1 (1) 13.9.2018 Kuntien viestinnässä runsaasti kehitettävää Kuntaviestinnän osaamisessa ja näkemyksellisyydessä on paikallistoimittajien mukaan runsaasti kehitettävää, selviää viestintätoimisto Pohjoisrannan ja KT:n yhteisen kyselyn tuloksista. Joka kolmannen vastaajan mielestä merkittävä rajoite viestinnän kehittämiselle kunnissa on se, ettei viestintää nähdä strategisesti merkittävänä. Selvitys toteutettiin verkkokyselynä elokuussa 2018. Paikallistoimittajilta kysyttiin, kuinka heidän alueensa kunnat ovat onnistuneet viestinnässä ja mitä kehitettävää kunnilla on viestinnän suhteen. Kyselyyn saatiin toimittajilta 32 vastausta, lisäksi jonkun verran kunnanjohtajilta. Selvityksen viesti on selkeä: kuntien tulee panostaa viestintään paljon nykyistä enemmän. Lisää ennakoivaa viestintää Kunnilta toivotaan entistä ennakoivampaa viestintää sekä oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, etenkin kuntalaisia koskettavista ajankohtaisista asioista. Kunnissa tulisi aina olla tavoitettavissa joku, jonka puoleen kääntyä ajankohtaisissa asioissa. Ajantasaisen tiedon tarve korostuu kriiseissä ja normaaliolojen häiriöiden aikana. Kunnan esimerkiksi on hoidettava lakisääteiset tehtävänsä myös lakon tai muun työtaistelutoimen aikana ja kuntalaisten saatava tieto mahdollisista poikkeusjärjestelyistä. Parhaat viestivät jatkuvasti Vastaajien mukaan parhaat kunnat viestivät avoimesti ja säännöllisesti, ja ovat itse aktiivisia toimittajien suuntaan. Toimittajat arvostavat aktiivisuutta ja avoimuutta ja sitä, että kysyttäessä tietoja saa helposti. Kuitenkin alle viidennes paikallistoimittajista kokee saavansa tietoa kuntien päätöksenteosta riittävästi. Vajaa puolet paikallistoimittajista kokee saavansa tietoa riittävän ajoissa kuntien toiminnasta ja päätöksenteosta. Saman verran luonnehtii yhteistyötä kuntien viestinnän kanssa tiiviiksi. Johtaja on kunnan viestinnän kasvot Paikallistoimittajat toivovat kuntien panostavan viestintäosaamiseen entistä enemmän. Kunnanjohtajan rooli kunnan viestinnässä nähdään erittäin tärkeäksi. Kunnanjohtajan keskeinen rooli korostuu pienemmissä kunnissa. Kunnanjohtaja on kunnan viestinnän kasvot, ja hänen aktiivisuutensa on avainasemassa. Vaikka paikallistoimittajat näkevät kunnanjohtajan keulakuvana, hänen tulisi myös huolehtia siitä, että kunnissa on selkeä viestintästrategia. Lisätietoja: Vanhempi konsultti Juha Mäkinen, Viestintätoimisto Pohjoisranta, p. 040 570 9307 Viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen, KT Kuntatyönantajat, p. 050 324 1195 Kyselyn liittyvät ppt-diat www.kt.fi
Kuntien viestinnän tärkeimmät kehityskohteet Kuntamarkkinat 13.9.2018 Juha Mäkinen & Kimmo Sasi, Viestintätoimisto Pohjoisranta 1
Viestintätoimisto Pohjoisranta kysyi paikallistoimittajilta, miten heidän alueensa kunnat ovat onnistuneet viestinnässä ja mitä kehitettävää kunnilla on viestinnän suhteen. Yhteistyössä Kuntatyönantajien (KT) kanssa tehty kysely toteutettiin verkkokyselynä elokuussa 2018. Siihen vastasi 32 paikallistoimittajaa ympäri Suomen. Lisäksi saatiin vastauksia muutamilta kunnanjohtajilta. Paikallistoimittajien viesti on selkeä: Kuntien viestintäosaaminen ei ole riittävää. 2
Suurimpana kehitysalueena kuntaviestinnässä nähdään viestintäosaaminen sekä näkemyksellisyys. Yli 1/3 vastaajista katsoi, ettei viestintää nähdä strategisesti merkittävänä. Kunnilta toivotaan entistä ennakoivampaa viestintää sekä oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, etenkin kuntalaisia koskettavien ajankohtaisten asioiden suhteen. Kunnissa tulisi aina olla joku henkilö tavoitettavissa, jonka puoleen voi kääntyä ajankohtaisissa asioissa. 3
Kuntien viestinnän ja markkinoinnin suurimpana rajoitteena nähdään viestintäosaamisen sekä näkemyksen puute. Kun arvioit toimialueesi kuntien viestinnän ja markkinoinnin kehittämistarpeita, onko mielestäsi merkittävimpänä rajoitteena... (valitse 1 3 merkittävintä), %, n=31. Viestintäosaamisen puute 61 Viestinnän ja markkinoinnin (strateginen) näkemyksen puute 48 Viestintää ei pidetä kunnan toiminnan/kehittämisen kannalta strategisesti merkittävänä 39 Henkilöstön määrä (henkilöresurssit) 26 Kunnan viestintä on pirstaloitunutta ja sekavaa 19 Kunnan johto ei ole sitoutunut ja motivoitunut viestimään 16 Kunnan organisaatiorakenne on viestinnän kannalta raskas 13 Viestintään käytettävissä olevat määrärahat 10 4
16 55 Saan tietoa riittävästi Saan tietoa liian vähän 29 Saan tietoa kohtalaisesti Vajaa viidennes paikallistoimittajista kokee saavansa riittävästi tietoa kuntien toiminnasta ja päätöksenteosta. Koetko saavasi työsi kannalta riittävästi tietoa alueesi kuntien toiminnasta ja päätöksenteosta? %, n=31. 5
13 16 39 32 Hyvin tiivistä ja jatkuvaa Tiivistä Kohtalaista Vähäistä Vajaa puolet paikallistoimittajista luonnehtii yhteistyötä kuntien viestinnän kanssa tiiviiksi. Samoin vajaa puolet kokee saavansa riittävän ajoissa tietoa kunnan ajankohtaisista asioista. Miten luonnehtisit yhteistyötäsi alueesi kuntien viestinnän kanssa? Yhteistyö on ollut, %, n=31. 6
Paikallistoimittajat näkevät kunnanjohtajan roolin kunnan viestinnässä erittäin tärkeänä. Mitä pienempi kunta, sitä keskeisempi rooli kunnanjohtajalla on. Kunnanjohtaja on kunnan viestinnän kasvot, jonka tulisi ennen kaikkea luoda viestinnälle selkeä linja sekä edistää avoimuuden kulttuuria. Kunnanjohtajan oma aktiivisuus on tässä avainasemassa. 7
Poimintoja paikallistoimittajien avoimista vastauksista Mikä kunta alueellasi on hyvä viestijä? Miksi? -Kaupunki x viestii aktiivisesti ja ajantasaisesti monista asioista. Yleensä viestintä on valmiiksi ymmärrettävässä muodossa, vaikka kapulakielisyyttä toisinaan ilmeneekin. Tarvittaessa kaupungilta löytyy yleensä nopeahkosti sopiva henkilö vastaamaan kysymyksiin. Useimmiten myös kaupungin kannalta ei niin mairittelevista asioista puhutaan avoimesti ja pyydetyt tiedot toimitetaan asianmukaisesti. Mitä kehitettävää alueesi kunnilla olisi viestinnässä? -Osa kunnista viestii asioista myöhään tai virheellisesti. Heillä on paljon kehitettävää. -Tavoitettavuus, avoimuus ja tasapuolisuus eri välineitä kohtaan. -Aktiivisempaa ulkoista viestintää toivoisin. Poikkeustilanteiden viestinnässä on toivomisen varaa. Kunnissa olisi hyvä myös olla selkeä viestintästrategia. -Kaupungin viestintä on kovin virallista, ja vain tiettyjen tahojen toteuttamaa. Some-viestintää on niukasti tai tuskin ollenkaan. Kaupunki ei ole saanut rohkaistua omia työntekijöitää some-viestintään, eikä kaupungin verkkosivuilla näy juuri muuta kuin virallista viestintää. Elämänmakuisuus puuttuu, kun kaupunkilaiset ja paikalliset yritykset eivät voi osallistua. -Viestinnän taso vaihtelee hurjasti. Osalla ei ole minkäänlaista aktiivista viestintäpolitiikkaa, vaan kaikki asiat täytyy toimituksen seurata ja osata kysyä. On kuntia, joissa viestintävastuu on liian keskitetty: vain kunnanjohtaja saa kommentoida medialle. Olennainen puute on mietitty viestinnän toimintamalli. Mikä on mielestäsi kunnanjohtajan rooli kunnan viestinnässä? -Hänen pitää olla esimerkillinen ja kannustaa muun muassa antamaan haastatteluja ja rakentaa kuntaimagoa. Kun on akuutteja tilanteita, johtajan pitää ottaa kantaa, antaa asioille kasvot ja mittasuhteet sekä lausunnot. Pahimpia ovat piiloutujat, jotka kannustavat myös virkakollegoitaan piiloutumaan ja peittelemään asioita. Kuntajohtajan pitää olla kuin partiolainen, aina valmiina, viestintätilanteisiin. Enemmän toivoisi oma-aloitteisuutta mm. kunnan asioiden esillenostoon, mutta ehkä he ovat niin sisällä byrokratioissaan, etteivät hoksaa, miten asioita pitäisi tuoda tavallisten kuntalaisten tasolle. Pitäisi ymmärtää, että asioista voi herättää keskustelua jo ennen kuin niistä on tehty päätöksiä. -Mitä pienempi kunta, sitä keskeisempi rooli on. 8
Viestintätoimisto Pohjoisrannan kysymyslista ja tarjoama Viestintätoimisto Pohjoisrannan kysymyslista: Mikä on kuntanne maine, onko sitä tutkittu? Onko kuntanne houkutteleva uusien työntekijöiden, asukkaiden tai yritysten näkökulmasta? Erottaudutteko riittävästi? Mikä ovat kuntanne pääviestit, miten houkuttelette? Miten tavoitatte kohderyhmänne? Tavoittavatko some, julkaisut ja tapahtumat kustannustehokkaasti? Ovatko kunnan viestintä ja elinkeinojen markkinointi tiivis kokonaisuus? Mitä viestintätoimisto Pohjoisranta tarjoaa? Viestintä- ja mainetutkimukset: sidosryhmät, media Viestintäkanavien auditointi (some, Internet, julkaisut, tapahtumat) sekä media-analyysi Viestinnän ja markkinoinnin integroidut strategiat Edunvalvontasuunnitelmat, yhteydet ja tapahtumat (esim. Suomi-Areena) Media- ja kriisiviestintävalmennus sisältöineen Työpajat kunnan johtoryhmille, esim. sosiaalisesta mediasta 9
Pohjoisranta Burson-Marsteller Kalevankatu 20 00100 Helsinki burson-marsteller.fi facebook.com/pohjoisranta +358 10 424 5900 info-pbm@bm.com @pohjoisranta_bm Pohjoisranta Burson- Marsteller 10