1 (22) Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Rauhalinnan keskiosan asemakaava (A6154) RAKENTAMISTAPAOHJE alueen esittely....2 asemakaava... 3 kerrostalotontit (AK)......5 rivitalotontit (AP)........9 omakotitalotontit (AO).....12 hulevesiohje (koskee kaikkia tontteja).. 15 hulevesikertoimen laskentataulukko.. 22
2 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: Alueen kuvaus Rauhalinnan kartanon historiaa tunnetaan keskiajalta saakka. 1950-luvulla kartano myytiin kotieläinten jalostus- ja keinosiemennystoiminnan yritykselle. Kaarinan kaupunki osti Rauhalinnan tilan vuonna 2011. Rauhalinnan peltoalueita kehitetään pääasiassa asuinalueina. Osayleiskaavan mitoitustarkastelun perusteella arvioitu väestömäärä koko alueella on tulevaisuudessa noin 1.000 1.500 asukasta. Alue tukeutuu Kaarinan keskustan palveluihin. Rauhalinnan kartanon talouskeskus sijaitsee välittömästi alueen eteläpuolella. Sitä kehitetään asuinalueena ja työpaikka-alueena. Kartanon säilytettäviin rakennuksiin tavoitellaan esimerkiksi matkailuun liittyvää yritystoimintaa. Rantaa kehitetään virkistysalueena. Kartanon puisto sekä Rauhalinnan saari ovat luonnonsuojelualueita. Rauhalinnan kartanon talouskeskuksen alueen säilytettävät rakennukset edustavat uusklassistista tyylisuuntaa sekä 50-luvun täydennysrakentamista. Rauhalinnan peltoalueen uudesta asuinalueesta on jo asemakaavoitettu ja osittain rakennettu kartanolle johtavaan puukujanteeseen tukeutuva aloitusalue. Aloitusalueen keskelle sijoittuvat säteittäin puiston ympärille kiertyvät rivitalokorttelit. Omakotitalot sijoittuvat maljamaisen laakson reuna-alueille. Rakennukset rytmittävät kaartuvia katunäkymiä. Rakennustapaohjeiden tavoitteena on ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Rakennusten suunnittelussa tavoitteena on muotokielen johdonmukaisuus. Rakennusmassat ovat muodoltaan selkeitä kappaleita. Rakennusten yksityiskohdissa sallitaan sekä perinteiseen rakennustapaan pohjautuvat (=hillityn klassistiset) ratkaisut että moderni rakentaminen (=pelkistetty 50-lukulaisuus). Rauhalinnan keskiosan asemakaavan alueella varioidaan aloitusalueen teemoja. Tavoitteena on luoda alueelle ilme, joka ammentaa modernistisen tyylin sijaan henkeä jugendista ja klassismista. Alueen rakennuksissa tulee olla maisemassa näkyvä katto, lämminsävyinen väritys ja rauhalliset julkisivut. Asemakaava mahdollistaa erilaisia asuntotyyppejä (kerrostalot, pienkerrostalot, rivitalot, erilaiset kytketyt pientalot ja näiden yhdistelmät sekä omakotitalot). Kerrostaloalueella rakennusmassat rajaavat Jalostusasemankadun katutilaa. Kadun varressa rakennukset tulee sijoittaa lähelle katualueen reunaa. Puron varressa rakennusmassat ovat pistemäisiä kaupunkivilloja. Rivitalotontit sijoittuvat alueen eteläosaan. Erillispientalotontit muodostavat oman erillisen rakennusryhmän kahden metsäisen kukkulan väliselle pienelle peltoalueelle. Omakotitalojen eteläpuolella sijaitsee kulttuuriperintökohteeksi määritetty Aallonmäki, joka on vanha torpanpaikka. Rauhalinnan alueella suositellaan aurinkoenergian hyödyntämistä ja avoimia järjestelmiä hulevesien käsittelyssä. Rauhalinnan aloitusalueen havainnekuva Rauhalinnan alue pohjoisesta kuvattuna Suomen ilmakuva
3 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: Rauhalinnan keskiosan kaavakartta (ei mittakaavassa)
RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: 4 (22)
5 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: RAKENTAMISTAPAOHJE KERROSTALOT (AK korttelialueet) kortteli 6159 Yleiset määräykset 1. Rakennusten tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ympärivuotiselle asunnolle asetetut vaatimukset. 2. Ennen suunnittelutyön käynnistämistä tulee hankkia tonttiin liittyvä karttaaineisto kaupungin karttamyynnistä (=rakennuslupakartta-aineisto). Tarvittaessa rakentamisen periaatteista on mahdollisuus keskustella rakennustarkastajan kanssa, jolloin hankkeen pääsuunnittelijan tulisi olla myös läsnä. 3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä. 4. AK- korttelialueille saa myöntää rakennusluvan kun alueelta on laadittu korttelisuunnitelma, jonka kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt. Korttelisuunnitelmassa tulee esittää alueen käytön lisäksi pysäköinti- ja pelastustiejärjestelyt sekä julkisivuluonnoksia, joista ilmenee värit ja käytettävät materiaalit
RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: 6 (22) Asemakaava 5. Rakennusoikeus on merkitty rakennusalakohtaisesti ja on 1700-2800 k-m2 / rakennusala. 6. Suurin sallittu kerrosluku on V. 7. Asunnoille on varattava varastotiloja vähintään 0,1 m2 / toteutettava asuinkm2. 8. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 75 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Lisäksi vieraspaikkoja on osoitettava vähintään 1 ap / 10 asuntoa. LPAalueille on ohjeellisesti merkitty kunkin tontin autopaikoitukselle varatut alueet. 9. Tontin rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa autosuojia enintään 18 k-m2 / asunto. Autosuojat saavat sijoittua LPA-korttelialueille. 10. Asuinrakennusten katoille ja talousrakennusten katoille sekä julkisivuihin saa sijoittaa aurinkopaneeleja sähköntuotantoon ja aurinkokeräimiä lämmöntuotantoon. Katolle sijoitettaessa aurinkopaneelit tulee asentaa kattolappeen suuntaisina. 11. Tontin 10 ajoneuvoliittymä tulee rakentaa Jalostusasemankadulle. Muiden tonttien ajoneuvoliittymät tulee osoittaa LPA-alueiden kautta. Jalostusasemankadulle rakennetaan AK-tonttien kohdalle hulevesien käsittelyyn liittyviä rakenteita, jonka vuoksi ajoneuvoille tarkoitettujen tonttiliittymien rakentaminen on pääosin kielletty. 12. Ladjakosken purouomaan rajautuvilla tonteilla on asemakaavaan merkitty alueet, joissa maaperän stabiliteetti aiheuttaa rajoituksia rakentamiselle r1 = vyöhyke, jota lähemmäksi ojaa ei saa sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia. Rajan ylittäminen edellyttää rakennusluvan yhteydessä stabiliteettitarkastelua. r2 = vyöhyke, jota lähemmäksi ojaa ei saa rakentaa ulkoilureittejä tai yhdyskuntatekniikan verkostoja. r3 = vyöhyke, jota lähemmäksi ojaa ei saa ulottaa kaivantoja. 13. Tontilla 10 tulee huomioida Voivalantien ja Uudenmaantien liikennemelu. Rakennusalan pohjoissivun puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Vaatimus voidaan korvata rakentamalla Voivalantien varteen vähintään 2 metrin korkuinen melueste. Tonttia koskevat määräykset 14. Rakennukset on sovitettava maastoon ilman huomattavia leikkauksia, täyttöjä tai pengerryksiä. Umpinaisten sokkelipintojen enimmäiskorkeus on 1000 mm. Tontinrajoilla maanpinnan tulee liittyä ympäristöön ilman penkereitä, jyrkkiä luiskia tai tukimuureja. 15. Tonttien osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla moni-
7 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: puolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pihapuiksi suositellaan pääasiassa matalakasvuisia hedelmäpuita, koristepuita ja jalopuita. 16. Mikäli tontille sijoitetaan autopaikkoja, tulee ne rajata leikki- ja oleskelualueista istutuksilla. 17. Leikki- ja oleskelualueiden suunnittelussa tulee huomioida saman korttelin muiden tonttien välinevalinnat ja pyrkiä monipuolisuutteen sekä yhteistyöhön yhtiöiden välillä. Tonttien välillä rajoja ei saa aidata. 18. Rakentamistapaohjeen lopussa olevassa kuvassa on esitetty ohjeelliset pelastusreitit ja nostopaikat. Pelastusteiden suunnittelussa on huomioitava myös naapuritonttien tarvitsemat järjestelyt. 19. Tonttien 1 ja 2 eteläosaan sijoittuu rasitealue vesihuoltoa varten. Rasitealueelle ei saa istuttaa puita tai sijoittaa rakennelmia kuten leikkimökkiä tai grillikatosta. 20. Pihasuunnittelussa on huomioitava hulevesien käsittely. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä hulevesien käsittelyratkaisut hulevesiohjeen laskentataulukon mukaisesti (nk. hulevesikerroin). Rakennuksia koskevat määräykset 21. Julkisivuarkkitehtuurin tulee olla rauhallista. Julkisivun pääväreinä käytetään lämminsävyisiä perinnevärejä. 22. Maantasokerrokset eivät saa olla umpinaisia. Kadulle ja pihalle avautuviin maantasokerroksen tiloihin tulee osoittaa riittävässä määrin ikkunoita. Maantasokerroksen julkisivusuunnittelussa tulee suosia jalankulkuympäristöä rikastuttavia materiaalivalintoja ja sommittelua. Ensimmäisen kerroksen asuntojen yhteyteen tulee rakentaa maantasopiha tai -terassi. 23. Kadulle avautuvat parvekkeet tulee rakentaa julkisivulinjan kanssa samaan tasoon (=sisäänvedettyinä). 24. Asuinrakennuksen katon on tarkoitus näkyä maisemassa. Asuinrakennusten kattopintoja jäsennetään erilaisilla kattoikkunoilla, kattolyhdyillä ja kattoterasseilla. Rakennusten katteen väri on tumma. Katemateriaali on vapaasti valittavissa. Kuitenkin käytettäessä profiilipeltikatetta tulee pellin olla profiilimuodoltaan pieni. Itsekantavia profiilipeltikattoja ei sallita. Osana energiaratkaisuja voi katolle sijoittaa aurinkopaneeleja ja -keräimiä. Hulevesiä voidaan hallita rakentamalla osa kattopinnoista viherkatoiksi. Viherkattoja suositellaan erityisesti talousrakennuksiin. 25. Porrashuoneiden ja asuntojen yhteistilojen sisäänkäynnit on varustettava katoksin. Liitteet: 1. Kuva massoitteluperiaatteista ja pelastustiejärjestelyistä 2. Liitteet: Ohje hulevesien käsittelystä sekä hulevesikertoimen laskentataulukko
8 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT:
9 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: RAKENTAMISTAPAOHJE RIVITALOT (AP - korttelialueet) korttelit 6154, 6155, 6156 Yleiset määräykset 1. Rakennusten tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ympärivuotiselle asunnolle asetetut vaatimukset. 2. Ennen suunnittelutyön käynnistämistä tulee hankkia tonttiin liittyvä karttaaineisto kaupungin karttamyynnistä (=rakennuslupakartta-aineisto). Tarvittaessa rakentamisen periaatteista on mahdollisuus keskustella rakennustarkastajan kanssa, jolloin hankkeen pääsuunnittelijan tulisi olla myös läsnä. 3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä. 4. AP-1 korttelialueille saa myöntää rakennusluvan kun alueelta on laadittu korttelisuunnitelma, jonka kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt. Korttelisuunnitelmassa tulee esittää alueen käytön lisäksi pysäköinti- ja pelastustiejärjestelyt sekä julkisivuluonnoksia, joista ilmenee värit ja käytettävät materiaalit
10 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: Asemakaava 5. Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.30 (=0.3 x tontin pinta-ala) 6. Suurin sallittu kerrosluku on - Korttelissa 6155 enintään III-kerrosta. - Kortteleissa 6154 ja 6156 enintään II-kerrosta. Kuitenkin siten, että asuinrakennusten yhteenlasketut rakennuksien alat saavat peittää tontin pinta-alasta enintään 20%. 7. Eri huoneistoihin kuuluvia asuntoja saa rakentaa päällekkäin. Tontin asuinhuoneistojen huoneistoalan keskiarvon tulee olla vähintään 45 m2. 8. Rakennettaessa 4 metriä lähemmäksi naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisella seinässä saa olla ikkunoita alle 160 cm:n korkeudella lattiatasosta. 9. AP-1 korttelialueella on varattava tontin rakennusoikeudesta asuntokohtaisten varastojen ja taloyhtiön yhteisten varasto-, teknisten-, VSS- ja jätehuoltotilojen rakentamiseen vähintään 12 k-m2 / asunto. Em. tiloista tulee käyttää asuntokohtaisten varastojen rakentamiseen vähintään 7 m2 /asunto. 10. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / asunto. Lisäksi asuntojen yhteenlasketusta huoneistoalasta vähennetään 25 h-m2 / asunto ja jäljelle jäävälle summalle rakennetaan 1 ap / alkava 50 h-m2. Rakennettavista autopaikoista tulee osoittaa vieraspysäköintiin 1 ap / alkava 5 asuntoa. 11. Tontin rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa autosuojia enintään 18 k-m2 / asunto. 12. Asuinrakennusten katoille ja talousrakennusten katoille sekä julkisivuihin saa sijoittaa aurinkopaneeleja sähköntuotantoon ja aurinkokeräimiä lämmöntuotantoon. Katolle sijoitettaessa aurinkopaneelit tulee asentaa kattolappeen suuntaisina. 13. Ajoneuvoliittymää ei saa rakentaa hakaviivalla osoitetuilla kadun osuuksille. Näille osuuksille sijoittuu hulevesirakenteita. 14. Ladjakosken purouomaan rajautuvilla tonteilla on asemakaavaan merkitty alueet, joissa maaperän stabiliteetti aiheuttaa rajoituksia rakentamiselle r1 = vyöhyke, jota lähemmäksi ojaa ei saa sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia. Rajan ylittäminen edellyttää rakennusluvan yhteydessä stabiliteettitarkastelua. r2 = vyöhyke, jota lähemmäksi ojaa ei saa rakentaa ulkoilureittejä tai yhdyskuntatekniikan verkostoja. r3 = vyöhyke, jota lähemmäksi ojaa ei saa ulottaa kaivantoja. Tonttia koskevat määräykset 15. Rakennukset on sovitettava maastoon ilman huomattavia leikkauksia, täyttöjä tai pengerryksiä. Umpinaisten sokkelipintojen enimmäiskorkeus on 1000 mm. Tontinrajoilla maanpinnan tulee liittyä ympäristöön ilman penkereitä, jyrkkiä luiskia tai tukimuureja.
11 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: 16. Ajo autosuojiin ei saa tapahtua kadun puoleiselta julkisivulta, mikäli autosuoja sijaitsee lähempänä kuin 6 m katualueen reunasta. 17. Tonttien osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pihapuiksi suositellaan pääasiassa matalakasvuisia hedelmäpuita, koristepuita ja jalopuita. Voimakkaasti varjostavia, suureksi kasvavia havupuita ei saa istuttaa 4m lähemmäksi asuintontin vastaista rajaa. 18. Pihasuunnittelussa on huomioitava hulevesien käsittely. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä hulevesien käsittelyratkaisut hulevesiohjeen laskentataulukon mukaisesti (nk. hulevesikerroin). Rakennuksia koskevat määräykset 19. Tontin asuinrakennuksen, talousrakennusten / autosuojien sekä piharakenteiden kuten aitojen tulee materiaaleiltaan väreiltään ja muotokieleltään muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. 20. Rakennusten julkisivun värityksessä käytetään lämminsävyisiä perinnevärejä. Julkisivuarkkitehtuurin tulee olla rauhallista. 21. Asuinrakennusten katon on tarkoitus näkyä maisemassa. Asuinrakennusten kattopintoja jäsennetään erilaisilla kattoikkunoilla, kattolyhdyillä ja kattoterasseilla. Rakennusten katteen väri on tumma. Katemateriaali on vapaasti valittavissa. Kuitenkin käytettäessä profiilipeltikatetta tulee pellin olla profiilimuodoltaan pieni. Itsekantavia profiilipeltikattoja ei sallita. Osana energiaratkaisuja voi katolle sijoittaa aurinkopaneeleja ja -keräimiä. Hulevesiä voidaan hallita rakentamalla osa kattopinnoista viherkatoiksi. Viherkattoja suositellaan erityisesti talousrakennuksiin. 22. Asuntojen sisäänkäynnit on varustettava katoksin. Liitteet: Ohje hulevesien käsittelystä sekä hulevesikertoimen laskentataulukko.
12 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: RAKENTAMISTAPAOHJE OMAKOTITALOT (AO-korttelialueet) korttelit 6157 ja 6158 Yleiset määräykset 1. Rakennusten tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ympärivuotiselle asunnolle asetetut vaatimukset. 2. Ennen suunnittelutyön käynnistämistä tulee hankkia tonttiin liittyvä karttaaineisto kaupungin karttamyynnistä (=rakennuslupakartta-aineisto). Tarvittaessa rakentamisen periaatteista on mahdollisuus keskustella rakennustarkastajan kanssa, jolloin hankkeen pääsuunnittelijan tulisi olla myös läsnä. 3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä. Asemakaava 4. Tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asuntojen tulee olla samassa rakennuksessa. 5. Rakennusoikeus: - Korttelissa 6157 rakennusoikeus on e=0.22 (=0.22 x tontin pinta-ala). - Korttelissa 6158 rakennusoikeus tehokkuusluku e=0.3 (=0,3 x tontin pintaala). 6. Tontin rakennusoikeudesta on varattava 40 km2 autosuojan ja varastojen rakentamista varten. Tätä rakennusoikeutta ei voi käyttää asuintiloihin. 7. Autopaikkoja on rakennettava kaksi asuntoa kohden.
RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: 13 (22) Tonttia koskevat määräykset 8. Kerrosluku: - Korttelissa 6157 suurin sallittu kerrosluku on I. - Korttelissa 6158 suurin sallittu kerrosluku on II. Vähintään 25 % asuinrakennukseen käytettävästä rakennusoikeudesta on käytettävä II kerroksen tasolla. Kortteliin saa siten rakentaa nk. puolitoistakerroksisen tai kaksikerroksisen talon. 9. Rakennettaessa 4 metriä lähemmäksi naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisella seinässä saa olla ikkunoita alle 160 cm:n korkeudella lattiatasosta. 10. Asuinrakennusten katoille ja talousrakennusten katoille sekä julkisivuihin saa sijoittaa aurinkopaneeleja sähköntuotantoon ja aurinkokeräimiä lämmöntuotantoon. Katolle sijoitettaessa aurinkopaneelit tulee asentaa kattolappeen suuntaisina. 11. Ajoneuvoliittymän rakentaminen Rauhalinnantielle tai Jalostusasemankadulle on kielletty. 12. Liikennemelun torjunta Rauhalinnantiehen rajoittuvilla tonteilla: - Tontin Rauhalinnantien puoleisten (itärajan puoleisten) rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 db (A). Vaatimus voidaan korvata rakentamalla Rauhalinnantien varteen vähintään 1,4 m korkuinen melueste. - Rauhalinnantiehen rajoittuvilla tonteilla oleskelupihat on sijoitettava siten, että rakennukset, rakennelmat tai aidat suojaavat niitä liikennemelulta. 13. Rakennukset on sovitettava maastoon ilman huomattavia leikkauksia, täyttöjä tai pengerryksiä. Umpinaisten sokkelipintojen enimmäiskorkeus on 1000 mm. Tontinrajoilla maanpinnan tulee liittyä ympäristöön ilman penkereitä, jyrkkiä luiskia tai tukimuureja. 14. Asuinrakennuksen lisäksi rakentaa erillisen autotallin, -katoksen tai varaston. Ajo autosuojaan ei saa tapahtua kadun puoleiselta julkisivulta, mikäli autosuoja sijaitsee lähempänä kuin 6 m katualueen reunasta. 15. Tonttien osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pihapuiksi suositellaan pääasiassa matalakasvuisia hedelmäpuita, koristepuita ja jalopuita. Voimakkaasti varjostavia, suureksi kasvavia havupuita ei saa istuttaa 4m lähemmäksi asuintontin vastaista rajaa. 16. Pihasuunnittelussa on huomioitava hulevesien käsittely. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä hulevesien käsittelyratkaisut hulevesiohjeen laskentataulukon mukaisesti (nk. hulevesikerroin).
14 (22) RAKENTAMISTAPAOHJEEN LISÄTIEDOT: Rakennuksia koskevat määräykset 17. Tontin asuinrakennuksen, talousrakennuksen / autosuojan sekä piharakenteiden kuten aitojen tulee materiaaleiltaan väreiltään ja muotokieleltään muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. 18. Rakennusten julkisivun päävärinä käytetään lämminsävyisiä perinnevärejä. Julksivuarkkitehtuurin tulee olla rauhallista. - julkisivumateriaali on korttelissa 6157 vapaasti valittavissa - julkisivumateriaalina on korttelissa 6158 laudoitus tai rappaus. 23. Rakennusten katteen väri on tumma. Katemateriaali on vapaasti valittavissa. Kuitenkin käytettäessä profiilipeltikatetta tulee pellin olla profiilimuodoltaan pieni. Itsekantavia profiilipeltikattoja ei sallita. Osana energiaratkaisuja voi katolle sijoittaa aurinkopaneeleja ja -keräimiä. Hulevesiä voidaan hallita rakentamalla osa kattopinnoista viherkatoiksi. Viherkattoja suositellaan erityisesti talousrakennuksiin. - Yksikerroksisissa asuinrakennuksissa suositellaan käytettäväksi loivaa pulpettikattoa tai harjakattoa. - nk. puolitoistakerroksisissa asuinrakennuksissa (1 u 2/3) rakennuksissa käytetään harjakattoa, jonka kaltevuus 1:2 tai 1:1,5. Julkisivun korkeus maasta vesikaton ja julkisivun leikkauspisteeseen on noin 4,2 4,5 m. - II- kerroksisissa asuinrakennuksissa käytetään harjakattoa, jonka kaltevuus on 1:2,5 tai 1:3. - Talousrakennuksen / autosuojan kattoa koskevat asuinrakennuksen katon ohjeet, mutta kaltevuus voi tarvittaessa olla loivempi. Talousrakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 6,5 m ja julkisivun korkeus saa olla enintään 3 m. Liitteet: Ohje hulevesien käsittelystä sekä hulevesikertoimen laskentataulukko.
HULEVESIOHJE koskee AK-, AP- ja AO-korttelialueita 15 (22) KAUPUNKIA RAKENNETTAESSA VESIOLOT MUUTTUVAT MERKITTÄVÄSTI HULEVESI Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on vähentää rakentamisesta aiheutuvia haitallisia vesitaloudellisia vaikutuksia. Näitä haitallisia vesitaloudellisia vaikutuksia ovat mm. purovesistöjen virtaamien äärevöityminen (tulviminen / kuivuminen), vesistökuormitus ja muut laatuhaitat sekä vaikutukset alueen pohjavesitasapainoon. Tämän ohjeen tarkoituksena on esittää Rauhalinnan tonttien rakentajille ja kiinteistönomistajille miksi ja miten hulevedet tulisi huomioida kiinteistön rakentamisessa ja ylläpidossa. Hulevesien määrästä aiheutuvien haittojen estämisen lisäksi hallintatoimilla voidaan parantaa myös hulevesien laatua, eli estää erilaisten epäpuhtauksien ja roskien kulkeutumista hulevesien mukana pois kiinteistöltä. MIKSI HULEVESIÄ PITÄÄ HALLITA EROOSIO Hulevedet kuljettavat ravinteita ja muita epäpuhtauksia kaduilta ja pihoilta Ladjakoskenpuroon sekä aiheuttavat eroosiota. Eroosio puolestaan lisää puroon kohdistuvaa kuormitusta. Yksittäistä pihaa ajatellen hulevesien huuhtova vaikutus voi tuntua pieneltä. Kuitenkin kun vesistöön kertyy maa-ainesta jokaiselta valuma-alueen tontilta vuosittain, on määrä jo haitallisen suuri. Ladjakoskenpuroon päätyessään maa-aines aiheuttaa veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Maaaines sisältää myös mm. ravinteita, jotka lisäävät vesikasvillisuuden määrää vesistössä.
16 (22) RAUHALINNAN ALUEEN HULEVESIÄ JOHDETAAN JA KÄSITELLÄÄN HALLITUSTI Hulevesien hallinta pyritään toteuttamaan Rauhalinnassa mahdollisimman luonnonmukaisilla ratkaisuilla ja varaamaan hulevesien hallintaan tarkoitettuja alueita. Tavoitteena on luoda Rauhalinnaan hulevesien hallinnan ketju alkaen kiinteistöiltä, kaduilta ja viheralueilta päätyen Ladjakoskenpuron kautta mereen. Rauhalinnan alueelle on toteutettu erilaisia hulevesien laatua parantavia hallintarakenteita sekä noudatetaan yleisiä hulevesien laadun hallintaan vaikuttavia ratkaisuja, kuten eroosiosuojauksia. Rauhalinnan kaduille on toteutettu katuvesiä käsitteleviä suodatuspainanteita. Kaduilla kulkee hulevesiviemärit, joihin kaikkien tonttien on mahdollista liittyä. Hulevesiviemärit puretaan puistoihin toteutettujen hulevesiä viivyttävien ja käsittelevien altaiden kautta Ladjakoskenpuroon. Hulevesien muodostumista pyritään myös ehkäisemään mm. käyttämällä alueen rakentamisessa läpäiseviä pintamateriaaleja. Muodostuvia hulevesiä myös hyödynnetään mm. katupuiden kasteluvetenä. Rankkasateiden on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän, joten Hulevesien hallinta Rauhalinnan alueella on myös ilmastonmuutokseen varautumista. LADJAKOSKENPURO ALUEEN VETOVOIMATEKIJÄ Ladjakoskenpuro saa alkunsa kahtena haarana Nummenniityn alueella ja se on vesilain mukainen puro. Ladjakoskenpuron valumaalue on n. 7,8 km² ja sillä on pituutta n. 2,6 km. Ladjakoskenpurossa on luontoarvoja, jotka ovat määritelty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi. Puro on arvokas erityisesti hyönteisille ja selkärangattomille. Purossa kutee kaloja ja sammakoita. Puron eteläosassa sijaitsee koskimaisia osuuksia ja puroympäristö yhdessä Rauhalinnan kartanon puiston luonnonsuojelualueen kanssa on suosittu retkeilykohde.
17 (22) MITÄ OMALLA TONTILLA VOI TEHDÄ SADEPUUTARHA Viherkatot Haitallisten aineiden ja koneiden yms. asianmukainen säilytys Luonnonmukainen kasvillisuus ja alkuperäinen pintamaa Vettä läpäisevät päällysteet Pintavesien viivyttäminen ojassa, esim. kivipato tai heinäpaali Luiskien ja rinteiden suojaus eroosiolta Vettä läpäisevät päällysteet Ravinteiden kierrätys kompostoimalla puutarhajätteet Sadeveden kerääminen ja hyödyntäminen kasteluvetenä Kattovesien johtaminen maan pinnalle (rakenteellisen kuivatuksen sijaan) Sadepuutarha tai viivytysallas, jonka koko esim. 0,5 m³ jokaista tontin läpäisemätöntä 100 pintaneliömetriä kohti
OHJAA HULEVESIÄ VIIVYTÄ HULEVESIÄ 18 (22) Pihalta kertyvät sadevedet voidaan johtaa hallitusti sadepuutarhoihin tai pienempiin viivytysaltaisiin. Pienillä altailla, pohjapadoilla, olkipaaleilla tai kulkureitin mutkittelulla voi veden virtausnopeutta hidastaa ja siten tasata pihasi kosteusolosuhteita. Huolehdi kuitenkin siitä, että talon yläpuolisilta rinteiltä kertyvät vedet ohjataan talon ohi ja että kallistukset ohjaavat valunnan poispäin rakennuksien viereltä. Hulevesiä voidaan viivyttää sadepuutarhoilla eli viivytyspainanteilla. Sadepuutarhat ovat kasvillisuuden peittämiä painanteita, joiden tehtävä on viivyttää ja puhdistaa hulevesiä kasvillisuuden avulla. Hulevesien viivyttäminen tasaa kosteusolosuhteita ja parantaa veden laatua. Kasvillisuuden tulee kestää kuivuutta ja kosteutta. Sadepuutarhojen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota purku- ja ylivuotoreittiin. Sadepuutarhat tulee sijoittaa vähintään 5 metrin päähän kuivatettavista rakenteista. Ennen altaan rakentamista mahdollisten salaojien tai sähkö, lämpö-, tele-, vesi- ja viemäriputkien sijainti tulee selvittää. ESTÄ EROOSIOTA Altaiden ja uomien luiskat kannattaa suojata kankailla tai matoilla (parhaita ovat luontoon hajoavat materiaalit, kuten kookoskuitu tai olki) sekä käyttämällä kasvillisuutta. Vältä pihallasi paljaita kenttiä ja luiskia. Paljas pintamaa voidaan tilapäisesti kattaa esim. oljilla, kutterilla, hakkeella tai karikkeella. SUOSI LÄPÄISEVIÄ PINTOJA Hulevesien muodostumista voidaan vähentää läpäisevillä päällysteillä. Oleellista on välttää laajoja kovia pintoja, kuten asfaltoituja pysäköintialueita. Vettä läpäiseviä pintamateriaaleja ovat mm. sora, reikäbetonilaatat tai riittävän leveästi saumatut betoni- tai luonnonkivet. Saumoihin voidaan lisätä multaa ja kylvää esimerkiksi nurmea. Vesi imeytyy saumojen kohdalta pohjamaahan ja pääsee samalla haihtumaan. Maaperän vedenläpäisevyydestä riippuen tulee läpäisevät päällysteet salaojittaa. Mikäli tilaa on vähän, eikä muuta vaihtoehtoa ole voidaan hulevesiä viivyttää myös maanalaisilla säiliöratkaisuilla. Maanalaiset hulevesisäiliöt voivat samanaikaisesti toimia myös suodattavina tai maaperäolosuhteiden salliessa imeyttävinä rakenteina. Maanalaisien hulevesirakenteiden huoltoon tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siten, että niiden mahdollinen puhdistaminen ei kuormita purkureittiä tai vastaanottavaa vesistöä.
SUOSI VIHERKATTOJA Viherkatolla tarkoitetaan kasvillisuudella peitettyä kattopintaa, joka pidättää ja suodattaa sadevettä. Viherkatoilla voidaan vähentää katolta valuvien vesien määrää. Viherkatot myös pidentävät katon käyttöikää ja toimivat katolla lisäeristeenä. KIINNITÄ ERITYISHUOMIO RAKENTAMISVAIHEESEEN Suurin kuormitus vesiin aiheutuu työmailta rakentamisen alkuvaiheessa. Rakentamisen aikana eroosio on voimakkainta ja vesistöön purkautuvien hulevesien laatu heikkoa, kun pintamaa ja kasvillisuus on usein poistettu eikä tilapäiseen eroosiosuojaukseen ole kiinnitetty huomiota. Kiinnitä siis huomio seuraaviin asioihin: - Toteuta hulevesijärjestelmä ennen kuormittavia työvaiheita - Säästä alkuperäistä kasvillisuutta ja pintamaata mahdollisuuksien mukaan ja suojaa se rakentamisen ajaksi - Suojaa paljaat pinnat ja jyrkät luiskat eroosiolta - Säilytä työkoneita ja haitallisia aineita asianmukaisesti VESI- JA KOSTEIKKOKASVEJA PIHALLE Sadepuutarhan tai muun pihan vesiaiheen kasveilla on kaksi tehtävää: ne pitävät veden puhtaana ja luovat pihamiljööhön eloa ja viihtyisyyttä. Puutarhaan ei tule siirtää kasveja luonnosta, sillä juurineen siirrettävien kasvien keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Lisäksi monet vesikasvit ovat harvinaistuneet luonnossa. Vesi- ja kosteikkokasveja voi hankkia monista puutarhamyymälöistä. HULEVESIKERTOIMET RAUHALINNASSA 19 (22) Tontin pintamateriaalit, pihaelementit, kasvillisuus ja hulevesien hallinta- ja johtamisjärjestelyt määrittävät tontille hulevesikertoimien pistearvon, joka kuvaa tontin hulevesien hallinnan tasoa numeroarvona. Tavoitearvon saavuttaminen edellyttää tontin suunnittelulta hulevesien hallinnan huomioimista eri keinoin. Keinovalikoima on pyritty pitämään laajana. Hulevesikertoimet on pihojen suunnittelua joustavasti ohjaava työkalu. Samaan tavoitearvoon voi päätyä erilaisilla ratkaisuilla. Hulevesikerroin -työkalu suosii hulevesiystävällisiksi yleisesti tunnettuja ratkaisuja. Hulevesikerrointyökalun yhtenä tavoitteena on myös luoda alueelle monimuotoisia ja ilmeiltään vehreitä pihoja. Taulukkoa kannattaa käyttää jo pihasuunnittelun luonnosteluvaiheessa siten, että suunnitteluratkaisun vaikutusta hulevesikerroinlukuun voidaan tarkastella prosessin aikana. Tällöin suunnitelmaa voidaan vielä tarvittaessa muuttaa ja työkalulla saavutetaan tavoiteltu suunnittelua ohjaava vaikutus. TAULUKON TOIMINTAPERIAATE JA HULEVESIKERROINLUVUN TAVOITEARVO Suunniteltavan tontin hulevesikerroinluku lasketaan pihasuunnitelman perusteella valmiille excellaskentapohjalle. Taulukkoon syötetään eri pihaelementtien pinta-ala- tai määrätiedot. Pihan eri elementeille on taulukossa valmiiksi määritelty kerroin, joka kuvaa ko. elementin vaikutusta hulevesikerroinluvun muodostumiseen. Mitä suurempi kerroin, sen suurempi myös vaikutus on. Taulukkoon valmiiksi syötetyt laskukaavat kertovat elementin pinta-alan kyseisellä kertoimella muodostaen kullekin elementille pistearvon. Pistearvojen yhteenlaskettu kokonaissumma suhteutettuna tontin pinta-alaan määrittelee tontin hulevesikerroinluvun. Osa elementeistä on pisteytetty valmiilla pistearvolla, joka on mahdollista saavuttaa kriteerien täyttyessä. Pistelasku on määritelty siten, että pelkillä pintamateriaaleihin liittyvillä elementeillä voi korkeintaan saavuttaa pistearvon 0,50 ja pelkillä hulevesien hallintaan vaikuttavilla tekijöillä voi saavuttaa korkeintaan pistearvon 0,30. Molempia tekijöitä siis edellytetään tavoiteltavan vähimmäispistemäärän saavuttamiseen. Rauhalinnassa hulevesikerroinluvun vähimmäispistemäärä on 0,60, joka tulee saavuttaa. Hulevesikerroin -laskelmat tulee esittää pihasuunnitelman liitteenä rakennuslupavaiheessa. Viimeisellä sivulla on esitetty kuva laskentapohjasta, jonka excel-versio toimitetaan rakennusluvan hakijalle erikseen pyydettäessä.
TAULUKON KÄYTTÖOHJE Taulukossa esitetyille tekijöille on määritelty kriteerit, jotka tulee täyttyä pisteiden saavuttamiseen. Seuraavassa on annettu kohta kohdalta taulukon täyttöohjeet, kuvattu taulukossa käytettyjä käsitteitä ja kerrottu eri tekijöiden taustoista sekä siitä mihin niillä pyritään hulevesien hallinnassa. Syötetään kiinteistön katuosoite ja kiinteistönumero, jotta laskelma kohdentuu oikeaan rakennuslupahakemukseen. syötetään tontin kokonaispinta-ala neliömetreinä (m²). 4. Syötetään rakennusten kattojen, katosten sekä läpäisemättömien päällysteiden kokonaispinta-ala neliömetreinä (m²). Läpäisemättömillä päällysteillä tarkoitetaan pintamateriaaleja, jotka eivät läpäise vettä. Läpäisemättömiä päällysteitä ovat mm. asfaltti-, betoni-, keraamiset pinnat ja muovipinnoitteet. Läpäisemättömät pinnat edistävät tehokkaasti hulevesien muodostumista, sillä lähes kaikki satava vesi muodostuu pintavalunnaksi. Myös viherkatot luetaan tähän luokkaan. Viherkattojen osuus merkitään myös luokkaan 9. Syötetään puoliläpäisevien pintojen kokonaispinta-ala neliömetreinä (m²). Puoliläpäisevillä päällysteillä tarkoitetaan mm. läpäisevää asfalttia ja betonia sekä laatoituksia ja kiveyksiä, joiden saumat ovat leveitä ja läpäiseviä. Puoliläpäisevillä pinnoilla osa sadevedestä imeytyy saumojen ja rakojen kautta pohjamaahan ja osa muodostuu pintavalunnaksi. Pohjamaan olosuhteista riippuen alusrakenne on salaojitettava. Hulevesien hallinnan kannalta puoliläpäisevä pinta on täysin läpäisemätöntä pintaa parempi vaihtoehto. Syötetään läpäisevien päällysteiden kokonaispinta-ala neliömetreinä (m²). Läpäisevillä päällysteillä tarkoitetaan pintamateriaaleja, jotka läpäisevät hyvin vettä. Näitä ovat mm. nurmikiveykset, sora- ja hiekkapinnat, nurmisaumatut kiveykset sekä esim. puupinnoitteet, joissa on leveät saumat. Hyvän läpäisevyytensä ansiosta näillä pinnoilla pintavalunnan muodostuminen on vähäistä ja valtaosa sadevedestä imeytyy pohjamaahan. Pohjamaan luonteesta riippuen alusrakenne on salaojitettava. Tähän luokkaan ei kuulu kasvipeitteiset pinnat vaan ainoastaan läpäiseviksi tarkoitetut kovat käyttöpinnat. Syötetään nurmialueiden kokonaispintaala neliömetreinä (m²). Syötetään istutusalueiden kokonaispintaala neliömetreinä (m²). Tähän luokkaan kuuluvat maanpeitekasillisuus, perennat ja muut istutukset. Lisäksi luokkaan kuuluvat ryhminä istutetut pensaat ja puuryhmät. Yksittäisestä pensaasta voidaan 20 (22) istutusalueeksi laskea kasvualustan pinta-ala. Yksittäisestä yli 3 m korkeasta puusta voidaan istutusalueeksi laskea kasvualustan pinta-ala, kuitenkin korkeintaan 25 m² per puu. Myös luokan 17 luonnontilaiset säästettävät alueet luetaan tähän luokkaan. Syötetään viherkaton pintaala neliömetreinä (m²). Viherkatolla tarkoitetaan erilaisia kattorakenteita ja katoksia peittävää kasvillisuutta. Tyypillisin viherkattoratkaisu on ohut maksaruohomatto, joka sietää hyvin kuivuutta ja selviää vähäisellä hoidolla ja kastelulla. Viherkatoiksi lasketaan myös erilaiset kattopuutarhat. Luokkaan ei kuulu kansirakenteelle sijoitettu piha vaan ainoastaan ratkaisut, joissa vesikatto on korvattu viherkatolla. Kansirakenteen pintamateriaalit lasketaan luokissa 4-8. Syötetään katon pinta-ala neliömetreinä (m²), jolta vesiä ohjataan. Tähän luokkaan kuuluvat ratkaisut, joissa kattovesiä ohjataan esim. syöksytorvilla, kouruilla ja painanteilla ja ohjataan läpäisevälle tai kasvipeitteiselle pinnalle viivytettäväksi, suodatettavaksi tai imeytettäväksi. Pisteisiin ei oikeuta ratkaisu, jossa kattovedet on ensin ohjattu katolta pihalle ja pihalta välittömästi pois tontilta. Tavoitteena on hyödyntää kattovesiä pihan kasvillisuuden kosteusolosuhteiden tasaamisessa. Tämä sarake laskee automaattisesti tontin läpäisemättömien pintojen (katto ja läpäisemättömät päällysteet) pinta-alan sekä hulevesiä viivyttävän rakenteen ohjeellisen tasaustilavuuden. Viherkatto luetaan pois läpäisemättömien pintojen osuudesta. Tasaustilavuus tarkoittaa sitä osaa rakenteesta, joka täyttyy sateen yhteydessä ja tyhjenee hiljalleen sateen jälkeen. Tavoitteena on tasata tontilta purettavaa hulevesivaluntaa ja vähentää hulevesiverkostoon kohdistuvaa ylikuormitusta. Hulevesiä viivyttämällä voidaan vähentää mm. hulevesistä aiheutuvaa paikallista tulvimista ja vesistöön huuhtoutuvien epäpuhtauksien määrää. Hulevesiä viivyttämällä voidaan tasata virtaamapiikkejä, jotka aiheuttavat mm. hulevesien virtausreiteillä eroosiota. Hulevesiä viivyttävä rakenne voi olla pihalla sijaitseva painanne, allas, säiliö tai muu vastaava rakenne, johon tontin hulevesiä kerätään, ja josta hulevedet puretaan hiljalleen eteenpäin. Rakenteella tulee saavuttaa sellainen tasaava vaikutus, että täysi tasaustilavuus tyhjenee 6-12 tunnin kuluessa tyhjäksi. Tasaustilavuus tarkoittaa sitä osaa rakenteesta, joka täyttyy sateen yhteydessä ja tyhjenee hiljalleen sateen jälkeen.
Pisteytys on jaettu kahteen luokkaan. Rakenteen tasaustilavuuden ohjearvon alittava tasaustilavuus oikeuttaa 0,05 pisteeseen ja ylittävä 0,1 pisteeseen. Luokan 12 pisteiden saavuttamisen edellytys on kuitenkin vähintään puolet ohjeellisesta tasaustilavuudesta. Molempien pisteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. On huomioitavaa, että viivytysrakenteesta riippuen pisteitä voi saada myös pintamateriaalista. Toisin sanoen mikäli viivytysrakenne on istutusaluetta, on pisteiden saavuttaminen mahdollista myös istutusalueen luokassa 8. Pisteiden saavuttamisen edellytyksenä on, että viivytysrakenteeseen johdetaan vähintään 40 % tontilla muodostuvista hulevesistä luokassa 12 ja 70 % tontilla muodostuvista hulevesistä luokassa 13. Hulevesiä viivyttävä rakenne tulee varustaa ylivuotoreitillä ja hulevesien viivyttäminen tontilla ei saa aiheuttaa kosteusriskiä kuivatettaville rakenteille tai haittaa naapurikiinteistölle. Tavoitteena on hulevesiä puhdistava suodatuskäsittely, joka samalla jakaa tontilta purettavaa hulevesivaluntaa pidemmälle aikavälille. Edellisen kohdan viivytysrakenne voidaan toteuttaa siten, että rakenteen pohja läpäisee vettä. Maaperäolosuhteista riippuen vesi voi imeytyä maaperään. Imeyttäminen edellyttää kuitenkin tarkkoja tutkimuksia maaperän luonteesta sekä varmuutta siitä, että imeytyvä vesi ei aiheuta kosteusvaurioita läheisille rakennuksille tai muille kuivana pidettäville rakenteille. Vesiä ei saa myöskään kulkeutua salaojiin, joilla esim. hallitaan rakennusten kuivana pysymistä. Rauhalinnan alueelle on tyypillistä maaperäolosuhteet, joiden vedenläpäisevyys on heikko. Suositeltava ratkaisu on varustaa rakenne tällöin salaojakerroksella ja salaojilla, jotka kuivattavat rakenteen hiljalleen sateen jälkeen tontilla sijaitsevaan kokoojakaivoon. Rakenteen tasaustilavuuteen lasketaan tällöin mukaan rakennekerrosten huokostilavuus. 21 (22) Tavoitteena on hyödyntää hulevesiä tontin kosteusolosuhteiden tasaamisessa ja istutusten kasteluvetenä. Pisteiden edellytyksenä on että vesiä kerätään esim. painanteilla, kouruilla ja pinnan tasauksilla vähintään 50 % tontin läpäisemättömästä ja/tai puoliläpäisevästä pinta-alasta. Tähän luokkaan ei kuulu katot ja katokset, vaan kattovesien hallinta on pisteytetty kohdassa 10. Tavoitteena on hyödyntää rakennusten kattovesiä tontin istutusten kastelussa ja samalla varastoida katoille satavaa vettä niin, että se vähentää kunnalliseen hulevesiverkostoon aiheutuvaa ylikuormitusta. Hulevesien hyödyntäminen kasteluvetenä vähentää vesijohtoveden käyttötarvetta. Pisteiden saamisen edellytyksenä on, että vähintään puolet rakennusten kattopinnoista johdetaan vettä varastoivaan säiliöön, josta sitä voidaan hyödyntää tontin istutusten kasteluvetenä. Luonnontilaisella alueella tarkoitetaan aluetta, jolla alkuperäinen maanpintaa ja kasvillisuus säilyy rakentamisen jälkeen. Entisillä peltoalueilla pisteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on säilyttää tonteilla alkuperäistä pintamaata ja kasvillisuutta, erityisesti puita. Maan luontainen pintamaa pidättää sadevesiä ja ehkäisee sadevesien muodostumista hulevesiksi, säilytettävä kasvillisuus puolestaan lisää haihduntaa tontilla. Pisteiden saavuttamisen edellytyksenä on, että luonnontilaista pintamaata ja kasvillisuutta säilytetään vähintään 10 % tontin pinta-alasta. laskenta tapahtuu automaattisesti. Tavoitteena vähintään 0,60. HANKI ASIANTUNTEVAA SUUNNITTELUAPUA Viher- ja ympäristörakentajat ry. http://www.vyra.fi/ LISÄTIETOA HULEVESISTÄ Rakennustiedon verkkojulkaisu; esimerkkipiirroksia sisältävä ohjeistus https://www.rakennustieto.fi/material/attachments/5fipedhrh/eapgefofj/h ulevesirakenteet_-taitto_.pdf Kuntaliiton hulevesiopas https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/yhdyskunnat-jaymparisto/tekniikka/hulevesien-hallinta/hulevesiopas Ympäristöhallinnon verkkosivut http://www.ymparisto.fi/hulevedet Luonnonvarakeskuksen verkkosivut https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/puutarha/viherrakentaminen/
Taulukon täyttöohje: 0,00 0,00 Solut, joihin tiedot syötetään ovat vaaleansinisellä taustalla Tummansiniset solut täyttyvät automaattisesti Kohtiin 3-10 syötetään ko. pinta-ala neliömetreinä (m²). Kohtiin 12-17 syötetään 0, mikäli luokan kriteerit eivät täyty ja 1, mikäli luokan kriteerit täyttyvät. Taulukko on pyritty laatimaan siten, että luokkien 4-8 yhteenlaskettu summa täsmää tontin pinta-alan kanssa. 22 (22) Huom! Lomakkeen laskentakaavat toimivat excel-taulukossa, joka on ladattavissa internetistä www.kaarina.fi/tontit