Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 1 (11) A-2698 Asemakaavan muutos Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11, Kartano 2.2.2018 Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Askonkatu 2 15100 LAHTI Lahti.fi Maankäyttö ja aluehankkeet ML/KK
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 2 (11) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2. PÄIVÄNÄ HELMI- KUUTA 2018 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA A-2698 (Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11, Kartano) Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan korttelin 222 tonttia 19 Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan korttelin 222 tontit 20 22 Asemakaavan yhteydessä on tehty sitova tonttijako. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Kartanon (2.) kaupunginosan korttelin 222 tonttia 19 (Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11). Suunnittelualue rajoittuu pohjoispuolelta Jalkarannantiehen, itäpuolelta Svinhufvudinkatuun, länsipuolelta Satamaradanpuistoon ja -polkuun sekä eteläpuolelta opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO). Suunnittelualue sijaitsee n. 900 m etäisyydellä Lahden kauppatorilta luoteeseen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 3 (11) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Aloite/hakija Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä (nyk. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä) on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen tontille. 1.2 Tavoite Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yritystoimintakäytössä olevan tontin muuttaminen vuokra- ja opiskelija-asumiseen. 1.3 Vireilletulo ja osallistumisen järjestäminen Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 29.8.2017. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 12.10. 26.10.2017. Kuulemisen yhteydessä pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyötä on esitelty keskusta-alueen kaava- ja kehittämisilloissa 26.4.2017 ja 9.11.2017. 1.4 Asemakaavan kuvaus Asemakaavan muutoksella osoitetaan tontille kolme uutta asuinkerrostaloa, joista yksi on tarkoitettu opiskelija-asumiseen. Rakennukset ovat enintään viisikerroksisia ja kooltaan 2 200 k-m2. Kaavamääräyksillä (ju) edellytetään rakennuksilta korkeatasoista arkkitehtuuria sekä julkisivutaidetta. Tontti on rajattava Satamaradanpolkua vasten laadukkaasti toteutetulla aitojen, piharakennusten ja muiden rakenteiden muodostamalla monimuotoisella kokonaisuudella, jonka materiaalina on käytettävä pääosin puuta ja julkisivukasvillisuutta (ai-1). Svinhufvudinkadun varteen sijoittuva istutusalue (is-1) tulee istuttaa monimuotoiseksi ja kasvilajeiltaan vaihtelevaksi vyöhykkeeksi. Tontin läpi sen eteläreunaan on osoitettu julkinen jalankulkuyhteys. Kaavassa määrätään myös mm. autopaikkojen järjestämiseen, melusuojaukseen, leikki- ja oleskelualueisiin, hulevesien käsittelyyn, maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjaveden suojeluun liittyvistä asioista. 1.5 Asemakaavan toteutus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman.
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 4 (11) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelualue on tällä hetkellä liike-, varasto- ja työpajakäytössä. Tontilla toimii kierrätyskeskus sekä lounasravintola. Maisema Suunnittelualueelta avautuu näkymiä Vesijärvelle. Suunnittelualue sijaitsee maisemassa melko näkyvällä paikalla maastonmuodoista johtuen. Suunnittelualueen vieressä on maisemassa merkittävä Lahti Energia Oy:n Teivaanmäen voimalaitos savupiippuineen. Piippu ulottuu korkeuteen +163,5 m mpy. Suunnittelualueen länsipuolella, voimalaitoksen takana kohoaa Salpausselän geologisesti merkittävä reunamuodostuma, jonka havumetsää kasvava, jyrkkä rinne (Teivaanmäki) sekä Vesijärvi muodostavat maisemallisen solmukohdan. Suunnittelualue sijoittuu kaupungin keskustasta päin katsottuna Teivaanmäelle avautuvan maiseman eteen. Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin rakennettua ympäristöä sekä päällystettyä tai hiekkapintaista maanpintaa. Alueen alkuperäinen luonnonympäristö on pääosin hävinnyt rakentamisen ja aiemman teollisuuskäytön seurauksena. Tontin reunoilla kasvaa jonkin verran puustoa ja pensasaitoja. Suunnittelualueen viereinen Satamaradanpolun ratapenkka on todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on täytemaan alla hiekkaista silttiä, savista silttiä tai silttiä (maaperätutkimukset). Suunnittelualueella on voimassa maalämpörajoitus sen sijoittuessa kallioperän ruhjevyöhykkeelle. Tontilla saattaa olla öljyhiilivedyillä pilaantunutta maaperää, alueen maaperää on aiemmin puhdistettu. Pohja- ja pintavedet Suunnittelualue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle (1. luokka). Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee kaksi liike-, varasto- ja työpajakäytössä olevaa rakennusta. Piha-alue on pääosin varasto-, pysäköinti- tai kulkureittikäytössä. Suuremmassa rakennuksessa (Svinhufvudinkatu 7 ja 9) toimii kierrätyskeskus sekä lounasravintola. Svinhufvudinkatu 11 -rakennus on varastokäytössä. Svinhufvudinkatu 7 ja 9 -rakennus on valmistunut 1941 ja toiminut aiemmin Lahden Nelo Oy:n leipomorakennuksena. Rakennuksen laajuus on 4408 k-m2 ja kerrosluku kaksi. Svinhufvudinkatu 11 -rakennus on yksikerroksinen ja kytketty yhdysosalla naapuritontin rakennukseen. Tontin piha-alueita on aidattu. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitseva Teivaanmäen voimalaitos toimii kaukolämmön vara- ja huipputuotantolaitoksena, kaukojäähdytyksen tuotantolaitoksena, toimisto-, työ- ja varastorakennuksena sekä sähköasemana. Suunnittelualueen halki kulkee merkittävä kaukolämmön siirtoyhteys. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva jälleenrakennuskauden oppilaitosalue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-kohde). Alueella toimii Koulutuskeskus Salpaus. Sekä suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva kampusalue että pohjoispuolella sijaitseva Pikku-Vesijärven puisto ovat mainittuina selvityksessä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Suunnittelualue itsessään sisältyy selvitykseen Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä osana laajempaa keskusta-alueen rajausta. Maanomistus Hakija omistaa suunnittelualueen tontin.
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 5 (11) Kuva 2. Viistoilmakuva suunnittelualueesta vuodelta 2014 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 (maakuntahallitus määrännyt 20.2.2017 tulemaan voimaan ennen kuin maakuntakaava on saanut lainvoiman) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue on merkitty kuuluvaksi kaupunkialueeseen (ka) ja pohjavesialueeseen (pv). Alueen vieritse on merkitty kulkevaksi viheryhteystarve. Yleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 (oikeusvaikutteinen, saanut lainvoiman 5.10.2017) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-4). Alue varataan Päijät-Hämeen maakuntakeskusta ja sen vaikutusaluetta palveleville keskustatoiminnoille, kuten palveluille, kaupalle, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaalitaan ja rakentamisen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Katuympäristön ja julkisen tilan suunnittelussa ja viimeistelyssä otetaan erityisesti huomioon kävely ja pyöräily. Yleiskaavan suunnitteluohjeessa todetaan suunnittelualuetta koskien, että arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Ståhlberginkadun kampusaluetta kehitetään yhteistyössä koulutuskonsernin kanssa. Katuympäristön suunnittelussa otetaan huomioon lasten itsenäinen liikkuminen kävellen ja pyörällä. Koulun lähiympäristön sekä puistojen merkitys lapsille ja nuorille tärkeinä paikkoina tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Askonkatu 2 15100 LAHTI Maankäyttö ja aluehankkeet ML/KK
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 6 (11) Kuva 3. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin Kuva 4. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Y-202, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 7 (11) Asemakaava Tontilla on voimassa vuonna 2002 laadittu asemakaava. Tontti on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Tontille saa nykyisen, voimassa olevan asemakaavan mukaa rakentaa tehokkuudella (rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan) e=1.2 ja enintään kolmeen kerrokseen. Autopaikkoja tulee järjestää 1 autopaikka kahta työntekijää ja kymmentä yli 18-vuotiasta oppilasta kohti. Tontin halkaisee lämpöjohtoa varten varattu alueen osa. Kaavassa määrätään myös, että ennen alueella tapahtuvaa rakentamista on huolehdittava siitä, että ympäristömyrkyt on poistettu ympäristösuojeluviranomaisen hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti. Kuva 5. Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Alueen pohjakartta on tarkistettu 25.10.2017 ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää MRL 54 :ssä annetut kaavoitusmittausvaatimukset. 2.3 Selvitykset Svinhufvudinkatu 11 -rakennusta koskien on tehty kuntotutkimus. Selvityksen mukaan nykyisessä kunnossa rakennus soveltuu lähinnä kylmäksi tai puolilämpimäksi varastotilaksi. Rakennuksen kunnostaminen toimisto- ja opetustilaksi vaatii niin mittavia korjaustoimenpiteitä, että vaihtoehtona korjaukselle esitetään harkittavaksi rakennuksen purkamista ja uudisrakennuksen rakentamista. Suunnittelualueelle on aiemmin tehty maaperätutkimuksia tontin pohjoisosaan.
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 8 (11) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja tarve Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä (nyk. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä) on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen tontille. Kaavamuutosta koskevan hakemuksen taustalla on yleinen koulutuksen rahoituksen väheneminen, mikä aiheuttaa välttämättömän tarpeen vähentää koulutuskeskuksen omistamia toimitiloja ja löytää vapautuville kiinteistöille uutta käyttöä, jotta Salpauksen perustehtävien toteuttaminen ja niiden vaatimat henkilöstöresurssit voidaan turvata. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa toimintatapoja ja vähentää oppilaitostilojen käyttöä. 3.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yritystoimintakäytössä olevan tontin muuttaminen vuokra- ja opiskelija-asumiseen. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kunnallistekniikka / kadunpito, liikenne, puistot, satamat - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden kaupunginmuseo - Lahden Talot Oy - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Posti Group Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Salpausselän luonnonystävät ry - Liekki ry - KOKO Lahti Oy - Lahden Työn Paikka Oy Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 29.8.2017. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 12.10. 26.10.2017. Kaavatyötä on esitelty keskusta-alueen kaava- ja kehittämisilloissa 26.4.2017 ja 9.11.2017. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viranomaisilta on pyydetty kaavaluonnoksesta lausunto luonnosvaiheessa. Kaavatyötä on käsitelty kaavoituksen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten yhteisessä kaavaneuvottelussa 19.9.2017 sekä maastokatselmuksella 6.6.2017.
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 9 (11) Seuraavassa on kooste luonnosvaiheen kuulemisessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä lyhennetyssä muodossa sekä vastaukset niihin: Osallinen Hämeen ELYkeskus, Uudenmaan ELY-keskus Lausunnon/mielipiteen keskeinen sisältö ELY-keskukset eivät anna lausuntoa asiasta. Viereinen voimalaitos tulisi huomioida kaavaselostuksessa ja arvioitaessa vaikutuksia asumiseen. Huomioonottaminen ja vaikutukset kaavaan Voimalaitoksen nykytilaa ja vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa sekä selvitetty yhdessä Lahti Energian kanssa. Lahden ympäristöpalvelut Ei lausuttavaa. - Lahden kaupunginmuseo Päijät-Hämeen pelastuslaitos Lahti Energia Lahden Talot Oy Museo pitää kaavaluonnoksessa esitettyä uudisrakennusten korkeutta, rakeisuutta ja suuntausta alueelle vieraana ja sen kaupunkikuvallista arvoa heikentävänä. Uudisrakennukset tulisivat näkymään puistoa tasapainoisesti rajaavan koulurakennusrivin takaa keskustasta käsin tarkasteltuna. Tämä ongelma korostuu entisestään, jos rakennusten päätyihin kaavaillut taideteokset toteutuvat. Uudisrakennukset on sijoitettu poikittain katulinjaan nähden, kun kaikki kadun muut rakennukset myötäilevät kadun suuntaa ja linjausta. Museo ei puolla asemakaavaluonnosta. Ei huomautettavaa, kun huoneistoihin suunnitellaan kaksi erillistä poistumismahdollisuutta. Lahti Energialta tulee varmistaa, aiheuttavatko heidän toimintansa (kemikaalit huomioiden) riskiä suunnitellulle asumistoiminnalle. Teivaan voimalaitoksella kevyttä polttoöljyä voidaan varastoida 150 m 3. Laitoksessa ei ole enää laajamittaista kemikaalien varastointia tai käsittelyä. Tältä osin voimalaitoksella ei ole vaikutusta asemakaavan toteutumiseen. Mahdollinen meluhaitta tulee ottaa huomioon. Kaavamerkintöihin esitetään tarkennuksia ja lisäyksiä. Kaavaehdotukseen on muutettu julkisivumääräyksiä siten, että kampusalueen puolella julkisivutaiteen tulee liittyä viereiseen, arvokkaaseen oppilaitosalueeseen. Maininnat taiteen värisävyistä on poistettu. Rakennusten suuntaus mahdollistaa asuntojen näkymät järvelle ja muualle, kuin voimalaitoksen suuntaan. Samalla mahdollistetaan kaupungista, Svinhufvudinkadulta ja kampusalueelta katsottuna näkymiä Teivaanmäelle. Massoittelu myös minimoi kampusaluetta kohti sijoittuvan julkisivupinnan. Rakennusten päädyt on kuitenkin pakotettu kaavamääräyksellä sijoittumaan lähelle katua noudattaen tältä osin kadunvarren muiden rakennusten sijoittelua. Rakennusten korkeus perustuu tavoiteltuun tonttitehokkuuteen yleiskaavan mukaisella keskustatoimintojen alueella mahdollistaen kuitenkin maantasopysäköinnin. Paloturvallisuusmääräykset tulee huomioida rakennussuunnitteluvaiheessa. Lahti Energialta on pyydetty lausunto kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksessa on muutettu julkisivujen melusuojavaatimus koskemaan kadun puoleisten sivujen lisäksi myös Teivaan voimalaitoksen puoleisia sivuja. Piha-alue on tarkoitus suojata mahdolliselta melulta Satamaradanpolkua vasten toteutettavalla aitarakenteella. Esitettyjä muutoksia on tehty kaavaehdotukseen. Lahden Työn Paikka Oy Ei huomautettavaa. - Taulukko 1. Osallisten lausunnot/mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Muilta osallisilta ei luonnosvaiheen kuulemisessa tullut lausuntoa tai mielipidettä.
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 10 (11) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella osoitetaan tontille kolme uutta asuinkerrostaloa, joista yksi on tarkoitettu opiskelija-asumiseen. Rakennukset ovat enintään viisikerroksisia ja kooltaan 2 200 k-m2. Kaavamääräyksillä (ju) edellytetään rakennuksilta korkeatasoista arkkitehtuuria sekä julkisivutaidetta. Tontti on rajattava Satamaradanpolkua vasten laadukkaasti toteutetulla aitojen, piharakennusten ja muiden rakenteiden muodostamalla monimuotoisella kokonaisuudella, jonka materiaalina on käytettävä pääosin puuta ja julkisivukasvillisuutta (ai-1). Svinhufvudinkadun varteen sijoittuva istutusalue (is-1) tulee istuttaa monimuotoiseksi ja kasvilajeiltaan vaihtelevaksi vyöhykkeeksi. Tontin läpi sen eteläreunaan on osoitettu julkinen jalankulkuyhteys. Kaavassa määrätään myös mm. autopaikkojen järjestämiseen, melusuojaukseen, leikki- ja oleskelualueisiin, hulevesien käsittelyyn, maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjaveden suojeluun liittyvistä asioista. 4.2 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavan toteuttaminen edellyttää tontilla olemassa olevien rakennusten purkamista ja niissä olevien toimintojen päättymistä. Alueen läheisyydessä ei ole merkittävissä määrin asumista, mutta suunnittelualue liittyy läheisen kaupungin keskusta-alueen asukkaiden käytössä olevien virkistysalueiden (Pikku-Vesijärven puisto, Teivaanmäki) sekä muiden ympäröivien toimintojen (Teivaan satama, Satamaradanpolku, kampusalue, messukeskus) käyttäjien elinympäristöön. Kaavalla muutetaan puolijulkinen, teollisuusmainen ympäristö yksityiseksi asuinympäristöksi. Kaavassa sallitaan julkinen jalankulku alueen eteläreunassa alueen halki. Viereisellä voimalaitoksella ei ole vaikutuksia uusiin asuintoimintoihin, mikäli kaavan edellyttämät melusuojaustoimet toteutetaan. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Asemakaavan toteuttaminen edellyttää mahdollisen pilaantuneen maaperän selvittämistä ja puhdistamista, johon kaavalla luodaan myös taloudellisia mahdollisuuksia. Tontin maaperän puhdistamisella vähennetään pohjaveden laatuun kohdistuvia riskejä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suunnittelualueen alkuperäinen luonnonympäristö on kadonnut rakentamisen ja aiemman teollisuustoiminnan seurauksena. Alueella ei ole tiedossa erityisiä arvokkaita luontokohteita. Viereinen Satamaradanpolun alue voidaan säilyttää kaavan toteutuessa ennallaan. Kaavalla edellytetään uusien istutettavien vyöhykkeiden toteuttamista Svinhufvudinkadun ja Satamaradanpolun varsille. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaava tukeutuu olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavalla mahdollistetaan ympäristön monipuolinen ja sekoitettu käyttö tuomalla siihen asumista. Alueella on olemassa olevat, hyvät kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhteydet. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa kolmen viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen aiemmin 1 2 -kerroksisten varasto-, liike ja teollisuusrakennusten paikalle. Uudet kerrostalot on sijoitettu siten, että näkymää kaupungista Salpausselän rinteeseen ei peitetä kokonaan. Uusien rakennusten arkkitehtuurin laatutasoon kiinnitetään huomiota ja julkisivujen osalta on annettu laatuvaatimuksia. Julkisivutaidetta edellytetään käytettäväksi sekä Satamaradanpolun että kaupungin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan oppilaitosalueen puoleisilla julkisivuilla. Uudet rakennukset ovat maisemassa näkyvällä paikalla korkeuden vuoksi. Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Asemakaavalla vähennetään olemassa olevia, elinkeinoelämän käyttöön soveltuvia tiloja ja korvataan ne asuinrakennuksilla. Alueen uudet asukkaat parantavat osaltaan ympäröivän elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja uusien yritysten syntymismahdollisuuksia.
Selostus A-2698 D/3289/10.02.03.00.04/2015 11 (11) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. 6 ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski puhelin: 050 398 5113 osoite: Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Askonkatu 2 15100 LAHTI s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi Lahdessa 2.2.2018 Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm 31.01.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KARTANON (2.) KAUPUNGINOSAN Kaavan nimi KORTTELIN 222 TONTTIA 19 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KARTANON (2.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 222 TONTIT 20-22 Hyväksymispvm Ehdotuspvm 2.2.2018 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2698 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,6675 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6675 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,6675 100,0 6600 0,99 0,0000-1410 A yhteensä 0,6675 100,0 6600 0,99 0,6675 6600 P yhteensä Y yhteensä -0,6675-8010 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,6675 100,0 6600 0,99 0,0000-1410 A yhteensä 0,6675 100,0 6600 0,99 0,6675 6600 AK 0,6675 100,0 6600 0,99 0,6675 6600 P yhteensä Y yhteensä -0,6675-8010 YO -0,6675-8010 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä