Kirjastoverkkoselvitys 2018
Kirjastoverkkoselvityksen taustaa Kaupunginvaltuusto on 27.11.2017 hyväksynyt talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019-2010 Talousarviossa todetaan seuraavaa: Vuoden 2018 aikana esitetään tehtäväksi kirjastoverkkoselvitys, jossa tarkastellaan nykyrakennetta ja sen kustannusvaikutuksia sekä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja asiassa, esim. digitalisaation ja omatoimikirjastomahdollisuuden hyödyntäminen. 2
Väestökehitys kuntatasolla Ennuste Erotus ed. 2018 20 901 + 17 2019 20 695-189 2020 20 503-192 2025 19 695-808 2030 19 028-667 Lähde: Tilastokeskus ja Jämsän kaupungin TA 2018 3
Kaupunginhallituksen asettamat velvoitteet Kaupunginhallitus on 20.11.2017 325 käsitellessään talousarviota vuodelle 2018 päättänyt, että suunnitelmakauden tavoitteena on päättää vähintään 4 milj. :n kestävistä rakenneratkaisuista, jotka tuovat vuosittaisia säästöjä täysimääräisesti vuodesta 2019 alkaen, määräaika näille noin 1,8 milj. toimenpiteille on kesäkuun loppuun mennessä. Kaupunginhallitus velvoittaa toimielimet aloittamaan välittömästi tekemään 1.esitykset toiminnan supistamisesta ja muutostarpeesta väestön kehityksen johdosta sekä 2. laatimaan toteutussuunnitelman euromääräisine vaikutuksineen eläkelöitymisen hyödyntämisestä toimialallaan, 3. tekemään lista toimialaltaan sellaisista toimista/toiminnoista, jotka eivät ole välttämättömiä toiminnan kannalta tai jotka ovat hoidettavissa pienemmillä resursseilla parannusehdotuksineen sekä ehdotus resursoinnista tai sen muutoksesta. 4
Kirjastoverkkoselvityksen toimeksianto, sivistystoimenjohtaja 11.12.2017 1.Uusi kirjastoverkkorakenne vastaa väestö- ja lainaus/kävijäkehitystä. 2. Kirjastoverkkorakenteessa päästään rakennekustannusten vähentämiseen hyödyntämällä luontainen poistuma, (eläkelöityminen ja määräaikaisuudet) tilojen käyttöä tehostamalla ja vapautuvaa omaisuutta myymällä. 3. Kirjastorakennusten kunto ja kirjastoauton kunto + arvio käyttövuosista ja rakennusten ja/tai piha-alueiden vaatimat kunnostukset (yhdyskuntatoimessa määrärahavaraus kuntotutkimukseen Kuoreveden koulukiinteistön osalta; talousarvio 2018 s. 87). Länkipohjan kirjastorakennuksen osalta tulee pyytää kiinteistöpäällikön arvio kiinteistön kunnosta ja sen vaatimista kunnostustoimenpiteistä. 4. Uuden kirjastoverkkorakenteen toteuttamisaikataulu tulee esittää huomioiden luontaisen poistuman hyödyntäminen ja pääkirjaston rakentamis- ja käyttöönottoaikataulu. 5. Uuden kirjastoverkkorakenteen vaikutus käyttötalouteen tulee selvittää. (kustannukset nykyrakenteessa, poistuvat kustannukset, säilyvät kustannukset, muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset, netto). 5
6. Selvityksessä on esitettävä kustannus- ja yms. vertailu väestömäärältään ja kaupunkirakenteeltaan samantyyppisiin kuntiin. 7. Uuden kirjastoverkkorakenteen hallinnollinen prosessi aikatauluineen tulee esittää. Tässä huomioitava aiemmin selostetut kaupunginhallituksen määrittelemät aikataulut. 8. Mikäli on löydettävissä vaihtoehtoisia tapoja tehdä vastaavia kustannussäästöjä muutoin, ne tulee esittää (esim. digitalisaatio, toimintatapana omatoimikirjasto, mahdollisuudet Länkipohjan osalta siirtää palvelu koulukiinteistöön tai muuhun kaupungin omistamaan kiinteistöön, jossa muuta toimintaa, vapaaehtoistoiminnan lisäämismahdollisuus jne.). 9. Kirjastopalvelua koskeva esitys ja ennuste siitä, miten luontainen poistuma (eläköityminen, määräaikaisuudet) hyödynnetään eri yksiköissä, jos kirjastoverkkorakenne on vuoden 2017 mukainen (vaikutukset aukioloihin yms.) 10. On arvioitava esitettyjen toimenpiteiden vaikutus Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kirjastoautohankintaan saatuun valtionavustukseen. 11. On arvioitava kirjaston merkitystä alueensa hyvinvointipalveluna. 6
Selvityksen laatiminen Selvitys valmisteltiin työryhmässä: Merja Mäkinen, kirjastopalvelupäällikkö, pj. Liisa Toivola, informaatikko Johanna Elo, kirjastonhoitaja Paula Stenberg, kirjastovirkailija Työryhmä on kokoontunut 8 kertaa Selvityksen valmistelua on esitelty kirjaston henkilökuntapalavereissa: 16.1.,1.2., 21.2. ja 14.3.2018 7
Kirjaston toiminta-ajatus (ta 2018) Kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto, Kuoreveden ja Länkipohjan kirjastot sekä kirjastoauto. Kirjasto tarjoaa pääsyn aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa ja edistää lukutaitoa, lukemista ja kirjallisuutta. Kirjasto järjestää myös ohjausta tiedon hankintaan ja käyttöön sekä tarjoaa tilaa harrastamiseen ja työskentelyyn. Sähköisiä aineistoja tarjotaan aktiivisesti ja tapahtumatuotantoon panostetaan. Lasten ja nuorten lukutaitoa ja harrastusta sekä tiedonhakutaitoja tuetaan kirjaston palvelulupauksen avulla, järjestämällä satutuokioita, kirjavinkkausta, kirjastoseikkailuja ja tiedonhaun opastusta. 8
Jämsän kirjastojen talous netto Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Tp 2016 Tp 2017 Pääkirjasto 554 035 569 352 595 199 740 607 845 938 813 405 Kirjastoauto 75 975 71 145 54 932* 78 310 72 542 72 582 Kuorevesi 126 501 105 236 77 682 64 773 63 897 64 850 Länkipohja 94 461 90 797 69 950 48 003 57 055 53 338 Yhteensä 850 972 836 530 797 763 931 693 1 039 432 1 004 175 / asukas (menot) 51,97 49,12 43,00 44,96 50,79 48,08 v. 2014 poikkeama johtuu päättyneen korjaussopimuksen loppuhyvityksestä (13 000 ). Pääkirjastossa kasvu alkaen v. 2015 johtuu väistömuutosta (syksy 2015), jolloin siivouksen ja sisäisen vuokran kustannukset kasvoivat vuositasolla yht. 185 000. 9
Valtionosuusjärjestelmästä Kirjastojen valtionosuus kuuluu v. 2010 alusta osana kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, ja yleisen kulttuuritoimen ohella Vuoden 2015 alusta tehtäväkohtaiset valtionosuusperusteet on yhdistetty kokonaisuudeksi, joka sisältää myös kirjastojen valtionosuuden. Valtionosuus perustuu kunnan ikäluokittaisiin perushintoihin ja ikäluokkiin kuuluvine kunnan asukkaiden määriin sekä kunnan olosuhteisiin perustuviin lisäyksiin ja lisäosiin Kirjastopalveluille ei ole enää määritelty omaa yksikköhintaa Valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisesta käytöstä 10
Kirjastojen suoritteet 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 2012-2017 Pääkirjasto Lainat 208 546 192 150 223 315 172 979 206 387 189 956-8,9 % Kävijät 77 097 67 314 74 942 56 381 68 920 65 135-15,5 % Kirjastoauto Lainat 31 899 28 457 32 768 27 903 28 498 27 424-14 % Kävijät 19 845 13 992 14 945 12 768 12 915 11 050-44,3 % Kuoreveden kirjasto Lainat 31 327 27 621 31 537 27 304 29 799 27 434-12,4 % Kävijät 17 193 13 112 12 792 13 750 14 750 7 670-55,4 % Länkipohjan kirjasto Lainat 23 366 20 440 17 228 16 036 15 813 14 720-37 % Kävijät 12 577 13 513 10 641 5 739 6 235 7 409-41,1 % 11
Kirjastojen suoritteet 2012-2017 yhteensä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 2012-2017 Jämsän kirjastolaitos yhteensä Lainat 295 138 268 668 304 848 244 222 280 497 259 534-12 % Vrt. lainauksen kehitys valtakunnallisesti 2012-2016: - 7,9% Jämsän kirjastolaitos yhteensä Kävijät 126 712 107 931 113 320 88 638 102 820 91 264-28 % Vrt. kävijämäärän kehitys valtakunnallisesti 2012-2016: - 7,2% 12
Lainanneet asiakkaat eri toimipisteissä 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos % 2012-2017 Pääkirjasto 4 748 3 919 4 577 4 083 3 774 3 785-20,3 (Jämsänkosken kirjasto) 1 916 1 493 699 - - - Kirjastoauto 864 664 914 1 215 879 803-7,1 Kuoreveden kirjasto Länkipohjan kirjasto 675 536 604 558 544 510-24,4 478 411 324 295 287 287-40,0 Yhteensä 8 681 7 023 7 118 6 151 5 484 5385-38,0 V. 2015 kirjastoautossa oli runsaasti uusia lainaajia, koska pääkirjasto oli muuton vuoksi suljettuna 2,5 kk. 13
Pääkirjaston lainauksen jakautuminen tunneittain 2017 Tunti Lkm % Tunti Lkm % Tunti Lkm % 0 482 0,25 8 5 630 2,97 16 15 852 8,35 1 78 0,04 9 7 183 3,78 17 15 669 8,25 2 54 0,03 10 19 528 10,29 18 16 787 8,84 3 43 0,02 11 18 751 9,88 19 3 375 1,78 4 30 0,02 12 18 968 9,99 20 3 673 1,93 5 149 0,08 13 18 477 9,73 21 4 296 2,26 6 715 0,38 14 17 394 9,16 22 2 710 1,43 7 1 625 0,86 15 17 022 8,97 23 1 339 0,70 Kaikki yht. 189 827 100 Aukioloaika syyshuhtikuussa ma-pe 10-19 la 10-14 Aukioloaika toukoelokuussa ma-to 10-19 pe 10-17 la suljettu Ma-pe itsepalveluaika klo 10-11 läpi vuoden Lainat aukioloaikojen ulkopuolella ovat verkkokirjastossa tehtyjä uusintoja Kokonaismäärän ero aiempaan suoritetaulukkoon selittyy lainoilla, joita ei voi rekisteröidä järjestelmässä, esim. kaukolainat Taulukko todentaa lainauksen painottumisen yhä voimakkaammin ensimmäisiin aukiolotunteihin 14
Pääkirjaston lainaus eri viikonpäivinä 2017; Ma 47 663 Ti 35 899 Ke 30 435 To 25 362 Pe 27 967 La 12 583 Su 9 918 Yht. 189 827 Huom. touko-elokuussa pe lyhyempi aukioloaika ja la suljettu 15
Huomautuksia kirjastotilastoista Vrt. koko maan lainauslukujen kehitys 2012-2016: -7,9 % v. 2015 Jämsän pääkirjasto oli väistömuuton vuoksi suljettuna 2,5 kk -> notkahdus tilastoissa, lisäksi väistötilojen sijainnin vaikutus Länkipohjan kirjastossa päättyi postipalvelu v. 2014 ja lähikirjastojen aukioloaikoja vähennettiin -> vapaaehtoisten valvomaa itsepalveluaikaa on 2 päivänä viikossa, kirjastohenkilökunta on paikalla Kuorevedellä 3 pv/vko ja Länkipohjassa 2 pv/vko = 1 htv yhteensä 16
Kirjastopalvelut Jämsässä ja vertailukunnissa 2016 Jämsä Laukaa Raahe Valkeakoski Äänekoski Koko maa ka. Asukasluku 21 542 18 865 25 165 21 332 19 646 Kunnan pinta-ala km² 1 823 825 1 888 373 1 138 Sivukirjastoja 2 2 3 1 3 Kirjastoautoja 1 1 0 1 0 Henkilötyövuodet 12 11,62 17,91 16,39 13,42 Lainaus 280 636 315 068 401 542 333 144 260 261 Fyysiset käynnit 101 876 143 035 244 594 138 170 185 553 Toimintakulut / Fyysiset käynnit Kokonaislainaus / Henkilötyövuodet Toimintakulut / Kokonaislainaus 10,74 6,61 6,06 9,14 5,30 6,46 23 386 27 114 22 419 20 331 19 393 21 881 3,90 3 3,69 3,79 3,78 3,62 Toimintakulut / Asukasluku 50,79 50,09 58,90 59,23 50,02 58,02 Kävijät / Henkilötyövuosi 8 489 12 309 13 656 8 430 13 826 12 277 17
Digitalisaation mahdollisuudet/ vaatimukset kirjastoille Digitalisaatio kirjastossa = sähköisen aineiston ja palveluiden hyödyntäminen sekä asiakkaiden opastus digitaalisiin palveluihin Perustana 29.12.2016/1492 Laki yleisistä kirjastoista, Yleisen kirjaston tehtävänä on: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. 18
E-kirjat 2017 2184 käyttökertaa Jämsässä (vrt. kirjalainat 222 344 kpl v. 2017) E-kirjoja Keskikirjastoissa yht. 1849 kpl Painettuja kirjoja Keski-kirjastoissa yht. yli 1,8 milj. kpl v. 2016 E-kirjat ja e-äänikirjat ovat kirjastokimpan yhteisiä eikä niiden käyttöä voida eritellä kirjastoittain -> kokonaiskäyttöluvut jaetaan asukaslukujen suhteessa Tarjonta on rajallinen eikä käyttö ole kasvatettavissa kovin laajaksi E-kirja ei korvaa paperikirjaa jatkossakaan, vaan täydentää rinnalla, samoin e-lehdet 19
VM:n Auta-hankkeen loppuraportti Digituen toimintamalliehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella. Kirjastot ovat luonteva ympäristö digitaalisten taitojen opiskelulle sekä ohjatusti että itsenäisesti. Kirjastojen henkilökunta koostuu tiedonhallinnan ammattilaisista, joista suurimmalla osalla on hyvät valmiudet ohjata ja opastaa asiakkaita digitaalisten perustaitojen oppimisessa. Digiopastustehtävän laajentamiseen nykyisestä tarvitaan rahoitusta mm. koulutukseen ja välineiden päivittämiseen. 20
Lähtökohta selvitykselle Yksi henkilötyövuosi vähenee Tämä vaikuttaa pääkirjaston aukioloon -> kaksi (2) ilta-aukioloa poistuu Mikäli kirjastoverkon nykyrakenteella jatketaan nykyisin aukioloajoin > pääkirjaston aukioloajat vähenevät edelleen Arvio lauantai-aukiolo poistuu ja edelleen yksi (1) ilta-aukiolo poistuu Uusi pääkirjasto käyttöön 2020 -> <- lainojen ja kävijämäärän arvioidaan kasvavan 20-30 % ja vakiintuvan tälle tasolle Kaupunkilaisten odotukset pääkirjaston laajoille aukioloille huolimatta omatoimikirjastomahdollisuudesta Tehty vaihtoehtoja, joilla pääkirjaston aukioloajan lisävähenemistä voidaan minimoida Lisäksi toimintatapojen uudistamista tehtävä, esim. aineiston hankinta valmiiksi muovitettuna 21
Pääkirjasto Lainan hinta 4,28 v. 2017, selittäjänä suuret kiinteistökustannukset Ta 2018: investointivaraus vv.2018-2019 yht. 4,2 meur, haetaan grynderin tai kiinteistösijoittajan kanssa tehtävää yhteistyötä tontinluovutuskilpailulla Valtuusto valinnut sijainniksi Seppolan koulun tontin 13.12.2016 Arvio käyttökustannuksiksi uudisrakennuksessa 205 000 /v. (kiinteistöpäällikkö Pekka Temonen 9.2.2018, liikelaitosjohtaja Mervi Västinen 22.2.2018), arviot tehty ennen kaupunginhallituksen 26.3.2018 päätöstä hankkeen laajuudesta (1500 m²) Vrt. ylläpito väistötiloissa Jämsänkoskella 235 000 v. 2018 22
Kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen merkitys on suuri, lisäksi liitos muihin tilatarpeisiin Hankkeessa mukana lisäksi keskustan nuorisotilat sekä kaupungin neuvonta ja matkailuinfo, nuorisotiloissa käyttäjänä mahdollisesti myös seurakunnan nuorisotyö -> tehokkaan tilankäytön periaate Kaupunginhallitus on päättänyt pääkirjasto-nuorisotilan ja kaupungin neuvonnan tilaohjelmasta; laajuus 1500 m². Investoinnin valmistelu jatkuu 23
Kirjastoauto Auto hankittu v. 2009, ajettu noin 132 000 km Kuntoarvio: Auto on huollettu säännöllisesti eikä huollon yhteydessä ole ilmennyt erityistä korjausta vaativaa (korjaamopäällikkö Seppo Laitinen/Scania Jyväskylä 23.2.2018) Ta 2018: kirjastoauton kustannukset 72 600 Lainan hinta 2,65 v. 2017 Auton avulla voidaan nopeastikin muuttaa palvelua esim. kouluverkon tai asutuksen muutosten mukaan 24
Pieni kokoelma, rajallinen palvelutarjonta mutta kaikki aineisto käytettävissä kuten kiinteissä kirjastoissa Laajassa kunnassa paljon siirtymäajoaikaa Mikäli autosta luovuttaisiin, arvio hankintaan saadun valtionosuuden palautettavasta määrästä on 32 000 (AVI/kirjastotoimen ylitarkastaja Marjariitta Viiri 13.2.2018) Palautusta ei perittäisi, mikäli auto myytäisiin kirjastokäyttöön toiseen kuntaan (Marjariitta Viiri 13.3.2018) Kirjastoautosta ei ole tarkoituksenmukaista luopua 25
Lähikirjastot hyvinvointipalveluina Länkipohja Kuorevesi Tapahtumat lapsille ja nuorille kpl 2015 7 173 2016 11 337 2017 10 274 osallistujia Tapahtumat lapsille ja nuorille kpl 2015 9 176 2016 10 242 2017 11 182 osallistujia 26
Lähikirjastot hyvinvointipalveluina, jatk. Näyttelytila, tapahtumatila, kokoontumistila Lehtilukusali: sanoma- ja aikakauslehdet Tietokoneen käyttömahdollisuus Digiopastus Kaupungin laskujen maksu Kuntosaliasiakkuuden päivitys Äänestyspaikka Uimakopin avain (Kuorevedellä) 27
Omatoimikirjasto vapaaehtoistyön vaihtoehtona = asiakas kirjautuu kirjastokortilla + pinkoodilla sisään kirjastoon, lainaa ja palauttaa automaatilla Perustamiskustannukset arviolta 35 000 silloin kun on hankittava sähkölukitus, hävikinesto, kameravalvonta ja kirjautumis- ja kuulutustekniikka Vuosikustannukset n. 2000 Mikäli tarjolla vain omatoimiaikaa, on virkailijan käytävä järjestelytöissä vähintään 1 krt/vko (aineiston hyllytys ja muu järjestely, aineiston kuljetus) Chat-palvelu käyttöön? = asiakas voi saada pääkirjaston aukioloaikana neuvontaa etäyhteydellä Omatoimikirjastovaihtoehtoa on tarpeen tarkastella pitkällä aikajänteellä (10 v.) 28
Kuoreveden väestö 5 km etäisyydellä kirjastosta 2013 2014 2015 2016 2017 0-6 v. 65 60 65 70 50 7-15 v. 105 105 100 90 90 16-64v. 810 775 745 710 650 65 v. -> 390 395 410 425 450 Yht. 1 370 1 335 1 320 1 295 1 240 Lähde: Väestötietojärjestelmä/Jämsän yhdyskuntatoimi 29
Kuoreveden kirjasto 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 2012-2017 Aukiolotunnit Lainat/ Aukiolotunti 1 498 1 327 1 297 1 185 1 197 1 124-25 % 20,9 20,8 24,3 23,0 24,5 24,4 + 16,7 % Kiinteistöstä tehdään kuntotutkimus keväällä 2018 Lainaus vähentynyt aukioloaikaa vähemmän (otantamenetelmä tuo satunnaisvaihtelua kävijämäärään), käyttöaste varsin hyvä Koululuokat käyttävät runsaasti, vapaaehtoistyö sujuu hyvin Ta 2018: nettokustannukset 66 383 Lainan hinta 2,02 v. 2017 30
Vaihtoehto 1: Vapaaehtoistyö jatkuu ennallaan, mutta kirjastovirkailijan työaikaa vähennetään yhteen päivään viikossa + Asiantuntijapalvelu jatkuu, vaikkakin suppeammin, 1 pv/vko + Säästövaikutus 0,6 htv 1.6.2018 alkaen (21 000 /v) - Edellyttää lisäksi pääkirjaston aukioloajan supistamista = läpi vuoden 2 iltaa/vko avoinna klo 17 saakka - Kuoreveden aukioloajat vähenevät ja virkailijan hoitama aukiolopäivä lyhenee - Asiantuntijapalvelun saatavuuden heikkeneminen - Chat-neuvonta ei ole tarkoituksenmukainen ilman omatoimikirjaston laajaa aukioloaikaa - Toiminnan haavoittuvuus 31
Vaihtoehto 2: Toiminnan jatko omatoimikirjastona + Tilat, aineisto ja tietokoneet saavutettavissa laajan ajan + Chat-neuvontapalvelumahdollisuus voisi tarjota asiantuntijapalvelua pääkirjaston aukioloaikoina, mutta tuo lisäkustannusta + Säästövaikutus 0,6 htv 1.6.2018 alkaen (21 000 /v), ylläpito- ja siivouskustannuksilla vähennettynä 13 500 /v - Asiantuntijapalvelua ei saatavissa paikan päällä - Edellyttää lisäksi pääkirjaston aukioloajan supistamista = läpi vuoden 2 iltaa/vko avoinna klo 17 saakka - Omatoimikirjaston perustamiskustannukset n. 35 000, käyttökulut n. 2000 /v - Kirjastovirkailijan käynti 1 krt/vko tarvitaan - Oheispalveluista kaupungin laskujen maksu ja kuntosalikorttien päivitys olisi organisoitava varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai liikelaitoksen henkilöstölle kuuluvaksi - Kirjastostatuksen poistuminen, koska omaa asiakaspalvelua ei ole -> muu palvelupaikka 32
Länkipohjan väestö 5 km etäisyydellä kirjastosta 2013 2014 2015 2016 2017 0-6 v. 40 35 20 30 25 7-15 v. 55 55 45 45 60 16-64v. 420 395 335 330 360 65 v. -> 260 265 250 240 260 Yht. 775 750 650 645 705 Lähde: Väestötietojärjestelmä/Jämsän yhdyskuntatoimi 33
Länkipohjan kirjasto 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 2012-2017 Aukiolo -tunnit Lainat/ aukiolotunti 1 292 1 124 965 874 886 827 36 % 18,0 18,2 17,8 18,3 17,8 17,8-1,1 % Rakennus valmistunut 1992, kuntotutkimus tehdään keväällä 2018 Pieni väestöpohja, suoritteet vähentyneet postipalvelun päättymisen ja aukioloaikavähennyksen myötä Vapaaehtoistyö sujuu hyvin Ta 2018: nettokustannukset 49 087, Lainan hinta 3,63 v. 2017 34
Vaihtoehto 1: Länkipohjan kirjaston lakkauttaminen, tilalle kirjastoautopalvelua, mahdollisuus koulukirjastoon + Säästövaikutuksena henkilöstövähenemä 0,4 htv n. 14 000 /v alkaen 1.6.2018 ja Länkipohjan lähikirjaston muita kuluja n. 32 000 /v, (ict-palvelut, aineisto, sisäiset vuokrat), kiinteistön kustannukset riippuen jatkokäytöstä + Kokoelmaa voidaan lahjoittaa kyläläisten käyttöön - Edellyttää lisäksi pääkirjaston aukioloajan supistamista = läpi vuoden 2 iltaa/vko klo 17 saakka - Merkittävä heikennys kirjastopalveluun paikallisesti - Heikennystä kirjastoauton nykyiseen reitistöön muualla - Oheispalveluista kaupungin laskujen maksu olisi organisoitava varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai liikelaitoksen henkilöstölle, digiopastuksen poistuminen jne. 35
Vaihtoehto 2: Länkipohjan kirjasto jatkaa omatoimikirjaston avulla + Säästövaikutus 0,4 htv, n. 14 000 /v alkaen 1.6.2018 + Saavutettavuuden paraneminen - Asiantuntijapalvelun poistuminen; mahdollisuus chat-neuvontaan pääkirjaston aukioloaikoina -> lisäkustannus arviolta 3000 + ylläpito - Kirjastovirkailijan käynti 1 krt/vko tarvitaan - Edellyttää lisäksi pääkirjaston aukioloajan supistamista = läpi vuoden 2 iltaa/vko klo 17 saakka - Oheispalveluista kaupungin laskujen maksu ja kuntosalikorttien päivitys tulisi organisoida varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai liikelaitoksen henkilöstölle, digiopastuksen poistuminen jne. - Omatoimikirjaston perustamiskustannukset n. 35 000 ja käyttökulut n. 2000 /v - Kirjastostatus päättyy, koska omaa asiakaspalveluaikaa ei ole -> muu palvelupaikka - Toiminnan jatkuvuus? 36
Vaihtoehto 3: Länkipohjan kirjasto vapaaehtoistyönä koulun tiloihin 2. tai 3. kerrokseen + Pitkäaikainen säästövaikutus 0,4 htv n. 14 000 /v alkaen 1.6.2018, lisäksi muu säästö n. 25 000 /v + Parantaa koulun mahdollisuuksia käyttää kirjastoa + Mahdollisuudet omatoimikirjastoon voidaan arvioida myöhemmin käyttöasteen mukaan - Edellyttää lisäksi pääkirjaston aukioloajan supistamista = läpi vuoden 2 iltaa/vko klo 17 saakka - Kirjastovirkailijan käynti 1 krt/vko tarvitaan - Kirjastostatus päättyy, koska asiakaspalvelua ei ole -> muu palvelupaikka - Sijainti koulun sisällä -> huono saavutettavuus <- kaidehissi 37
- Kaidehissi -> aineiston vaihtaminen, kuljettaminen vaikeaa - Ahdas tila -> suppea kokoelma, ei lehtisalia - Oheispalveluista kaupungin laskujen maksu ja kuntosalikorttien päivitys tulisi organisoida varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai liikelaitoksen henkilöstölle - Käyttö näyttelytilana päättyy, digiopastus päättyy - Koulurakennuksesta ei ole olemassa sellaisia rakennepiirustuksia, joista kantavuus saadaan laskettua. - Toiminnan jatkuvuus? 38
Vaihtoehtojen vaikutukset, arvio KUOREVESI Kertakustannukset Vapaaehtoistyö + virkailijatyötä 1 pv/vko Omatoimikirjastona Säästö vuositasolla alkaen 2018 (7 kk) - 21 000 (0,6 htv) 35 000 13 500 (= 0,6 htv vähennettynä omatoimikirjaston ylläpito- ja siivouskustannuksilla) Lyhyt kuvaus vaikutuksista Vaikutus Kuoreveden aukioloon ja pääkirjaston aukioloon Virkailijan avoinna pitämä aukioloaika vähenee riippuen kokonaisratkaisusta Asiantuntijapalvelun heikkeneminen Kuorevedellä Lähipalvelu mutta heikentyneenä Vaikutus pääkirjaston aukioloon Asiakkaille avoinna laajasti kuitenkin lähipalveluna Asiantuntijapalvelu chatyhteydellä Vaatii asiakkailta uuden toimintatavan omaksumisen Kirjastovirkailija käy sisätöissä Aikajänne tulevaisuuteen riittävä 39
Vaihtoehtojen vaikutukset arvio, jatk. LÄNKIPOHJA Kertakustannukset Säilyvät kustannukset Säästö vuositasolla alkaen 2018 (7 kk) Lyhyt kuvaus vaikutuksista Kirjastoautopalveluna - Rakennuksen tulevaisuudesta riippuen kylmänä 5.000- peruslämmöllä 10.000 + kertaluonteinen alaskirjaus 20.000 46 000 (0,4 htv sekä ict-kulut, aineisto, vuokrat) Peruspalvelu saatavilla asiantuntijatyönä Kiinteä toimipiste poistuu Rakennus myyntiin, mikäli ei muuta käyttöä Kirjastoauton reittimuutokset muualla Omatoimikirjastona 35 000 7 500 (0,4 htv ylläpito ja siivous) Vaikutus pääkirjaston aukioloon Asiakkaille avoinna kuitenkin laajasti lähipalveluna Asiantuntijapalvelu chat-yhteydellä Vaatii asiakkailta uuden toimintatavan omaksumisen Kirjastovirkailija käy sisätöissä Omatoimikirjaston kertahankinnat - saavutettava säästö omatoimikirjaston aikajänne? Vapaaehtoistyönä koululla; 2. tai 3. kerroksessa 10 000 (muutosja muuttokulut) Rakennuksen tulevaisuudesta riippuen kylmänä 5.000- peruslämmöllä 10.000 + kertaluonteinen alaskirjaus 20.000 14 000 (0,4 htv) Lisäksi kirjastokiinteistön ylläpitokustannuksia vähemmän Tehostaa koulun tilojen käyttöä / ylläpitokustannuksiin uusi jakaja Rakenteiden kantavuus? <- Rakennepiirustuksia ei ole Saavutettavuuden heikkeneminen (kaidehissi) Vaikutus pääkirjaston aukioloon Kirjastovirkailija kerran viikossa sisätöissä 40
Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain (13.4.2007/449) 1 ja 4 mukaisesti on henkilöstölle annettu mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Selvityksen valmistelua on esitelty kirjaston henkilökuntapalavereissa: 16.1.,1.2., 21.2. ja 14.3.2018 Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Tätä varten on valmisteltu kirjastoverkkoselvitys. Kuntalain (22 ) mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista Kuntalain 29 :ssä korostetaan tiedottamista vireillä olevista ja valmisteluvaiheessa olevista asioista. Asukkaille on myös kerrottava, miten he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille. Palautteen vastaanotosta ja käsittelystä on luonnollisesti myös huolehdittava. Asukkaille pitää varata nämä mahdollisuudet jo asioiden valmisteluvaiheessa Kirjastolain 5 :n mukaan kunnan tulee kuulla asukkaitaan kirjastoa koskevissa keskeisissä päätöksissä 41
Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen, jatk. Selvityksen aikana on jätetty 28.2.2018 kuntalaisaloite, jota käsitellään liitteessä 1 Kuntalaisille on pidetty avoin keskustelutilaisuus kirjastoverkkoselvityksen aihepiiristä Kuorevesi-salissa 20.2.2018, muistio selvityksen liitteenä 2 Kaupunginjohtajan kutsusta järjestetään hallintolain 41 mukainen yleinen tiedotus-, keskustelu- ja kuulemistilaisuus 19.4.2018 kaupungin taloustilanteesta ja siitä johtuvista toimenpiteistä mm. kouluverkkoselvityksestä Kirjastoverkkoselvitys asetetaan nähtäväksi mielipiteiden jättämistä varten 20.4.2018-27.4.2018 klo 14.00 saakka 42
Toimenpiteiden aikataulutus Kirjastoverkkoselvitys valmis 13.4.2018 Yleisötilaisuus 19.4.2018 Nähtävillä pito 20.-27.4.2018 Käsittely sivistyslautakunnassa toukokuu 2018 Khall/kvalt touko-kesäkuu 2018 Ratkaisusta riippuen uusi toimintamalli voimassa syys-joulukuussa 2018 43
Liite 1: Selvityksen valmistelun aikana jätetty kuntalaisaloite (aloitteen tekijä ei ole antanut suostumusta nimensä julkaisemiseen verkossa) Kuntalaisaloite 28.2.2018 Esitän Länkipohjan kirjastoa "alueen aloittavaksi" digitointikirjastoksi. http://www.kdk.fi/fi/digitointi "Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää keskeisten aineistojen digitointia erillisrahoituksella ja tulosohjauksen keinoin." Arvokkaita digitoitavia kohteita ovat mm. Jämsän alueella: http://www.jamsa.fi/matkailu/tekemista-ja-nahtavaa/kulttuurielamyksia/museot Lisäksi ottaisin huomioon myös ennen Längelmäki-Jämsä kuntaliitosta alueeseen kuuluneet alueet, esim. Längelmäen kirkko. Digitalisointityö onnistuu hankkeeseen tarvittavilla työkaluilla myös lähikirjastosta. Lisäksi monet kirjastot (esim. Mänttä), tarjoaa asiakkaille välineitä medioiden digitointia varten. Kirjastopalvelupäällikkö 29.3.2018 Kuntalaisaloite kiinnittää huomiota kirjastopalveluissa valtakunnallisesti hyvin ajankohtaiseen aiheeseen eli digitointiin. Digitointipalvelua on monissa kirjastoissa, hyvin usein Aluehallintovirastojen hankerahoituksen turvin. Näin on saatu tallennettua paikallisesti merkittäviä aineistoja esim. kotiseutukokoelmista laajaan käyttöön verkossa. Kirjastoissa digitointilaitteisto on yleensä myös yleisön käytettävissä esim. vhs-kasettien ja diakuvien digitointiin. Tarve digitointiin on tiedostettu myös Jämsän kirjastossa. Digitointi vaatii kuitenkin erillisrahoitusta ja erityisosaamista. Digitointi tuleekin pitää mukana suunniteltaessa tulevia avustusrahoitteisia kehitysprojekteja. Mikäli laitteiden hankinta ja palvelun tuottaminen tulee mahdolliseksi, on järkevää tuoda palvelu käyttöön vuorollaan kaikissa palvelupisteissä. Mielipiteessä ei ole esitetty sellaisia lainsäädännöllisiä tai tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta tulisi ryhtyä toimenpiteisiin kirjastoverkkoselvityksen säästöratkaisujen osalta. 44
Liite 2 45
46
47
48