LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-2018

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-2018

Sisältö 1. Toimintaympäristö 3 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen 3 1.2. Työpaikat ja työvoima 5 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen 7 2. Taloudelliset lähtökohdat 8 2.1. Talouden kehitysnäkymät 8 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät 8 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät 10 3. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelmat 2017-2018 12 Talousarvion rakenne ja sitovuus 12 Talousarvion seuranta 12 Tuloslaskelma 13 Rahoituslaskelma 15 Verotulot ja valtionosuudet 16 Toimintakatteen kehitys 18 Lainanotto ja antolainat 18 Rahoitustulot ja menot 19 Henkilöstömenot 21 Käyttötalous 23 Investointiohjelma 27 Kokonaismenot ja tulot 30 Limingan kunnan talouden kehitys 31 4. Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet 2016 32 4.1. Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot 32 4.2. Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v. 2016 32 4.3. Käyttötalous tulosalueittain 37 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 37 Perusturvapalvelut 41 Sivistyspalvelut 47 Tekniset palvelut 51 Vaalit 55 Tarkastustoiminta 55 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut 55 5. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 56 2

1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen Strategiassa mainittujen haasteiden lisäksi digitalisaatio leimaa yhä enemmän yhteiskunnan toimintatapoja, ja kunnan tulisi pystyä vastaamaan myös näihin haasteisiin. 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet Vuosi Asukasluku Muutos- % 1990 4 825 Kunnan tavoite Tk:n ennuste 1995 5 516 2000 5 735 1,7 2005 7 484 6,3 2006 7 963 6,4 2007 8 399 5,5 2008 8 576 2,1 2009 8 861 3,2 2010 9 037 2 2011 9 164 1,4 2012 9 432 2,9 2013 9 577 1,5 2014 9 744 1,7 *) 2015 9 940 9 939 10 060 2016 10 138 10 251 2017 10 340 2020 10 973 10 915 Asukasluku 31.12., *) 31.12.2015 arvio Tilastokeskuksen väestöennuste (4/2013) 3

Limingan kunta on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 2300 asukkaalla eli 23 %. Asukasluvun kasvu on kyseisenä aikana perustunut noin 40 % muuttovoittoon ja 60 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. 11 000 10 500 10 000 9 500 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 Asukasluku Kunnan tavoite Tk:n ennuste *) 2015-2020 arvio 500 400 300 200 100 Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 0 (100) 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Viime vuosina rakentaminen on keskittynyt Tupoksen Saunarantaan sekä kirkonkylällä Ojanperänkankaan ja Okkosenrannan alueille. Vuonna 2016 kunnalla on tavoitteena käynnistää rakentaminen Kirkonrannan alueella. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista kysynnän mukaan. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestörakennevuosikatsauksen (v. 2013) mukaan Limingan väestön keski-ikä (30,6 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Vuonna 2014 0-14 - vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %. Alle 7-vuotiaita oli 16,1 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 7,7 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 8,7 % ja koko maassa 19,9 %. 4

Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 7-12 v 1013 1061 1161 1197 1245 1313 1358 1430 0-6 v 1585 1588 1622 1635 1601 1642 1632 1571 7-12 v 0-6 v Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016 2017 2020 0-6 1 622 1 635 1 601 1 642 1 632 1 571 1 602 1 634 1 666 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % 15,8 % 15,8 % 15,8 % 7-15 1 632 1 679 1 728 1 807 1 875 1 992 2 159 2 202 2 257 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % 21,3 % 21,3 % 21,4 % 16-18 376 402 420 432 443 435 466 476 485 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 19-29 864 835 842 864 839 845 923 951 981 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % 9,1 % 9,2 % 9,3 % 30-64 3 686 3 769 3 828 3 922 3 987 4 052 4 096 4 157 4 198 % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 41,6 % 41,6 % 40,4 % 40,2 % 39,8 % 65-74 363 382 405 424 457 487 487 496 517 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 4,8 % 5,0 % 4,8 % 4,8 % 4,9 % 75-318 335 340 341 344 362 406 424 443 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 3,6 % 3,7 % 4,0 % 4,1 % 4,2 % Yhteensä 8 861 9 037 9 164 9 432 9 577 9 744 10 138 10 340 10 547 V. 2016, 2017 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2014 75 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 34 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 74 % ja 30 %. Viimeisimmät Tilastokeskuksen työpaikkatiedot ovat vuodelta 2013. Limingan työpaikkojen määrä pysyi vuonna 2013 lähes samana kuin edellisvuonna, työpaikkojen määrä laski 2130 työpaikasta 2129 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2013 57,8 %, kun se edellisvuonna oli 57,9 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vai- 5

kuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1214 (32,9 % työssäkäyvistä). Vuonna 2013 8,2 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 11,3 % jalostuselinkeinoissa ja 78,6 % palvelualoilla (1,9 % tuntemattomia). Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat kehitys Tavoite Kehitys Tavoite 1990 2152 1468 2000 2480 1450 2001 2560 1475 2002 2640 1472 2003 2790 1570 2004 3083 1695 2005 3217 1666 2006 3429 1751 2007 3311 1764 2008 3375 1870 2009 3397 1865 2010 3495 1978 2011 3606 2025 2012 3676 2130 2013 3685 2129 * 2016 3880 2200 * v. 2013 viimeisin tilastokeskuksen tieto 4000 3500 3000 Työpaikat ja työvoima 2500 2000 1500 Työvoima Työpaikat 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 6

helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisimpia. Vuonna 2014 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 10,9 % (v. 2013 9,7 %). Tammi-lokakuussa 2015 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,7 % samoin kuin vuonna 2014 vastaavana ajanjaksona. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 9,5 % (v. 2014 10,6 % ja vuoden 2014 alussa 11,1 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 391, joista miehiä 205 ja naisia 186. Pitkäaikaistyöttömiä oli 95 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 93 ja vuoden alussa 103) ja nuoria alle 25- vuotiaita työttömiä 47 (edellisvuonna 54). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2015 koko maan työttömyysaste oli 12,8 % ja Pohjois- Pohjanmaan 14,6 %. Työttömyysaste 31.10 Alle 25-vuotiaat työttömät 31.10 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Pitkäaikaistyöttömät 31.10 Työttömyysasteet 2015 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Liminka PP- maa Koko maa. 0 20 40 60 80 100 120 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2016 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Kirkonrannan sekä Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntakeskuksessa on käynnistynyt Temotek Oy:n kerrostalohanke. Kerrostalo valmistuu loppuvuonna 2016. Tavoitteena on saada myös toinen kerrostalohanke käyntiin vuoden 2016 aikana. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 7

2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Suomen talouden tila on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa, ja edelliset vuodet kasvu on ollut nollassa tai negatiivinen. Työttömyys on kasvussa ja työttömyysjaksot pitenevät. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuotteen kasvu olisi kuluvana vuonnakin vain 0,2 %. Vuodelle 2016 Valtiovarainministeriön kasvuennuste on 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Julkinen velka ylittää kuluvana vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina. Myös kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 4. Kansantalouden kehitys. 2012 2013 2014 2015* 2016* BKT, muutos % -1,4-1,3 0,0 0,2 1,3 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,3 67,9 68,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,3 9,0 Inflaatio, % 2,8 1,5 1,0 0,1 1,2 Ansiotason muutos, 3,2 2,1 1,4 1,1 1,1 % Lähde VM Taloudellinen katsaus. Syksy 2015. 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi vuonna 2014 edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousikin positiiviseksi. Vuonna 2014 vuosikate poistoista oli 107 % (vuonna 2013 100 %). Merkittävin tuloksen parantumiseen vaikuttava tekijä oli liikelaitosten yhtiöittämisen myötä syntyneet kertaluontoiset, satunnaiset tulot. Toimintamenojen kasvu oli noin 0,4 %, mihin vaikutti ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu olisi ollut 1,0 %. Toimintakatteen kasvu oli 1,0 %. Muita positiiviseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä veronkorotukset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt niitä kattamaan. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana. Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkakustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden maltillisesti. Kuluvana vuonna sopimuskorotusten sekä viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin 0,6 %. Kunta-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskauden toinen jakso alkaa 1.1.2016. Sopimuskauden toisella jaksolla tulee voimaan 1.2.2016 alkaen yleiskorotus 0,47 % tai 16 euroa palkkatasosta riippuen. Toisen jakson kustannusvaikutus kunnille on noin 0,57 % palkkasummasta. Kuntien arvioidaan jatkavan säästötoimia ja sopeuttavan henkilöstömenojaan edelleen. Väestön ikääntyminen luo painetta kuntataloudelle lisääntyvän sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän myötä. Palvelujen tarpeen arvioidaan kasvavan vajaalla prosenttiyksiköllä vuodessa vuosina 2016-2019. Palvelujen kysynnän kasvu näkyy kuntien ostopalveluiden käytön lisääntymisessä. Kuntien verorahoitus kasvoi vuonna 2014 yhteensä 1,5 %. Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Vuonna 2014 kuntien verotulot yhteensä kasvoivat 2,6 %. Hitaaseen kasvuun vaikuttivat edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen 8

palkkaratkaisu. Valtionosuudet puolestaan vähenivät 1,1 %. Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 2,9 %. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva kasvu johtuu muun muassa kunnallisverojen vähennyksiin tehdyistä korotuksista. Kiinteistöverojen kasvu on puolestaan reippaampaa johtuen lakisääteisistä kiinteistöverojen ala- ja ylärajojen nostosta. Lakisääteisistä korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan kohenna kuntataloutta, sillä nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät myös kuntien verotuloja. Veroperustemuutosten johdosta kunnallisveron tuotto tulee alenemaan noin 262 miljoonaa euroa ja kuntien yhteisöveron määräaikaisen korotuksen päättyminen vuoden 2015 lopussa alentaa kuntien verotuloja noin 258 miljoonaa euroa vuonna 2016. Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina tulojen kasvun hidastuessa. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta olivat 296 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 osalta leikkaus on 40 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2015 alusta voimaan astunut valtionosuusuudistus leikkaa neljän vuoden aikana Limingan kunnan valtionosuuksia yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Tulevalle vuodelle hallituksen budjettiesitys sisältää valtionosuusleikkauksia indeksitarkistusten jäädyttämisen muodossa. Vuonna 2016 jäädytys vähentää valtionosuuksia 35 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksia kuitenkin kasvattavat niin hallituksen päätös korvata veroperustemuutoksista kunnille aiheutuva verotulojen menetys kuin valtionosuuksien täysimääräinen kustannusten jaon tarkistus. Kokonaisuudessaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitys kohentaa kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan 295 miljoonalla eurolla. Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Kuntien lisääntyvät velvoitteet, kuten kasvanut vastuu pitkäaikaistyöttömistä, samanaikaisesti hidastuvan tulokehityksen kanssa luovat haastavan yhtälön useille kunnille. Työttömyyden lisääntyessä, ja etenkin työttömyysaikojen pitkittyessä kuntien menot kasvavat sekä Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuksien muodossa että lisääntyvinä toimeentulotukimenoina. Toimeentulotukimenojen osalta on odotettavissa edelleen kasvua perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta alkaen. Siirron on ennustettu nostavan toimeentulotuen kustannuksia, kun yhä useampi toimeentulotukeen oikeutettu jatkossa hakenee toimeentulotukea. Kela sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat arvioineet, että kuntien myöntämää tukea on käytetty vähemmän kuin laki mahdollistaa, ja tuen hakemisen Kelalta ajatellaan olevan helpompaa ja vähemmän leimaavaa. Valtion ja kunnat vastaavat jatkossakin perustoimeentulotuen kustannuksista yhtä suurella rahoitusosuudella: perustoimeentulotuen kustannuksia vastaava valtionosuus vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien toimintaan ja toimintaympäristöön tulee vahvasti vaikuttamaan sote-uudistus, jonka linjauksista hallitus on sopinut kuluvana syksynä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Loput kolme itsehallintoaluetta järjestävät sote-palvelunsa jonkun toisen sote-alueen kanssa yhdessä. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019 alkaen. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, jonka myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan yhtä aikaa järjestämisvastuun siirtymisen kanssa 1.1.2019. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Kevään 2016 lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. 9

Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi itsehallintoalueille kootaan myös muita tehtäviä: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Hallitus päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa tulee käyttämään suoralla vaalilla valittu valtuusto. (Lähde: VM.) 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri, joskin vuonna 2013 kasvuprosentti oli jo pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna ja vuonna 2014 kasvuprosentti oli negatiivinen. Talousarviossa 2016 menot jälleen kasvavat ja lähivuosien haasteena on hillitä menojen kasvua vastaamaan kunnan tulokehitystä. Valtuustoseminaarissa 19.9.2015 talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti (20,5) ja kiinteistöveroprosentit ennallaan - investointien tulorahoitusprosentti > 80 % Tilinpäätöksessä 2014 kunnan toimintakate pieneni 0,6 %, mutta verorahoitus pieneni vielä enemmän, 1,6 %, joten tältä osin taloustavoitteita ei kaikilta osin saavutettu vuonna 2014. Talousarvion 2016 osalta tilanne on sama, sillä talousarviossa kunnan toimintakate kasvaa kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta 1,8 % kun verorahoitus kasvaa 1,3 %. Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskeinen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan vähenevää verorahoitusta asettaa tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille 2009-2012. Valtuustosopimuksessa 2013-2016 on sitouduttu jatkamaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hallintokuntien on vuoden 2014 talousarvioon saakka tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen myötä tuottavuusohjelmien toimenpiteet todettiin riittämättömiksi ja kunnanhallitus päätti keväällä 2014 perustaa työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Laadittu tasapainotusohjelma hyväksyttiin toimeenpantavaksi talousarvion 2015 yhteydessä. Valtionosuusuudistus on vaikuttanut vuoden 2015 valtionosuuksiin vähentävästi 0,5 milj. euroa. Uudistuksella on sama vaikutus myös vuonna 2016, ja Limingan kunnan valtionosuudet vähenevät jälleen 0,5 milj. euroa. Valtionosuusuudistuksen myötä kunnan kokonaismenetys on 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta tuloveroprosenttiyksikköä. Kunnan tuottavuusohjelmia on toteutettu jo pitkään, eikä hallintokuntien menoista löydy enää höylättävää valtionosuuksien menetystä paikkaamaan. Uudistuksen myötä menetettävän tulovirran paikkaamiseksi vaaditaan aktiivista toimintatapojen kehittämistä, digitalisaation hyödyntämistä sekä rakenteiden kriittistä tarkastelua. Tasapainotusohjelman päivittäminen tullee ajankohtaiseksi talousarviovuonna. 10

Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V. 2010-2014 kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 47,8 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 40,9 milj. euroa. Viimeisin suuri investointi, uusi terveyskeskus, valmistui keväällä 2014. Kunnan talouden tasapainottamiseksi investointitahtia on hillitty, ja talousarviovuoteen ei sisälly suuria investointeja. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 8,6 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 7,4 milj. euroa. Investointien hengähdystauolla pyritään tasapainottamaan kunnan lainamäärää ja korkoriskiä suurten investointien jäljiltä. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 11,5 milj. euroa. Lainamäärä pysyy kuitenkin siedettävällä tasolla, noin 2.200 e/asukas maltillisten investointien myötä. Sekä talousarviovuonna 2016 että suunnitteluvuosina 2017-2018 investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin > 100 %. Talousarviossa 2016 toimintatulot kasvavat 4,4 %, noin 0,3 milj. euroa vuoden 2015 talousarviosta. Toimintamenot kasvavat 2,1 % (noin 1,2 milj. euroa) ja toimintakate 1,8 % kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta. Verorahoitus kasvaa 1,3 % (verotulot 1,5 % ja valtionosuudet 1,0 %) vuoden 2015 tilinpäätösarviosta. Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,6 milj. euroa, mikä tekee 455 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v. 2017 4,0 milj. euroa ja v. 2018 4,1 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa 2012 ja uudet poistoajat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi KILA:n kuntajaoston suosituksen mukainen poisto-ohje on kiristänyt poistoaikoja muiden paitsi kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta. Poistot ovat suunnittelukaudella vuosittain noin 4,0 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävin jo vaikuttava muutos on valtionosuusuudistus sekä sen mukanaan tuoma leikkaus 2,6 milj. euroa. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset sekä vaikutukset kuntien verotuloihin, Limingan velkamäärä, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Merkittävän riskin muodostaa yleisen taloudellisen tilanteen myötä kasvava työttömyys sekä työttömyyden hoitoon liittyvä kuntien vastuu työttömyysturvan osalta. Olennaisen riskin suunnittelukauden jälkeiselle ajalle muodostaa uudet itsehallintoalueet ja sote-uudistus, etenkin sote-uudistuksen rahoitusmalli. 11

3. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelmat 2017-2018 Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2017-2018. Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäisten palveluiden seurantaa tehostetaan vuoden 2016 aikana. 12

Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2014 Tp 1000 e 2015 Tpa 1000 e 2016 Ta e 2017 Ts 1000 e 2018 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot 2 275 2 217 2 253 600 2 269 2 274 Maksutuotot 2 289 1 982 2 136 900 2 152 2 156 Tuet ja avustukset 1 175 829 795 900 591 593 Muut tuotot 2 100 1 678 1 812 200 1 825 1 829 Toimintatulot yhteensä 7 840 6 705 6 998 600 6 838 6 851 Toimintamenot Henkilöstömenot -27 350-27 672-28 039 700-28 260-28 543 Palvelujen ostot -17 897-17 685-18 269 000-18 452-18 636 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 679-3 459-3 480 300-3 515-3 550 Avustukset -3 887-4 418-4 331 300-3 715-3 752 Muut toimintamenot -706-718 -986 900-1 207-1 179 Toimintamenot yhteensä -53 519-53 952-55 107 200-55 148-55 660 Toimintakate -45 679-47 247-48 108 600-48 311-48 808 Verotulot 27 848 28 640 29 070 000 29 805 30 249 Valtionosuudet 23 825 23 950 24 200 000 23 192 23 436 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 7 1 2 000 2 2 Muut rahoitustulot 38 48 25 000 25 25 Korkomenot -251-220 -575 000-655 -795 Muut rahoitusmenot -2-3 -3 000-5 -5 Vuosikate 5 786 5 169 4 610 400 4 053 4 104 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 144-4 200-4 015 200-3 967-3 970 Tilikauden tulos 1 642 969 595 200 86 134 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) -8 320 Varausten lis. (-) tai väh. (+) 7 800 Tilikauden yli-/alijäämä 1 122 969 595 200 86 134 Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % 14,6 12,4 12,7 12,4 12,3 Vuosikate/poistot, % 139,6 123,1 114,8 102,2 103,4 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 90,2 250,9 206,7 130,5 204,2 Vuosikate e/asukas 594 520 455 392 389 Kertynyt ylijäämä 8 554 9 523 10 118 10 205 10 339 Kertynyt ylijäämä e/asukas 878 958 998 987 980 Asukasluku 9 744 9 940 10 138 10 340 10 547 Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 420 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot. Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään 300-400 euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). 13

Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina 2014-2018 vuosikate on keskimäärin 155 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta. Talouden tasapainottamiseksi investointien määrää on vähennetty talousarviovuodesta 2015 alkaen. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2014 Tp 1000 e 2015 Tpa 1000 e 2016 Ta e 2017 Ts 1000 e 2018 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot 7 101 6 969 7 358 300 7 410 7 425 Maksutuotot 2 289 2 182 2 136 900 2 152 2 156 Tuet ja avustukset 1 175 829 795 900 591 593 Muut tuotot 5 451 5 599 5 262 000 5 299 5 309 Toimintatulot yhteensä 16 016 15 579 15 553 100 15 452 15 483 Toimintamenot Henkilöstömenot -27 350-27 672-28 039 700-28 260-28 486 Palvelujen ostot -21 438-21 304-22 121 500-22 331-22 514 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 679-3 459-3 480 300-3 512-3 543 Avustukset -3 887-4 418-4 331 300-3 710-3 744 Muut toimintamenot -5 343-5 972-5 688 900-5 950-6 004 Toimintamenot yhteensä -61 696-62 826-63 661 700-63 763-64 291 Toimintakate -45 679-47 247-48 108 600-48 311-48 808 Verotulot 27 848 28 640 29 070 000 29 805 30 249 Valtionosuudet 23 825 23 950 24 200 000 23 192 23 436 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 7 1 2 000 2 2 Muut rahoitustulot 38 48 25 000 25 25 Korkomenot -251-220 -575 000-655 -795 Muut rahoitusmenot -2-3 -3 000-5 -5 Vuosikate 5 786 5 169 4 610 400 4 053 4 104 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 144-4 200-4 015 200-3 967-3 970 Tilikauden tulos 1 642 969 595 200 86 134 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) -8 320 Varausten lis. (-) tai väh. (+) 7 800 Tilikauden yli-/alijäämä 1 122 969 595 200 86 134 Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti ja osto. 14

Rahoituslaskelma Rahoitusosa 2014 Tp 2015 Tpa 2016 Ta 2017 Ts 2018 Ts 1000 e 1000 e e 1000 e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 786 5 169 4 610 400 4 053 4 104 Tulorahoituksen korjauserät -569-488 360 000 340 340 Investointien rahavirta Investointimenot -7 873-2 360-2 480 000-3 570-2 570 Rahoitusosuudet investointeihin 790 80 150 000 315 410 Pysyvien vastaavien hyödyk- 800 743 485 000 465 465 keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -1 066 3 144 3 125 400 1 603 2 749 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0-250 000 0 0 Antolainasaamisten väh. 15 5 5 000 5 5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 4 000 3 500 000 4 000 4 000 Pitkäaikaisten lainojen väh. -4 484-2 639-3 361 000-2 980-2 975 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000-4 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 465 510 3 019 400 2 628 3 779 Rahavarat 31.12. 3 710 4 220 7 239 525 9 868 13 647 Rahavarat 1.1. 3 597 3 710 4 220 125 7 240 9 868 Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran -10 703-7 559-4 434-2 830-81 kertymä Lainanhoitokate 1,3 1,9 1,3 1,3 1,3 Kassan riittävyys, pv 20 26 43 58 80 Investointien tulorahoitusprosentti 81,7 226,7 197,9 124,5 190,0 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei ole viime vuosina ollut, vaan investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat olleet poikkeuksellisen suuret investoinnit sekä valtionosuuksien leikkaukset. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä alkaa lähteä parempaan suuntaan vuodesta 2015 lähtien maltillisen investointiohjelman johdosta. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./Kassasta maksut varainhoitovuonna). 15

Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, 2 013 2 014 2 015 2 016 Muutos Kunnan tulovero 26 962 26 297 27 000 27 500 1,9 % Osuus yhteisöveron tuotosta 480 553 540 450-16,7 % Kiinteistövero 874 998 1 100 1 120 1,8 % Verotulot yhteensä 28 315 27 848 28 640 29 070 1,5 % Valtionosuudet, 2013 2014 2015 2016 Muutos Verotulojen tasaus 5 184 4 726 6 389 6 703 4,9 % Peruspalveluiden valtionosuus 20 331 20 457 16 349 16 731 2,3 % Järjestelmämuutoksen tasaus -237-237 2 123 1 676-21,0 % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo -1 064-1 120-910 -910 0,0 % Valtionosuudet yhteensä 24 214 23 825 23 950 24 200 1,0 % * 2013-2014 tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, 2016 talousarvio Lokakuussa 2015 valmistuneen vuoden 2014 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 3,6 % (koko maan 3,7 %). Vuonna 2015 suuren maksuunpanon mukaisen tilityksen johdosta (-1,9 milj. euroa) kunnallisverojen kasvu jää noin 2,7 prosenttiin. Vuonna 2016 tuloveron arvioidaan kasvavan hyvin maltillisesti johtuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä työttömyyden lisääntymisestä. Lisäksi vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Veroperustemuutosten johdosta kunnallisveron tuotto tulee alenemaan noin 262 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Limingan kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta 2015 1,5 %. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) on arvioitu kasvavan 1,3 %. Osana vuonna 2014 laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa linjattiin, että Limingan kunnan tuloveroprosenttia nostetaan vuosina 2016-2017 0,25 prosenttiyksikkö/vuosi. Olosuhteisiin nähden odotettua suotuisammin kuluneen vuoden 2015 vuoksi veroprosentin korottamispäätöstä kuitenkin lykättiin, ja Limingan tuloveroprosentti on myös vuonna 2016 20,5 %. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 2016 19,87 (muutos 0,04 % -yksikköä). Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle 2016 45 kuntaa ja veroprosenttiaan laskee 3 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavien määrä on vuodelle 2016 poikkeuksellisen pieni. Viimeksi korottajia oli näin vähän vuonna 2001. Korkein veroprosentti on 22,50 ja matalin 16,50. Taloussuunnitelmaan on laskettu vuodelle 2017 tuloveroprosentin nosto 0,25 prosenttiyksikköä. Vuonna 2016 on kunnille tulossa merkittävä muutos yhteisöverojen osalta. Kuntien määräaikainen, vuosina 2012-2015 voimassa ollut yhteisöveron jako-osuuden korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja tämän seurauksena vuoden 2016 kuntien yhteisövero-osuuden ennakoidaan jäävän noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92 %. Veroprosenttien korotuksista huolimatta kuntien verotulojen ennustetaan tulevana vuonna vähenevän, kun yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu. Kiinteistöverojen osalta vuoden 2015 alusta tulivat voimaan kiinteistöverolain yleisten ja vakituisten asunrakennusten veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotukset. Näiden rajojen korotusten vaikutus Limingan kunnassa oli noin 40 tuhatta euroa, mutta ala- ja ylärajojen korotuksesta aiheutuvat verotuotot ohjautuivat kuitenkin valtiolle valtionosuusleikkausten kautta. Osana vuonna 2014 laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa kunnan kiinteistöveroprosentit päätettiin nostaa maan keskiarvoon (keskiarvo 2014). Korotuksen laskettiin tuovan kunnalle verotuloja noin 110 tuhatta euroa valtiolle menevän ala- ja ylärajojen nostoon liittyvän osuuden jälkeen. Myös vuodelle 2016 tulee muutoksia kiinteistöverolain määrittelemiin veroprosenttien vaihteluväleihin. Vuoden 2016 alusta alkaen muun asuinrakennuksen veroprosentti saa olla 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen prosenttiyksikköä suurempi (ent. 0,60), voimalaitosten 16

veroprosentti saa olla maksimissaan 3,10 % (ent. 2,85 %) ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti enintään 4,00 % (ent. 3,00 %). Limingan kunnan osalta vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit säilytetään vuoden 2015 tasossa, ja näin ollen veroprosentti vakituisista asuinrakennuksista on 0,43 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,03 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,00, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 % ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 %. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat vuodelle 2016*) yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,47 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,11 %. Taulukko 5. Kiinteistöveroprosentit 2016. Liminka K-a Koko Suomi (2016)* Lain ala-ja ylärajat Vakituiset asuinrakennukset 0,43 0,47 0,37-0,80 Yleinen kiinteistövero 0,94 1,00 0,80-1,55 Muu asuinrakennus 1,03 1,11 0,80-1,55 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 --> Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 0,00-4,00 Voimalaitokset 2,85 0,00-3,10 * ennakkotieto, Kuntaliiton tiedustelu Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta olivat 296 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 osalta leikkaus on 40 milj. euroa. Leikkaukset jatkuivat Limingan kunnan osalta 1.1.2015 voimaan astuneessa valtionosuusuudistuksessa. Uudistuksen myötä kunta menettää valtionosuuksia yhteensä 2,6 milj. euron edestä jaksotettuna vuosille 2015-2018. Leikkaus merkitsee noin kahden tuloveroprosenttiyksikön suuruista tulonmenetystä. Tulevalle vuodelle hallituksen budjettiesitys sisältää valtionosuusleikkauksia indeksitarkistusten jäädyttämisen muodossa. Vuonna 2016 indeksikorotusten jäädytys vähentää valtionosuuksia 35 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksia kuitenkin kasvattavat niin hallituksen päätös korvata veroperustemuutoksista kunnille aiheutuva verotulojen menetys kuin valtionosuuksien täysimääräinen kustannusten jaon tarkistus. Kokonaisuudessaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitys kohentaa kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan 295 miljoonalla eurolla. Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa. Lähde: Kuntaliitto. 17

Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna toimintakate kasvaa 1,8 % vuoden 2015 tilinpäätösarviosta, mutta verorahoitus vain 1,3 %. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Toimintakate. 41 533 44 086 45 948 45 679 47 247 48 109 Verorahoitus, 46 418 47 710 52 529 51 673 52 590 53 270 Toimintakatteen muutos, % 7,1 % 6,1 % 4,2 % -0,6 % 3,4 % 1,8 % Verorahoituksen muutos, % 3,1 % 2,8 % 10,1 % -1,6 % 1,8 % 1,3 % *2011-2014 tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, 2016 talousarvio 15,0 % Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Verorahoituksen muutos, % Toimintakatteen muutos, % Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2015 lainatarve on 3,5 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2016 vanhoja lainoja yhteensä 3,4 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2016 lopussa 21,7 milj. euroa, 2.144 euroa/asukas. Talousarviossa on varauduttu 250 tuhannen euron antolainan myöntämiseen Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskukselle vanhan virastotalon purkamista varten. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lainanotto, 1000 8921 3497 5000 6000 4000 3500 4000 4000 Lainojen lyhennys 1000 1949 2218 2291 4484 6639 3361 2980 2975 Lainamäärä, 1000 18732 20011 22720 24236 21597 21736 22756 23781 Lainamäärä /as 2044 2122 2372 2487 2173 2144 2201 2255 Lainojen korot, 1000 305 315 211 251 220 575 655 795 Lainojen hoitokustannukset, /as 246 269 254 486 288 388 352 357 2011-2014 tp-tietoja, 2015 tilinpäätösarvio ja 2016-18 suunnitelmatietoja 18

Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja - menot, 1.000 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Korkotulot 6 7 1 2 2 2 Muut rahoitustulot 423 38 48 25 25 25 Korkomenot -211-251 -220-575 -655-795 Muut rahoitusmenot -0,1-2 -3-5 -5-5 Yhteensä 217,9-208 -174-553 -633-773 2013-2014 tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, 2016-18 suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2015 lopussa lainaa yhteensä noin 21,5 milj. euroa. Vuonna 2015 nostettiin pitkäaikaista lainaa 4,0 milj. euroa hyödyntäen matalaa korkotasoa. Taloussuunnitelmaan sisältyy 8,6 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviovuonna 2016 sekä suunnitelmavuosina 2017 ja 2018 > 100 %. Maltillisella investointiohjelmalla on tarkoitus tasapainottaa kunnan taloutta lainamäärän ja korkoriskin osalta suurten investointien jäljiltä. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,6 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna 2018 0,8 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Lainojen korot, 1000 Lainamäärä /as 800 3000 2500 600 2000 400 200 1500 1000 500 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Nettoinvestoinnit, teur 8000 10 000 6000 8 000 6 000 4 000 4000 2000 2 000 0 2 013 2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosikate, teur Lainojen lyhennykset, teur 19

Investointien tulorahoitus % 10 000 250,0 8 000 200,0 6 000 150,0 4 000 100,0 2 000 50,0 0,0 2014 2015 2016 2017 2018 0 2 013 2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 Vuosikate, teur Nettoinvestoinnit, teur 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosikate e/asukas Nettoinvestoinnit e/asukas 20

Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v. 2013-2016 2013 2014 2015 2016 Muutos 1.000 1.000 1.000 1.000 2015-16 Palkat 22 436 21 158 21 307 21 591 1,3 % Sosiaalikulut 5 952 5 875 6 364 6 449 1,3 % Henk. korvaukset 338 316 0 0 Henkilöstökulut yhteensä 28 050 27 350 27 672 28 040 1,3 % Henkilöstökulut e/asukas 2 929 2 807 2 784 2 766-0,6 % v. 2013-2014 tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio ja 2016 talousarvio Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna 2016. Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos 2015-16 Yleishallinto 834 247 1 081 15,95 % Perusturvapalvelut 6 142 1 712 7 855-4,15 % Sivistyspalvelut 12 411 3 100 15 511 4,44 % Tekniset- ja tukipalvelut 2 415 678 3 094-3,60 % Muut tulosalueet 350 149 499-5,61 % Yhteensä 22 153 5 887 28 040 1,30 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä 31.12.2014 ja muutokset tulosalueittain v. 2015-16. Henkilöstö 31.12.2014 Lkm % Muutos Muutos 2015 2016 Hallinto-osasto 19 3 % -1 3 Perusturvaosasto 192 26 % 4-4 Sivistysosasto 412 57 % -17 8 Tekninen osasto 102 14 % -2 0 Yhteensä 725 100 % -16 7 Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset, jotka on huomioitu talousarviossa: Hallintopalveluissa vuonna 2014 laaditussa talouden tasapainottamisohjelmassa päätettiin jättää kesällä 2015 vapautunut kaavoittajan virka täyttämättä loppuvuodeksi 2015 (-½ htv). Tasapainottamisohjelmasta poiketen virka on täytetty syksyllä 2015, joten talousarviovuodelle 2016 on varattu koko vuoden palkkarahat (vaikutus +½ htv). vuonna 2015 siirrettiin toimistosihteeriresurssia perusturvan puolelle (-½ htv). Vuonna 2016 talousarviovaikutus ulottuu koko vuodelle, joten vaikutus talousarviovuodelle 2016 on -½ htv. kunnan työllistämispalvelut organisoituvat 1.1.2016 alkaen hallinnon tulosalueen alle. Työllistämispalveluissa työskentelee työllisyysvastaava ja työnsuunnittelija, jotka ovat siirtyneet hallinnon alaisuuteen toisilta tulosalueilta (perusturva, yhteiset). Talousarvioon on varattu määräraha yhden määräaikaisen it-tukihenkilön palkkaukseen 21

Perusturvapalveluissa on vapautunut yksi toimistosihteerin virka, joka täytetään osa-aikaisesti 50 % hoitorinki jatkuu kokeiluna, 5 lähihoitajan vakanssia jatkuu määräaikaisena vanhuspalveluissa vähennetään 2 henkilön työpanos laitoshoidon purun myötä 1 ohjaajan vakanssi avopalveluihin 2 työntekijää siirtyy sivistyspalveluihin nuorten työpajatoiminnan siirtyessä sivistystoimen alaisuuteen kehitysvammaisten avohuollon ohjaajien nimikkeet muuttuvat perhetyön esimieheksi ja avopalvelujen esimieheksi Sivistyspalveluissa Kirkonkylällä varhaiskasvatusasiakkaiden lisääntyessä tarvitaan vuoden 2016 alusta yksi uusi päiväkotiosasto (1 lastenhoitaja 10 kk sekä yksi lastenhoitaja ja lastentarhanopettaja 5 kk) oppilasmäärien kasvaessa joudutaan perustamaan uusia opetusryhmiä sekä kirkonkylälle että Tupoksen alueelle (+3 htv syksy 2016 alkaen) kaksi työntekijää siirtyy perusturvapalveluista nuorten työpajatoiminnan siirron mukana. Lisäksi palkataan yksi uusi henkilö. Teknisissä palveluissa ei muutoksia Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 22

Käyttötalous Tulosalue Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 e Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen tulot 349 158 148 000 149 149 menot -3 744-3 601-3 908 800-3 998-3 998 toimintakate, ulkoiset -3 394-3 443-3 760 800-3 849-3 849 toimintakate ulkoiset + sisäiset -2 789-2 769-2 954 600-3 043-3 043 Sisäiset erät vuokrat (menot) -109-75 -57 400-57 -57 it-palvelut (menot) -46-44 -45 300-45 -45 hallintopalvelut (tulot) 180 176 181 800 182 182 it-palvelut (tulot) 580 617 727 100 727 727 netto 606 674 806 200 806 806 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -65-79 -109 500-107 -107 hallintopalvelut (menot) -69-54 -69 600-70 -70 hallintopalvelut (tulot) 815 697 780 800 781 781 yhteensä 681 564 601 700 605 605 Perusturvapalvelut tulot 3 347 2 817 2 868 000 2 675 2 680 menot -22 861-23 594-23 547 600-23 138-23 369 toimintakate, ulkoiset -19 514-20 777-20 679 600-20 463-20 689 toimintakate ulkoiset + sisäiset -21 228-22 584-22 631 300-22 415-22 641 Sisäiset erät vuokrat -1 060-1 173-1 339 000-1 339-1 339 ruokahuoltopalvelut -460-419 -342 200-342 -342 it-palvelut -194-214 -270 500-271 -271 yhteensä -1 714-1 807-1 951 700-1 952-1 952 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -154-168 -171 900-162 -162 hallintopalvelut -232-199 -218 900-219 -219 yhteensä -386-367 -390 800-381 -381 23

Tulosalue Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Varhaiskasvatus- ja sivistyspalvelut tulot 1 537 1 398 1 544 900 1 553 1 556 menot -19 413-19 212-19 927 900-20 142-20 344 toimintakate, ulkoiset -17 875-17 814-18 383 000-18 589-18 788 toimintakate ulkoiset + sisäiset -23 271-23 107-23 894 400-24 101-24 299 Sisäiset erät vuokrat -3 229-3 122-3 119 800-3 120-3 120 ruokahuoltopalvelut -1 421-1 475-1 600 100-1 600-1 600 hallintopalvelut -180-176 -181 800-182 -182 it-palvelut -308-316 -374 800-375 -375 liikuntapalvelut -258-203 -234 900-235 -235 yhteensä -5 395-5 293-5 511 400-5 511-5 511 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -254-242 -222 600-208 -208 hallintopalvelut -353-328 -348 500-349 -349 yhteensä -607-570 -571 100-556 -556 Tekniset palvelut tulot 2 587 2 161 2 269 800 2 282 2 286 menot -7 358-6 998-7 150 400-7 280-7 353 toimintakate, ulkoiset -4 771-4 837-4 880 600-4 999-5 067 toimintakate ulkoiset + sisäiset 1 732 1 591 1 781 500 1 663 1 595 Sisäiset erät it-palvelut -33-43 -36 500-37 -37 vuokrat (menot) -240-170 -180 600-181 -181 ruokahuoltopalvelut (menot) -579-659 -708 800-709 -709 kuljetuspalvelut (menot) -62-70 -57 600-58 -58 vuokrat (tulot) 3 351 3 210 3 449 800 3 450 3 450 ruokahuoltopalvelut (tulot) 2 460 2 553 2 651 100 2 651 2 651 puhdistuspalvelut (tulot) 1 077 1 145 1 062 800 1 063 1 063 kuljetuspalvelut (tulot) 62 70 57 600 58 58 liikuntapalvelut (tulot) 258 203 234 900 235 235 hallintopalvelut (tulot) 208 189 189 400 189 189 yhteensä 6 503 6 428 6 662 100 6 662 6 662 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -3 671-3 516-3 511 200-3 491-3 494 hallintopalvelut (menot) -158-122 -146 100-146 -146 yhteensä -3 829-3 638-3 657 300-3 637-3 640 24

Tulosalue Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Vaalit tulot 12 10 0 10 10 menot -7-10 0-10 -10 toimintakate, ulkoiset ja sisäiset 5 0 0 0 0 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) 0 0 0 0 0 Tilintarkastus tulot 0 0 0 0 0 menot -14-14 -14 000-14 -14 toimintakate, ulkoiset ja sisäiset -14 0-300 0 0 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) 0 0-300 0 0 hallintopalvelut (tulot) 0 14 14 000 14 14 yhteensä 0 14 13 700 14 14 Työllistäminen ja muut jakamattomat erät tulot 8 162 167 900 169 169 menot -124-524 -558 500-566 -572 toimintakate, ulkoiset ja sisäiset -116-362 -395 800-402 -408 Sisäiset erät vuokrat (menot) 0 0-5 200-5 -5 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) -3-8 -11 400-11 -11 25

Käyttötalous yhteensä Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 tulot 7 840 6 705 6 998 600 6 838 6 851 menot -53 519-53 952-55 107 200-55 149-55 660 toimintakate, ulkoiset -45 679-47 247-48 108 600-48 311-48 809 toimintakate ulkoiset ja sisäiset -45 679-47 247-48 108 600-48 311-48 809 Sisäiset erät vuokrat (menot) -4 637-4 544-4 702 000-4 702-4 702 ruokahuoltopalvelut (menot) -2 460-2 553-2 651 100-2 651-2 651 kuljetuspalvelut (menot) -62-70 -57 600-58 -58 hallintopalvelut (menot) -180-176 -181 800-182 -182 it-palvelut (menot) -580-617 -727 100-727 -727 liikuntapalvelut (menot) -258-203 -234 900-235 -235 vuokrat (tulot) 3 351 3 210 3 449 800 3 450 3 450 ruokahuoltopalvelut (tulot) 2 460 2 553 2 651 100 2 651 2 651 puhdistuspalvelut (tulot) 1 077 1 145 1 062 800 1 063 1 063 kuljetuspalvelut (tulot) 62 70 57 600 58 58 liikuntapalvelut (tulot) 258 203 234 900 235 235 hallintopalvelut (tulot) 388 365 371 200 371 371 it-palvelut (tulot) 580 617 727 100 727 727 yhteensä 0 0 0 0 0 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -4 144-4 005-4 015 200-3 967-3 970 hallintopalvelut (menot = tulot) -815-711 -794 800-795 -795 yhteensä -4 959-4 716-4 810 000-4 762-4 765 26

Investointiohjelma Toimielin/ Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 e Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot -100 000-150 000-150 000 tulot 125 000 125 000 125 000 netto 25 000-25 000-25 000 Irtain ja aineeton kom menot -20 000-10 000-10 000 tulot netto -20 000-10 000-10 000 Arvopaperit menot -150 000 tulot 0 netto -150 000 0 0 Perusturvalautakunta Irtain ja aineeton kom menot -200 000-10 000-10 000 tulot netto -200 000-10 000-10 000 Sivistyslautakunta Irtain ja aineeton kom menot -100 000-10 000-10 000 tulot netto -100 000-10 000-10 000 Tekninen lautakunta Toimintakeskus/työpaja menot -300 000-500 000 tulot netto -300 000-500 000 Muu talonrakennus menot -500 000-400 000-150 000 tulot netto -500 000-400 000-150 000 Liikuntapaikat menot -100 000-310 000-560 000 tulot 0 115 000 115 000 netto -100 000-195 000-445 000 27