Kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnissa 2019 vaihtoehtojen arviointi

Transkriptio

1 Kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnissa 2019 vaihtoehtojen arviointi Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö Yleisten kirjastojen toimintaympäristö on 2010-luvulla muuttunut nopeasti. Digitalisaatio on tuonut palvelutarjontaan uusia tuotteita (e-kirjat, e-lehdet, musiikin suoratoistopalvelut). Yleisiä kirjastoja koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2017 alusta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyminen kunnilta maakuntien järjestettäväksi poistaa kuntien kustannuksista 47-71%. Laki yleisistä kirjastoista ( /1492) Kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. (Peruspalvelu) Kunnan tulee olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Yleinen kirjasto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston, Näkövammaisten kirjaston sekä muiden korkeakoulukirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen kanssa. (Kirjasto- ja tietopalveluverkko) Yleisen kirjaston tehtävänä on: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Tehtävän hoitamiseksi yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta on maksutonta (Maksuttomuus) Valtionosuuden myöntämisestä yleisen kirjaston käyttökustannuksiin säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009). Kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (410/2015) 22 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. (Osaaminen ja johtaminen) Kunnan on arvioitava yleisen kirjaston toimintaa. Arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen tietutumista ja tukea yleisen kirjaston toiminnan kehittämistä. Arvioinnilla seurataan yleisten

2 kirjastojen tehtävien toteutumista ja toiminnan järjestämistä. (Arviointi) Laki yleisistä kirjastoista kumoaa aiemman kirjastolain ja asetuksen. Sipilän hallitusohjelman mukaisesti suosituspohjaisesta ohjauksesta on luovuttu ja siirrytään resurssien ohjauksesta tavoiteltujen tulosten ohjaamiseen. Aluehallintoviraston tehtävä on edistää valtakunnallisten kirjastopoliittisten tavoitteiden toteutumista toimialueellaan, seurata ja arvioida toimialueensa yleisten kirjastojen toimintaa. Tilanne 2017 : Toenperän kirjasto Kirjastopalvelut tuottaa Joroisten kunta kahdenvälisillä sopimuksilla Juvan ja Rantasalmen kuntien kanssa. Kunnat omistavat yhteisen kirjastoauton Jasso Toenperän kukin 1/3 osuudella. Henkilöstö on Joroisten kunnan palveluksessa. Toenperän kirjasto toimii yhtenä organisaationa, jossa henkilöstöllä on kuntarajat ylittäviä vastuualueita, esim. hallinto- ja talous, kirjaston pedagoginen toiminta, kirjastoautotoiminta, laskutus. Toenperän kirjasto toimii osana valtakunnallista ja alueellista kirjastoverkkoa. Vuoden 2016 alusta kirjastojärjestelmänä on ollut yhteinen Lumme-Koha. Kirjastojärjestelmää kehittää ja ylläpitää Koha-Suomi Oy, joka on voittoa tavoittelematon ja täysin kuntaomisteinen osakeyhtiö. Toukokuussa 2017 Koha-Suomi OY:n osakkaisiin kuului 93 kuntaa, joiden asukaspohja on Kohakirjastojärjestelmä on avointa lähdekoodia ja siihen tehtävä ohjelmakoodi on jaettava Koha-yhteisölle. Koha-Suomi Oy edistää toiminnallaan avointen tuotteiden käyttöönottoa julkishallinnossa. Lumme-kirjastojärjestelmää käyttävillä kirjastoilla on ollut myös vuoden 2017 alusta yhteinen painetun aineiston kokoelma. E-aineistojen kokoelma on ollut Etelä-Savon maakuntakirjaston alueella yhteinen jo 2000-luvulta lähtien. Lumme-yhteistyössä Toenperän kirjastoa edustavat kirjastojärjestelmän pääkäyttäjä, luetteloinnin ja kokoelmatyön asiantuntija sekä kirjastotoimen johtaja ohjausryhmän jäsenenä. Jokaisessa Toenperän kirjastossa on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut toiminnasta vastaava kirjastonjohtaja ja yksi kirjastonhoitaja (korkeakoulututkinto). Vakinainen henkilöstö 2017 Joroinen Juva Rantasalmi Aluekirjastoauto kirjastotoimen johtaja kirjastonjohtaja kirjastonjohtaja 2 kirjastovirkailijaa kirjastonhoitaja kirjastonhoitaja kirjastonhoitaja kirjastovirkailija 3 kirjastovirkailijaa kirjastovirkailija Vuoden 2020 loppuun mennessä eläkeiän saavuttaa Joroisissa yksi työntekijä ja Juvalla kolme työntekijää. Kirjastojen paikallinen arviointi on toteutettu osana kuntien talousarvioseurantaa, kuntien strategioiden ja kirjastotoimen toimintasuunnitelman toteutumisseurantaa sekä palvelujen kehittämisen seurantaa.

3 Tunnusluvut (Suomen yleisten kirjastojen tilastot) Toenperän kirjastojen toimintaa on arvioitu JJR-palvelutuotannosta lähtien tunnusluvuilla (taulukko 1): Kirjastokäynnit /asukas Lainat /asukas Kirjastoaineistokulut /asukas Taloudellisuusluku =(henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) Ka Suomi Joroinen Joroinen Joroinen Juva Juva Juva Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi Kirjastokäynnit /as. 8,98 9,12 9,38 9,25 11,39 10,98 9,82 12,09 11,45 10,93 Lainat /as. 16,01 13,58 14,05 14,59 18,32 16,38 16,66 17,67 16,25 17,93 Kirjastoaineistokulut /as. 6,65 9,92 10,77 10,03 10,94 10,31 12,05 8,97 9,21 11,14 Taloudellisuusluku 1,52 1,68 1,63 1,85 1,47 1,43 1,70 1,70 1,50 1,71 Taloudellisuusluku= (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) Taulukko 1 ( Uudistuneen lainsäädännön mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla tehtävänsä hoitamiseksi tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Lain asettamaa vaatimusta voitanee tarkastella ja vertailla tunnusluvuilla (taulukko 2 ja 3): - toimintakulut, /asukas - kirjastoaineiston hankinnan kulut, /asukas (lain 6 1. mom. kohta 2, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa ) - e-aineistokulut, /asukas (lain 6 1. mom. kohta 2, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa ) - kirjastoammatillinen henkilöstö htv / 1000 as. (lain 6 riittävä ja osaava henkilöstö ) - tilat neliöt / 1000 as. (6 tarkoituksenmukaiset tilat) Ajantasaisen välineistön kuvaukseen Suomen yleisten kirjastojen tilastoista ei löydy tunnuslukua, hallituksen esityksen perustelutekstin (HE 238/2016) mukaan ajantasaisella välineistöllä tarkoitettaisiin esimerkiksi kirjaston henkilöstölle ja käyttäjille tarkoitettuja laitteita, ohjelmistoja ja verkkoyhteyksiä 2016 Enonkoskvesperharjmäklinna Heinä- Toen- Mikkeli Mänty- Pieksä- Savon- Varkaus Toimintakulut tilastovuonna / 74,99 76,69 69,7 61,76 66,44 56,43 48,5 42,64 Asukasluku Kirjastoaineistokulut / Asukasluku 9,8 10,69 11,16 5,69 8,68 6,01 5,19 3,45 E-aineistokulut / Asukasluku * * 0,44 0,33 0,04 0,04 0,16 0,02 Hyötypinta-ala neliömetreinä / 203,67 156,13 114,22 108,57 166,42 112,76 101,88 171,37 (Asukasluku / 1000) Henkilötyövuodet: Kirjaston 1,02 0,8 0,87 0,7 0,82 0,72 0,52 0,5 palkkaamat / (Asukasluku / 1000) Asukasluku Taulukko 2. Lumme-kirjastojen tunnusluvut (

4 Toenperän kirjastojen tunnusluvut Joroinen Juva Rantasalmi Toimintakulut tilastovuonna / Asukasluku 63,18 69,49 80,82 Kirjastoaineistokulut / Asukasluku 10,03 12,05 11,14 E-aineistokulut / Asukasluku 0,32 0,48 0,53 Hyötypinta-ala neliömetreinä / (Asukasluku / 1000) 104,11 102,02 149,48 Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat / (Asukasluku / 1000) 0,81 0,85 0,98 Taulukko 3 (Kirjastoauton toiminta jaettu kunnittain toteutuneen reittiajan mukaan) Kuntastrategiat Joroinen Kirjasto on osa hyvinvointia edistäviä palveluja. Joroisissa toimii nykyaikainen kirjasto, jossa on kattavasti tarjolla niin sähköistä kuin perinteistäkin lainattavaa. Kuntastrategiaa päivitetään syksyllä Juvan kunnan visio 2025 Kuntalaisten arki turvataan varmistamalla julkisten palvelujen säilyminen Juvan taajamassa. Juvan kunnan palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti huomioiden kunnan talous, strategiset painotukset, tavoitteet ja tarpeet. Kuntastrategiaa päivitetään syksyllä 2017 Rantasalmi kuntastrategia Strategian päämääränä on hyvinvoiva kuntalainen, jolla on mahdollisuus korkeaan elämänlaatuun toimivien lähipalvelujen, laadukkaiden asuinolojen ja monipuolisten vapaa-ajan aktiviteettien myötä. Uusi kuntastrategia on valmisteilla. Palvelutuotannon vaihtoehtojen arviointi nelikenttäanalyysin avulla Palvelutuotannon vaihtoehtojen arviointiin on otettu vaihtoehdoiksi mukaan itsenäinen kunnankirjasto, Toenperän kirjasto ja laajempi yhteistyö kirjastopalvelujen tuottamisessa. Teoreettinen neljäs vaihtoehto voisi olla kirjastopalvelujen tuottamisen ulkoistaminen kaupallisen toimijan tuotettavaksi. Tästä ei kuitenkaan Suomessa ole vielä toteutettu missään kunnassa, joten se jää pois nelikenttäanalyysistä. Itsenäinen kunnankirjasto Vahvuudet Kunnan päätöksenteon välitön vaikutus Resursoinnin nopeat muutokset kunnan päätettävissä Kirjastohenkilöstön, päättäjien ja kuntalaisten vältön vuorovaikutus Mahdollisuudet Kirjaston kehittäminen kunnan monipalvelukeskukseksi kunnan oman palvelutarpeen mukaisesti Heikkoudet Henkilöstön erikoistuminen vaikeampaa Henkilöstön rekrytointi vaikeampaa Tietojärjestelmien hajanaisuus ja digitaalisten palvelujen kehittämisen hajanaisuus Uhat Kirjasto- ja tietopalvelujen tason heikkeneminen Toiminnan haavoittuvuus henkilöstön vähäisyyden vuoksi Varautuminen digitalisaation tuomiin muutoksiin

5 saattaa heiketä Toenperän kirjasto Vahvuudet Taloudellinen ja kustannustehokas palvelujen tuottamismalli (esim. yhteinen kokoelma, päällekkäisten toimintojen karsiminen) Yhteistyössä syntynyt organisaatio Yhteinen työnjohto Henkilöstön työnjako Henkilöstön työtyytyväisyys Työyhteisön tuki arjessa ja ongelmatilanteissa Mahdollisuus työnkiertoon Mahdollisuudet Kirjaston kehittäminen kunnan monipalvelukeskukseksi palvelutuotantosopimuksissa Työnjaon tuomat edut Henkilöstö rekrytoiminen ja osaamisen ylläpitäminen Vaikuttaminen kirjastoverkon yhteistyössä Heikkoudet Tilaajakunnilla ei suoraa yhteyttä päätöksentekoon Hallinnon hajaantuminen Tuottajakunnan hallinnolliset päätökset voivat ohjata liikaa tilaajakuntien toimintaa Uhat Maakuntauudistuksen vaikutus toimintaympäristön muutokseen vielä epäselvä Kirjastohenkilöstön, päättäjien ja kuntalaisten välitön vuorovaikutus saattaa heiketä Laajempi palvelutuotantoyhteistyö Uuden kirjastolain mukaan nykyinen maakuntakirjastojärjestelmä lakkaa vuoden 2017 loppuun mennessä. Sen sijaan tietyille kirjastoille annetaan alueellinen kehittämistehtävä. Alueellisista kehittämistehtävää hoitavista yleisistä kirjastoista ja niiden toimialueista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Asetusluonnos on lähtenyt tiedoksi nykyistä maakuntakirjastotehtävää hoitaviin kuntiin ja kuntiin, joiden kirjastolaitokselle suunnitellaan alueellista kehittämistehtävää. Asetusluonnoksen mukaan alueellisen kehittämistehtävän saisi Kuopion kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat. Mikäli asetus tulee voimaan esitetyssä muodossaan, Mikkelin kaupunginkirjastolla ei ole enää vuoden 2018 alusta maakuntakirjaston erillisrahoitusta eikä vastuuta Etelä-Savon kirjastojen toiminnan kehittämiseksi. Laajempi kirjastopalvelujen tuottamista voitaisiin harkita nykyisen kirjastojärjestelmän laajuudessa, mikäli Lumme-kirjastojärjestelmään luuluvat kunnat niin haluavat. Lumme-kirjastoihin kuuluvat tällä hetkellä Mikkelin, Mäntyharjun, Pieksämäen, Savonlinnan, Toenperän, Heinäveden, Enonkosken ja Varkauden kirjastot. Heinäveden kunta siirtyy vuoden 2019 alusta Pohjois-Karjalan maakuntaan ja vaihtaa todennäköisesti kirjastojärjestelmäyhteistyöhön Vaara-kirjastojen kanssa. Vahvuudet Yhteinen aineisto Henkilöstön työnjako Yhteinen työnjohto Hankinta- ja lisensointisopimusten keskitetty Heikkoudet Päätöksenteon etääntyminen Epätasainen resursointi mikäli kuntien väliset sopimukset puuttuvat Toiminnan etääntyminen kuntayhteisöstään Kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen voi heiketä

6 hallinta Mahdollisuudet Tasalaatuiset palvelutuotannon laajuudessa Kirjastopalvelujen jatkuvuuden turvaaminen Digitaalisten palvelujen, esim. e-aineistojen ja verkkopalvelujen järjestäminen Mahdollisuus työnkiertoon Kirjaston oman toiminnan väheneminen Uhat Kunnan vaikutusmahdollisuudet heikkenevät Kirjastohenkilöstön, päättäjien ja kuntalaisten välitön vuorovaikutus todennäköisesti heikkenee Johtopäätökset Kirjastopalvelut ovat lain mukaan maksuton peruspalvelu. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut kirjastolaki asettaa kirjastoille uusia tehtäviä, erityisesti tilojen käyttöön liittyviä. Lain mukaan kirjastojen tehtävä on myös edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Digitalisaatio on vaikuttanut kirjastoihin mm. omatoimikirjastojen syntymisenä. Jatkossa uusien digitaalisten palvelujen tuottaminen järjestelmien rajapintojen avulla tullee lisääntymään, samoin mahdollisuudet automaattiseen indeksointiin ja osittain automatisoituun aineistonvalintaan. Suuremmassa yhteistyössä toteutettu palvelutuotantoon olisi todennäköisesti kustannustehokkaampaa, esim. yhteiset palvelimet, joilla kirjastojen järjestelmät toimivat. Itsenäisenä kunnankirjastona tuotetut palvelut olisivat lähempänä kunnan päätöksenteon ja hallintoa. Resursoinnin muuttaminen olisi päätöksenteossa helpompaa. Verkostomaisessa kirjastojen yhteistyössä aineiston hankinnan osalta tulisi luoda kuntien välille sopimus aineiston hankintamäärärahan vähimmäistasosta ( /asukas) ja henkilöstömitoituksesta (htv/1000 as.) Mikäli kunnat siirtyvät tuottamaan taas itse menetetään vuosien varrella syntyneen organisaation edut ja henkilöstön työnjako. Suuremmassa palvelutuotannossa työt voidaan jakaa ja henkilöstö pystyy paikkaamaan työlomalla olevan henkilön työpanosta. Tämä on toteutunut erityisesti Toenperän kirjaston johtotiimin työskentelyssä. Laajemmasta palvelutuotannossa henkilöstön erikoistuminen ja työnjako tulisi todennäköisesti kehittymään edelleen. Suurempi ja kattavampi kokoelma on toteutunut jo Lumme-yhteistyön ja yhteisen logistiikan myötä. Lumme-kirjastot tarjoavat kuntalaisilleen n niteen kokoelman. Toenperän kirjaston kokoelma on n nidettä. Toiminnan arviointi tapahtuu jokaisessa vaihtoehdossa samoin kriteerein. Sipilän hallitusohjelman mukaisesti suosituspohjaisesta ohjauksesta on luovuttu, joten Aluehallintoviraston mukaan kirjastojen laatusuosituksia ei enää ole. Kunta voi päättää arvioinnin toteuttamis- ja menettelytavat. Arviointitasoja on kunnan itsearviointi, valtakunnallinen arviointi (ministeriö) ja kansainvälinen arviointi (ministeriö). Kuntalaiset saavat kaikissa vaihtoehdoissa kirjastopalveluja. Perustoiminnot jatkuvat, esim. lainaus, tiedonhaun opetus, tapahtumatuotanto. Kirjastopalvelujen saavutettavuus säilyy kaikissa vaihtoehdoissa samana mikäli nykyinen palveluverkko säilytetään.

7 Laki edellyttää, että kuulemistilaisuus kuntalaisille järjestetään. Käytännön toimenpiteet Vaihtoehto: Itsenäinen kunnankirjasto - Palvelusopimukset irtisanottava vuoden 2017 loppuun mennessä. Sopimuksen mukaan vuotta lyhyemmästä irtisanomisajasta voidaan sopia yhdessä. - Kirjastotoimen muiden Toenperän laajuisten sopimusten irtisanominen - Kirjastoauton käyttöikä on vielä noin 5 vuotta. Neuvoteltava sopimukset kirjastoautopalvelujen tuottamisesta. - Tilaajakuntien kirjastopalveluja tuottava henkilöstö on siirrettävä Joroisten palveluksesta tilaajakuntien palvelukseen - Sovittava kirjastotoimen yhteisen tietoverkon ja palvelimien jatkosta - Lumme-kirjastojen yhteisen kuljetussopimuksen uudelleenarviointi - Verkostomaisessa kirjastojen yhteistyössä aineiston hankinnan osalta tulisi luoda kuntien välille sopimus aineiston hankintamäärärahan vähimmäistasosta ( /asukas) ja henkilöstömitoituksesta (htv/1000 as.) Vaihtoehto: Toenperän kirjasto - arvioitava kuinka alueellisen kehittämistehtävän siirto Kuopion kaupunginkirjastolle vaikuttaa Toenperän kirjastoon - yhteisistä kirjastopalvelujen laatukriteereistä ja arviointikäytännöistä sopiminen - verkostomaisessa kirjastojen yhteistyössä aineiston hankinnan osalta tulisi luoda kuntien välille sopimus aineiston hankintamäärärahan vähimmäistasosta ( /asukas) ja henkilöstömitoituksesta (htv/1000 as.) Vaihtoehto: Laajempi palvelutuotanto - aloitettava neuvottelut palvelutuotannosta asiasta mahdollisesti kiinnostuneen tahon kanssa (Mikkelin kaupunginkirjasto tai Kuopion kaupunginkirjasto) - yhteisistä kirjastopalvelujen laatukriteereistä ja arviointikäytännöistä sopiminen