Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 23.6.2015, 122 Voimassa 1.8.2015 alkaen
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen muodostuminen, osat ja järjestäminen... 4 2.1. Koulutuksen muodostuminen ja osat... 4 2.2. Koulutuksen järjestäminen Tampereen seudun ammattiopistossa... 5 2.2.1. Koulutuksen kohderyhmä... 5 2.2.2. Koulutukseen hakeutuminen... 6 2.2.3. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta... 6 2.2.4. Orientoituminen... 7 2.2.5. Opintojen yksilöllinen suunnittelu ja toteuttaminen... 8 2.2.6. Erityisen tuen järjestäminen...10 2.2.7. Opiskeluhuolto...11 3. Koulutuksen osien kuvaukset...11 3.1. Pakollinen koulutuksen osa, 10 osp...11 3.2. Valinnaiset koulutuksen osat, valittava yhteensä 50 osp...14 3.2.1. Oppimisen vahvistaminen, 10 30 osp...14 3.2.2. Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen, 10 20 osp...19 3.2.3. Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, 5 20 osp...21 3.2.4. Ammatillisen perustutkinnot osat tai osa-alueet 0 10 osp...23 3.2.5. Vapaasti valittavat koulutuksen osat, 0 5 osp...23 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot...24 5. Arviointi...26 5.1. Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet valmentavassa koulutuksessa...26 5.2. Arvioinnin toteuttaminen...26 5.3. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen...26 5.4. Todistus...27 6. Opetussuunnitelman jalkauttaminen...27 2
1. Johdanto Tampereen seudun ammattiopiston antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen määräykseen 5/011/2015, (Valma). Tampereen kaupunki on saanut Valman järjestämisluvan 24.3.2015, OKM/62/531/2015. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (koulutuksen järjestäjän yhteinen osa ja nuorten koulutuksen yhteinen osa) sekä tutkintokohtaiset osat ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen osan ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman yhteisten tutkinnon osien opetuksen järjestämisestä. Opetuksen suunnittelu ja toteutus perustuu osaamisen kasvuun. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteissa kuvataan mm. opiskelijan osaamisen vahvistamiseen liittyviä vaihtoehtoja, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa sellaiset valmiudet jotta hän voi hakeutua ja selviytyä ammatillisesta perustutkinto koulutuksesta. Koulutuksen tehtävä ja kuvaus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa, ohjaavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Yhdistämisen tarkoituksena on muodostaa perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen toimiva ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja yhtenäinen koulutuskokonaisuus, jossa kuitenkin huomioidaan erilaisten kohderyhmien erityistarpeet. Koulutus mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja joustavoittaa siirtymistä tutkintotavoitteeseen ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen tarkoitus on edistää nivelvaiheen sujuvuutta, lisätä ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyä ja näin ollen vastata koulutustakuun tavoitteisiin. Koulutuksella on yhteys työelämään ja koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa myös ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia. Lisäksi koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä muiden nivelvaiheen sidosryhmien, kuten työpajatoimijoiden, sosiaali-, terveys-, nuorisotyön ja työ- ja elinkeinopalvelujen viranomaisten sekä myös perusopetuksen järjestäjien kanssa. Koulutus on opiskelijalähtöistä ja perustuu alkukartoituksen jälkeen opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma mahdollistaa koulutuksen suuntaamisen yksilöllisesti ja osaamistavoitteiden henkilökohtaisen valinnaisuuden. Koulutus on opiskelijalle kasvun, suunnittelun ja vaihtoehtojen punnitseminen aikaa. Koulutuksen tavoitteet Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen tavoite on myös edistää tasa-arvoa ja esteettömyyttä koulutuksessa. Koulutuksen avulla voidaan vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia ha- 3
keutua jatkokoulutukseen ja suorittaa ammatillinen perustutkinto. Opiskelijoille annetaan riittävästi ohjausta ja tukea opinnoissa sekä tietoa erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista. Koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja vahvistaa opiskeluvalmiuksia tulevaisuutta varten. Koulutuksen tavoitteena on lisätä arvokeskustelua oppilaitoksessa, jonka perusteella voidaan tehdä konkreettisia opetusratkaisuja ja kehittyä aidosti monikulttuuriseksi ja tasa-arvoa edistäväksi opiskeluympäristöksi. Monikulttuurisuus perustuu kulttuurien väliselle ymmärrykselle ja tietoisuudelle eri kulttuurien piirteistä. Perusarvoina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus sekä kaikkien opiskelijoiden kohtelu yhteiskunnan ja opiskeluyhteisön tasavertaisina jäseninä. 2. Koulutuksen muodostuminen, osat ja järjestäminen Koulutuksessa on pakollinen koulutuksen osa ja sen lisäksi valinnaisia koulutuksen osia sekä liikkumavaraa koulutuksen osien osaamispisteissä, jotta opiskelija voi suunnitella opintonsa joustavasti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Erityistä tukea tarvitseville voidaan koulutukseen tarvittaessa liittää yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa järjestettävää toimintaa, joka edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta. Pääpaino on pedagogisella, oppimista tukevalla kuntoutuksella. Sillä tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat opiskelijoiden hyvinvointia, yksilöllisiä oppimisvalmiuksia ja osallistumismahdollisuuksia. Pedagogisen kuntoutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan yksilölliset oppimisedellytykset, tarpeet ja odotukset, toimintakyky ja voimavarat. 2.1. Koulutuksen muodostuminen ja osat Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja koulutus muodostuu pakollisista, valinnaisista ja vapaasti valittavista koulutuksen osista. Koulutuksessa on yksi pakollinen (2.1.) osa sekä valinnaisia koulutuksen osia. Valinnaisista koulutuksenosista (2.2) opiskelija valitsee omien tavoitteidensa mukaisesti 50 osaamispistettä vastaavia osaamistavoitteita kohdista 2.2.1 2.2.5. Koulutuksen valinnaisten osien osaamistavoitteet on määritelty laajuudeltaan koulutuksen osan suurimman osaamispistemäärän mukaan. Niistä voidaan laatia pienempiä kokonaisuuksia koulutuksen osan osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien pohjalta. 4
Koulutuksen osat Laajuus osaamispisteinä 2.1. Pakollinen koulutuksen osa 10 osp 2.1.1. Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän 10 osp perusvalmiuksien hankkiminen 2.2. Valinnaiset koulutuksen osat 50 osp 2.2.1. Opiskelutaitojen vahvistaminen 10-30 osp 2.2.2. Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen 10-20 osp 2.2.3. Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen 10-20 osp 2.2.4. Ammatillisen perustutkinnot osat tai osa-alueet 0-10 osp 2.2.5. Vapaasti valittavat koulutuksen osat 0-5 osp 2.2. Koulutuksen järjestäminen Tampereen seudun ammattiopistossa 2.2.1. Koulutuksen kohderyhmä Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen päättäneet nuoret, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien vahvistamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa. Kohderyhmänä ovat myös eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet itselle sopivaa koulutuspaikkaa. Koulutus edistää myös erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tasavertaisuutta koulutuksessa, työelämässä ja hyvän elämän saavuttamisessa yhteiskunnan jäsenenä. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti nuorille, mutta koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseksi. Aikuiskohderyhmiä ovat erityisesti maahanmuuttajat sekä alan vaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Valma-koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille nuorille eri syistä koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka eivät ole löytäneet sopivaa koulutuspaikkaa erityistä tukea tarvitseville hakijoille aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseksi maahanmuuttajataustaisille hakijoille alan vaihtajille tai uudelleen kouluttautuville henkilöille oppisopimuksesta kiinnostuneille 5
2.2.2. Koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen hakeutuminen perustuu Opetushallituksen asetukseen ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä (294/2014). Opiskelijat hakeutuvat koulutukseen Opintopolku-palvelun kautta. Hakuvaiheessa hakemukset arvioidaan yhteisesti sekä suunnitellaan hakijoiden ohjaus toteutettaviin opintopolkuihin. Muita hakujärjestelmän ulkopuolisia hakeutumismahdollisuuksia ovat oppilaitoksen sisäiset siirtymät tutkintoon johtavasta koulutuksesta suora hakeutuminen oppilaitoksen ulkopuolisesta ohjausverkostosta omaehtoinen hakeutuminen Hakuvaiheessa hakijat haastatellaan ja tehdään arviointi heidän soveltuvuudestaan Valmakoulutukseen. Hakeutumisvaiheeseen kuuluu hakijan erityisen tuen tarpeiden kartoitus. Lisäksi arvioidaan tarvittaessa maahanmuuttajataustaisten hakijoiden kielitaito. Opiskelijarekrytoinnista vastaavat opettajat ja opinto-ohjaajat yhdessä päälliköiden kanssa. Opiskelijavalinnat tehdään haastattelujen ja /tai testien sekä yhteistyötahojen lausuntojen pohjalta. Hakeutumiseen liittyvät vaatimukset hakijalla on halu ammatilliseen peruskoulutukseen hakijalla ei ole ammatillista peruskoulutusta hakijan edellisistä opinnoista on kauan ja/tai opiskeluvalmiuksissa on haasteita hakijan suomen kielen taitotaso on vähintään A2.2 hakijalla on sellaiset opiskeluvalmiudet, että hän todennäköisesti Valma-koulutuksen avulla pystyy hakeutumaan ammatillisiin opintoihin ja suoriutumaan niistä. Hakukriteereistä voidaan poiketa, mikäli hakijalla on erityisiä perusteita Valma-koulutukseen hakeutumiseen. 2.2.3. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta Mikä on HOPS Opiskelu ja ammatilliset tavoitteet suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa, jotta yksilöllinen valinnaisuus toteutuu. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), johon kirjataan mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt ja opiskelijan omat oppimistavoitteet, toimintatavat ja arviointi. HOPS tukee urasuunnittelua ja kehittää opiskelijan valmiuksia itsearviointiin. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman 6
toteuttamiseen opiskelija sitoutuu koko koulutuksen ajaksi. HOPS:ssa otetaan huomioon opiskelijan lähtötilanne, oppimistyyli, koulutustausta ja koulutustarpeet. Samoin selvitetään opiskelijan aikaisempi osaaminen. Mitä HOPS pitää sisällään Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimiseen tai oppisopimuskoulutukseen valmentautumisen paikat ja ajat. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteiden lisäksi opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Suunnitelmassa selvitetään myös mahdolliset päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä mahdolliset ammatillisen koulutuksen vertailulausunnot. Koulutuksen aikana selvitetään varsinkin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden suomalaisen yhteiskunnan ja työkulttuurin tuntemus sekä työkokemuksen laatu, koulutuksen ja tukitoimien tarve erityisesti suomen kielen osalta. Näitä valmiuksia verrataan tavoiteltavan tutkinnon ammatillisiin kielitaitovaatimuksiin ja samalla otetaan huomioon muu kielitaito tietokoneen käyttöön ja verkkoopiskeluun tarvittavat valmiudet lähtökulttuurin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen. Kuka HOPSin laatii Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta ja muuta tarvittavaa ohjausta. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opiskelun suunnitteluun liittyvää ohjausta voidaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan antaa myös henkilön omalla äidinkielellä tai muulla kielellä joko kokonaan tai osittain. 2.2.4. Orientoituminen Koulutukseen orientoitumisen aikana opiskelijalle esitellään Valma-koulutus ja sen sisältämät mahdollisuudet. Samalla kartoitetaan opiskelijan kiinnostuksen kohteet, aikaisempi osaaminen, erityisen tuen tarve sekä muut opintoihin ja alan valintaan vaikuttavat tekijät. Tämän pohjalta jokaiselle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opiskelija voi aloittaa opinnot joustavasti pitkin lukuvuotta. Orientoituminen alkaa opintojen aloittamisen yhteydessä tutustumisella Valma-koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen jatkuu koko Valma-koulutuksen ajan. Orientoituminen sisältyy pakolliseen koulutukseen osaan Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiudet. 7
2.2.5. Opintojen yksilöllinen suunnittelu ja toteuttaminen Koulutuksen alussa kartoitetaan opiskelijan yksilölliset tarpeet, tavoitteet ja opiskeluvalmiudet. Kullekin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Valmakoulutuksessa tarjotaan opiskelijalle erilaisia painotuksia, jota auttavat henkilökohtaisen suunnitelman toteuttamisessa. Opintojen painotus valitaan opintojen alussa ja tarvittaessa sitä voidaan muuttaa opintojen edetessä. Tredussa tarjottavat Valma-koulutuksen painotukset Oppisopimus Opiskelutaitojen vahvistaminen Kielitaidon vahvistaminen Työvaltainen opiskelu Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen Ammatillinen perustutkinto Aikuisten näyttötutkinto Oppisopimus (oppisopimuksen ennakkojakso) Opiskelu ennakkojaksolla tapahtuu joustavasti, kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa. Lähijaksolla opiskelija tutustuu eri alojen yrityksiin, parantaa työnhakuvalmiuksiaan, harjoittelee työelämän pelisääntöjä, tutustuu oppisopimuksen erityispiirteisiin ja hakee työpaikkaa. Työssäoppimisjakson opiskelija suorittaa työelämässä ja hankkii siten lisää käytännön taitoja valitsemallaan alalla. Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta opiskelun tueksi koko ennakkojakson ajan. Koulutuksen kesto on enimmillään kuusi kuukautta, riippuen opiskelijan valmiuksista. Ennakkojakson jälkeen hän voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen tai edetä valitsemallaan henkilökohtaisella polulla. Oppisopimuksen ennakkojakso on oppisopimukseen valmentautumista. Koulutukseen valituilla opiskelijoilla tulee olla riittävät arjen hallintataidot ja suomen kielen taidot (A2.2). 8
Opiskelutaitojen vahvistaminen Opiskelutaitojen vahvistamisen painotuksessa opiskelijan opiskelutaitoja ja valmiuksia suoriutua ammatillisen koulutuksen opinnoista tuetaan ja vahvistetaan. Opiskelija parantaa mahdollisuuksiaan tulla valituksia ammatilliseen koulutukseen sekä tarvittaessa hän voi oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa tavoitteiden mukaisesti korottaa perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. Kielitaidon vahvistaminen Kielitaidon vahvistamisen painotuksessa pääpaino on suomen kielen taitojen vahvistamisessa. Yleistavoitteena on, että koulutuksen lopuksi opiskelijalla on edellytykset osallistua suomenkieliseen ammatilliseen opetukseen. Opiskelun aikana opiskelija tutustuu työelämässä ja ammatillisissa opinnoissa tarvittaviin ilmaisutapoihin ja keskeiseen sanastoon. Hän toimii melko itsenäisesti ja hoitaa asioitaan suomen kielellä koulutuksen yhteydessä, työelämään hakeutuessa sekä erilaisissa asiointitilanteissa. Opiskelijan suulliset ja kirjalliset taidot syventyvät rakenteiden ja sanaston hallinnan avulla. Opiskelija etenee suomen kielen opinnoissa lähtötasonsa mukaan. Perusoletuksena on, että koulutukseen hakeutuessaan opiskelija jo hallitsee suomen kielen perusteet taitotason A2.2 edellyttämät viestintätaidot, rakenteet ja keskeistä arkielämän sanastoa. Opintojen tavoitteiden määrittelyssä on käytetty Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa (liite), jonka taso B1.1 (sujuva peruskielitaito) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan osaamista koulutuksen lopussa. Opiskelijoiden suomen kielen taito kartoitetaan alussa haastattelulla, testillä tai näillä molemmilla, jotta opiskelijalle voidaan tehdä oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Työvaltainen opiskelu Työvaltaisen opiskelun painotuksessa pääpaino on vahvistaa opiskelijan sellaisia taitoja, joilla hän parantaa mahdollisuuksiaan suoriutua ammatillisen koulutuksen opinnoista. Koulutuksen perusteiden tavoitteet pyritään saavuttamaan käytännön työtehtäviä tekemällä oppilaitoksen työsaleissa tai työssäoppimiseen valmentautumisjaksoilla työpaikoilla. Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistamisen painotuksessa pääpaino on vahvistaa opiskelijan arjen toimintoihin ja kodin hoitamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Opiskelija saa valmiuksia omassa elämässä selviytymiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Ammatillinen perustutkinto Ammatillisen perustutkinnon painotuksessa pääpaino on tukea ja vahvistaa opiskelijan ammatillista suuntaa. Opiskelun aikana opiskelija harjoittelee työelämän pelisääntöjä valmentautumalla työelämään ja ammatillisiin opintoihin. 9
Opiskelija voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden ammattitaitovaatimuksia (ammatilliset tutkinnon osat) tai osaamistavoitteita (yhteiset tutkinnon osat). Aikuisten näyttötutkinto Koulutukseen voivat osallistua aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseksi. Aikuiskohderyhmiä voivat olla erityisesti maahanmuuttajat sekä alan vaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Koulutukseen voivat hakeutua myös aikuiset, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Aikuisten näyttötutkinnon painotukseen voivat hakeutua kaikki 18 vuotta täyttäneet henkilöt aikaisemmasta koulutustaustasta tai työkokemuksesta riippumatta. Koulutuksen aikana opiskelijan tausta, osaaminen ja työkokemus selvitetään. Aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan ja opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma hänen tarpeidensa mukaisesti. Suunnitelmaa tarkistetaan opintojen aikana ja tarvittaessa sitä muutetaan. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee näyttötutkintojärjestelmää ja tietää siihen liittyvät tavat ammattitaidon hankkimiseksi. Koulutus sisältää pakollisen koulutuksen osan sekä valinnaisia tutkinnon osia, joista opiskelija voi valita itselleen tarpeellisia sisältöjä. 2.2.6. Erityisen tuen järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle voidaan tehdä päätös, että hänen koulutuksensa järjestetään erityisopetuksena (Laki 630/1998 31). Opetuksen tukitoimet kuvataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmassa. Koulutuksessa käytetään erityispedagogisia lähestymistapoja, riittäviä ohjausresursseja, monipuolisia ja joustavia opetusmenetelmiä, toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Opetus ja opiskelu ovat hyvin käytännönläheistä. Opiskelijan tukitoimien jatkuvuuden, oikeellisuuden ja riittävyyden turvaamisen lähtökohtana on tiedon siirtyminen koulutuksen nivelvaiheissa, verkostoyhteistyö, moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen sekä yhteistyö kodin ja oppilaitoksen välillä. Erityisopetuksen suunnittelussa noudatetaan koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa mainittuja erityisopetuksen toteuttamistapoja sovellettuna Valma- koulutukseen. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa on määritelty koulutuksen tavoitteet, sisällöt, toteutus ja laajuus. HOPSiin sisältyy henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Opiskelijan edistymistä seurataan koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia muutetaan tarpeen 10
2.2.7. Opiskeluhuolto Valma-koulutuksen opiskelijoilla on oikeus saada halutessaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisia yksilöllisiä opiskeluhuollon palveluja, joita ovat kuraattorin, koulupsykologin ja opiskeluterveydenhuollon asiakastyö. Opiskeluhuolto tarkoittaa opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä sekä ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Toiminnassa korostuu oppilaitoksen ja toimipisteiden yhteisöllisyyden lisääminen sekä ennalta ehkäisevä työ. 3. Koulutuksen osien kuvaukset 3.1. Pakollinen koulutuksen osa, 10 osp Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiudet Koulutuksen osan kuvaus Koulutuksen osan tavoitteena on opiskelijan oppimisvalmiuksien ja itsetuntemuksen vahvistaminen. Opiskelija käy läpi ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Opintojen alkaessa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja suuntaudutaan yksilölliselle opiskelupolulle huomioiden aiemmin hankittu osaaminen. Erityisesti opintojen alkaessa ryhmäytyminen ja opiskelijoiden sitoutuminen opiskeluun on tärkeää. Opiskelija hankkii tietoa eri ammateista, ammatillisen koulutuksen vaihtoehdoista sekä työelämästä. Tavoitteena on, että opiskelija ottaa aktiivisesti vastuun omasta elämäntilanteestaan ja tekee alusta alkaen omaa opiskeluaan ja ammatinvalintaansa koskevia realistisia ratkaisuja hyödyntäen saamaansa palautetta. 11
Osaamistavoitteet Opiskelijan itsetuntemus Koulutuksen ja ammattien tuntemus Opiskelun (yleis)valmiudet Työelämään, ammatteihin ja oppisopimuskoulutukseen perehtyminen Opiskelija saa tietoa fyysisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä edellytyksistään uran- ja ammatinvalinnan pohjaksi ja tunnistaa kehittymistarpeitaan tunnistaa omia kiinnostuksiaan, soveltuvuuttaan ja mahdollisia esteitään oppijana koulutusta suunniteltaessa selvittää omalle elämälle asettamansa tavoitteita ja toiveita sekä tunnistaa elämäntilanteensa mahdollisia haasteita parantaa mahdollisuuksiaan suorittaa ammatillinen perustutkinto. Opiskelija tuntee Suomen koulutusjärjestelmän periaatteet ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen muodot, ammatillisen perustutkinnon suorittamistavat ja muita koulutuksia on selvillä eri ammateista ja työympäristöistä sekä itseään kiinnostavien ammattien perusedellytyksistä tavoitteena löytää itselleen sopiva koulutusmuoto perehtyy eri koulutusalojen pääsyvaatimuksiin, hakumenettelyyn ja valintakriteereihin. Opiskelija arvioi omia opiskelutaitojaan ja oman oppimisensa vahvuuksia sekä kehittämiskohtia asettaa omia oppimistavoitteitaan viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa erilaisia viestintäja kommunikointikeinoja käyttäen osaa toimia ryhmätyötilanteissa ja oppii ryhmän avulla. Opiskelija tutustuu ammatilliseen opiskeluun käytännössä ja hahmottaa työssäoppimisen osana tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta hankkii työpaikalla kokemusta ja tietoa ammateista, työtehtävistä ja työympäristöistä ja muodostaa käsityksen soveltuvuudestaan toimia eri ammateissa ymmärtää sosiaalisten taitojen merkityksen työelämässä ja työryhmien jäsenenä tuntee työnhakumenetelmiä ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä 12
tuntee oppisopimuskoulutuksen perusperiaatteen ja edellytykset siihen osallistumiselle tuntee työelämän pelisäännöt ja tehdyt sopimukset sekä noudattaa niitä käytännössä tietää tarvitsemansa työturvallisuusohjeet ja noudattaa niitä ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja jatkosuunnitelmat Opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen ammattitaidon saavuttamiselle ja töihin sijoittumiselle käyttää henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa opintojensa pohjana ja tekee jatkosuunnitelman. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija arvioi realistisesti edellytyksiään ammatinvalinnan suhteen ja selkiyttää tavoitteitaan suhteessa koulutusten vaatimuksiin arvioi omaa käytännön työskentelyään suhteessa tavoitteisiinsa ja työskentelee suunnitelmallisesti omien (oppimis)tavoitteidensa mukaisesti osaa hakea tukea opiskeluun ja elämäntilanteeseen mahdollisesti liittyviin haasteisiin ja niiden ratkaisemiseen hankkii tietoa koulutuksista ja ammateista käyttäen monipuolisesti eri lähteitä ja välineitä asettaa realistisesti tavoitteita koulutukselleen ja tekee toteuttamiskelpoisen urasuunnitelman sekä vaihtoehtoisia jatkosuunnitelmia hakee kiinnostuksensa mukaisesti koulutuksiin ja tietää mistä saa lisätietoa kehittää aktiivisesti omia opiskelutaitojaan ja opiskelee itselleen parhaiten soveltuvalla opiskelutyylillä kommunikoi ammatillisen peruskoulutuksen ja työelämän edellyttämällä tavalla 13
toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ryhmän jäsenenä osaa käyttää erilaisia työllistymiseen ja työn tekemiseen liittyviä tukipalveluita ja -toimia noudattaa työelämän keskeisiä pelisääntöjä, tehtyjä sopimuksia ja työturvallisuusohjeita vastaanottaa saamansa palautteen asiallisesti ja hyödyntää sitä tavoitteiden asettelussa laatii opiskelun alkaessa yhdessä opettajien kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa asettaa koulutustaan ja kehitystään koskevia tavoitteita seuraa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman etenemistä ottaa vastuun opiskelustaan on selvillä siitä, miten hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen tai oppisopimukseen ja hänellä on jatkosuunnitelma. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla S-merkinnän lisäksi. 3.2. Valinnaiset koulutuksen osat, valittava yhteensä 50 osp 3.2.1. Oppimisen vahvistaminen, 10 30 osp Opiskelija saavuttaa opiskelutaidot, jotka tukevat oppimista sekä valmentavassa koulutuksessa että ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelija vahvistaa tietopohjaansa ja sitoutuu opiskeluun. Hän parantaa mahdollisuuksiaan tulla valituksi ammatilliseen koulutukseen sekä tarvittaessa korottaa perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. Oppimisen vahvistamisen osa-alueet valitaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Oppimisen vahvistaminen / Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Koulutuksen osan kuvaus Tämä koulutuksen osa-alue voi sisältää suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä (S2)-opintoja, vieraan kielen opintoja sekä toisen kotimaisen kielen opintoja ja muita viestintä- ja vuorovaikutustaitoja tukevia opintoja. Osaamistavoitteet Opiskelija 14
kehittää ja arvioi opiskelutaitojaan, monilukutaitoaan ja viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan käyttäen hänelle soveltuvia kommunikointikeinoja arvioi ja kehittää suomen tai ruotsin kielen taitoaan ja tunnistaa eri tekstilajeja sekä hallitsee ammattiviestinnän perusteita osaa hakea tietoa eri tietolähteitä ja välineitä käyttäen sekä toimia monimediaisessa ympäristössä hallitsee vieraan kielen perusteita sillä tasolla, että voi osallistua ammatilliseen koulutukseen kuuluviin vieraan kielen opintoihin ymmärtää toisen kotimaisen kielen perusteita sillä tasolla, että voi osallistua ammatilliseen koulutukseen kuuluviin toisen kotimaisen kielen opintoihin. Vieraskielisten opiskelijoiden/maahanmuuttajien suomen kielen tavoitteena on saavuttaa B.1.1-tasoinen kielitaito kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Osaamisen arviointi Viestinnän ja vuorovaikutuksen opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Lisäksi todistukseen merkitään tarvittaessa opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija ymmärtää, tulkitsee ja tuottaa suullisia, kirjallisia ja kuvallisia tekstejä suomen tai ruotsin kielellä arkielämän, ammatillisen koulutuksen ja työelämän edellyttämällä tavalla viestii aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimediaisissa ympäristöissä tilanteen mukaisella tavalla sekä noudattaa turvallisen netin käytön periaatteita hankkii tietoa monipuolisesti eri lähteistä sekä arvioi tietoa ja sen lähteitä kriittisesti ymmärtää ja tuottaa viestejä vieraalla kielellä sekä kirjallisesti että suullisesti tai vaihtoehtoisella kommunikointitavalla ymmärtää ja tuottaa viestejä toisella kotimaisella kielellä sekä kirjallisesti että suullisesti tai vaihtoehtoisella kommunikointitavalla 15
Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla S-merkinnän lisäksi. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita, ne arvioidaan yhteisten tutkinnon osien arviointia koskevien määräysten mukaisesti. Oppimisen vahvistaminen / Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Koulutuksen osan kuvaus Tämä koulutuksen osa-alue voi sisältää matematiikan, fysiikan, kemian sekä tieto- ja viestintäteknologian opintoja. Osaamistavoitteet Opiskelija hallitsee ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelua varten tarvittavat matematiikan perustiedot ja taidot harjoittaa ja syventää päättely- ja päässälaskutaitojaan osaa lukea ja tulkita tilastoaineistoja saavuttaa tiedolliset valmiudet fysiikan ja kemian opiskeluun ammatillisessa peruskoulutuksessa hyödyntää ja syventää tieto- ja viestintäteknologian osaamistaan ymmärtää mihin luonnontieteelliset kysymykset liittyvät jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Osaamisen arviointi Matemaattis-luonnontieteelliset opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija käyttää tarkoituksenmukaisesti peruslaskutoimituksia, prosenttilaskennan perusteita, tärkeimpiä mittayksiköiden muunnoksia ja geometriaa matemaattisten ongelmi- 16
en ratkaisemiseksi ja arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää sujuvasti laskustrategioita ja tarvittaessa apuvälineitä matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen ja osaa ratkaista matemaattisia ongelmia yhtälöiden avulla osaa tulkita oikein tilastoaineistoja ja diagrammeja sekä tehdä niistä päätelmiä käyttää keskeisimpiä arkielämään ja ympäristöön liittyviä fysiikan ja kemian käsitteitä, kuvaa ja selittää erilaisia luonnontieteellisiä ilmiöitä ja lainalaisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti ja tietoturvallisesti ymmärtää eri asioiden välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla S-merkinnän lisäksi. Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneille erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita, ne arvioidaan yhteisten tutkinnon osien arviointia koskevien määräysten mukaisesti. Oppimisen vahvistaminen / Yhteiskunnassa tarvittava osaaminen Koulutuksen osan kuvaus Tämä koulutuksen osa-alue voi sisältää matematiikan, fysiikan, kemian sekä tieto- ja viestintäteknologian opintoja. 17
Osaamistavoitteet Opiskelija tietää eduskunnan, hallituksen ja oikeuslaitoksen toimintaperiaatteet tuntee suomalaisen elinkeino- ja työelämän toimialoja, tuotantoa ja palveluja tutustuu toimintamahdollisuuksiinsa yhteisten asioiden hoitamisessa oppilaitoksessa, aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tarkastelee kolmannen sektorin ja maailmanlaajuisen toiminnan (globalisaation) vaikutuksia yhteiskunnassa ymmärtää omaa ja muiden kulttuurista moninaisuutta ja pohtii omaa identiteettiään. Osaamisen arviointi Yhteiskunnassa tarvittavan osaaminen opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija ymmärtää ja tuntee keskeistä yhteiskunnallista päätöksentekoa ja sen vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ymmärtää suomalaisen elinkeino- ja työelämän toimialojen merkityksen työllistymiselle arvioi monipuolisesti toimintamahdollisuuksiaan yhteisten asioiden hoitamiseen oppilaitoksessa sekä aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tuntee itseään kiinnostavan kansalaisjärjestön tai yhteiskunnallisen liikkeen toimintaa hankkii aktiivisesti tietoa yhteiskunnan monimuotoisuudesta ja arvostaa omaa identiteettiään suhteessa siihen. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla S-merkinnän lisäksi. Jos opiskelija suorittaa perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita, ne arvioidaan yhteisten tutkinnon osien arviointia koskevien määräysten mukaisesti. 18
3.2.2. Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen, 10 20 osp Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen Koulutuksen osan Opiskelija syventää tietoa käytännön työelämästä ja itselleen sopivista ammateista. Opiskelija selkiyttää ja vahvistaa henkilökohtaisia valmiuksiaan kuvaus toimia eri ammateissa, työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoilla. Hän hankkii kokemuksia oppisopimuskoulutuksesta eräänä mahdollisena koulutusvaihtoehtona. Osaamistavoitteet Opiskelija syventää tuntemusta valitsemistaan ammattialoista ja selkiyttää omia koulutustavoitteitaan sekä hankkii tietoa itseään kiinnostavista tutkinnoista selkiyttää ja parantaa ammatillisia valmiuksiaan ja edellytyksiään toimia tulevassa ammatissaan arvioi soveltuvuuttaan eri ammattialoille käytännön toiminnan kautta vahvistaa sosiaalisia taitojaan, joita tarvitaan työelämässä ja työssäoppimiseen valmentautumisessa hankkii tietoa työelämän eettisistä ja esteettisistä kysymyksistä tietää työlainsäädäntöön ja työelämän sopimuskäytäntöihin liittyviä perusasioita sekä omat oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaitto- 19
ja sekä noudattaa työturvallisuusohjeita osaa ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta suunnittelee omaa työskentelyään ja toimii asetettujen tavoitteiden mukaan syventää oppisopimuskoulutuksen tuntemusta ja sen työsuhdeperusteisuutta sekä on selvillä koulutusmuodon soveltuvuudesta itselleen. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija ymmärtää koulutuksen ja tehtyjen koulutusratkaisujen merkityksen oman elämän kannalta ja suhteessa eri ammattialojen vaatimuksiin löytää itseään kiinnostavan alan ja ammattinsa eri koulutus- ja työelämävaihtoehdoista toimii työpaikalla koulutukselleen ja ammatinvalinnalleen asettamien tavoitteidensa mukaisesti työskentelee vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti työelämässä sekä haluaa kehittää itseään ja osaamistaan työpaikalla toimii työpaikalla sovittujen ammattieettisten periaatteiden mukaisesti ja ylläpitää tai edistää ympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä toimii sovitusti työelämän keskeisten pelisääntöjen mukaan noudattaen työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia suojautuu oikein työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja vastaan ja torjuu vaaraa aiheuttavia tilanteita ennalta ottaa aktiivisesti vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti tekee päätöksen oppisopimiskoulutuksen soveltuvuudesta suhteessa omiin tavoitteisiin suorittaa työssäoppimiseen tai oppisopimukseen valmentautumisen sovitusti. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla S- merkinnän lisäksi. 20
3.2.3. Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, 5 20 osp Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen Koulutuksen osan kuvaus Opiskelija vahvistaa arjen toimintoihin ja kodin hoitamiseen liittyviä tietoja ja taitoja sekä saa valmiuksia omassa elämässä selviytymiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Opiskelija kehittää kuluttaja- ja talousosaamistaan ja edistää omaa hyvinvointiaan terveellisten ruokailutottumusten ja elämäntapojen avulla. Hän osaa huolehtia omasta toimintakyvystään ja tietää kuinka voi viettää vapaa-aikansa omaa hyvinvointiaan edistävällä tavalla. Opiskelija on tietoinen taiteen, kulttuurin, kädentaitojen ja liikunnan harrastamisen sekä sosiaalisista suhteista huolehtimisen merkityksestä terveyttä ja hyvinvointia tukevana voimavarana. Osaamistavoitteet Opiskelija tunnistaa omat voimavaransa ja vahvistaa hyvinvointiaan perehtyy yhteiskunnan tarjoamiin palvelujärjestelmiin ja palveluihin toimii eri tilanteissa yhteistyössä muiden kanssa käytöstapoja ja tapakulttuuria noudattaen tunnistaa oman vuorokausirytminsä ja osaa mukauttaa sen opiskelun ja työelämän tarpeisiin hankkii tietoja ja taitoja, joiden avulla tekee oman elämänsä taloudellisia päätöksiä suunnittelee ja mahdollisesti tekee arkielämään ja itsenäiseen asumiseen liittyviä valintoja, päätöksiä ja hankintoja ymmärtää hygienian merkityksen terveydelle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille osaa huoltaa vaatteensa tuntee turvalliset, vastuulliset ja kestävät toimintatavat 21
opiskelu- ja asuinympäristössään suunnittelee kodin ruokaostokset ja valmistaa kotiruokaa tutustuu erilaisiin liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksiin tutustuu taide- ja kulttuuripalveluiden ja tapahtumien tarjontaan saa valmiuksia kädentaitojen käyttämiseen arjen toiminnoissa ymmärtää sosiaalisten suhteiden merkityksen hyvinvoinnille. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija ottaa kykyjensä mukaan vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan sekä huolehtii oman elämänsä arjen sujumisesta osaa käyttää omatoimisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja omien tarpeidensa mukaisesti toimii yksilönä ja ryhmässä vastuullisesti sekä tasa-arvoa ja turvallisuutta edistävästi toimii hyvien käytöstapojen mukaisesti ja käyttäytyy asiallisesti osaa suunnitella ajankäyttöään ja noudattaa sovittuja aikatauluja tekee toteuttamiskelpoisen suunnitelman oman talouden hoitamisesta ja toimii sen mukaisesti huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan, pukeutumisestaan ja muusta ulkoisesta olemuksestaan huoltaa vaatteensa hoito-ohjeiden mukaan toimii opiskelu- ja asuinympäristön siisteydestä ja turvallisuudesta huolehtien valmistaa tai valitsee terveellistä ja taloudellista ruokaa kestävää toimintatapaa noudattaen laatii itselleen terveellisiä elämäntapoja ja vapaa-aikaa koskevan suunnitelman oman hyvinvointinsa edistämiseksi ottaen huomioon voimavaransa ja tarpeensa käyttää ja soveltaa kädentaitojaan monipuolisesti arjen toiminnoissa 22
hakeutuu sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa itselleen sopivalla tavalla ja ylläpitää sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla S-merkinnän lisäksi. 3.2.4. Ammatillisen perustutkinnot osat tai osa-alueet 0 10 osp Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat tai osa-alueet, 0 10 osp Koulutuksen osan kuvaus Osaamistavoitteet Osaamisen arviointi Opiskelija voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, jos opiskelijalla 9 on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden ammattitaitovaatimuksia (ammatilliset tutkinnon osat) tai osaamistavoitteita (yhteiset tutkinnon osat). Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osan tai osa-alueen osaamistavoitteet. Suoritetut tutkinnon osat/osa-alueet arvioidaan siten, kuin niitä koskevissa tutkintojen perusteissa määrätään. 3.2.5. Vapaasti valittavat koulutuksen osat, 0 5 osp Vapaasti valittavien koulutuksen osien avulla opiskelija voi saada vahvistusta urasuunnitteluunsa ja lisävalmiuksia tuleviin ammatillisiin opintoihin oman suuntautumisensa mukaan. Opiskelija voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti suorittaa vapaasti valittavia koulutuksen osia omien yksilöllisten tarpeidensa, kiinnostuksen ja valmiuksien mukaan koulutuksen järjestäjän paikallisesta tarjonnasta ja/tai muusta (alueellisesta) tarjonnasta. Vapaasti valittavat koulutuksen osat voivat koostua yhdestä tai useammasta osasta. Vieraskielisille opiskelijoille voidaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta, jonka tavoitteena on huolehtia siitä, että he ymmärtävät toiminnallisen kaksikielisyyden merkityksen ja arvostavat oman äidinkielen osaamista myös ammatillisissa yhteyksissä. 23
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Koulutuksen aikana valmentaudutaan myös elinikäisen oppimisen avaintaitojen saavuttamiseen. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät tarkemmin eri ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimuksiin. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia 12 ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. 24
Kestävä kehitys Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa 25
5. Arviointi 5.1. Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet valmentavassa koulutuksessa Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa tavoitteidensa saavuttamiseen. Arvioinnilla ja palautteella tuetaan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua opiskelijana. Arvioinnin tehtävänä on myös antaa opiskelijalle itselleen tietoa oppimisen etenemisestä ja omien tavoitteiden saavuttamisesta. Opintojen aikana pyritään vahvistamaan opiskelijan itsearviointitaitoja. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Opiskelijan osaamisen tasoa selvitetään opintojen alussa sekä jaksoittain ohjauksen, tuen ja osaamisen tunnistamisen määrittelemiseksi. Opinnot mahdollistavat osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen opiskelijan siirtyessä jatkoopintoihin - niiltä osin kun opinnot on suoritettu ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisesti. 5.2. Arvioinnin toteuttaminen Arvioinnin toteuttavat opetusta antava opettaja tai opettajat yhdessä, silloin kun koulutuksen osa muodostuu useamman opettajan antamasta koulutuksesta. Työelämässä tapahtuvassa opiskelussa arviointia ja palautetta antavat myös työelämän edustajat. Arviointi on jatkuvaa ja vuorovaikutteista keskustelua. Oppimista arvioidaan antamalla suullista ja kirjallista palautetta opiskelijan kehittymisestä. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan vahvuuksia ja voimavaroja. Opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan itse arvioimaan oppimistaan ja osaamistaan sekä tarkistamaan omia tavoitteitaan. Jos opiskelija suorittaa koulutuksen yhteydessä osia ammatillisesta perustutkinnosta, ne arvioidaan kyseisen tutkinnon arviointikäytännön mukaisesti ja merkitään opintosuoritusotteeseen, jotta ne voidaan myöhemmin tunnistaa ja tunnustaa hänen opintoihinsa jatko-opinnoissa. Koulutuksesta saatavasta todistuksessa noudatetaan valtakunnallisesti annettuja ohjeita ja määräyksiä. Todistusarvioinnissa käytetään pääsäätöisesti S-merkintää suoritetuista opinnoista. Tarvittaessa arviointia voidaan täydentää sanallisesti. Kriteeriperustainen arviointi on käytössä silloin, kun opiskelijan tavoitteena on suorittaa ammatillisten perustutkintojen tutkinnon osia. 5.3. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Yleiset ammatillisen koulutuksen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevat periaatteet ovat voimassa myös valmistavassa koulutuksessa. Opiskelijan opintoja koskevassa tavoitteenasettamisessa tulisi kuitenkin ohjata opiskelijaa valitsemaan opintoja, jotka tukevat hänen kehittymistään. Mikäli osaamiselle asetetut tavoitteet todetaan saavutetuiksi myös koulutuksen aikana, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. 26
5.4. Todistus Hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen opiskelija saa todistuksen, joka laaditaan opetushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Jos opiskelija korottaa perusopetuksen arvosanoja, hänelle annetaan suorituksesta erillinen todistus. Todistuksen antamisesta vastaa perusopetus. Opiskelijan suorittaessa kokonaisen ammatillisen tutkinnon osan ammatillisesta peruskoulutuksesta hänelle annetaan todistus ammattiosaamisen näytöstä. Mikäli opiskelija suorittaa alle 60 osaamispistettä, opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista opinnoista. Opiskelija saa yhteishaussa lisäpisteitä suoritettuaan 30 osaamispistettä, jos näihin sisältyy kokonaan suoritettu pakollinen tutkinnon osa Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiudet. 6. Opetussuunnitelman jalkauttaminen Kuka tekee Mitä tekee Milloin tekee Koulutusalajohtaja Koulutuspäällikkö /opiskelijapalvelupäällikkö Tiimivastaavat Ryhmänohjaaja Opettaja Opiskelija Valman Ohjaushenkilöstö Vastaa Valma-koulutuksen opetussuunnitelman läpikäymisestä oman vastuualueensa johtotiimiessä Vastaa Valma-koulutuksen opetussuunnitelman läpikäymisestä oman tutkintoalansa tiimissä Vastaa Valma-koulutuksen opetussuunnitelman ja toimintatavan ja läpikäynnistä oman tiimin opettajien kanssa Vastaa Valma-koulutuksen opetussuunnitelman ja toimintatavan oman opiskelijaryhmän kanssa Vastaa Valman opetussuunnitelman toteuttamisesta opiskelijoiden kanssa Osallistuu Valman opetussuunnitelman läpikäyntiin Vastaa Valma koulutuksen tiedottamisesta ja hakijoiden ohjauksesta 27 Elokuu 2015 johtotiimin kokous Elokuu / syyskuu 2015 tiimien kokoukset Elokuu / syyskuu 2015 tiimien kokoukset Koulutuksen aloituksen ja orientaatiojakson yhteydessä Koulutuksen aikana Koulutuksen aikana Hakeutumisvaiheen ja koulutuksen aikana
28