Päättäjäpäivä Asko Hursti. Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää

Transkriptio

1 Päättäjäpäivä Asko Hursti Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää

2 Kirjaston perusta ja oikeutus Perustuslaki (Suomen hallitusmuoto 13 2 mom): Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

3 Kirjaston perusta ja oikeutus: sivistystehtävä Kirjastolla on yhteiskunnassamme tärkeä ja monipuolinen sivistystehtävä: suuri osa henkistä perintömme on talletettuna kirjoihin, lehtiin, ääni- ja kuvatallenteisiin, elektronisiin tallenteisiin ja tietoverkkoihin kirjasto antaa mahdollisuuden sekä perinteisten että uusien tallennemuotojen käyttöön

4 Tietoyhteiskuntataidot kirjasto mahdollistaa toimimisen tietoyhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä tarjoamalla verkkoyhteyksiä opastusta tietoverkkojen käytössä

5 Elinikäinen oppiminen Yleinen kirjasto - koulukirjasto jokamiehen yliopisto työelämätaidot

6 Hyvinvointi ja elämänlaatu henkinen virkistyminen kirjallisuuden ja taiteen harrastaminen kirjasto on kaunokirjallisuuden asiantuntijaorganisaatio yhteiskuntarauhan turvaaminen

7 Tietohuolto väestön yhtäläiset mahdollisuudet demokratian turvaaminen tieto on valtaa

8 Kirjastopalveluiden järjestäminen Kunnan lakisääteinen velvoite: Kunnan tehtävänä on kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen (kirjastolaki 904/1998) Peruspalvelu: Kirjasto on kunnan peruspalvelu (vrt perusopetus, terveydenhoito, yms )

9 Rahoitus Kunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja ne saavat siihen valtion rahoitusta (valtionosuus). Valtionosuus määräytyy: Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009)

10 Kirjaston valtionosuus Vuonna 2010 hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistettiin valtiovarainministeriöön. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostaa kokonaisuuden, jonka yhtenä osana ovat kirjastojen laskennalliset kustannukset.

11 Kunnan osuus/valtion osuus Kirjaston kuten muidenkin peruspalvelujen - rahoitus muodostuu valtionosuudesta ja kunnan omarahoitusosuudesta. Yleisten kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla kunnan asukasmäärä yleisten kirjastojen perushinnalla. Valtioneuvosto vahvistaa perushinnan vuosittain. Kirjaston asukaskohtainen perushinta kerrottuna kunnan asukasmäärällä on kirjaston rahoituksen taso.

12 Valtionosuuden peruste verrattunan toteutuneisiin käyttökustannuksiin Valtionosuuden peruste - kirjaston perushinta /asukas 60,38 Pori 2012: - toteutuneet käyttökustannukset /asukas 54,85 Kunnan omarahoitusosuuden vaje on 5,53 /asukas eli

13 Vertailua 2012 Toteutuneet käyttömenot / asukas Turku 64,77 Jyväskylä 62,89 Lahti 64,25 Kuopio 57,65 Kouvola 68,53 Pori 54,85

14 Paljonko kirjaston ylläpito maksaa? Mikä osuus kunnan budjetista? Porissa 2012: 1,04 % (4,5 milj. )

15 Kunnan tehtävä Kirjaston peruspilarit kunnossa: Henkilöstö Aineisto Tilat Tietojärjestelmät

16 Henkilöstö Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla tutkinto, johon sisältyvät kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Porissa täyttyy Henkilöstöstä väh. 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto. Porissa nyt 44,4 % Kunnan kirjastolaitosta johtavalta tai yhtä tai useampaa toimipistettä johtavalta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu väh. 60 op:n tai 35 ov:n laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.

17 Henkilöstön määrä Okm:n laatusuositus: Laadukkaita palveluja pystytään varmimmin tuottamaan, jos henkilöstömäärä on vähintään 0,8-1 henkilötyövuotta/ 1000 asukasta Porissa 2012: 0,86 htv/1000 asukasta (yht. 71 htv). Kaikkien maakuntakirjastojen KA 0,84

18 Tilat Perinteinen kirjasto suunniteltu kokoelmia varten Nyt uusia käyttötarpeita ja vaatimuksia: Kirjastot ovat yhteisöllisyyden rakentajia Ei-kaupallisia kohtauspaikkoja Kokoontumis- ja palvelutilojen tarjoajia Tilat opiskeluun ja työskentelyyn Tilat hiljaisuudelle Laadukkaita palveluja pystytään tarjoamaan, jos tilaa on n. 100 m2/1000 asukasta Porissa hyötym2 = 73 m2 / 1000 asukasta kohden Maakuntakirjastojen keskiarvo 83 m2

19 Aineisto Kirjastolaki: Asiakkaiden käytettävissä tulee olla - - uusiutuva kirjastoaineisto Kirjat: kirjaa/1000 asukasta/vuosi Vähintään 1 lasten- ja nuortenkirjaa/alle 15 vuotias/vuosi Lehdet vsk/1000 asukasta/vuosi Erilaiset formaatit

20 Tietojärjestelmät Toimiva kirjastojärjestelmä hoitaa tehokkaasti ja vaivattomasti lainaustenvalvonnan ja tiedonhaun Toimiva verkkokirjasto Satakunnassa tilanne hyvä: maakunnan laajuinen yhteisjärjestelmä (yhteinen aineisto ja tietokanta; yhteiset asiakkaat; yhteiset säännöt, ohjeet ja maksut )

21 Maksuttomuus / maksut Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Kirjastolaki 4 luku 5 Muista kirjaston suoritteista kirjasto voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun (aineiston varaaminen, kaukopalvelu) Erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tätä korkeammaksi (sääntöjen vastainen toiminta: myöhästymismaksut, aineiston korvaaminen)

22 Tulonhankinta Myöhästymismaksut, varausmaksut, aineiston korvaukset, kopiomaksut yms euroa. Satakunnan sairaanhoitopiirin korvaus Vuokratuotot (kahvila, taidelainaamo, kokoustila, näyttelytila).

23 Valtionavustuksia Valtionosuuden lisäksi valtio maksaa harkinnanvaraisia avustuksia kirjastojen erityistehtäviin ja erilaisiin hankkeisiin. Maakuntakirjastotoimintaa varten Porin kaupunginkirjasto saa valtionavustusta. Valtionavustuksen suuruus v on euroa. Valtionavustus tulee suoraan kirjastolle. Opetus ja kulttuuriministeriö jakaa Ely-keskuksille edelleen jaettavaksi avustuksia kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Porin kaupunginkirjasto on anonut ja saanut erilaisia avustuksia: 2011: euroa 2012: euroa 2013: euroa

24 Lainaus Kokonaislainaus lainaa = 22 lainaa/asukas (maan KA 18) Kirjalainoja (80 %) Muita lainoja (Lehdet, elokuvat, musiikki)

25 Kirjalainat Lasten kaunokirjallisuus Aikuisten tietokirjallisuus Aikuisten kaunokirjallisuus

26 Käynnit ja käyttäjät: Pori käyntiä /vuosi= 9 käyntiä/porilainen 44 käyntiä/aukiolotunti verkkokäyntiä Käyttäjiä % kuntalaisista 43 % aktiivisia lainaajia Puolet asiakkaista käy muusta syystä kuin lainatakseen

27 Vaikuttavuus Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Toteuttaja Kansalliskirjasto, kevät 2013 Vastaajat koko Satakunnasta, 800 vastaajaa

28 Kirjaston palvelut ovat auttaneet löytämään tarvitsemaani tietoa Ei lainkaan 4% Jonkin verran 30% Huomattavasti 58% En osaa sanoa 9% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Satakunnan maakuntakirjastoalue (#all#) (KA: 2.712, Hajonta: 1.208) (Vastauksia: 770 / 0 (0%))

29 Kirjaston palvelut ovat tarjonneet virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin Ei lainkaan 8% Jonkin verran 26% Huomattavasti 59% En osaa sanoa 7% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Satakunnan maakuntakirjastoalue (#all#) (KA: 2.655, Hajonta: 1.232) (Vastauksia: 766 / 0 (0%))

30 Kirjaston palvelut ovat parantaneet elämänlaatuani Ei lainkaan 7% Jonkin verran 36% Huomattavasti 47% En osaa sanoa 10% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Satakunnan maakuntakirjastoalue (#all#) (KA: 2.609, Hajonta: 1.254) (Vastauksia: 773 / 0 (0%))

31 Satakirjastot-yhteisjärjestelmä Meidän uusi brändimme: käyttöönotto marras-joulukuu 2009, 19 kuntaa laajentuminen koko maakunnan laajuiseksi helmikuu 2011, 21 kuntaa, nyt 20 kuntaa Ensimmäinen yhteisjärjestelmä, joka koko maakunnan kattava

32 Satakirjastot yhteinen aineistotietokanta kaikkien aineisto kaikkien käytössä aineiston lainaus mistä tahansa ja palautus mihin tahansa toimiva logistiikka, kaikissa kunnissa käydään kahdesti viikossa, Pori logistiikkakeskus yhteinen asiakastietokanta - yhteiset asiakkaat: samalla kortilla eri kirjastoissa, Yhteiset säännöt, toimintatavat ja maksut Periaatteena on, että toiminta näyttäytyy käyttäjälle kuin olisi vain yksi kirjastolaitos: kuntien rajat häivytetty

33 Satakirjastot lainoja n. 4,3 miljoonaa / vuosi kävijöitä 2 miljoonaa / vuosi verkkokäyntejä 1 miljoona / vuosi kokoelmat yli 2 miljoonaa kirjastoja 49 toimipistettä hankinta n uutta aineistoa / vuosi lainaajia aukiolotunteja / vuosi

34 Jyrki Kataisen hallitusohjelma 2011 Kirjastolaitoksella on keskeinen merkitys suomalaisten lukutaidon ylläpitämiselle ja kehittämiselle sekä lukuharrastuksen edistämiselle. Hallitus tukee kirjastotoiminnan kehittämistä sekä edistää koulujen ja kirjastojen yhteistyötä. Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Edistetään kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen käyttöön.