VALKEAKOSKEN POHJOISOSIEN OSAYLEISKAA- VAN LIIKENNEVERKKOSELVITYS 1.10.2010 SITO-YHTIÖT SITO TAMPERE OY Tietäjäntie 14, FI-02130 Espoo Tullikatu 10, FI-33100 Tampere Puhelin 020 747 6000, faksi 020 747 6111 Puhelin 020 747 6700, faksi 020 747 6111 www.sito.fi Y-tunnus 2002409-3 Kotipaikka Tampere
1.10.2010 2 Sisältö Esipuhe... 3 1. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA SEN KUVAUS... 3 1.1 Yleistä... 4 1.2 Työn tarkoitus ja lähtökohdat... 4 1.3 Suunnittelualue... 4 2. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE... 6 2.1 Maisema ja luonnonympäristö... 6 2.1.1 Viheryhteydet ja virkistystarpeet... 6 2.1.2 Nykyiset rakennukset ja maankäyttö... 7 2.1.3 Suojelukohteet... 7 2.2 Liikenne ja katuverkko... 9 2.3 Maaperä ja pohjaolosuhteet... 10 2.4 Kaava- ja suunnittelutilanne... 11 3. Suunniteltu katuverkko... 13 3.1 Alustavat maankäytön tavoitteet... 13 3.2 Alueen sisäinen katuverkko ja liikenneyhteydet... 14 3.3 Katujen poikkileikkaukset ja tilavaraus... 16 3.3.1 Pääkatu... 16 3.3.2 Alueelliset kokoojakadut... 17 3.3.3 Paikalliset kokoojakadut... 17 3.3.4 Tonttikadut... 18 3.4 Kevyt liikenne... 19 3.5 Joukkoliikenne... 20 3.6 Erityiskohteet ja palvelut... 20 3.7 Vaiheittain toteutus... 21 3.8 Kustannusarvio... 22 LIITTEET... 22
1.10.2010 3 ESIPUHE Tämä työ on laadittu Valkeakosken kaupungin kaavoitustoimen ja kunnallisteknisen toimiston toimeksiannosta. Työ aloitettiin maaliskuussa 2010 ja valmistui lokakuussa 2010. Liikenneverkkoselvitys sisältää Valkeakosken pohjoisosien tulevaisuuden maankäytön tavoitteisiin sopivan katuverkon alustavan suunnitelman. Selvityksessä on määritetty alustavasti alueelta syntyvä liikenne, mitoitettu ja suunniteltu alueen kadut vastaamaan alueen liikkumistarpeisiin. Lisäksi on huomioitu nykyisten alueiden liikenneyhteydet sekä mm. Tampereentien liittymien turvallinen sijainti. Suunnitelma toimii yleiskaavoituksen lähtöaineistona osoittaen maankäytön synnyttämän liikenteen vaatiman tilan ja yhteystarpeet. Työtä ovat ohjanneet Valkeakosken kaupungilta rakennustarkastaja Sirpa Jokela, kaavoitusarkkitehti Teija Mäkelä, kunnallistekniikan työpäällikkö Seppo Helenius. Lisäksi työryhmän kokouksiin on osallistunut maankäyttösihteeri Mila Mäenluoma ja tontti-insinööri Jani Kiiskilä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta työhön on osallistunut suunnittelupäällikkö Harri Vitikka. Selvitys on laadittu Sito Tampere Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkö, DI Jenni Karjalainen ja suunnittelija, Ins. AMK Markus Kytölä. Lisäksi työhön ovat osallistuneet suunnitteluavustajana tekn. yo Anna Korpinen, liikennesuunnittelijana DI Juha Mäkinen ja laadunvarmistajana aluejohtaja, DI Tenho Aarnikko. Valkeakoskella lokakuussa 2010 Valkeakosken kaupunki
1.10.2010 4 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA SEN KUVAUS 1.1 Yleistä Valkeakoskella on yli 20 000 asukasta, kaupunki sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä niin Tampereelta kuin Hämeenlinnastakin. Viime vuosina Valkeakosken pohjoisosan houkuttelevuus asuinpaikkana on kasvanut ja etenkin Tampereen seudulla työssäkäyville Valkeakosken pohjoisosa Tampereentien ja Kangasalantien välissä on sijainniltaan hyvä. Valkeakosken kaupunkikuvaa hallitsevat laajat vesistöt ja viehättävät ulkoilureitit. Luonto ja vesi ovat aina lähellä ja näihin arvoihin halutaan kiinnittää huomiota myös uusien asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaupunki tarjoaa monipuolisia asumismahdollisuuksia, mutta pääpaino on omakotiasumisessa ja pientalotontteja pyritään kaavoittamaan vuosittain n. 75 tonttia. Tontit ovat väljiä ja uusien tonttien keskimääräinen tonttikoko on n. 1000 neliömetriä. 1.2 Työn tarkoitus ja lähtökohdat Valkeakosken pohjoisosan houkuttelevuus omakotiasumiseen on selkeästi kasvanut ja vuonna 2009 pidettyjen asuntomessujen jälkeen mm. Lintulan alueelle kaavoitetut tontit ovat olleet suosittuja. Pohjoisosan laajalle alueelle on käynnistymässä osayleiskaavan laadinta, jonka tavoitteena on ohjata rakentamista alueella ilman erillisiä asemakaavoja. Myös asemakaavoja tullaan alueelle laatimaan tarpeen mukaan. Maankäytön pitkäjänteisen suunnittelun ja kustannustehokkaan kunnallistekniikan rakentamisen avuksi on laadittu pohjoisosien liikenneverkkoselvitys, joka kattaa alueen sisäisen pää- ja kokoojakatuverkon sekä yhteydet nykyiseen katu- ja maantieverkkoon. Liikenneverkkoselvityksen avulla alueen osittainen kaavoittaminen ja kunnallistekniikan rakentaminen voidaan toteuttaa tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Liikenneverkkoselvityksessä on tarkasteltu kuinka kaavoitettavat alueet liitetään olemassa olevaan liikenneverkkoon ja laadittu alustava alueen sisäinen katuverkon luokittelu. Tärkeinä lähtökohtina suunnittelulle ovat olleet mm. alueelle tuleva asukasmäärä, tulevat palvelut sekä alueen ulkopuolella olevien palveluiden sijainti ja kulkuyhteydet niille. Myös alueen joukkoliikenneja kevyenliikenteen yhteyksistä on laadittu alustava verkko. Työ on tehty tiiviissä yhteistyössä kaavoittajan kanssa, jotta maankäytön tavoitteet ja liikenteelliset ratkaisut sopivat saumattomasti yhteen. Lähtökohtana liikenneverkkoselvitykselle olivat kaavoittajan alustavat maankäyttötavoitteet, joissa alueen maankäytön luonne ja tulevat asukasmäärät oli väljästi määritelty. Maankäytön tavoitteiden, asukasmäärätavoitteiden ja alustavien katuverkkosuunnitelmien pohjalta alueelle on laadittu karkea liikenne-ennuste. Katuverkon suunnittelussa on huomioitu maankäytön tavoitteiden tuomien reunaehtojen lisäksi luontoarvot sekä alustavasti myös alueiden rakennettavuus maaperäkarttojen avulla. 1.3 Suunnittelualue Pohjoisosien liikenneverkkoselvityksessä suunnittelualueena on n. 2 200 hehtaarin alue Tampereentien ja Kangasalantien välissä kaupungin pohjoisosassa. Nykyisestä kaupunkirakenteesta mukana ovat Eerolan, Lintulan ja Vanhakylän kaupunginosat. Suunnittelualueesta noin 1000 hehtaaria on nykyisellään pääosin rakentamatonta aluetta, jolla on paikoin haja-asutusta. Maasto on pääasiassa kallioista ja vaihtelevaa metsämaastoa. Vanhankylän alue on pinta-alaltaan noin 160 hehtaaria ja nykyisellään alue on maaseutumaista haja-asutusta ja peltomaisemaa. Vanhankylän alueella on voimassa oleva osayleiskaava, jonka päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi kaupungin kasvupaineiden kohdis-
1.10.2010 5 tuessa Tampereentien läheisyyteen. Lintulan alueella on asuntomessualueella asemakaava, samoin kuin alueen kaakkoisosassa Eerolan alueella. Lintulan alueella on 2000-luvulla rakennettujen pientalojen lisäksi myös Vanhankyläntien varrella vanhempaa pientaloasutusta. Tälle Lintulannotkon alueelle on tehty asemakaavaluonnosta, mutta alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Tampereentien, eli maantien 130 varressa on teollisuusaluetta suunnittelualueen eteläosassa. Tavoitteena on jatkaa teollisuusalueen kaavoittamista Tampereentien varteen molemmin puolin, ensisijaisesti kuitenkin Tampereentien itäpuolelle. Nykyisellä teollisuusalueella sijaitsee mm. Saarioisen tuotantolaitos. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus Suunnittelun pohjakarttana on käytetty Valkeakosken kaupungin kantakartta-aineistoa, maastotietokantaa sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa korkeusmallia. Työssä on hyödynnetty kaupungin paikkatietoaineistoja mm. rakennus- ja huoneistorekisterin ja luontoarvojen osalta.
1.10.2010 6 2. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 2.1 Maisema ja luonnonympäristö Laajalla suunnittelualueella on useita erilaisia luonnonympäristöjä. Vanhankylän alueen peltomaisemat, hevostallit ja Korentinojan varsi muodostavat maaseutumaisen ympäristön. Korentijärven ympäristöön on muodostunut väljä kylämäinen asutuskeskittymä Pyörönmaantien varteen. Uusi Lintulan asuinalue, vuoden 2009 asuntomessualue sijoittuu pelto- ja metsämaiseman taitekohtaan tarjoten useita erityyppisiä pientalotontteja. Alueen tonteista suurin osa on jo rakennettu. 2.1.1 Viheryhteydet ja virkistystarpeet Alueen poikki kulkee etelä- pohjoissuunnassa valtakunnallisesti merkittävä virkistysreitti ja viheryhteys, joka jatkuu Valkeakoskelta aina Tampereelle asti. Alueella on useita merkittäviä viheryhteyksiä ja virkistysreittejä sekä tulevaisuudessa kehitettäviä maisemallisesti arvokkaita kohteita, kuten Vanhankylän Korentinojan varsi. Työssä ei ole laadittu erillistä maisemallista selvitystä, vaan suunnittelun kaikissa vaiheissa on huomioitu ympäristön asettamat rajoitteet ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Tavoitteena on ollut alueen sisäisen virkistysreittien ja kevyen liikenteen yhteyksien kattavuus ja samalla yhdistyminen kaupungin keskusta-alueen viheralueisiin ja kevyen liikenteen pääreitteihin. Kuva 2. Alueen arvokkaat maisemakohteet, nykyiset virkistysreitit. Luontokohteille lyhyet selostukset Jorma Kytölältä (Teija)
1.10.2010 7 2.1.2 Nykyiset rakennukset ja maankäyttö Kuva 3. Alueen nykyiset rakennukset ja niiden käyttötarkoitus Suunnittelualueella on asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla nykyisin n. 250 asukasta. Lintulan alueella on 260 asukasta, Mäntylän ja Roukonperän alueella yhteensä n. 1500 asukasta ja Ylä-Eerolan alueella n. 750 asukasta. Näillä alueilla on tiivistä kaupunkimaista asutusta, muuten alueella on hajaasutusta. Vanhankylän alueella on nykyisin mm. maatila ja hevostalli ja asutus on harvaa. Vanhankylän alueella, uuden Lintulan asuinalueen lähellä on uusi päiväkoti. Alueella ei ole muita julkisia eikä yksityisiä palveluita. Lähimmät päivittäistavarakaupat ovat Mäntylässä ja Roukossa. 2.1.3 Suojelukohteet Alueella on Vanhankyläntien varressa, Penkkikoskentien ja Kivisillantien välisellä alueella historiallisen ajan asuinpaikka, joka on autioitunut 1700-luvulla. Alueella on tehty museoviraston toimesta tutkimuksia vuonna 2007. Asemakaavan laadinnan yhteydessä on selvitettävä, onko alueelle tarpeen tehdä lisätutkimuksia.
1.10.2010 8 Kuva 4. Alueella sijaitsee Roukon Vanhakylän vanha asuinpaikka.
1.10.2010 9 2.2 Liikenne ja katuverkko Alueella on nykyisellään sen eteläosassa olemassa olevaa katuverkkoa ja kunnallistekniikkaa, pohjoisosassa liikenneyhteydet muodostuvat yksityisteistä, joiden tiekunnissa kaupunki on osakkaana. Kuva 5. Alueen nykyinen katuverkko
1.10.2010 10 2.3 Maaperä ja pohjaolosuhteet Alueen maaperä on Vanhankylän peltoalueella savi- ja silttivaltaista pehmeikköä, pohjoisosassa on pääasiassa moreenia ja kalliopaljastumia, paikoin on pieniä turvealueita, Korentinojan ja sen haarojen ympäristö on pehmeikköä. Maastonmuodot alueella ovat vaihtelevat ja alueelta löytyy niin kallioista ja louhikkoista metsää kuin peltoaukeitakin. Korentinoja on keväällä runsas ja kokoaa valumavesiä laajalta alueelta. Kuva 6. Maaperäkartta
1.10.2010 11 2.4 Kaava- ja suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu maantien 130 varteen molemmin puolin teollisuusaluetta, Vanhankylän ja Lintulan alueille asuinaluetta. Valtakunnallisesti merkittävä viheryhteys ja virkistysreitti kulkee alueen läpi Valkeakoskelta Tampereelle etelä-pohjoissuunnassa. Kuva 7. Ote maakuntakaavasta, suunnittelualue rajattu punaisella. Rakenneyleiskaava Valkeakosken rakenneyleiskaava on laadittu vuonna 2005. Kaavassa suunnittelualue on pääasiassa maatalousvaltaista aluetta, jolla on paikoin erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, johtuen valtakunnallisesti merkittävistä ulkoilu- ja viheryhteyksistä.
1.10.2010 12 Kuva 8. Ote rakenneyleiskaavasta. Rakenneyleiskaava on hyväksytty kaupungin valtuustossa oikeusvaikutuksettomana 20.6.2005. Yleiskaavat Vanhankylän osayleiskaava on laadittu vuonna 2005. Silloisessa kaavassa Vanhankylän alue on kuitenkin pääasiassa maatalousvaltaista ja paineet kaavan uudistamiselle ovat viime vuosina kasvaneet. Asemakaavat Eerolan alueella on 1970-luvulla laadittu asemakaava. Alue on rakentunut asemakaavan mukaisesti, toteutumattomia alueita ei juuri ole. Lintulan alueella on 2000-luvulla laadittu asemakaavoja mm. asuntomessualueelle ja sen läheisyyteen. Kaavat ovat pientalovaltaista ja lähes kaikki tontit on rakennettu tai vähintään varattu. Muut suunnitelmat Lintulannotkon alueella on tehty aluesuunnitelman luonnos, jolla Vanhakyläntielle on pyritty varaamaan tila kevyen liikenteen väylälle. Alueella ongelmana on kuitenkin kadun rajautuminen pihoihin, kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja kadun ajoradan poikkileikkauksen säilyttäminen nykyisellään vaatisi tilaa tonttien puolelta. Lintulan ja Vanhakylän alueen maankäytön tavoitteet kuitenkin
1.10.2010 13 osoittavat, että Vanhakyläntien liikennemäärä kasvaa, jolloin nykyisellä katualueella ei tarvittavia toimenpiteitä voida toteuttaa. 3. SUUNNITELTU KATUVERKKO 3.1 Alustavat maankäytön tavoitteet Valkeakosken kaupungin asukasluku on viime vuosina kasvanut n. 100 asukkaalla vuosittain. Myös tulevaisuudessa asukasluvun on ennustettu kasvavan. Kaupunki on myös aktiivisesti markkinoinut erityisesti pientalotonttitarjontaa ja hyviä liikenneyhteyksiä mahdollisille uusille asukkaille. Tulevaisuudessa pientalotontteja halutaan tarjota etenkin pohjoisosasta, josta on hyvät liikenneyhteydet Tampereen suuntaan. Tässä selvityksessä suunnittelualueena on laaja, osittain jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ulottuva alue, jonka pohjoisosiin tulevaisuuden pientalotontteja on suunniteltu. Nykyisiin maankäytön rakenteisiin ei ole tarvetta tehdä suuria muutoksia lukuun ottamatta Vanhankylän aluetta, joka on tarkoitus tiivistää kaupunkimaisemmaksi nykyisen maaseutumaisen asutuksen sijaan. Syynä laajaan aluerajaukseen on uuden alueen liittäminen liikenteellisesti olemassa olevien alueiden läpi kaupungin keskustaan ja tärkeisiin liikenneväyliin. Alustavien maankäyttösuunnitelmien mukaan pohjoisosaan voitaisiin kaavoittaa useita n. 500 1000 asukkaan asuinalueita. Alueet sijoittuvat suunnittelualueelle nykyisen kaupunkirakenteen pohjoispuolelle. Liikenneverkkoselvityksessä on huomioitu kaikkien alueiden liikenneyhteydet niiden toteutuessa tulevaisuudessa. Alueisiin liittyen kaupunki tekee myös selvitystä alueiden rakentamisen kustannustehokkuudesta ja alueiden keskinäisistä kannattavuuseroista. Suunnittelussa on lähtökohtana myös se, että alueet voivat rakentua vaiheittain pitkälläkin aikavälillä ja myös katuverkko ja kunnallistekniikka on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Alustavassa maankäyttösuunnitelmassa pääosin alle 500 asukkaan ja muutamia 500 1000 asukkaan alueita on suunnittelualueella useita, lisäksi Vanhankylän aluetta on tavoite tiivistää kaupunkimaisemmaksi ja Korentijärven läheisyydessä nykyistä asutusta tiivistää kylämäiseksi. 500 1000 asukkaan alue ja keskimääräinen tonttikoko tuhat neliömetriä tarkoittavat 125-250 tontin alueita. Tonttitarjonta vastaisi siis nykyisellä kysynnällä vähintään 15 vuoden tonttitarpeisiin. Haasteena laajentumiselle pohjoissuuntaan ovat erityisesti toimivat liikenneyhteydet kaupungin keskustaan sekä yhteydet alueen itäosasta länteen ja Tampereen suuntaan. Myös alueen virkistysreittien säilyminen ja viheralueiden säilyttäminen ovat tärkeitä näkökulmia.
1.10.2010 14 Kuva 9. Alustava suunnitelma alueen maankäytöstä 3.2 Alueen sisäinen katuverkko ja liikenneyhteydet Alustavien maankäytön suunnitelmien ja ympäristön asettamien reunaehtojen pohjalta alueen liikenneverkon liittämistä nykyiseen liikenneverkkoon tarkasteltiin useassa eri kohdassa. Lähtökohtana toimiville liikenneyhteyksille on uusi poikittainen itä-länsi-suuntainen katuyhteys alueen pohjoisosaan. Katuyhteyden toteuttaminen palvelisi myös Tyryn ja Heritynniemen alueiden länteen suuntautuvaa liikennettä, joka tällä hetkellä kulkee etelästä asuinalueiden ja kaupungin keskustan kautta. Alueen katuverkko nojautuu lopputilanteessa yhteen suureen pääkatuun ja muutamaan merkittävään kokoojakatuun. Kokoojakadut voidaan luonteensa perusteella jakaa alueellisiin ja paikallisiin kokoojakatuihin. Alueen tonttikaduista ei ole tässä selvityksessä tehty tarkempia suunnitelmia.
1.10.2010 15 Kuva 10. Alueen suunniteltu katuverkko lopputilanteessa. Uuden katuyhteyden liittämistä Tampereentiehen (mt 130) useissa eri kohdissa on tarkasteltu työn aikana. Liittymän tulisi sijaita nykyisen Korentijärventien liittymän kohdalla tai sen eteläpuolella. Liittymä tulisi palvelemaan myös maantien 130 varteen kaavailtua teollisuusaluetta, jonka liikenne kerättäisiin oman kokoojakadun kautta samaan liittymään. Maantiellä 130 Korentijärventien nykyisen liittymän pohjoispuolella alkaa heti liittymän jälkeen ohituskaistaosuus. Korentijärventien Tampereentien puoleisessa päässä on muutamia suunnittelutarveratkaisuilla toteutettuja vakituisia asuntoja. Tampereentien liikennemäärä on Korentijärventien ja Valkeakosken pohjoisen sisääntulotien Lempääläntien välillä n. 6000 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on n. 8 %. Lempääläntien liittymä on eritasoliittymä. Korentijärventien ja Lempääläntien välille sijoittuu myös Pispantallin teollisuusalueen liittymä, joka on nykyisin teollisuusalueen raskaan liikenteen ja henkilöliikenteen käytössä, mutta Saarioinen on hakenut kaavamuutosta, jolla liittymä siirtyisi yrityksen tavaratoimitusten käyttöön tontin sisäiseksi liittymäksi. Korentijärventien ja Pispantallin liittymän (Tikinmaankatu) liittymien väli maantiellä 130 on n. kaksi kilometriä. Liittymien välillä on samalla puolella tietä useita tontti- ja yksityistieliittymiä, mm. taimiston liittymä. Pispantallin liittymässä on väistötila. Korentijärventien liittymässä ja vastakkaisessa Tikinmaantien liittymässä on molemmissa väistötila, joka ulottuu toisen liittymän kohdalle. Pohjoisosiin suunniteltu maankäyttö edellyttäisi Tampereentielle kanavoidun liittymän, kun liittyvälle tielle vasemmalle kääntyvien eli Tampereen suunnasta tulevien ja uudelle alueelle kääntyvien liikennemäärä ylittää 250 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällainen vasemmalle kääntymismäärä toteutuu, mikäli katuyhteyden vaikutusalueelle rakentuu n. 100 tonttia. Tässä tarkastelussa on oletettu, että pääosa liittymän liikenteestä suuntautuisi Tampereen suuntaan, sillä alueen etelä- ja itäosista on yhteydet kaupungin keskustan ja Helsingin suuntaan.
1.10.2010 16 Liittymän sijoittumista Korentijärventien ja Pispantallin liittymien välille on tarkasteltu ja parhaaksi paikaksi on todettu n. 450 m Korentijärventien liittymästä etelään. Lopullisessa liikenneverkossa Korentijärventien liittymä ja vastakkainen Tikinmaantien liittymä katkaistaan, jolloin Korentijärventien nykyinen liikenne tulee uuden katuverkon kautta Tampereentien uuteen liittymään ja Tikinmaantien liikenne nykyisestä Tikinmaantien eteläisemmästä liittymästä, n. 350 m uuden liittymän eteläpuolelta. Tampereentieltä pohjoisosiin johtava uusi liittymä kanavoidaan, liittymän pääsuunnalle ja sivusuunnalle tarvitaan vasemmalle kääntymiskaistat, sillä osa maantien varteen kaavoitettavan teollisuusalueen liikenteestä tulee käyttämään liittymää myös sivusuunnalta etelään, vasemmalle kääntymiseen. Kangasalantiehen uusi katuyhteys liittyy n. 300 metrin päässä nykyisestä Eerolantien liittymästä, Painontien liittymään on matkaa n. 900 m. Eerolassa on tarkasteltu uuden alueen liittymistä nykyiseen katuverkkoon Savottatien tai Salomaantien kautta. Salomaantien yhteys Roukonperän asuinalueen läpi pyritään rauhoittamaan läpiajoliikenteeltä. Savottatien kiinteistöt ovat pääasiassa kerrostalo- ja rivitaloyhtiöitä, kadulla ei ole suoria tonttiliittymiä, kuten Salomaantien/Roukotien varressa, joten Savottatie soveltuu paremmin uuden yhteyden jatkeeksi nykyisellä katuverkolla. Työssä tarkasteltiin myös mahdollista uutta katuyhteyttä Lintulan ja Eerolan välille. Välille ei toteuteta uutta ajoyhteyttä, kevyen liikenteen yhteyttä kehitetään. Uusi pääkatu pohjoispuolella takaa sujuvat yhteydet Eerolasta kaakkoon Tampereen suuntaan ja Vanhankyläntien linjauksen muuttaminen Lintulan yhteydet kaupungin itäpuolelle. Vanhakyläntie Lintulannotkon kohdalla linjataan nykyisen asutuksen kaakkoispuolelle, jolloin Vanhakyläntie jää pihakatutyyppiseksi tonttikaduksi, jolla ei ole läpikulkevaa liikennettä. 3.3 Katujen poikkileikkaukset ja tilavaraus Katujen luokittelu on esitetty luvun 3.2 kuvassa 10. Kullekin katuluokalle on seuraavassa esitetty alustava ehdotus tyyppipoikkileikkaukseksi. Tyyppipoikkileikkauksessa on määritelty ajoradan leveys, kevyen liikenteen väylien tarve ja toteutustapa, kuivatus- ja pysäköintiratkaisut sekä valaistusperiaatteet. Kuivatus toteutetaan pää- ja kokoojakaduilla pääasiassa avo-ojin, tonttikaduille rakennetaan sadevesiviemäröinti. Kunnallistekniikka on alustavasti huomioitu alueen katujen kustannusarvioissa kadun K3 eteläpuolelle sekä sen pohjoispuolella kadulle K8A 3.3.1 Pääkatu Alueen poikki itä-länsisuunnassa kulkeva katuyhteys yhdistää luontevasti myös Valkeakosken itäosan Tampereentiehen ja helpottaa mm. Tyryn ja Heritynniemen alueiden liikenneyhteyksiä länteen ja pohjoiseen. Pääkadulle liittyvät kokoojakadut ensivaiheessa kadun eteläpuolelta, mutta myös kadun pohjoispuolella on mahdollisuus laajentaa maankäyttöä tukeutuen tähän pääkatuun. Liittymiksi on alustavissa suunnitelmissa esitetty kiertoliittymiä, sillä niiden välityskyky ja liikenneturvallisuusominaisuudet sopivat kadun luonteeseen. Kuvassa 10 ja kustannusarviossa pääkatuun on viitattu tunnuksella K3. Pääkadun tyyppipoikkileikkauksessa katutilan leveys on n. 16 m. Kadun kuivatus on tarkoitus toteuttaa pääasiassa avo-ojin. Pääkadun poikkileikkauksessa ajoradan leveys on 6,5 m eikä ajoradalla sallita pysäköintiä. Kevyen liikenteen väylä on erillinen ja erotuskaistan leveys pääasiassa yli 2 m.
1.10.2010 17 Kuva 11. Esimerkki pääkadun poikkileikkauksesta. 3.3.2 Alueelliset kokoojakadut Alueelliset kokoojakadut keräävät alueen tonttikatujen ja paikallisten kokoojakatujen liikenteen pääkaduille, myös nykyisen katuverkon pääkaduille. Nopeusrajoitus on kaduilla 40-50 km/h, eikä pysäköintiä kadun varressa sallita. 3.3.3 Paikalliset kokoojakadut Paikalliset kokoojakadut toimivat uusien asuinalueiden tonttikatujen runkona ja niiltä voi olla suoria kiinteistöliittymiä esimerkiksi kerrostalo- tai rivitalotonteille, mutta ei pientalotonteille. Paikallisilla kokoojakaduilla ei ole tilavarauksia joukkoliikenteen pysäkeille ja tonttikatuliittymien mitoituksessa käytetään kuorma-autoa. Nopeusrajoitus on kaduilla 40-50 km/h. Tarvittaessa pysäköinti voidaan sallia, mutta se tulee huomioida poikkileikkauksessa. Kokoojakatujen kuivatus voidaan toteuttaa käytettävissä olevan tilan mukaan avo-ojilla tai sadevesiviemäröinnillä. Mikäli kevyen liikenteen väylää ei ole erotettu viherkaistalla, on kuivatuksen osana joka tapauksessa sadevesikaivot ajoradan reunassa reunatuen vieressä. Kuva 12. Esimerkki kokoojakadun poikkileikkauksesta.
1.10.2010 18 3.3.4 Tonttikadut Tonttikatujen pituus pidetään lyhyenä, jotta yksittäisen tonttikadun ja kokoojakadun liittymän toimivuus ruuhka-aikaan voidaan taata. Geometrialtaan pienipiirteiset ja kapeat tonttikadut ovat nopeustasoltaan 30-40 km/h rajoituksen piirissä ja niillä pysäköinti voidaan tarpeen mukaan sallia. Katualueen leveys tonttikaduilla on n. 8 m eikä kaduilla ole kevyelle liikenteelle erillistä tai korotettua väylää. Asuntoalueilla voidaan käyttää tavallisten tonttikatujen lisäksi myös hidaskatuja tai pihakatuja. Kuivatus toteutetaan tonttikaduilla pääasiassa sadevesiviemäröinnillä. Avo-ojallinen poikkileikkaus vaatii katutilaa vähintään 10 m. Kuva 13. Esimerkki tonttikadun poikkileikkauksesta.
1.10.2010 19 3.4 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen reitit ovat pääosin pää- ja kokoojakatujen varressa. Pääkaduilla kevyen liikenteen väylät ovat ajoradasta viherkaistalla erotettuja ja kokoojakaduilla pääasiassa korotettuina. Tonttikaduilla kevyen liikenteen väyliä ei pääsääntöisesti tarvita, sillä nopeustaso on alhainen ja kadut lyhyitä. Yhteyksien jatkuvuus ja yhteys virkistys- ja ulkoilureiteille on tärkeää. Kuva 14. Esimerkki kevyen liikenteen väylän poikkileikkauksesta. Kuvassa 15 esitetty kevyen liikenteen verkon esteettömyys perustuu katujen yhteydessä olevien kevyen liikenteen väylien tasauksiin. Olemassa olevia kevyen liikenteen väyliä puistoissa ja muita virkistysreittejä ei ole luokiteltu pituuskaltevuuden perusteella. Kuva 15. Alueen suunniteltu kevyen liikenteen verkko luokiteltuna pituuskaltevuuden perusteella
1.10.2010 20 3.5 Joukkoliikenne Alueen joukkoliikenne tukeutuu nykyiseen Lempääläntietä pitkin kulkevaan reittiliikenteeseen. Alueen katuverkolle varataan kuitenkin pääkaduille tilavaraukset pysäkeille tulevaa kaupungin sisäistä liikennettä varten. Näin mahdollistetaan myös tarvittaessa alueen läpi kulkevan reittiliikenteen toteuttaminen. Alueen kautta saadaan helposti joukkoliikenneyhteys etenkin Tampereen suuntaan. 3.6 Erityiskohteet ja palvelut Alueen eteläosassa sijaitsee nykyinen päiväkoti, lisäksi Eerolan päiväkoti on alueen itäosasta helposti saavutettavissa. Mikäli asukasmäärätavoitteet toteutuvat täysimääräisinä, on alueen pohjois- tai länsiosassa tarvetta päivähoidolle. Kaavassa voi olla tarpeen varata tälle alueelle tontti julkisille palveluille. Kaupallisia palveluita alueelle on tulossa Vanhankylän alueelle erillisellä korttelin asemakaavalla Lempääläntien ja Vanhankyläntien liittymän kulmaukseen. Alustavasti kaavalla on tarkoitus mahdollistaa liikenneaseman rakentaminen alueelle. Suunnittelualueen asukasmäärät huomioiden ei suurta painetta kaupallisten palveluiden kaavoittamiselle alueelle ole. Alue tulee olemaan luonteeltaan pientaloaluetta. Tampereentien varteen suunnitellun teollisuusalueen pohjoisosaan voidaan kaavoittaa alue kaupallisille palveluille, kuten huoltoasemalle tai lounasravintolalle. Suunnittelualueen länsiosa, eli Tampereentien molemmat puolet tullaan kaavoittamaan teollisuuden käyttöön. Liikenteellisesti on kuitenkin suositeltavaa, että teollisuusrakentaminen keskittyy Tampereentien itäpuolelle. Mikäli länsipuolelle syntyy merkittävää liikennettä aiheuttavaa teollisuutta, täytyy Tampereentien liittymäjärjestelyjä tarkastella uudelleen.
1.10.2010 21 3.7 Vaiheittain toteutus Katuverkon suunnittelussa on huomioitu alueen toteutuminen pitkällä tähtäimellä, maankäytön tarpeiden mukaan. Katuverkon vaiheittain rakentaminen onnistuu luontevasti ja katuverkko toimii myös erillisinä toisistaan riippumattomina vaiheina. Kuva 16. Alueen katuverkon alustavat vaiheittain rakentamismahdollisuudet
1.10.2010 22 3.8 Kustannusarvio Alueen uusien pää- ja kokoojakatujen verkon pituus on yhteensä 18,8 km. Katuverkon kustannusarvioiden laadinnassa on oletettu, että 15,5 km on kunnallistekniikan piirissä, valaistuja ja kevyen liikenteen väylällä varustettuja. Kustannusarviot on laadittu InfraRYLin hankeosalaskentamenetelmällä (HOLA). Kustannusarvioissa on käytetty MAKU-indeksiä 121,0 (7/2010, 2005=100). Katujen kustannusarvioissa on eritelty kadun rakentamisen kustannusten lisäksi katukohtaisesti valaistuksen, kevyen liikenteen väylien, kunnallistekniikan ja mahdollisten erityisten pohjarakennustoimien kustannukset. Kustannusarviossa on ainoastaan hankeosien rakennuskustannukset, yhteiset kustannukset kuten rakennuttaminen ja hallinto lisäävät kustannusarvioon n. 10-15 % riippuen rakennuttamistavasta. Taulukko 1. Yhteenveto pää- ja kokoojakatujen kustannusarvioista. katu pituus m kadunrakennus kunnallistekniikka valaistus kevyt liikenne pohjarakenteet yhteensä katu 2A 600 267 000 140 000 30 000 75 000 126 000 638 000 katu 2B 2 000 841 000 560 000 120 000 300 000 420 000 2 241 000 katu 3A 3 100 1 677 500 868 000 186 000 592 000 146 000 3 469 500 katu 3B 700 378 000 196 000 42 000 232 000 36 000 884 000 katu 3C 1 700 988 500 476 000 102 000 255 000 1 821 500 katu 4 2 250 900 000 900 000 katu 5 2 200 954 500 616 000 132 000 330 000 31 500 2 064 000 katu 6 2 000 841 000 560 000 120 000 300 000 56 500 1 877 500 katu 7 1 000 380 000 380 000 katu 8A 1 000 501 000 72 000 108 000 238 000 919 000 katu 8B 1 600 681 000 448 000 99 000 148 500 1 376 500 katu 9 650 281 000 182 000 39 000 58 500 560 500 yhteensä 18 800 8 690 500 4 046 000 942 000 2 399 000 1 054 000 17 131 500 LIITTEET Kartta 1. Alueen suunniteltu katuverkko katuluokittain, mittakaava 1:25 000 (A3) Kartta 2. Alueen kevyen liikenteen verkosto, mittakaava 1:25 000 (A3) Kartta 3. Alueen katuverkon alustavat vaiheittain rakentamismahdollisuudet, mittakaava 1:25 000 (A3) Kustannusarvio (4 sivua) Tyyppipoikkileikkaukset katuluokittain Pituusleikkaukset kaduista K2-K9 1:2000/1:200 Pituusleikkaus maantie 130, 1:2000/1:200 Pituusleikkaus maantie 310, 1:2000/1:200