Sarjat ja integraalit, kevät 2015

Samankaltaiset tiedostot
Sarjat ja integraalit, kevät 2014

Sarjat ja integraalit

Analyysi 1, kevät 2010

Sarjat ja integraalit

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Sarja. Lukujonosta (a k ) k N voi muodostaa sen osasummien jonon (s n ): s 1 = a 1, s 2 = a 1 + a 2, s 3 = a 1 + a 2 + a 3,...,

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Riemannin sarjateoreema

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Konvergenssilauseita

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

Sisältö. Sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 17

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

1 sup- ja inf-esimerkkejä

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Matematiikan tukikurssi

Reaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13

1 sup- ja inf-esimerkkejä

(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

Matematiikan tukikurssi

Vuorovaikutukset ja kappaleet

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

Seuraava topologisluonteinen lause on nk. Bairen lause tai Bairen kategorialause, n=1

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

2.2.1 Ratkaiseminen arvausta sovittamalla

Taylorin sarja ja Taylorin polynomi

7. Tasaisen rajoituksen periaate

Sarjojen suppenemisesta

Tervetuloa! Matematiikka tutuksi

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010

Talousmatematiikan perusteet: Johdanto. Kurssin tavoitteet Käytännön järjestelyt Suosituksia suorittamiseen

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 2018 Ratkaisut 1. välikokeen preppaustehtäviin. 1. a) Muodostetaan osasummien jono. S n =

Alkulukujen harmoninen sarja

reaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,

Funktiot ja raja-arvo P, 5op

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion derivaatta LaMa 1U syksyllä 2011

Kompleksianalyysi, viikko 5

Funktiojonon tasainen suppeneminen

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

802120P Matriisilaskenta (5 op)

Oppimistavoitematriisi

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

VEKTORIANALYYSIN HARJOITUKSET: VIIKKO 4

LUKU 6. Mitalliset funktiot

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

Lebesguen mitta ja integraali

Tenttiin valmentavia harjoituksia

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

Biokemian menetelmät I P (10 op / 8 op / 3,5 op) Juha Kerätär (F210, Kontinkangas,

Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja

Johdatus matematiikkaan

Tilastollinen päättely II (MAT22003), kevät 2019

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Diskreetti derivaatta

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Mitta- ja integraaliteoria 2 Harjoitus 1, Olkoon f : A! [0, 1] mitallinen ja m(a) < 1. Näytä, että josonp>1javakio M<1, joille

811120P Diskreetit rakenteet

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9

Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

Oppimistavoitematriisi

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Matematiikan tukikurssi

Markov-ketjut pitkällä aikavälillä

8. Avoimen kuvauksen lause

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Matemaattisen analyysin tukikurssi

031010P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I 5,0 op

Sarjat ja differentiaaliyhtälöt

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

- Ilmoittaudu OODI:n kautta ainakin luentojen kohdalle, jotta olet mukana opintotoimiston listoilla.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

MS-A0103 / Syksy 2015 Harjoitus 1 / viikko 37

f(x) sin k x dx, c k = 1

Transkriptio:

Sarjat ja integraalit, kevät 2015 Peter Hästö 11. maaliskuuta 2015 Matemaattisten tieteiden laitos

Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen jatkuvuuden käsitellä reaalilukujonoja ja -sarjoja määritellä ja laskea epäoleellinen Riemann integraali käsitellä funktiojonoja ja sarjoja derivoida ja integroida edellä mainittuja Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 2 / 14

Kurssin sisältö Lukiosta tutun geometrisen summakaavan mukaan 1 1 x = 1 + x + x 2 +... = k=0 kun x < 1. Derivoidaan kumpikin puoli. Saamme x k 1 (1 x) 2 = 0 + 1 + 2x +... = kx k 1. k=0 Onko tämä päättely pätevä? Milla muuttujan x arvoilla kaava pätee? 1 (1 x) 2 = k=0 kx k 1 Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 3 / 14

Tärkeämmät tavoitteet Matemaattisen keskustelu ja ryhmätyöskentely itsenäinen työn arviointi ( onks tää oikein? ) kriittinen keskustelu ( mistä tuo seuraa? ) argumentointi (grounds warrant (backing) claim) [käydään läpi Lemma 2.5] väärien vastausten hyödyntäminen; pois vastauskeskeisyydestä Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 4 / 14

Luennot Kurssilla käytetään Sarjat ja integraalit/ Analyysi 1-luentomonistetta Tunneilla (vain) tärkeimmät osat käydään läpi, useasta näkökulmasta, esim. yleiset virhekäsitykset määritelmästä intuitioon intuitiosta määritelmään inuitiosta todistus todistuksesta ydin keskiviikkoisin 10:15 12:00 ja torstaisin 10:15-12:00. Katso poikkeuspäivät ja ajat oodista. HUOM! VIIKOLLA 12 EI LUENTOJA. Keskiviikon luennolla käsitellään osallistujien kysymyksiä. Jos kysymyksiä on paljon, niin ensimmäisellä tunnilla on peruskysymykset, ja toisella syventävät kysymykset. Torstaisin johdattelua uuteen aiheeseen. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 5 / 14

Kysymysten lähettäminen Kysymyksiä keskiviikon luentoa varten kannattaa lähettää sähköpostilla osoiteeseen peter.hasto@oulu.fi aihekentällä S&I kysymys. Vain ne, jotka ovat lähettäneet vähintään yhden kysymyksen voivat osallistua kurssin loppukokeeseen. Kysymyksiä voi myös esittää luennolla, jos aikaa riittää. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 6 / 14

Laskuharjoitusryhmät Rasti-ruutuun periaattella, kuka on valmis esittämään ratkaisuideansa. Tavoite keskustella ratkaisuista: ratkaisun kriittinen tarkastelu kaikkien vastuulla, samoin ratkaisun perusteleminen/ puolustaminen. Laskarin pitäjän vastuulla ei ole oikean ratkaisun esittäminen vaan osallistujien sparraaminen sopivan kriittiseen arviointiin. Laskareista voi saada 25% loppukokeen pisteistä. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 7 / 14

Itsenäinen työskentely/arviointi Tavoitteena ei ole osata toistaa harjoitustehtävien tai lauseiden/määritelmien sisältö, vaan ymmärtää jälkimmäiset ja osata itse ratkoa saman tyylisiä tehtäviä, vaikkei niitä olisi koskaan nähnyt ennen... Seurauksia: harjoituksissa ei kopioida ratkaisuja, vaan verrataan omaa ajattelua muiden ajatuksiin kaikkiin kokeisiin voi ottaa mukaan luentomateriaalin ja muistiinpanot Itsenäinen työskentely yksin työskentely; kannattaa ehdottomasti ratkaista tehtäviä ja opiskella materiaalia ryhmissä Myös tuutortupa on käytössä ma 10 14 ja to 10 16 Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 8 / 14

Ajankäyttö Luentoja Harjoitustuntia Itsenäinen työskentely Yhteensä 36 h 18 h 106 h 160 h Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 9 / 14

Kysymyksiä? Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 10 / 14

Luvun 2 sisältö 1. Sarjan suppenemisen määritelmä; x k ja k p karakterisoinnit 2. Majoranttiperiaate; suhdetesti; juuritesti; vertailuperiaate 3. Itseisen suppenemisen määritelmä; sarjan uudelleen järjestely 4. Vuorottelevat sarjat ja Leibnizin lause. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 11 / 14

Ratkaisujen arviointia 1. Sarja 1 suppenee, koska lim 1 = 1. 2. ( 2) k = 1 3 (lasku taululla). 3. ( 1) k 5k 13 mukaan. on alternoiva sarja joka suppenee Leibnizin lauseen Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 12 / 14

Lauseen lukeminen 1. Analysoikaa Lauseen 2.3.11 todistusta: selvittäkää mitä siinä käytetyt käsitteet ja merkinnät tarkoittavat tarkastakaa joka askel, mitä siinä tehdään, ja miksi päättely pätee tämän jälkeen voitte miettiä mistä todistuksen idea tulee, ja miten siihen on päädytty. 2. Selvittäkää mitkä ovat luvut k 1, k 2 ja k 3 esimerkissä 2.3.13 (siis mikä on muuttujan numeroarvo) kun luvun 2009 korvaa luvulla 2. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 13 / 14

Määritelmän hahmottaminen Keksikää mahdollisimman hankala alternoiva sarja. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 14 / 14