ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä palveluista asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti hyvää kumppanuusverkostoa hyödyntäen. TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toimintaympäristöanalyysi 2025 Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestönkeskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuuden uhat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan kasvukeskuksissa ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Ikääntyneiden yksin asumiseen liittyy useita turvallisuusriskejä. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Kotona tapahtuvat tapaturmat ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Pelastuslaitosten hälytystehtävissä aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä. Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Onnettomuuksien laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia. Lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne aiheuttaa kuitenkin kasvavia onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riskit kasvavat, kun yhteiskunnan toiminnot keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, kuten kauppakeskuksiin, kuljetusvälineisiin ja urheilusekä muihin kokoontumistiloihin. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmastomuutoksista ja sään ääri-ilmiöistä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia, kuten ympäristöuhat, energian saannin ongelmat, kansainvälisen rikollisuuden tai terrorismin laajenemisen Suomeen. Monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisen toiminnan jatkuvasti vilkastuessa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Pelastustoimi pyrkii osaltaan ehkäistä syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmiä ja energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt ja tietoverkkorikokset voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Ympäristöonnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä.
Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan. Työelämän vaatimukset ja työsidonnaisuus, työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen pelastustoimintajärjestelmän toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Julkisen talouden kestävyysvajeen seurauksena myös pelastustoimi on joutunut ja joutuu sopeuttamaan toimintaansa. Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa hallitus päätti sisäministeriön esityksestä, että pelastustoimen rakenneuudistus toteutetaan nykyisellä aluejaolla. Rakenneuudistuksen tavoitteena on saavuttaa pysyvä, vähintään 7,5 miljoonan euron vuosittainen säästö palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä. Tämä edellyttää käytössä olevien resurssien tarveperusteisempaan uudelleen organisointia siten, että ne ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tavoitteena tulee kuitenkin pitää sitä, että onnettomuuksiin joutuneiden ihmisten välitön avunsaanti turvataan mahdollisimman hyvänä ja tasokkaana kaikissa olosuhteissa. Viranomaisten on kyettävä huolehtimaan toimintavalmiudesta ja tarvittavasta toimintakyvystä 24/7 vuoden jokaisena päivänä. Sisäministeriön hallinnonala joutuu toiminnan tehostamisen lisäksi supistamaan toimintojaan kaikilla sektoreillaan. Ilman lisärahoitusta keskeisimmät turvallisuuspalvelut saadaan järjestettyä vain palvelujen nykytasoa ja määrää alentamalla ja hyväksymällä tästä syntyvä turvallisuustason lasku sekä se, että kansalaisten alueellista yhdenvertaista kohtelua ei kyetä varmistamaan. Toiminnan painopisteet Pelastuslaitoksen valmiutta toimia alueellaan johtavana toimijana onnettomuuksien kokonaisvaltaisissa ehkäisytehtävissä tehostetaan. Valistustoiminnan strategiaan pohjautuvaa turvallisuusviestintää tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia onnettomuus- tai vaaratilanteissa. Valvonnan osalta painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on pitkä. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvonnan painopistettä siirretään omavalvontaiseen toimintaan alueilla, jossa palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on lyhyt. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien ja iäkkäiden ihmisten asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia eri vuoden ja vuorokauden aikoina, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Pyritään vähentämään erheellisiä paloilmoituksien määrää. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään. Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laajaalaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joitten työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka.
Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään kaikilla vastuualueilla pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteistyöllä tehostaa kykyä tuottaa kustannustehokkaita palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehitetään suunnitelmallista sisäistä koulutusta, osaamisen testausta ja koulutuksen seurantaa. Turvataan riittävät resurssit jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Kehitetään Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toimintaa keskeisenä toimijanan maakunnan turvallisuuden ja valmiuden kehittäjänä. Yhteen sovitetaan, ohjataan ja koordinoidaan sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Kehitetään yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa laadukasta ensihoitojärjestelmää maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen sisäisen turvallisuustyön (hallinto-, henkilöstö-, fyysinen- ja tietoturvallisuus) kehittämisessä huomioidaan kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotesopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutataan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Turvallisuusviestintä toteutetaan vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaisesti. Omavalvontatehtävät suoritetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskialueelle asetetussa toimintavalmiusajassa. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa. Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Riittävä päätoimisenhenkilöstön sekä sopimuspalokuntalaisten määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Osaamisen kehittäminen koulutussuunnitelmien mukaisesti sekä työkyvyn ylläpitäminen
Tunnusluvut Tavoite / toimenpiteet / mittarit TP 2014 TA 2015 TAE 2016 Onnettomuuksien ehkäisy: Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus (% pelastustoimen asukasmäärästä). 24 % 20 % 20 % Omavalvonnan suorittaneita (% omavalvontavelvollisista). 89 % Määrävälein suoritettavat viranomaistarkastukset (% valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista). 92 % 100 % 100 % Pelastustoiminta ja varautuminen Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskialueelle (I-III) asetetussa toimintavalmiusajassa (% kiireellisistä tehtävistä). I: 73 / 77 % II: 87 / 83 % III: 97 / 97 % Pelastustehtävien määrä (1 000 asukasta kohden) 19 < 20 < 20 KÄYTTÖTALOUS TP 14 TA 15 TAE 16 muutos % 16/14 muutos % 16/15 Toimintatuotot 9 529 783 9 280 000 9 980 000 +4,7 +7,5 Toimintakulut - 9 677 480-9 280 000-9 980 000 +3,1 +7,5 Toimintakate - 147 697 0 0
TALOUSARVIOESITYS 2016, TALOUSSUUNNITELMA - 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA ULKOISET + SISÄISET Tulosalue: Etelä-Karjalan pelastuslaitos TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 9 529 783 9 280 000 9 980 000 10 580 000 10 925 000 Myyntituotot 8 853 036 9 110 000 9 800 000 10 400 000 10 745 000 Maksutuotot 239 039 50 000 60 000 60 000 60 000 Tuet ja avustukset 398 106 120 000 120 000 120 000 120 000 Muut tuotot 39 602 0 0 0 0 Sisäiset tuotot Toimintakulut 9 677 223 9 280 000 9 980 000 10 580 000 10 925 000 Palkat 5 614 785 5 710 500 6 130 000 6 500 000 6 600 000 Henkilösivukulut 1 577 706 1 575 000 1 710 000 1 850 000 1 900 000 Palvelujen ostot 1 271 039 1 280 000 1 345 000 1 435 000 1 500 000 Ruoka- ja puhtauspalvelut, sis. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 600 717 452 000 520 000 520 000 600 000 Avustukset 570 324 250 000 250 000 250 000 300 000 Sisäiset ylläpitovuokrat Sisäiet pääoma- ja tontinvuokrat Muut vuokrat 20 230 11 000 15 000 15 000 15 000 Muut kulut 22 422 1 500 10 000 10 000 10 000 Toimintakate -147 440 0 0 0 0 Taloussuunnitelma 2016-2017 Hyväksytyyn palvelutasopäätökseen mukaisesti käyttotalouteen lisätty Lappeenrannan länisalueen paloaseman miehittämiseen sisältyvät 12 palomien viran henkilöstökulut (7 kk vuonna 2016)
TALOUSARVIOESITYS 2016, TALOUSSUUNNITELMA - 2018 INVESTOINTIOSA 2015-2017 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Käyttötalousvaikutukset sisältyvät toimialan käyttötalousesitykseen Tärk. Toimiala/ Hanke/ Kustannus- TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Perustelut järj. kokonaisprojekti hankeryhmä arvio 1 Etelä-Karjalan Pelastuskalusto Menot 799 000 1 600 000 2 200 000 1 000 000 Palvelutasopäätökseen sisältyvän pelastuslaitos kalustostrategian mukaiset Tulot 367 080 1 017 603 1 617 603 490 442 pelastuskalustohankinnat. Nettomeno 531 920 582 397 582 397 509 558 Tulot muodostuvat sopimuskunnilta perittävistä maksuosuuksista sekä hankintoihin mahdollisesti satavaista avustuksista. Nettomeno on Lappeenrannan maksuosuus Hyväksytyyn pelastustoimen palvelutasopäätökseen sisältyvät investoinnit 2016-2017 Investoinnit (netto) 2016 2017 Nostolava-auto 700 000 Säiliöauto (Luumäki) 280 000 Pelastussukellusauto 85 000 Päivystys- tarkastusautot 50 000 Konttikalusto (Nuijamaa ja Imatra) 40 000 70 000 Pelastuskalusto- ja suojavarusteet 100 000 150 000 Alus- / venekalusto (E-luokan alus 2016 2017) 250 000 Johtamisjärjestelmäkalusto (KEJO ja Erica) 25 000 50 000 Valvonnan tietojärjestelmä / turvalisuusmateriaali 30 000 70 000 Paloasemakalusto 150 000 50 000 Öljyntorjuntakalusto (100 %:n korvaus) (200 000) (125 000) Yhteensä / asukas 1 050 000 8 1 050 000 8
ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KUNTIEN MAKSUOSUUDET PELASTUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA INVESTOINTIMENOISTA 2016 Kunta Asukasluku Maksuosuus Käyttötalousmenot Investoinnit YHTEENSÄ 31.12.2014 % % Imatra 28 037 21,28 21,28 2 055 648 224 315 2 279 963 Lappeenrant 72 794 55,25 55,25 5 337 150 582 397 5 919 547 Lemi 3 116 2,36 2,36 227 976 24 877 252 853 Luumäki 4 949 3,76 3,76 363 216 39 635 402 851 Parikkala 5 373 4,08 4,08 394 128 43 008 437 136 Rautjärvi 3 626 2,75 2,75 265 650 28 988 294 638 Ruokolahti 5 404 4,10 4,10 396 060 43 219 439 279 Savitaipale 3 667 2,78 2,78 268 548 29 304 297 852 Taipalsaari 4 798 3,64 3,64 351 624 38 370 389 994 YHTEENSÄ 131 764 100,00 100,00 9 660 000 1 054 112 10 714 112