PYSÄKÖINNIN HALLINTAMALLI JA EHDOTUS ASEMAKAAVOJEN UUSIKSI PYSÄKÖIN- TINORMEIKSI

Transkriptio

1 PYSÄKÖINNIN HALLINTAMALLI JA EHDOTUS ASEMAKAAVOJEN UUSIKSI PYSÄKÖIN- TINORMEIKSI Yhteenveto palautteesta ja vastineet Pysäköinnin hallintamallia ja ehdotusta asemakaavojen uusiksi normeiksi on esitelty kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa Suunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä Suunnitelmaan on voinut tutustua myös kaupungin internetsivulla Suunnitelmaan jätettiin 11 mielipidettä. Seuraavana on esitetty yhteenveto palautteesta vastineineen. Myös alkuperäiset mielipiteet ovat käytettävissä päätöksenteossa. Mielipide 1 (Yritysvaikutusten arviointi- eli YRVA-ryhmä) Valmistelu katsotaan tehdyksi laaja-alaisesti monia näkökulmia huomioon ottaen. Keskustaalueen kehittäminen ja asukasmäärän suunnitellut oleelliset lisäämiset ovat tervetulleita. Normien purku ja vaihtoehtojen lisääminen autopaikkojen järjestämiseksi antaa toiminnan vapautta täydennysrakentamiselle. Elävä kaupunkikeskusta ja toimivat palvelut ovat hyviä lähtökohtia tulevaisuuden kehityksessä. Huolen aiheena on kuitenkin asiakkaiden hyvä pääsy palveluiden lähelle. Haaste koskee nimenomaan kauempaa keskustaan saapuvia. Siksi pysäköinnin helppouteen ja saavutettavuuteen silloin, kun palveluille on myös muualta tuleville kysyntää, tulisi kiinnittää huomiota ja toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Selvityksen mukainen kehitys asukaspysäköinnin lisäämiseksi p-taloihin aiheuttaa tapahtumapysäköintiin lisää ongelmia. Pysäköintilaitosten modernisointi tulee ottaa huomioon kokonaisratkaisussa. Huomiota tulee kiinnittää myös lyhyt aikaiseen pysäköintiin tavaroiden toimittamiseksi yrityksiin ja huoltoliikenteen sujuvuuteen. Tämä koskee myös kotipalvelua, jonka sujuvuus pysäköinnin osalta on ollut esillä. Pysäköinnin hallintamallissa esitetään kadunvarsipysäköinnin kehittämistä siten, että 2. maksuvyöhyke poistetaan ja 1. maksuvyöhykettä laajennetaan Ruusupuiston ja Puistolan alueilla. Samalla kadunvarsipysäköinnin maksuperusteet esitetään muutettavaksi lyhytaikaista asiointi- ja ostospysäköintiä suosivaksi. Nämä muutokset parantavat kadunvarsipysäköintipaikkojen tehokkaampaa käyttöä ja palveluiden saatavuutta sekä vähentävät vapaan pysäköintipaikan etsintää. Suurten yleisötapahtumien osalta on mahdollisista järjestää pysäköintiä myös kaduille sulkemalla joitain katuosuuksia, kuten esimerkiksi Valo on Jyväskylässä -tapahtuman yhteydessä on jo toimittu. Samoin tapahtumien yhteydessä voidaan tarjota ilmaisia joukkoliikennematkoja pysäköinnin helpottamiseksi ja lisätä bussivuoroja. Suunnitelmassa esitetään myös pysäköintilaitosten kehittämistä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi, mutta viime kädessä se on kiinni Jyväs-Parkin mahdollisuuksista. Ajoneuvojen pysäköinti on ohjeistettu tieliikennelaissa. Lähtökohtaisesti pysäyttäminen tai pysäköinti on kielletty muun muassa jalkakäytävällä, suojatiellä ja pyörätiellä.erityisistä syistä varovaisuutta noudattaen ajoneuvon saa kuitenkin pysäyttää lyhyeksi aikaa esimerkiksi kuorman purkamista tai lastaamista varten, jos lähistöllä ei ole käytettävissä muuta sopivaa paikkaa pysäyttämiseen. Kotihoidon pysäköintiongelma on hankala ratkaista, kun kiinteistöillä ei useimmiten ole varattu pysäköintipaikkoja siellä vieraileville. Pysäköintipörssin aikaan saaminen voisi poistaa kotihoidon pysäköintiongelman, sillä kiinteistöt tai yksittäiset henkilöt voisivat tarjota autopaikko-

2 jaan käytettäväksi silloin, kun itse eivät tarvitse sitä. Laajemminkin mobiilisovelluksella toimiva pysäköintipörssi, jollaisia maailmalla jo on, ratkaisisi monia pysäköintiin liittyviä ongelmia. Mielipide 2 Asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteko autojen pysäköintipaikoista ei saa muuttua, sillä pysäköintitalot eivät poista muiden pysäköintipaikkatarpeiden määrää. Liikuntaesteisten ja ikäihmisten osalta pitää ottaa huomioon, että heidän luonaan käy hoitohenkilökuntaa ja vierailijoita, jotka hekin usein ovat iäkkäitä, tulevat kauempaa ja tarvitsevat pysäköintipaikkoja yöpymistä varten. Keskustassa tarvitaan pysäköintipaikkoja myös esimerkiksi liikuntaesteisten ihmisten kuljettamiseksi. Yhteiskäyttöautoiluun suhtaudutaan kielteisesti autovuokraamoista, yhteisomistusautoista ja perävaunuista saadun kielteisen kokemuksen perusteella. Ajoneuvojen huolto ja kunnossapito aiheuttaa riitoja. Asemakaavoissa tullaan esittämään vain minimi vaatimus autopaikkojen rakentamiseksi. Hankkeen toteuttajat ja käyttäjät voivat tämän lisäksi rakentaa tarpeelliseksi katsomansa määrän autopaikkoja omalle tontilleen ydinkeskustassakin. Maankäyttö- ja rakennuslainkin mukaan pysäköintipaikkojen rakentaminen kuuluu tontin omistajalle ja yleisten alueiden osalta kaupungille. Kaupungin rakennusjärjestys ohjaa liikuntaesteisten ja vierailijoiden autopaikkojen rakentamista tonteille, tähän ei esitetä muutosta. Aiemmassa vastineessa kerrottu pysäköintipörssi ratkaisisi pysäköintiongelmaa myös vierailijoiden kohdalla. Katujen varsille liikuntaesteisten autopaikat varataan katusuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Yhteiskäyttöauto ei ole vuokra-auto eikä vain tietyn porukan yhteisesti omistama auto. Yhteiskäyttöautopalvelun tuottaja vastaa auton huollattamisesta ja kunnossapidosta. Palveluun liittyneen käyttäjän ei tarvitse huolehtia auton kunnosta tai ylläpidosta ja hän maksaa vain auton käytöstä ajan tai ajettujen kilometrien mukaisen korvauksen. Mielipide 3 (Jyväs-Parkki Oy) Mielipiteessä pohditaan asumisen uuden pysäköintinormin 1 ap/400 kerrosalaneliömetriä kohti mahdollistavan uutta asuinrakentamista lunastamattomien velvoitepaikkojen määrällä yhteensä noin kerrosalaneliömetriä ydinkeskustaan. P-Paraatin toteuduttua velvoitepaikkojen määrä nousee noin 635 autopaikkaa, jotka mahdollistaisivat asuntorakentamisessa noin kerrosalaneliömetrin lisäyksen. Näin ollen P-Paraatin jälkeen uusien yleisten pysäköintilaitosten rakentamiselle ei olisi velvoitepaikkojen puolesta lisätarvetta. Oletuksena on, että laskelmassa on, että uutta liikerakentamista keskustaan ei jatkossa tule kovin paljon. Vaihtoehtoisena ratkaisuna esitetään velvoitepaikkojen määräksi ydinkeskustan alueella 1 ap/250 kerrosalaneliömetriä kohti. Vuorottaispysäköintiin perustuen velvoitepaikkoja voitaisiin myydä 20 30% yli paikkakapasiteetin. Näin velvoitepaikan hinta euroa/autopaikka laskisi nykyisestä, mutta P-Paraatin toteutumisen jälkeen hinta nousisi kuitenkin nykyiseen tasoon tai hieman sen yli. Mallilla ja edellä mainituilla paikkamäärillä keskustaan voitaisiin mahdollistaa kerrosalaneliömetriä asuinrakentamiselle. Samalla mahdollistuisi myös tarve uusille P-taloille esimerkiksi yläkaupungin alueelle, jolloin pysäköintipalvelut paranisivat merkittävästi kyseisellä alueella. Uusissa normeissa julkisten rakennusten normit on muutettu erikseen määritettäväksi nykyisen 1 ap/100 kerrosalaneliömetriä sijaan. Vastaaja epäilee autopaikkavelvoitteen jäävän määrittämättä sekä autopaikkojen lunastamatta julkisten rakennusten käyttötarkoituksen muuttuessa, kun P-Paraati tulee palvelemaan myös niiden pysäköintiä.

3 Pysäköintinormien uusimisella on haluttu mahdollistaa ensisijaisesti keskustan asumisen täydennysrakentaminen eikä velvoitepaikkojen maksimaalista lunastamista. Suurempi autopaikkojen lunastusvelvoite nostaa myös täydennysrakentamishankkeiden kustannuksia eikä siten edistä täydennysrakentamisen tavoitetta. Yläkaupungin alue on jo nykyisellään aika tiivis, ja sieltä on muuta keskustaa vaikeampaa löytää täydennysrakentamisen kohteita. Pysäköintilaitokselle on myös vaikea löytää tilaa yläkaupungin alueelta. Pysäköintilaitoksen tarvettakin voidaan pitää kyseenalaisena, jos kiinteistöt siirtyvät vuorottaispysäköintiin ja lähtevät mukaan toivottavasti toteutuvaan pysäköintipörssiin. P-Cygnaeuksessakin on vielä hyvin tilaa: 120-paikkaisen laitoksen autopaikkoja käyttää päivittäin keskimäärin 73 kävijää. Kiinteistöliitto on käynnistänyt keväällä Liikennepalvelut taloyhtiöissä hankkeen. Siinä selvitetään kuinka taloyhtiöt voivat hyödyntää liikennepalveluita ja yhteiskäyttöjärjestelyitä. Tuloksia saadaan syksyllä ja Jyväskylä on mukana yhtenä kohdekaupunkina. Julkisten rakennusten mahdollisten käyttötarkoituksien muutosten osalta pysäköinti on tarkoituksen mukaista harkita tapauskohtaisesti, kun tiedetään tarkemmin millaisesta muutoksesta on kyse. Julkisten rakennusten kohdalla pysäköintinormeissa ei ole esitetty lunastusvelvoitetta. Mielipide 4 (Suomen Yliopistokiinteistöt Oy) Ehdotusta pysäköinnin hallintatavoiksi ja normeiksi pidetään positiivisena kaupunkikehityksenä. Erikoisalueiden läheisyydessä, kuten Seminaarinmäki, olevien laajempien kohteiden kehittämiseksi, joissa koko alueen asukkaat, käyttäjät ja toimijat voivat hyötyä toistensa läheisyydestä, toivotaan myös kevyempää pysäköinnin mitoitusta. Tällaisissa kohteissa voidaan hyödyntää esimerkiksi vuorottaispysäköintiä. Myönteisenä kehityskuvana pidetään yhteiskäyttöautojen käyttöönoton myötä saatavaa kevennystä autopaikkojen rakentamiseksi. Yhteiskäyttöautojen nähdään sopivan eritoten opiskelija-asumisen yhteyteen satunnaisia liikkumis- ja kuljetustarpeita tukevana kulkumuotona. Mielipiteet 5 ja 6 (KOAS ja JYY) Opiskelija-asuntoja tarjoavien yleishyödyllisten toimijoiden mielipiteissä kiiteltiin ehdotuksen perusteellisuutta, selkeyttä ja havainnollisuutta sekä todettiin, että siinä on arvioitu hyvin nykytilannetta ja pysäköintinormien vaikutusta rakentamisen hintaan. Yleishyödyllisten yhteisöjen tavoitteena on tarjota kohtuuhintaista vuokra-asumista. Se on mahdollista, jos hankkeita ei rasiteta kalliilla ja turhilla autopaikkaratkaisuilla. Opiskelijaasumisen hankkeissa ja kaavoituksessa on oleellisempaa panostaa esimerkiksi pyöräpysäköintiratkaisuihin ja yhteisöllisiin tiloihin sekä rakennuksissa että piha-alueilla. Myös esimerkiksi puurakentaminen on mahdollista, kun rahaa säästyy autopaikkakustannuksista. Opiskelija-asumisen osalta nykyisten normien 1:1000 laajentaminen ydinkeskustasta myös jalankulkuvyöhykkeelle sekä pyöräilyvyöhykkeellä normien pienentäminen 1:400 on hyvä parannus, koska: - opiskelijoiden osalta autojen omistaminen on viimeisen vuosikymmenen aikana selkeästi vähentynyt - ajokorttien ajaminenkin on vähentynyt

4 - opiskelijat eivät käytä autoa: pyöräilyvyöhykkeellä sijaitsevissa opiskelija-asumisen kohteissa on nykyisten autopaikkojen käyttöaste jopa alle %, vaikka nämä asunnot ovat osaksi perheasuntoja - uudisrakentaminen painottuu yksiöihin, näiden asuntojen hakijat ovat autottomia. Ehdotettu autopaikkanormin pienentämiseen keskittyvä yhteiskäyttöautoilumalli kannustaa hankkimaan yhteiskäyttöauton, josta ei ole kuluja kiinteistön omistajalle. Tällöin se tulisi käyttäjälle kalliiksi ja jäisi opiskelija-asumiskohteessa todennäköisesti vähäiselle käytölle. Yhteiskäyttöautoilua ollaan kokeilemassa opiskelija-asumiskohteissa käyttäjälle edullisella ja helppokäyttöisellä mallilla osana asukkaiden palveluja. Tulevaisuudessa aiotaan rakentaa myös nk. monisukupolvikortteleita eri väestöryhmien tarpeisiin. Tällaisissa hankkeissa pysäköintimääräykset tulee tarkastella eri tavalla. Mielipide 7 (Elinkeinoyksikkö) Ydinkeskustan opiskelija-asumisen pysäköinnin mitoituksen vakiinnuttaminen 1 ap/1000 kem2 aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: - Seminaarinmäen alueelta ei saada kerättyä riittävästi autopaikkalunastuksia Jyväs- Parkin mahdollisia investointeja varten. Mitoituksen muuttamisen taloudelliset vaikutukset olisivat opiskelija-asumiselle pienet, mutta Jyväs-Parkille merkittävät. - Liian väljä mitoitus ei kannusta yhteiskäyttöauton hankkimiseen opiskelija-asumisen yhteyteen. - Opiskelija-asumisen markkinoille on tulossa myös ei-yleishyödyllisiä toimijoita, joiden asemakaavan pysäköintivelvoite olisi perusteltua asettaa normaalin vuokra-asumisen tapaan lunastusperiaatteella. Riskinä on, että kaupunki luvittaa nämä hankkeet opiskelija-asumisena, minkä jälkeen asunnot myydään normaaliin markkinahintaan ilman että niistä maksetaan autopaikkalunastuksia. Mielipiteessä ehdotetaan kaiken asumisen mitoituksen muuttamista ydinkeskustassa ja jalankulkuvyöhykkeellä samanlaiseksi (1 ap/ 400 kem2 pysäköintilaitoksista lunastaen) sekä yhteiskäyttöauton vähentävän vaikutuksen lisäämistä opiskelija-asumisen kohdalla kaksinkertaiseksi. Vastine mielipiteisiin 4 7: Palautteen perusteella opiskelija-asumiselle ehdotetut pysäköintinormit vastaavat niille asetettuja kohtuuhintaisen ja laadukkaan opiskelija-asumisen tavoitteita, eikä normeja ole tarpeen muuttaa. Sen sijaan normien tulkintaohjeisiin on lisätty selvennys opiskelija-asumisen määritteestä: Opiskelija-asumisen pysäköintinormeja sovelletaan vain korkotuetuissa yleishyödyllisissä hankkeissa, joissa korkotuen ehdot itsessään estävät asuntojen myynnin markkinahintaan. Ilman myyntirajoitetta toteutettavissa ns. kovan rahan hankkeissa noudatetaan tavallisia asumisen normeja. Yhteiskäyttöautojen kautta saatavalla kevennyksellä rakennettavien autopaikkojen määrästä halutaan edistää yhteiskäyttöautojen yleistymistä ja käyttöä. Opiskelijat ja ylipäätään nuoret ovat potentiaalinen käyttäjäryhmä, koska heille jakamis- tai palvelutalous on jo jokapäiväistä elämää. Palautteen perusteella asemakaavan autopaikkavähennys ei kuitenkaan ole ensisijainen ratkaisu poistamaan yhteiskäyttöautoilun esteitä opiskelija-asumisessa. Tärkeää on, että yhteiskäyttöautoista kehitetään opiskelijoiden elämäntilanteeseen ja maksukykyyn sopivia palvelumuotoja. Seminaarinmäki on suojeltua kulttuuriympäristöä, jonka alueella pysäköintinormit voidaan räätälöidä kulttuuriympäristöön soveltuviksi tapauskohtaisesti. Seminaarinmäen eteläosa kuuluu lisäksi Hippoksen erityisalueeseen, jolla asemakaavojen pysäköintinormit määritellään tapauskohtaisesti siten, että pysäköintiä pyritään keskittämään yleisiin pysäköintilaitoksiin.

5 Näin voidaan tukea pysäköinnin monipuolista keinovalikoimaa ja Jyväs-Parkin investointeja alueella. Uudet sosiaalisesti sekoittuneet asumismuodot ovat tervetulleita Jyväskylään, ja niiden pysäköinnille voidaan tarvittaessa kehittää omat pysäköinnin periaatteet. Pysäköintinormit on tarkoitettu säännöllisesti päivitettäviksi vastaamaan muuttuvia tarpeita. Mielipiteet 8 11 (rakennusliikkeiden ja rakentamisen elinkeinoelämän edustajat) Tähän mielipiteeseen on koottu kahdelta rakennusliikkeeltä ja kahdelta muulta rakentamisen elinkeinoelämän edustajalta saadut palautteet. Pysäköintinormien huojentamista pidetään hyvänä asiana täydennysrakentamisen edistämiseksi ja on siksi tervetullut uudistus. Myös sitä, että markkinat määräävät pysäköintipaikkojen tarpeen pidetään oikean suuntaisena ajatuksena. Palautteissa ydinkeskustan aluerajausta pidetään tiukkana ja sitä toivotaan laajennettavaksi Tourujokeen saakka. Tiukkaa aluerajausta pidetään myös uhkana hankkeiden toteutumiselle heti aluerajan välittömässä tuntumassa. Ydinkeskustan rajauksesta toivotaankin ohjeellista ja harkinnanvaraista. Keskustan täydennysrakentamiseen liittyen koetaan hieman vaikeana absoluuttisen pysäköintinormin antamista pelkästään kerrosalaneliömetriä tai asuntoa kohti. Isommissa asunnoissa autopaikkatarve saattaa hyvin olla esimerkiksi 2 autoa asuntokuntaa kohti, joka tulisi mahdollistaa normeissa. Nimetyn autopaikan osoittaminen omalta tontilta koetaan olevan myyntiä edistävä tekijä. Autopaikkojen niukkuus ei myöskään saisi olla myyntiä haittaava tekijä. Toisaalta autopaikkojen todetaan vievän tontilta tilaa viihtyisän pihan rakentamisesta. Pohditaan voisiko asumisen normit olla kenties vielä väljemmät tai raamitettu vaihteluvälillä. Myös tapauskohtaista tarkastelua ja soveltamista ehdotetaan hankkeiden käynnistymisen edistämiseksi. Jalankulkuvyöhykkeen pysäköintinormia ehdotetaan väljennettäväksi kerrostaloasumisen kohdalla yhteen autopaikkaan 170 kerrosalaneliömetriä kohti. Ydinkeskusta on rajattu siten, että asunnoista lähimpään yleiseen pysäköintilaitokseen on noin 200 metrin kävelymatka, jota pidetään kohtuullisena kävelymatkana autopaikoitukseen. Rajauksessa on otettu huomioon myös arvio rakentamisen ajankohtaisista tarpeista. Ohjeellinen aluerajaus olisi ydinkeskustan kohdalla jättänyt liikaa epäselvyyksiä ja tulkintapaineita asemakaavoitusvaiheeseen. Vyöhykejaon toimivuutta kuten normienkin toimivuutta on tarkoitus seurata aktiivisesti, ja päivityksiä on tarkoitus tehdä muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Pysäköintinormit ovat sidottu kerrosalaan ja ne ovat minimivaatimuksia. Maksiminormia ei ole. Hankkeen toteuttaja voi siis rakentaa autopaikkoja kulloisenkin tarpeen mukaan yli mininormien. Normeihin ei ole tarvetta esittää vaihteluväliä eikä tapauskohtaista harkintaa yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Jalankulkuvyöhykkeen normi on esitetty samaksi kuin Kankaan alueella on jo käytössä asemakaavoissa. Normin toimivuutta tai tarvetta sen muuttamiseen voidaan tarkastella jatkossa paremmin Kankaan alueelta saatavan kokemuksen perusteella.