa mm. - Etäisyyksien merkitys vähenee ja tämä avaa uusia toimintaympäristöjä palveluille. Muuttuvia työn sisältöjä, kasvavaa työn tuottavuutta, pienempiä tuotantokustannuksia, uusia mahdollisuuksia muun muassa datan ja tekoälyn avulla. Kasvavaa eriarvoisuutta, menetettyjä työpaikkoja ja kansainvälisten alustayritysten ylivaltaa.

18

19 2. GLOBAALI TALOUS Talouden globaali luonne lisää yhteisöjen keskinäisriippuvuutta. - Globaalit arvonluontiketjut ja yli valtiorajojen liikkuvat pääomat Monikansalliset yritykset ovat globaalien suuntien määrittelijöitä. Osaaminen on tärkein taloudellinen menestystekijä, siksi kaupunkiseudut merkittäviä globaalien talousvirtojen keskittymiä. Globalisaatio tuo mukanaan myös taloudellisia kriisejä, voivat levitä ympäri maailman. Kuluttajahinnat ovat laskeneet, mutta yksittäisten valtioiden mahdollisuudet välttää talouteen liittyviä kriisejä vähentyneet. Työntekijät ja yritykset kilpailevat yhä laajemman joukon kera. Köyhyys on globaalisti vähentynyt, mutta samalla vauraus kasaantuu yhä vahvemmin harvan joukon käsiin.

20

21

22 3. NIUKAT LUONNONVARAT & ILMASTONMUUTOS Niukat luonnonvarat ja ilmastonmuutos luovat kehykset tulevaisuudelle: äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät, keskilämpöaste ja merenpinta nousevat hitaasti. Ruoan, veden ja energian tarve lisääntyy merkittävästi tulevina vuosikymmeninä mutta niiden tarjonta monilla alueilla vähenee käytön ja ilmastonmuutoksen takia. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt ilmastopakolaisuuden kasvuna: reilu 200 miljoonaa ilmastopakolaista vuoteen 2050 mennessä. Tarve kestävään kasvuun luo vaatimuksia jokaiselle yritykselle ja työlle. Kuluttajien vaatimukset ja viime kädessä regulaatio muuttavat yritysten tapaa suhtautua kestävään kasvuun.

23

24 YKSILÖN OSALLISTUMINEN YHTEISÖJEN KAUTTA Yhteisöissä on edelleen voimaa, yhteisöllisyys muuttuu monimuotoisemmaksi: yhtenäiskulttuurista muuttuviin ryhmiin ja yhteisöihin. Teknologian, datan kasvun ja avoimuuden myötä yhteisöt voivat olla globaaleja ja muodostua niin työn, harrastusten tai hyvinvointiin liittyvän tiedonkeruun ympärille. Monet instituutiot perustuvat edelleen perinteisempiin tapoihin kuulua: asuinpaikka/kansakunta/uskon. Tämä synnyttää hankausta kansalaisten ja instituutioiden välillä. Instituutioille ja niiden asettamille säännöille on aiempaa vaikeampi lunastaa ihmisten hyväksyntää.

25

26

27 DEMOGRAFISET MUUTOKSET Väestönkasvu, vanhempi keski-ikä, kaupungistuminen, koulutustason kasvu sekä maahan- ja maastamuutto muovaavat yhteiskuntiamme ja yhteisöjämme. Alueellinen polarisaatio: Suomessa jako nuorten kaupunkilaisten ja ikääntyvän maaseudun välillä Suomessa vähintään toisen asteen koulutuksen saaneiden tai korkeakoulutettujen määrä on korkeampi kuin koskaan, lähes 70 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan vuoteen 2020 mennessä kasvavan noin henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin henkeen. (TEM 2016).

28

29 2015: Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä 19,9%, 2030: Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä 26% 2060: Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä 29% Väestöllisen huoltosuhteen kehitys Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

30 1: Äänestys: Lasten elämää muokkaavat muutosilmiöt

31 GLOBAALIT MEGATRENDIT LASTEN ELÄMÄÄ MUOKKAAVAT MUUTOSILMIÖT Palvelutarjonnan kasvu Monikulttuurisuus Digitalisaatio Ikääntyvän väestön mahdollisuudet ja tarpeet Elämäntapojen eriytyminen Väestönmuutos Koulutuksen ja opetuksen moninaistuminen Työurien pirstoutuminen ja moninaistuminen Niukkenevat luonnonvarat Globalisoituva talous Elämänhallinta valintojen yhteiskunnassa Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen Taloudellisten mittareiden dominanssi päätöksenteossa Luottamus julkisiin palveluihin Yksilön osallistuminen yhteisöjen kautta Perhe-ja läheissuhteiden moninaistuminen Osallistumisen ja vapaaehtoisuuden moninaistuminen Lasten syntyvyyden väheneminen

32 KESKUSTELU JA ÄÄNESTYS Käy muutosilmiö-lista läpi ja keskustele parisi kanssa: 1) Mikä muutosilmiöistä on lasten hyvinvoinnin näkökulmasta erityisen merkittävä? 2) Mikä ilmiö listasta puuttuu, mikä pitäisi lisätä?

33 2: Wikicafé: Muutosilmiöiden mahdollisuudet, uhat ja muutostarpeet , Demos Helsinki Leena Alanko, Anton Palmu ja Mirja Hämäläinen

34 MILLAISIA: - MAHDOLLISUUKSIA LAPSILLE - UHKIA LAPSILLE - MUUTOSTARPEITA PALVELUTARJONTAAN/ RAKENTEISIIN MUUTOSILMIÖÖN LIITTYY?

35 Muutosilmiön tuomat MAHDOLLISUUDET Jatkossa meillä voisi olla Muutosilmiöt tuomat UHAT Ilmiöön liittyvät uhkatekijät ovat... Kirjaa itse muutosilmiöstä koituvia mahdollisuuksia: yksi idea per post-it! Käykää läpi ryhmässä mitä kirjoititte. MUUTOSTARPEET NYT: Lasten hyvinvoinnin tulevaisuutta kohti onnistuneesti, jos

36 TAUKO! , Demos Helsinki Leena Alanko, Anton Palmu ja Mirja Hämäläinen

37 KOLME KIERROSTA (20 MIN X MIN x 1) 1. YLEISKESKUSTELU: MITÄ HAASTE TARKOITTAA? 2. MILLAISIA MAHDOLLISUUKSIA/UHKIA/MUUTOSTARPEITA/RAT KAISUKEINOJA HAASTEESEEN LIITTYY? Huom. Sinä olet oman näkökulmasi asiantuntija! Huom. Rohkeita avauksia ja näkökulmia!

38 TYÖSKENTELYN PIKAPURKU: MISTÄ MEILLÄ PUHUTTIIN? , Demos Helsinki Leena Alanko, Anton Palmu ja Mirja Hämäläinen

39 3: Visiolauseiden kiteytys , Demos Helsinki Leena Alanko, Anton Palmu ja Mirja Hämäläinen

40 RYHMISSÄ 1. TIIVISTYS AIEMPIEN RYHMIEN TUOTOKSISTA 2. TYÖN POHJALTA KITEYTETÄÄN: Meidän visio/tulevaisuuskuva lasten hyvinvoinnin palveluista vuodelle 2036.

41 MUUTOSILMIÖ: VISIOLAUSEEMME:

42 VISIOIDEN PITCH , Demos Helsinki Leena Alanko, Anton Palmu ja Mirja Hämäläinen

43 KIITOS JA KOTIIN! Demos Helsinki Leena Alanko, Satu Korhonen, Anton