Elävä ja sujuva PYSÄKÖINTI HALLINTA JA NORMIT JYVÄSKYLÄSSÄ Ehdotus henkilöautojen pysäköinnin hallitsemiseksi sekä asemakaavojen pysäköintinormien tarkistamiseksi 15.8.2018
S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4. nykytilanne Jyväskylässä 4.1 Asuntokuntien auton omistus alueittain 4.2 Autotiheys asukasmäärään nähden postinumeroalueittain 4.3 Nykyiset pysäköintinormit 4.4 Asukaspysäköintipaikkojen käyttöaste 4.5 Keskustan pysäköintilaitosten käyttöaste 5. kustannukset 5.1 maksullisuus 5.1 Pysäköintipaikan hinta 6. Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä 6.1 Yhteiskunnallisia muutosvoimia 6.2 Muutosvoimien vaikutus asumisen pysäköintitarpeeseen 6.3 Muutosvoimien vaikutus liiketilojen pysäköintitarpeeseen 6.4 Väestömäärän kasvun vaikutus asukaspysäköintitarpeeseen 6.5 Keskustan liikerakentamisen vaikutus pysäköintitarpeeseen 6.6 Pysäköintitarpeeseen vaikuttaminen 7. hallinta Jyväskylässä 7.1 hallintamalli 7.2 Pysäköintinormien uudistaminen 7.3 Ehdotus uusiksi pysäköintinormeiksi 8. Vaikutusten arviointi 3 5 7 9 10 11 12 13 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 26 27 28 30 31 37 LIITTEET Liite 1. Pysäköintinormien vyöhykejako - koko kaupunki Liite 2. Pysäköintinormien vyöhykejako - ydinkeskusta ja jalankulkuvyöhyke 2 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
1 Johdanto 2 Tavoitteet 3 Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4 nykytilanne Jyväskylässä 5 kustannukset 6 Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä 7 hallinta Jyväskylässä 8 Vaikutusten arviointi 9
1 JOHDANTO Jyväskylän kaupunkirakenteen toimialalla käynnistettiin keväällä 2017 suunnittelu henkilöautojen pysäköinnin hallitsemiseksi sekä asemakaavojen pysäköintinormien tarkastamiseksi. Kokonaisvaltaista pysäköinnin hallintamallia Jyväskylässä ei ole aiemmin laadittu. Ohjeet autopaikkojen tilavarauksista ja rakentamisesta asuinalueilla ovat vuodelta 1989. Keskustan pysäköintisuunnitelmassa vuodelta 1991 annettiin suositukset pysäköintipaikkojen rakentamisen rajoittamiseksi 1., 2. ja 3. kaupunginosien liike- ja toimistovaltaisilla tonteilla. Näitä ohjeita muutettiin hieman edelleen vuonna 2013. hallintasuunnitelman työryhmään ovat osallistuneet: Leila Strömberg asemakaavoitus Nana Pentti asemakaavoitus Paula Julin asemakaavoitus Mauri Hähkiöniemi asemakaavoitus Pirkko Flinkman elinkeinoyksikkö Janne Hölttä ylläpito Timo Vuoriainen yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto hallintamalli on laadittu työryhmän valmistelemana. Työn taustaksi on tehty selvityksiä pysäköinnin nykytilasta ja pysäköintiin tulevaisuudessa vaikuttavista tekijöistä sekä arvioitu pysäköintitarvetta kasvavan kaupungin asukkaiden ja liikeelämän tarpeisiin. hallintamallia on esitelty valmistelun yhteydessä kaupungin hallitukselle ja kaupunkisuunnittelun johtoryhmälle sekä kaupunkirakennelautakunnalle. hallintamalli ja ehdotus asemakaavojen pysäköintinormien tarkastamiseksi asetetaan julkisesti nähtäville 4. 18.5.2018 ja kuullaan eri sidosryhmiä. Kaupunkirakennelautakunnan on tarkoitus päättää pysäköinnin hallintamallin ja asemakaavojen pysäköintinormien hyväksymisestä kokouksessaan 12.6.2018. Jyväskylässä 2.5.2018 Lisäksi suunnittelutyöhön on osallistunut pysäköinnin asiantuntijana Jyväsparkin toimitusjohtaja Hannu Leskinen. 4 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
1 2 3 Johdanto Tavoitteet Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4 5 6 nykytilanne Jyväskylässä kustannukset Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä 7 8 9 hallinta Jyväskylässä Vaikutusten arviointi
2 TAVOITTEET hallinta on osa ennakoivaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua sekä tavoitteellista kaupunkikehitystä elinvoimasta ja kilpailukyvystä huolehtien. Pysäköintiratkaisuilla edistetään kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja pysäköintinormien uudistamisella mahdollistetaan täydennysrakentaminen erityisesti keskusta-alueella. Pysäköintipaikkojen käyttöastetta tehostamalla ja pysäköintiä keskittämällä halutaan välttää liiallisten autopaikkojen rakentaminen. keinoin edistetään myös elinkeinoelämän tarpeita ja keskustan elinvoimaisuutta. Tavoitteena on myös tarkistaa pysäköinnin palveluita ja hinnoittelua tukemaan keskustan kehittämistavoitteita. Uudet normit pohjautuvat Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan vuodelta 2016, jolla ohjataan yhdyskuntarakennetta tiivistävää kestävän kehityksen mukaista täydennysrakentamista. Asemakaavojen pysäköintinormit laaditaan koko kaupungin alueelle ja ne mitoitetaan erilaiset asumisen vyöhykkeet huomioon ottaen. Asemakaavojen pysäköintinormien laadinta perustuu globaalien ympäristötavoitteiden lisäksi myös kaupungin strategiaan resurssien viisaasta käyttämisestä ja keskustan strategiseen suunnitelmaan, jossa määriteltiin täydentämisrakentamisen ja kaupunkirakenteen kehittämisen suuntaviivat. Täydennysrakentamisella tavoitellaan keskustan vetovoiman vahvistamista ja laajemmin asuinalueiden kehittämistä viihtyisiksi. Nykyinen tonteille rakennettaviin autopaikkoihin nojautuva pysäköintijärjestelmä ei tue täydennysrakentamisen hankkeiden käynnistymistä. Tästä syystä pysäköintinormeilla halutaan keventää pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitetta. hallintamallissa on huomioitu myös juuri valmistuneen Keskustavisio 2030 tavoitteet keskustan asukasmäärän kaksinkertaistamisesta ja keskustan saavutettavuuden ja viihtyisyyden parantamisesta. perusteiden tarkistaminen on ajankohtainen osa keskustan ja asuinalueiden kehittämishankkeita. Pysäköintiä on hyvä tarkastella myös laajemmin ottamalla huomioon tulevaisuuden tarpeet, liikkumispalveluiden kehittyminen ja esimerkiksi autojen yhteiskäytön yleistyminen. Pysäköintipolitiikka ja pysäköinnin suunnittelu on kestävän liikennejärjestelmän kulmakivi. Esimerkiksi joukkoliikenne ei voi toimia, jos pysäköinti ei tue kestäviä liikkumisvalintoja. (David Banister) 6 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
1 Johdanto 2 Tavoitteet 3 Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4 nykytilanne Jyväskylässä 5 kustannukset 6 Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä 7 hallinta Jyväskylässä 8 Vaikutusten arviointi 9
3 PYSÄKÖINTI OSANA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ Liikennejärjestelmän suunnittelun kannalta pysäköinnin rooli on keskeinen. Pysäköinti on tärkeä kaupunkikeskustan vetovoimaan, keskustan liikenteen sujuvuuteen ja keskustaan tehtävien matkojen kulkutapavalintoihin vaikuttava tekijä. Pysäköintipaikkojen tarjonnalla, sijoittelulla ja hinnoittelulla voidaan vaikuttaa keskustaan tulevien matkojen määrän ja kulkutavan lisäksi muun muassa kaupunkikuvaan, asumisympäristön viihtyisyyteen, elinkeinoelämän ja huoltoliikenteen toimintaedellytyksiin, liikenteen sujuvuuteen ja ilman laatuun. Toimivan pysäköinnin tavoitteina ovat esimerkiksi kaupunkitilan tehokkaampi käyttö, pysäköintipaikkaa hakevan liikenteen määrän vähentäminen, alueiden saavutettavuuden parantaminen, pakokaasupäästöjen, melun ja energiankulutuksen vähentäminen sekä keskustan palvelujen houkuttelevuuden lisääminen. Pysäköintijärjestelyillä on alueellisia ja paikallisia vaikutuksia. Kaupunkikeskustan pysäköintijärjestelyt vaikuttavat merkittävästi keskustan sisääntuloteiden liikennemääriin ja heijastuvat myös valtakunnallisen pitkämatkaisen ja muun seudullisen liikenteen sujuvuuteen. Kestävän liikennejärjestelmän perusta on asuinalueiden pysäköintijärjestelmän muuttaminen. (Hermann Knoflacher) 8 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
1 2 3 Johdanto Tavoitteet Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4 5 6 nykytilanne Jyväskylässä kustannukset Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä 7 8 9 hallinta Jyväskylässä Vaikutusten arviointi
4 PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE JYVÄSKYLÄSSÄ 4.1 Asuntokuntien auton omistus alueittain Auton omistus vaihtelee alueittain merkittävästi ja tämä näkyy myös asuntokuntien auton omistuksessa. Keskustassa autottomia asuntokuntia on huomattavan paljon enemmän muihin asumisen vyöhykkeisiin verrattuna. Kahden auton asuntokuntien määrä puolestaan kasvaa mitä kauempana keskustasta ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumasta asutaan. Kuva 1. Asuntokuntien auton omistus Jyväskylän eri vyöhykkeillä. 10 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
4.2 Autotiheys asukasmäärään nähden postinumeroalueittain Tilastojen mukaan Keski-Suomessa on autoja keskimäärin 563 kappaletta 1000 asukasta kohden. Jyväskylän kaupungin alueella autotiheys on 496. Alhaisin autotiheys 300 autoa tuhatta asukasta kohti on Jyväskylän keskustassa. Autotiheys kasvaa, mitä kauempana keskustasta asutaan. Halssilan alueen autotiheys on suurempi kuin vastaavalla etäisyydellä keskustasta sijaitsevien alueiden. Syynä lienee asutuksen pientalovaltaisuus. Kuva 2. Autojen määrä tuhatta asukasta kohden Jyväskylän suuralueilla. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 11
4.3 Nykyiset pysäköintinormit Jyväskylän asemakaavojen autopaikkojen asuinrakentamista ohjanneet pysäköintinormit ovat lähes kolmekymmentä vuotta vanhat. Keskustan pysäköintinormit ovat vuodelta 1991. Keskustan pysäköintinormeja tarkistettiin vuonna 2013, jolloin autopaikkavaatimuksia väljennettiin asuntorakentamisen, opiskelija-asumisen sekä liike- ja toimistotilojen kolmannen ja sitä ylempien kerroksien osalta. Normeissa on tapauskohtaista harkintaa. Lautakunta on hyväksynyt normit vain keskustan asuinkerrostaloille ja liike- ja toimistotiloille sekä muiden vyöhykkeiden kerros- ja rivitaloille. NYKYISET VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVOJEN PYSÄKÖINTINORMIT * Vaaditusta paikoista tulee vähintään 50 % osoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin. Mainittujen paikkojen määrästä saa vähentää 30 %. 3. kerroksessa tai sitä ylempänä sijaitsevien liike- ja toimistotilojen osalta tulee rakentaa 1 autopaikka 100 kem2 kohti. Vaadituista paikoista tulee vähintään 50 % osoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. ** 1 ap/30 kem² 1 ap/70 kem², kasvaen liikerakentamisen kerrosalan mukaan. > suuremmissa kaupanyksiköissä pysäköintinormi on pääsääntöisesti 1 ap/30 kem² 1ap/50 kem² esim. Seppälän uusin vähittäiskaupan suuryksikkö 1 ap/50 kem² (yht. 66 000 kem² rakentamista), vanhemmista kohteista Keljonkeskuksessa on 1 ap/20 kem² (vähittäiskaupan suuryksikkö) muun liiketilan osalta 1 ap/50 kem². Pienemmissä liikerakentamisen kohteissa pysäköintinormi on pääsääntöisesti 1 ap/60 kem². Taulukko 1. Nykyiset voimassa olevat pysäköintinormit. 12 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
4.4 Asukaspysäköintipaikkojen käyttöaste Jyväskylän keskustassa (1., 2. ja 3. kaupunginosat) on nykyään yhteensä noin 8 000 autojen pysäköintipaikkaa. Näistä noin 5 000 paikkaa on yksityisten kiinteistöjen alueella, pysäköintilaitoksissa ja -alueilla on noin 2 500 paikkaa ja kadunvarsilla paikkoja on noin 500. Yksityisistä kiinteistöpysäköintipaikoista noin puolet on kiinteistöjen asukkaiden käytössä ja puolet liikkeenharjoittajilla. Keskustassa asuu noin 7 000 ihmistä ja työpaikkoja on noin 9 500. Jyväskylässä pysäköintipaikkojen käyttöasteista laskettiin vuorokauden eri aikoina toukokuussa 2017. Laskentaa suoritettiin strategisen keskustan alueella kortteleissa 15 ja 46, Palokan aluekeskuksessa Saharisentiellä korttelissa 77 sekä Seppälässä hyvän joukkoliikenteen vyöhykkeellä Kelokadun korttelissa 65 ja joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolisella alueella Ainolanrinteellä Tanhukaaren korttelissa 84. Laskennat tehtiin neljänä eri aikana ennen kello 7.30, 9.00, 13.00 ja klo 18.00 jälkeen. Pysäköintipaikkojen käyttöasteet maankäytön eri vyöhykkeillä vaihtelevat, mutta huomion arvoista on vapaiden paikkojen suuri osuus: pysäköintipaikkojen käyttöasteet olivat päivällä 28 53 % ja illalla 38 56 %. Laskentaa ei suoritettu yöllä, jolloin käyttöaste on jonkin verran suurempi (kuva 3). Jyväskylässä on vastaavia laskentoja autopaikkojen käyttöasteista tehty vuonna 1989, jolloin laskettiin yöajan asukaspysäköintipaikkojen käyttöä. Tarkastelussa oli mukana yhteensä 12 kerrostalo- ja rivitalokohdetta keskustan ympärillä. Tarkastelun mukaan vain Etelä-Kekkolan kerros- ja rivitaloalueella sekä Lohikosken rivitaloalueella autopaikkoja oli tarpeeseen nähden hieman liian vähän. Muissa kohteissa autopaikkojen käyttöaste vaihteli välillä 57 84%. Oulussa on tehty laaja pysäköintialueiden käyttöasteselvitys päivä- ja yöaikaan alkuvuodesta 2017 osana pysäköintinormien tarkastamista. Erityyppistä pysäköintiä edustavia laskentakohteita oli 123 kappaletta eri puolilla kaupunkia. Asukaspysäköinnin yöajan käyttöasteet keskustassa vaihtelivat alueittain välillä 59 86 % ja päivällä 30 59 %. Kauppaliikepysäköinnin käyttöasteet vaihtelivat päivällä 23 57 % ja yöllä 10 41 %. Työpaikkapysäköinnin käyttöasteet vaihtelivat vastaavasti päivällä 17 99 % ja yöllä 3 8 %. Pysäköintipaikkojen rakentaminen kuuluu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tontin omistajalle ja yleisten alueiden osalta kaupungille. Pysäköintipaikat on osoitettava asemakaavassa ja ne on järjestettävä kohteen rakentamisen yhteydessä. Paikat on yleensä sijoitettava toiminnan yhteyteen, mutta asemakaavalla paikat voidaan osoittaa ja luovuttaa myös kohtuulliselta etäisyydeltä, jolloin niistä peritään kunnan hyväksymien periaatteiden mukainen korvaus. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 13
Kuva 3. Käyttöaste kuvaa kiinteistössä käytössä olleiden autopaikkojen osuutta (%) kaikista autopaikoista. Tulosten valossa voidaan yleistäen todeta, että autopaikkoja on rakennettu runsaammin kuin on tarvetta. Selkeimmin tämä on huomattavissa keskustan alueella. Autopaikkojen käyttöasteita ei laskettu eri vuodenaikoina eikä yöaikaan, jolloin asuntopainotteisessa ympäristössä pysäköintipaikkojen voidaan olettaa olevan tehokkaammassa käytössä. Tarvittavien pysäköintipaikkojen määrässä on myös alueellisia eroja. 14 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä Nimeämättömillä pysäköintipaikoilla ja vuorottaiskäytöllä (asukkaat yöllä, työpaikat päivällä) autopaikkojen käyttöä voidaan tehostaa ja niitä voidaan jopa vähentää esimerkiksi piha-alueiden viihtyisyyden parantamiseksi.
4.5 Keskustan pysäköintilaitosten käyttöaste Keskustan pysäköintilaitoksissa on yhteensä 2503 autopaikkaa ja päivittäisiä kävijöitä 2881. Yhtä autopaikkaa kohti käyttäjiä on 1,15 autoa päivittäin. Pysäköintilaitosten paikat ovat eniten käytössä kello 8 16 välisenä aikana. Iltaisin ja öisin paikkoja on runsaasti vapaana. Tehokkaalla nimeämättömien autopaikkojen vuorottaiskäytöllä olisi nykytilanteessa mahdollista tulla toimeen noin 20 % pienemmällä pysäköintipaikkamäärällä. Tämä tarkoittaisi noin 1 500 pysäköintipaikkaa. Keskustan täydennysrakentamisen edellytykset ovat erittäin hyvät vapaan pysäköintikapasiteetin ansiosta. Kuva 4. Keskustan yleiset pysäköintilaitokset ja niiden paikkamäärät. Kuva 5. Pysäköintikäyntien lukumäärä keskustan pysäköintilaitoksissa. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 15
1 2 3 Johdanto Tavoitteet Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4 5 6 nykytilanne Jyväskylässä kustannukset Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä 7 8 9 hallinta Jyväskylässä Vaikutusten arviointi
PYSÄKÖINNIN KUSTANNUKSET 5 5.1 maksullisuus Jyväskylän pysäköinnin hinnoittelua pidetään yleisesti kalliina verrattuna muiden kaupunkien hinnoitteluun, mutta tarkemmin katsottuna asia on päinvastoin. Kadunvarsipysäköinnin hintavertailu 2017 Taulukko 2. Kadunvarsipysäköinnin hintavertailu Pysäköintilaitosten hintavertailu 2017 (keskimääräiset hinnat) Taulukko3. Pysäköintilaitosten hintavertailu Pysäköintilaitosten hintavertailussa Jyväskylän hinnat erityisesti ensimmäisten tuntien osalta ovat kaikkein halvimmat ja jopa kadunvarsipysäköintiä halvemmat. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 17
5.2 Pysäköintipaikan hinta Yhden autopaikan rakentamiskustannus vaihtelee huomattavasti maantasopaikkojen joistain tuhansista euroista pysäköintilaitosten kymmeniin tuhansiin euroihin (kuva 6). Pysäköintipaikkojen oikean määrän arvioiminen on yhdyskuntataloudellisesti tärkeää ja se vaikuttaa herkästi myös yksittäisten hankkeiden kannattavuuteen ja toteuttamiseen. yksi keskeinen ongelma on se, että pysäköinnin todelliset kustannukset eivät yleensä näy käyttäjille, eikä niitä osata ottaa huomioon riittävästi kaupunki- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Viime kädessä asunnon ostaja, vuokralainen, yritys tai asiakas maksaa pysäköintipaikkojen rakentamisen ja ylläpidon. Autopaikkojen kalleus vaikuttaa siten suoraan asumisen hintaan. Kaupungin yleisillä alueilla pysäköintipaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon osallistuvat kaikki veronmaksajat. Pysäköinti voi olla maksutonta, mutta se ei ole koskaan ilmaista! Jyväskylässä keskustan pysäköintilaitoksissa kuukausikortin hinta on 80 110 euroa, jolla voidaan kattaa juuri ja juuri yhden autopaikan kunnossapidon kustannukset. Kuva 6. Pysäköintipaikan rakentamis- ja kunnossapitokustannuksia. 18 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
1 2 3 Johdanto Tavoitteet Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4 5 6 nykytilanne Jyväskylässä kustannukset Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä 7 8 9 hallinta Jyväskylässä Vaikutusten arviointi
6 PYSÄKÖINTIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 6.1 Yhteiskunnallisia muutosvoimia Pysäköintiin vaikuttavilla muutosvoimilla on juuret kansanterveydessä, sosiaalipolitiikassa sekä asunto- ja elinkeinopolitiikassa. Ilmastotavoitteet ovat merkittävässä roolissa, kun autoiluun ja sitä kautta myös pysäköintipaikkatarpeeseen halutaan vaikuttaa. Kansallisen energia- ja ilmasto-strategian mukaan päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2030 vuoden 2005 tasosta. Tuoreen Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää -selvityksen mukaan ei vuoteen 2020 mennessä tapahdu sellaisia muutoksia, jotka perustelisivat uusia pysäköinnin linjauksia tai pysäköintiratkaisuja. Toisaalta taas vuoteen 2030 mennessä tapahtuu sekä yhteiskunnassa että liikennejärjestelmässä vaikeasti ennakoitavissa olevia muutoksia, vaikka aikaväli onkin lyhyt (HSL:n ja MAL-verkosto 2017). Kuva 7. Pysäköintiin vaikuttavia muutosvoimia (Lähde: HSL ja MAL-verkosto 2017). Esko Ahon, Lauri Lylyn ja Inka Meron mukaan omasta autosta voi tulla rasite. Selvityksen mukaan 2030 joka kymmenes ja 2050 joka toinen uusista myydyistä autoista tuleekin jaettuun käyttöön. (Liikenteen ja viestinnän visio 2030 ja 2050) 20 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
6.2 Muutosvoimien vaikutus asumisen pysäköintitarpeeseen Liikkujat poikkeavat toisistaan yhä selvemmin aktiivisuuden ja kulkutapojen suhteen. Erilaisia kulkutapoja käytetään nykyistä monipuolisemmin tarpeen mukaan. Ajokortin hankkiminen ja auton omistaminen vähenee, vaikka muutoksen nopeutta on vaikea arvioida. Muutos vähentää pysäköintipaikkojen määrällistä tarvetta ja mahdollistaa niiden sijoittamisen uudella tavalla. Kehitystä tukevia tekijöitä ovat mm.: hyvin toimiva joukkoliikennejärjestelmä laadukkaat pyöräilyn olosuhteet (pyörätiet ja pysäköinti) kattava valikoima erilaisia auton jakamis- tai yhteiskäyttöpalveluja liikkumispalveluiden kehittyminen matkaketjujen yhdistelemiseksi. Maas tarkoittaa liikkumista palveluna, jossa mobiilisovelluksen avulla voidaan tilata ja yhdellä maksulla maksaa haluttu matka valittavissa olevista reitti- ja kulkuvälinevaihtoehdoista tai niiden yhdistelmistä. Yhteiskäyttöauto on palvelu, jossa vastikkeellisesti tarjotaan asukkaiden käyttöön vuokra- tai leasingautoja siten, että niitä säilytetään kiinteistölle varatuilla autopaikoilla tai kortteleissa keskeisellä paikalla esimerkiksi keskitetyssä pysäköintilaitoksessa tai pysäköintialueella. Oman auton pysäköintipaikan vuokraaminen silloin, kun ei itse tarvitse sitä, on myös lisääntymässä. Suomessa on kehitetty tähän ainakin yksi mobiilisovellus (www.rentapark.fi). Kuvan 8 ylemmässä polussa on arvioitu kuinka paljon autopaikkatarve voisi enimmillään vähetä nykytilanteesta, jos kaikki esitetyt seikat tapahtuisivat. Alemmassa polussa on esitetty muutos, jos mikään esitetyistä tapahtumista ei toteudu. Asuntojen autojen pysäköintipaikkatarve voisi vähentyä jopa 70 %, mutta muutos on todennäköisemmin luokkaa 20 50 %. Kuva 8. Asumisen pysäköintiin liittyviä muutosvoimia (Lähde: HSL ja MAL-verkosto 2017). hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 21
6.3 Muutosvoimien vaikutus liiketilojen pysäköintitarpeeseen Liike- ja toimistorakentamisessa ennustettu autojen pysäköintipaikkojen väheneminen on todennäköisempää kuin asutuksen kohdalla. Työmatka on helppo tehdä muilla kulumuodoilla, vaikka omistaisikin auton. Yritykset haluavat profiloitua ympäristöasioissa, ja asenne kestävään liikkumiseen on muuttunut positiiviseksi. Työpaikkojen liikkumissuunnitelmissa kannustetaan kestävään liikkumiseen erilaisin toimenpitein ja pysäköinnin kustannuksia siirretään työntekijöiden maksettavaksi käytön mukaan. Etätyö on mahdollista kotona, julkisissa tiloissa ja kahviloissa. Yhteiskäyttöautot ovat yleistymässä myös yrityksiin. Lisäetua saadaan, jos työntekijät voivat vuokrata autoja omaan käyttöönsä arkisin ja viikonloppuisin. Yhteiskäyttömallin säästöt vaihtelevat yrityksittäin, mutta usein on päädytty 30 40 prosentin kustannussäästöihin. Joissakin yrityksissä yhdellä yhteiskäyttöautolla on voitu korvata kolmekin autoa. (Tj. Matti Liedes/DRI- VECO (HS 5.12.2017)) Kuva 9. Liiketilojen pysäköintiin liittyviä muutosvoimia (Lähde: HSL ja MAL-verkosto 2017). 22 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
6.4 Väestömäärän kasvun vaikutus asukaspysäköintitarpeeseen Jyväskylän väestömäärä oli vuoden 2017 lopulla 140 290 henkilöä ja sen odotetaan kasvavan yhteensä 151 800 henkilöön vuonna 2030 (www. jyvaskyla.info/tietoja_jyvaskylasta/vaestotietoja). Kasvu olisi 11 510 henkilöä eli noin 8,2 %. Väestömäärän kasvun ennustetaan lisääntyvän huomattavasti kantakaupungin alueella, mutta maltillisemmin Kuokkalan, Keljon, Palokka-Puuppolan ja Vaajakoski-Jyskän alueilla. Jyväskylässä 18-vuotiaita tai vanhempia on 112 589 henkilöä (v. 2017). Voimassa olevia henkilö- ja pakettiautojen ajokortteja on 91 365 (www.trafi.fi) eli noin 1 ajokortti 1,23 henkilöä kohti. Keski-Suomen maakunnassa autotiheys on 562 autoa 1000 asukasta kohti. Jyväskylässä autotiheys on vastaavasti 496 autoa/ 1000 asukasta ja keskustassa noin 300 autoa/1000 asukasta kohti. Asukaspysäköinnin autopysäköintipaikkojen tarvetta on arvioitu nykyisen autotiheyden ja suuralueittain ennustetun väestömäärän perusteella. Ennusteessa on arvioitu myös asuinpysäköinnin muutosvoimien vaikutus. Arvioinnin mukaan Jyväskylään tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä yhteensä 3 850 uutta pysäköintipaikkaa. Kantakaupungin alueella tarve olisi noin 1 000 uutta autopaikkaa. Tämä pysäköintitarve on hyvin tyydytettävissä jo nykyisten autopaikkojen käytön tehostamisella. Väestömäärän kasvu suuralueittain 2016-2030 Taulukko 4. Arvio asuinrakentamisen autojen pysäköintipaikkatarpeesta väestömäärän kasvun perusteella suuralueittain. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 23
6.5 Keskustan liikerakentamisen vaikutus pysäköintitarpeeseen Keskustan tulevan liiketilatarpeen arviointi perustuu keskustan ja sen lähialueiden (Kauppatori, Tourujoki, Lutakko, Mattila, Mäki-Matti, Nisula, Taulumäki, Tourula) asukkaiden ostovoiman kehittymiseen (asukkaita vuonna 2030 yhteensä 30 620 henkilöä). Laskelmassa oletuksena on, että asukkaat käyttävät keskustan päivittäistavara- ja erikoistavarakauppoja kaikkiin ostoksiinsa. Laskemassa ei toisaalta ole huomioitu muilta alueilta tulevia asiakkaita. Asukaskohtaiset kulutusluvut perustuvat kokonaisostovoiman arvioituun kasvuun sekä sen jakautumisesta eri tuoteryhmiin päivittäistavarakauppa (PVT), tilaa vaativa kauppa (tiva) ja keskustahakuinen erikoistavaran kauppa (ETK). Kulutusluvut /asukas/vuosi Taulukko 5. Asukaskohtaiset kulutusluvut. Asukaskohtaiset kulutusluvut kerrotaan väestöennusteen luvuilla, jolloin saadaan yhteenlaskettu ostovoima eri tuoteryhmittäin. Lähivaikutusalueen ostovoima (milj. ) Taulukko 6. Lähialueen ostovoima 24 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
Liiketilan kasvutarpeesta (taulukko 7) on jätetty pois tilaa vaativa kauppa, koska oletuksena on, että se ei sijoitu keskustaan. Liiketilan kasvutarve (kem²) Taulukko 7. Liiketilan kasvutarve keskustassa. Taulukossa 8 on esitetty uusien pysäköintipaikkojen tarve eri vuosina, kun vertailuvuotena on vuosi 2016. Laskentaperusteena 1 ap / 70 kem² nykyisten kaavamääräysten mukaan. Uusien autopaikkojen tarve, liiketilan kasvutarpeeseen perustuen Taulukko 8. Liiketilojen kasvutarpeeseen perustava uusien pysäköintipaikkojen tarve. Pysäköintipaikkojen tarvelaskennassa kannattaa arvioida, mihin uusi kauppa tulisi koko lähialueella sijoittumaan. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan osalta voi olla todennäköistä, että kaikki kasvu ei sijoitu juuri keskusta-alueelle (vrt. Hippos, Kangas yms.). Toisaalta erikoistavarakaupan osalta luku voi olla huomattavasti suurempi, jos lähtökohtana on, että kaikki tuleva erikoiskauppa Jyväskylässä ei sijoitu keskustan ulkopuolelle tai että verkkokauppa ei syö erikoiskaupan liiketilojen kasvua. Arvion perusteella uusien liiketilojen pysäköintipaikkatarve voidaan tyydyttää yleisistä pysäköintilaitoksista nykyisillä lunastamattomilla paikoilla. Nykyisen liikeja toimistorakentamisen pysäköintipaikkanormin mukaan vähintään puolet pysäköintipaikoista on lunastettava yleisistä pysäköintilaitoksista, joissa tällä hetkellä on lunastamattomia paikkoja noin 448 kappaletta. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 25
6.6 Pysäköintipaikkatarpeeseen vaikuttaminen Jyväskylän keskustassa ei ole varsinaisesti pulaa pysäköintipaikoista vaan keskustassa on jatkuvasti vapaata pysäköintikapasiteettia. Perinteinen ratkaisu nimetä pysäköintipaikka vain yhden auton käyttöön on tehotonta tilankäyttöä ja yhteiskunnan varojen tuhlaamista. Ylimitoitetut pysäköintikentät vähentävät myös ympäristön viihtyisyyttä. Pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen vuorottaispysäköinnillä edellyttää, että alueella on sopivassa suhteessa erilaisia toimintoja (asuminen, työpaikat, palvelut). Jyväskylän keskustassa autopaikkojen vuorottaispysäköinnille on erittäin hyvät lähtökohdat. Keskustassa on esimerkiksi noin 7 500 asukasta ja 9 000 työpaikkaa. Nimetyistä autopaikoista luopuminen tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä. Pysäköintiä voidaan tehostaa edelleen vuorottaispysäköinnillä. Vuorottaispysäköinti tarkoittaa nimeämättömien pysäköintipaikkojen sovittua yhteiskäyttöä esimerkiksi samassa kiinteistössä tai korttelissa olevien työpaikkojen ja asuntojen kesken tai liiketilojen ja työpaikkojen kesken. Kuva 10. Nykytilanteessa tehokkaalla vuorottaispysäköinnillä olisi mahdollista tulla toimeen noin 20 % eli lähes 1 500 autopaikkaa pienemmällä autopaikkamäärällä. Asuinkerrostalojen nimeämättömillä pysäköintipaikoilla voitaisiin saada jopa 20 % lisäkapasiteettia. 26 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
1 2 3 Johdanto Tavoitteet Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4 5 6 nykytilanne Jyväskylässä kustannukset Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä 7 8 9 hallinta Jyväskylässä Vaikutusten arviointi
7 PYSÄKÖINNIN HALLINTA JYVÄSKYLÄSSÄ 7.1 hallinta Pysäköintijärjestelmää kehitetään tulevaisuuden liikennejärjestelmän ja tiivistyvän kaupungin tarpeisiin. Tavoitteiden edistämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä. 1 Asemakaavojen pysäköintinormit määritetään yhdyskuntarakenteen erilaiset liikkumisen vyöhykkeet huomioon ottaen. Auton omistaminen vaihtelee huomattavasti asuinpaikan mukaan. Keskustassa ja sen läheisyydessä autottomia asuinkuntia on merkittävästi enemmän kuin muilla alueilla. Keskustassa myös asukkaiden määrään suhteutettu autotiheys on huomattavasti pienempi kuin koko kaupungissa. 2 Asemakaavojen pysäköintinormeja kevennetään, ja pysäköinnin järjestämisen vastuuta ja tarveharkintaa siirretään toteuttajille ja käyttäjille. Kaupunki asettaa pysäköinnille asemakaavoissa vain minimivaatimuksen. Hankkeen toteuttaja voi lisäksi toteuttaa tontilleen tarpeelliseksi katsomansa määrän pysäköintipaikkoja. Kaupunki voi edistää pysäköinnin periaatteilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvua. Pysäköintipaikkojen sopiva niukkuus mahdollistaa kaikkien kulkumuotojen tasapainoisen kehittämisen. Pysäköintinormien uudistamisella vältetään liiallisten pysäköintipaikkojen rakentaminen ja edistetään täydennysrakentamista. 3 Keskustassa pysäköinnin painopistettä ryhdytään siirtämään yleisiin pysäköintilaitoksiin. Pysäköinti, erityisesti maantasopysäköinti, vie merkittävästi tilaa. keskittäminen yleisiin pysäköintilaitoksiin vapauttaa tilaa muulle maankäytölle kuten täydennysrakentamiselle ja kaupunkivihreälle. Näin edistetään keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa sekä mahdollistetaan pysäköinnin tehostaminen vuorottaiskäytöllä. Keskustan pysäköintilaitoksissa on runsaasti lunastamattomia ns. kaavavelvoitepaikkoja. 28 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
4 Pysäköintiä tehostetaan muun muassa hyödyntämällä pysäköintilaitoksia, kannustamalla kiinteistöjä nimeämättömien autopaikkojen vuorottaiskäyttöön ja kehittämällä koko keskustan kattava pysäköintipörssi. Lähes kaikissa pysäköintilaitoksissa on hyvin vapaata tilaa, ja pysäköinti on halvempaa kuin katujen varsilla. Pysäköintilaitoksissa paikkoja ei nimetä, jolloin pysäköintipaikkojen vuorottaispysäköinti on mahdollista, ja pysäköinti on tehokkaampaa. Myös kiinteistöt voivat tehostaa pysäköintipaikkojensa käyttöä luopumalla autopaikkojen nimeämisestä ja hyödyntämällä kiinteistöjen keskinäisiä yhteisjärjestelyjä. Koko keskustan kattava pysäköintipörssi opastaisi pysäköintipaikan tarvitsijaa. Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen liittäminen pysäköintipörssiin laajentaisi keskustan pysäköintipalveluja kokonaisuutena. 5 Yleisiä pysäköintilaitoksia, niiden palveluita ja markkinointia kehitetään kokonaisuutena. Pysäköintilaitosten saavutettavuus ja käyttäjäkokemus on tärkeä keskustan vetovoimatekijä. Pysäköintilaitosten käyttöasteen ja kävijämäärän kasvaessa pysäköintikokemuksen tulee olla laadukas. 6 Keskustan kadunvarsipysäköintiä kehitetään palvelemaan erityisesti lyhytaikaisia ostos- ja asiointikäyntejä. Kadunvarsipysäköinnin tulee palvella ensisijassa lyhytaikaista asiointipysäköintiä eikä pitkäkestoista pysäköintiä kuten nykymallissa. Kadunvarsien pysäköintipaikkojen tehokkaampi kierrättäminen palvelee siten paremmin liike-elämän tarpeita, kun vapaita paikkoja löytyy palveluiden läheisyydestä. 7 Edistetään liikkumisen uusia palveluja kuten yhteiskäyttöautoilua. Yhteiskäyttöautopalveluita edistetään myöntämällä huojennuksia asemakaavan edellyttämistä autopaikkamääristä. Yhteiskäyttöautoille on syytä varata mahdollisimman hyvät ja toimivat pysäköintimahdollisuudet myös julkisessa kaupunkitilassa. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 29
7.2 Asemakaavojen pysäköintinormien uudistaminen Pysäköintinormien uudistus koskee koko kaupungin aluetta ja se perustuu seuraavissa kuvissa 11 ja 12 esitettyyn vyöhykejakoon: ydinkeskusta, jalankulkuvyöhyke, pyöräilyvyöhyke, joukkoliikennevyöhyke ja autovyöhyke. Ydinkeskustaa lukuun ottamatta vyöhykkeiden rajat ovat ohjeellisia, ja vyöhykerajojen tulkinnassa otetaan huomioon alueen ominaisuudet muun muassa joukkoliikenteen palvelutason ja kevyen liikenteen yhteyksien osalta. Kangas, Lutakko, Hippos ja Kukkula ovat erikoisalueita, joilla sijaitsee olemassa olevia tai suunniteltuja yleisiä pysäköintilaitoksia. Niiden lähistöllä asemakaavojen pysäköintinormit määritellään tapauskohtaisesti pysäköintilaitoksia hyödyntäen. Tapauskohtaista harkintaa käytetään myös suojeltujen rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueilla sekä harvoin toteutettavien julkisten palveluiden tai massa- ja yleisötapahtumiin liittyvien hankkeiden yhteydessä. Pysäköintinormeja kevennetään vyöhykkeittäin kestävän liikkumisen edellytykset huomioon ottaen. Normeja keventämällä pysäköinnin järjestämisen vastuuta ja tarveharkintaa siirretään toteuttajille ja käyttäjille: Asemakaavoissa pysäköinnille asetetaan vain minimivaatimus, ja hankkeen toteuttaja voi lisäksi rakentaa tontille tarpeelliseksi katsomansa määrän pysäköintipaikkoja. tehostamiseksi autopaikat suositellaan toteutettavaksi nimeämättöminä. Asuntorakentamisessa asemakaavan edellyttämiä pysäköintipaikkoja voi myös korvata yhteiskäyttöautolla erikseen määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Uudistuksessa pyritään normien yksinkertaisuuteen ja tulkinnan helppouteen. Pysäköintinormit esitetään asemakaavoissa pääsääntöisesti kerrosalaan sidottuina. siihen valmius. Liiallisista autopaikoista luopumalla voidaan vapauttaa tilaa myös pihojen viihtyisyyden ja kaupunkivihreän kehittämiseen. keskittäminen yleisiin pysäköintilaitoksiin mahdollistaa vuorottaiskäyttöön perustuvan pysäköinnin tehostamisen ja palvelun laadun parantamisen. Ydinkeskustan opiskelija-asumisen autottomaan elämäntapaan perustuva pysäköintinormi säilyy uudistuksessa entisellään. Laadukkaan ja kohtuuhintaisen opiskelija-asumisen edistäminen on yliopistokaupungille jatkossakin tärkeää keskustassa sijaitsevien kampusten vetovoiman vahvistamiseksi. Uudistettuja pysäköintinormeja sovelletaan asemakaavoja laadittaessa. Uudistus ei suoraan muuta voimassa olevien asemakaavojen pysäköintimääräyksiä. Yksittäisen kiinteistön osalta uudistuksen mahdollistamat muutokset edellyttävät kiinteistön omistajan suostumusta ja aloitetta. Voimassa olevan asemakaavan pysäköintimääräyksistä poikkeamiset tutkitaan tapauskohtaisesti. Poikkeaminen ei ole mahdollista esimerkiksi silloin, kun kaavaratkaisu perustuu keskitettyyn rakenteelliseen pysäköintiin, ja poikkeaminen muuttaisi kokonaisuutta oleellisesti. Käynnissä olevat asemakaavaprosessit on mahdollista viedä loppuun vanhojen pysäköintinormien mukaisesti. Pysäköintinormien toimivuutta seurataan ja normeja päivitetään tarvittaessa. Ydinkeskustassa pysäköintinormeilla kannustetaan hyödyntämään yleisiä pysäköintilaitoksia. Asumisessa asemakaavan velvoittamia autopaikkoja voi joko lunastaa yleisistä pysäköintilaitoksista tai sijoittaa rakenteellisesti toteutettuna omalle tontille. Liike- ja toimistotilojen osalta asemakaavan velvoittamat autopaikat tulee lunastaa yleisistä pysäköintilaitoksista nykyisin käytössä olevan periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on, etteivät asemakaavan edellyttämät pysäköintipaikat olisi esteenä täydennysrakentamiselle, jos kiinteistöllä muuten on 30 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
7.3 Ehdotus uusiksi pysäköintinormeiksi Ehdotus uusiksi pysäköintinormeiksi esitetään otettavaksi käyttöön koko kaupungin alueella ottaen huomioon asumisen erilaiset vyöhykkeet. EHDOTUS UUSISTA ASEMAKAAVOJEN PYSÄKÖINTINORMEISTA * Ydinkeskustan alueella asemakaavan edellyttämät autopaikat voi sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin lunastamalla 1 autopaikka jokaista 400 kerrosalaneliömetriä kohti. Asemakaavan edellyttämät autopaikat voi toteuttaa myös tontille rakenteellisina, jolloin niitä tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka 170 asumisen ja 250 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti. ** Ydinkeskustan alueella asemakaavan edellyttämät liike- ja toimistorakentamisen autopaikat tulee sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin lunastamalla 1 autopaikka jokaista 200 kerrosalaneliömetriä kohti. Jos tontille lisäksi sijoitetaan autopaikkoja, tulee ne toteuttaa rakenteellisina. *** Autopaikkoja tulee toteuttaa pysäköintinormin mukaisesti, mutta yksikin autopaikka asuntoa kohti riittää. Tonteille saa pysäköintinormien velvoittaman autopaikkojen minimimäärän lisäksi toteuttaa toiminnan mahdollisesti tarvitsemia autopaikkoja hankkeeseen ryhtyvän oman harkinnan mukaan, mikäli kaavassa ei toisin määrätä. Suojeltujen kulttuuriympäristöjen alueilla (lailla suojellut ja RKY-alueet) normit voidaan määritellä tapauskohtaisesti siten, että edellytetyt pysäköintiratkaisut eivät heikennä kulttuuriympäristön arvoja. Asuntorakentamisen yhteydessä yhteiskäyttöautolle tontilta varatulla pysäköintipaikalla voi korvata 5 autopaikkaa tai ydinkeskustassa vaihtoehtoisesti yhden pysäköintilaitoksesta lunastettavan kaavavelvoitepaikan. Yhteiskäyttöautoille varatuilla pysäköintipaikoilla saa vähentää enintään 30 % asemakaavan edellyttämistä autopaikoista, kuitenkin aina vähintään 5 autopaikkaa. Taulukko 9. Uudet pysäköintinormit. Vyöhykejako on esitetty kuvissa 10 ja 11 ja liitteissä 1 ja 2. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 31
Pysäköintinormien tulkinta ja soveltaminen Pysäköinti on rakenteellista silloin, kun vähintään 50 % tontille toteutetuista pysäköintipaikoista on maan alla, päärakennuksen sisällä tai laadukkaasti ympäristöön sovitetun kannen alla. Myös tapauskohtaiset pysäköintinormit esitetään asemakaavoissa pääsääntöisesti kerrosalaan sidottuina. Pysäköintipaikkojen määrää laskettaessa pyöristetään niiden määrä kokonaislukuun normaalien laskusääntöjen mukaan (alle 4,5 ap pyöristyy 4:ään autopaikkaan ja 4,5 ap tai enemmän pyöristyy 5:een autopaikkaan). olemassa olevat rakennukset Olemassa olevien rakennusten autopaikkamäärät voidaan kiinteistön omistajan suostumuksella tarkastella täydennysrakentamisen yhteydessä uudestaan uusien normien mukaisesti (ydinkeskustassa asumisessa 1 autopaikka 170 kerrosalaneliömetriä ja liike- ja toimistotiloissa 1 autopaikka 200 kerrosalaneliömetriä kohti). Autopaikkoja ei kuitenkaan tarvitse olemassa olevien ja muuttumattomien rakennusten osalta lunastaa yleisistä pysäköintilaitoksista tai rakentaa lisää tontille, jos niitä on lähtötilanteessa toteutettu uusia normeja vähemmän. Olemassa olevien rakennusten käyttötarkoituksen muuttuessa (esim. toimistotilasta asumiseen) sovelletaan uusia pysäköintinormeja. Yhteiskäyttöautojen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: Jos kiinteistö liittyy pysyvästi yhteiskäyttöautopalveluun, voidaan asemakaavan pysäköintinormin velvoittamasta autopaikkamäärästä vähentää normin mukainen määrä autopaikkoja yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti. Sitoutuminen yhteiskäyttöautopalveluun osoitetaan sopimuksin kaupungin määrittelemien sopimusehtojen mukaisesti rakennuslupaa haettaessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Sopimuksen tarkempi sisältö määritellään asemakaavan tai poikkeamispäätöksen yhteydessä. Yhteiskäyttöautopaikoilla tulee olla sähköautojen latauspisteet. Laskuesimerkki: tontille rakennetaan 3000 kem² kerrostalo, mikä edellyttää tontille jalankulkuvyöhykkeellä 21 autopaikkaa (1 ap/140 kem²). Sitoutumalla yhteen yhteiskäyttöautoon tulee tontille toteuttaa 16 autopaikkaa (21 ap 5 ap). rakenteellisuus laskentaperuste pyöristyssääntö yhteiskäyttöautot opiskelijaasuminen Opiskelija-asumiseksi tulkitaan kohteet, 1) jotka on nimenomaisesti osoitettu opiskelijoiden asuinkäyttöön ja 2) joihin on myönnetty valtion (ARA) korkotukilainoja tai vastaavia tai 3) joiden toteuttajina ovat kunnat, kuntayhtymät ja yleishyödylliset yhteisöt. Opiskelija-asumisen kohteessa edellä mainituista vaatimuksista kohdan 1 sekä toisen kohdista 2 ja 3 tulee täyttyä. Kohteen käyttötarkoituksen mahdollisesti myöhemmin muuttuessa sovelletaan pysäköinnin uudelleen järjestämiseen uuden käyttötarkoituksen mukaista pysäköintinormia. palveluasuminen Palveluasumiseksi tulkitaan kohteet, joissa tarjotaan palveluita jollekin erityisryhmälle. Kohteen käyttötarkoituksen mahdollisesti myöhemmin muuttuessa sovelletaan pysäköinnin uudelleen järjestämiseen uuden käyttötarkoituksen mukaista pysäköintinormia. 32 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
Pysäköintinormien soveltamisen laskuesimerkkejä case 1 Uusi asuinkerrostalo ydinkeskustassa 3000 kem² Tontille toteutetaan rakenteellisesti 14 autopaikkaa normilla 1 ap/170 kem². Loput asemakaavan edellyttämistä autopaikoista lunastetaan yleisestä pysäköintilaitoksesta normilla 1 ap/400 kem². laskutoimitus Tontille rakennettavat autopaikat vastaavat rakennusoikeudesta 2 380 kerrosalaneliömetriä (14 ap x 170 kem²). Yleisistä pysäköintilaitoksista lunastettavien autopaikkojen määrä lasketaan 620 kerrosneliömetrin (3000 kem² -2380 kem²) mukaan. 620 kem² / 400 kem² = 1,55 ap > Autopaikkoja tulee lunastaa kaksi (2) kappaletta. case 2 Olemassa oleva kerrostalo ydinkeskustassa Tontille on toteutettu asumista 2500 kem² ja liiketilaa 500 kem², autopaikkoja on rakennettu 40 kappaletta. Taloyhtiö on päättänyt, että autopaikkoja voidaan vähentää ja tilaa vapauttaa pysäköinniltä muuhun käyttöön. Kaikki autopaikat on toteutettu tontille eikä liiketilojen autopaikkoja ole lunastettu aiemmin yleisestä pysäköintilaitoksesta. laskutoimitus Asumisen autopaikat: 2500 kem² / 170 kem² = 14,7 ap Liiketilojen autopaikat: 500 kem² / 200 kem² = 2,5 ap. 14,7 ap + 2,5 ap = 17,2 ap > Autopaikkoja tulee olla tontilla vähintään 17 kpl. Olemassa olevien rakennusten osalta lunastuksia ei tarvita. ASEMAKAAVOJEN PYSÄKÖINTINORMIT - VERTAILU UUSISTA JA VANHOISTA NORMEISTA * Yleisestä pysäköintilaitoksesta lunastettavat paikat. Uusien normien pyöristykset ovat normaalien laskusääntöjen mukaisesti. Vanhojen normien pyöristykset ovat aina ylöspäin. Taulukko 10. Vertailu uusien ja vanhojen pysäköintinormien vaikutuksesta autopaikkamääriin. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 33
PYSÄKÖINTINORMIEN VYÖHYKEJAKO - KOKO KAUPUNKI Ydinkeskustan aluerajausta lukuun ottamatta vyöhykkeiden rajat ovat ohjeellisia. Vyöhykkeiden reuna-alueilla (ohjeelliset rajaukset) kussakin tapauksessa sovellettavaa pysäköintinormia määriteltäessä otetaan huomioon alueen ominaisuudet muun muassa joukkoliikenteen palvelutason ja kevyen liikenteen yhteyksien toimivuuden osalta. Kullakin vyöhykkeellä sovellettavat pysäköintinormit on esitetty erillisessä taulukossa. ERITYISALUEET: Yleisten pysäköintilaitosten läheisyydessä kuten Hippoksella (ml. Seminaarinmäen kampus), Kankaalla, Kukkulan alueella ja Lutakossa asemakaavojen pysäköintinormit määritellään tapauskohtaisesti siten, että pysäköintiä pyritään keskittämään yleisiin pysäköintilaitoksiin. Kuva 11. Pysäköintinormien vyöhykejako. 34 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
PYSÄKÖINTINORMIEN VYÖHYKEJAKO - YDINKESKUSTA JA JALANKULKUVYÖHYKE Ydinkeskustan aluerajaus on määräävä eli ydinkeskustan pysäköintinormia sovelletaan vain aluerajauksen sisäpuolella. Muiden vyöhykkeiden rajat ovat ohjeellisia. Vyöhykkeiden reuna-alueilla kussakin tapauksessa sovellettavaa pysäköintinormia määriteltäessä otetaan huomioon alueen ominaisuudet muun muassa joukkoliikenteen palvelutason ja kevyen liikenteen yhteyksien toimivuuden osalta. Kullakin vyöhykkeellä sovellettavat pysäköintinormit on esitetty erillisessä taulukossa. ERITYISALUEET: Yleisten pysäköintilaitosten läheisyydessä kuten Hippoksella (ml. Seminaarinmäen kampus), Kankaalla, Kukkulan alueella ja Lutakossa asemakaavojen pysäköintinormit määritellään tapauskohtaisesti siten, että pysäköintiä pyritään keskittämään yleisiin pysäköintilaitoksiin. Kuva 12. Ydinkeskustan ja jalankulkuvyöhykkeen rajaus. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 35
1 Johdanto Tavoitteet Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4 5 6 3 nykytilanne Jyväskylässä kustannukset Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä 7 8 9 hallinta Jyväskylässä 36 2 Vaikutusten arviointi hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
8 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI hallintamallin ja asemakaavojen pysäköintinormien vaikutuksia on arvioitu työn kuluessa. Seuraavassa on esitetty tiivistetysti merkittävimmät tunnistetut vaikutukset jaoteltuna aihekokonaisuuksiin. Vaikutukset liikenteeseen hallinta toimii merkittävänä ohjauskeinona liikenteelle ja liikkumiselle, minkä vuoksi se on nähtävä keskeisenä osana liikennepolitiikkaa. Varsinkin kaupungeissa pysäköinnin hallinta toimii tärkeänä henkilöautoliikenteen säätelijänä ja sujuvuuden varmistajana. Pysäköintipaikkojen tarjonnalla voidaan tukea esimerkiksi työpaikkojen liikkumisen ohjausta ja kestävän kehityksen mukaista liikkumista. Taatut pysäköintipaikat työpaikoilla vaikuttavat merkittävästi kulkumuodon valintaan. hallinnalla edistetään ennen kaikkea turvallista, kustannustehokasta ja sujuvaa liikennettä. Vaikutus heijastuu myös keskustaan johtavilla teillä ja kaduilla, joilla liikenteen sujuvuus paranee. Yhteiskäyttöautojen ja muiden liikkumisen palveluiden yleistyminen vähentää autojen määrää erityisesti keskustan alueella. Siirtymällä vuorottaispysäköintiin voidaan tehostaa nykyisten pysäköintipaikkojen käyttöä. Kiinteistöjen haluttomuus muuttaa nykyisiä pysäköintijärjestelyitä alueillaan voi kuitenkin hidastaa pysäköinnin kehittämistä palveluna. Yhteiskäyttöautoille on hyvä tarjota mahdollisimman toimivat ja näkyvät pysäköintimahdollisuudet, jotta ne ovat helposti löydettävissä ja käytettävissä. Säätämällä pysäköinnin hinnoittelua voidaan lisätä pysäköintilaitosten käyttöä ja kadunvarsipaikkojen käytön tehostamista lyhytaikaiseen asiointia palvelevaan pysäköintiin. Pysäköintilaitosten käytön lisääntyminen vähentää autoliikennettä keskustan kaduilla parantaen kaikkien kulkumuotojen liikkumisen sujuvuutta. Kadunvarsipysäköinnin hinnoittelun yhtenäistäminen ja pysäköintipörssin toteuttaminen vähentävät halvemman pysäköintipaikan etsimisestä aiheutuvaa liikennettä keskustassa. Autonomisten ajoneuvojen yleistymisen vaikutuksia pysäköintipaikkojen tarpeeseen on vielä vaikea ennustaa, mutta yhteiskäyttöisten robottiautojen ollessa lähes jatkuvasti liikkeessä pysäköintipaikkojen tarve vähenee merkittävästi. Autonomisia autoja voidaan lisäksi pysäköidä kauemmaksi asutuksesta. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen hallinta ohjaa ihmisten kulkumuotovalintoja siten, että henkilöautoliikenne vähenee. Autojen määrän vähentyessä infrastruktuurin rakentamistarve erityisesti katu- ja pysäköintialueiden osalta vähenee. Näin pysäköinnin hallinta mahdollistaa tiiviimmän, resurssiviisaamman ja kustannustehokkaamman yhdyskuntarakenteen. hallintamalli tukee ympäristöystävällisiä tavoitteita maankäytön ja liikenteen kehittämisessä ja mahdollistaa laadukkaamman, viihtyisämmän ja toiminnoiltaan monipuolisemman tulevaisuuden kaupunkirakenteen. Hyödyt konkretisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä, sillä kulkumuotovalintojen muutos ja infrastruktuurin uudelleen rakentuminen ovat hitaita prosesseja. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavojen pysäköintinormien keventäminen vähentää pysäköintialueiden rakentamistarvetta tonteilla, jolloin tilaa vapautuu mm. täydennysrakentamiselle. Pysäköintinormit kevenevät vyöhykkeittäin keskustaa kohti ja edistävät täydennysrakentamista erityisesti keskustassa keskustavision tavoitteiden mukaisesti. Ydinkeskustassa pysäköintinormit ovat joustavat ja niillä kannustetaan täydennysrakennushankkeita käynnistymään lähtötilanteiden erilaisuudesta huolimatta. Pysäköintinormien, niiden tulkinnan ja autopaikkojen laskentatavan selkeyttäminen helpottaa rakennushankkeiden suunnittelua ja rakentamiseen liittyviä viranomaisprosesseja. Autopaikoilta vapautuvaa kaupunkitilaa voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi kaupunkivihreän lisäämiseen ja elinympäristön laadun parantamiseen. Kaupunkivihreän lisäämisellä on suoria vaikutuksia muun muassa hulevesien hallintaan, pienilmastoon, kaupunkiekologiaan ja elinympäristön viihtyisyyteen. Suojeltujen kulttuuriympäristöjen alueilla autopaikkanormit vapautetaan räätälöitäviksi tapauskohtaisesti kulttuuriympäristöön sovittaen, mikä edistää kulttuuriympäristöjen kehittämistä ja kulttuuriarvojen säilyttämistä. hallintamallilla tuetaan yleisten pysäköintilaitosten kehittämistä, mikä parantaa kaupunkiympäristön laatua ja vaikuttaa koko keskustan houkuttelevuuteen. hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 37
Pysäköintinormien keventämisen riskinä on, että rakentajat toteuttavat ilman harkintaa vain asemakaavassa vaaditut minimipaikat eivätkä suhteuta paikkojen määrää todelliseen tarpeeseen tai arvioivat väärin todellisen autopaikkatarpeen. Myös uuteen pysäköintikulttuuriin sopeutuminen voi viedä aikaa. Kiinteistöt voivat olla haluttomia muuttamaan nykyisiä pysäköintijärjestelyitään, jolloin normiuudistus ei edistä täydennysrakentamista odotetulla tavalla. Taloudelliset vaikutukset Autopaikkojen toteuttaminen vain tarpeen mukaan mahdollistaa nykyistä alhaisemmat rakentamiskustannukset ja kohtuuhintaisemmat asunnot sekä vähentää pysäköinnin tuottamia piilokuluja autottomille asukkaille. ohjaaminen yleisiin pysäköintilaitoksiin parantaa niiden ja muun maksullisen pysäköinnin kannattavuutta. Ydinkeskustassa ja yleisiin pysäköintilaitoksiin liittyvillä erityisalueilla pysäköintinormit ohjaavat ja kannustavat autopaikkojen lunastamiseen yleisistä pysäköintilaitoksista, millä saadaan niiden kehittämiseen tarvittavia resursseja. Autopaikkojen osittainen korvaaminen yhteiskäyttöautolla edistää niiden ja muiden liikkumispalveluiden kehittymistä. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat, mikä mahdollistaa palvelutason edelleen kehittämisen. Vaikutukset terveyteen resurssiviisas järjestäminen tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä ja vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä. Samalla liikenteen haittavaikutukset ihmisten terveyteen muun muassa liikennemelun ja pakokaasujen osalta vähenee. hallinnalla ohjataan ihmisten kulkumuotovalintoja kestävän liikkumisen ratkaisuihin, joista erityisesti kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvulla on suoria vaikutuksia kansanterveyteen arkiliikunnan lisääntyessä. Oikeilla pysäköintiratkaisuilla voidaan vahvistaa hyvinvointia ja elämänlaatua edistävien valintojen tekemistä. Autopaikkojen rakentamisesta ei muodostu nykyisen kaltainen este täydennysrakentamiselle, mikä edistää rakennusalan kehittymistä, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja keskustan elinvoimaisuutta. Kun autopaikkoja ei tarvitse rakentaa tarvetta enemmän, säästyy myös yhteiskunnan kustannuksia kuten uusien katujen rakentaminen tai julkisen liikenteen lisääminen. Kannustaminen kestävään liikkumiseen vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluja. Samoin lisääntyvät säästöt myös energiankulutuksessa. Vaikutukset palveluihin Täydennysrakentamisen ja uusien asukkaiden myötä keskustan vetovoima vahvistuu ja palvelut monipuolistuvat. painopisteen siirtäminen yleisiin pysäköintilaitoksiin mahdollistaa niiden palveluiden ja käyttäjäkokemuksen parantamisen. hinnoittelumallin muuttamisella tuetaan keskustan asiointipysäköintiä ja liike-elämän tarpeita. Toisaalta pysäköinnin ohjaaminen hinnoittelun keinoin ja muutokset totutuissa pysäköintitavoissa saattavat aiheuttaa vastustusta. Liikerakentamisen hankkeissa toteuttajien on itse harkittava tontille sijoitettavien autopaikkojen tarve. 38 hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä
hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 39