KAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ



Samankaltaiset tiedostot
KAMERAKYNÄ-PROJEKTI LOPPURAPORTTI

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Rajattomasti kestävä kehitys

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Tietostrategia Päivitetty

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Hankeseminaari. Avaus Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Hajonta, minimi ja maksimi sekä keskiarvo

MIKÄ ON? Jaana Inki /Ulla

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

Virtuaaliluokkahankkeen kokous

KOULUTUSKALENTERI SYKSY 2012

Kohti kehittyviä mediataitoja

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi

Ajankohtaista. koulutuksesta. varhaiskasvatuksesta ja. Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus Tiedon Kumppanuusfoorum Jyväskylä 24.8.

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela

valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus Tvt:n opetuskäytön henkilöstökoulutus yliopistoissa - työseminaari II

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Koulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa

Vanhempien tiedotustilaisuus Muutokset varhaiskasvatuspalveluissa alkaen SIVISTYSPALVELUT

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Verkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Yhdistyslaturin kysely 2019

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Ajankohtaista opetushallinnosta

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT

OPINTO-OPAS

Teknologia liikunnanopetuksessa 2009/ Ari-Matti ja Ville

Transkriptio:

KAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ 1.1.2007 31.10.2007

2 KAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ 1.1.2007 31.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TARVE KOHDERYHMÄN NÄKÖKULMASTA 2. PROJEKTIN TAVOITTEET 3. PROJEKTIN KESKEISET TOIMINNOT 4. PROJEKTIN TULOKSET JA TULOSTEN YLEISEMPI HYÖDYNNETTÄVYYS 5. YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN

3 1. PROJEKTIN TARVE KOHDERYHMÄN NÄKÖKULMASTA Opettajien täydennyskoulutusta esi-, perus- sekä toisella asteella tarjonnut Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin koulutusohjelma on vuosina 2004-2006 edistänyt opettajien elokuvakulttuurin tietämystä sekä mediataitoja (digitaalinen videokuva). Koulutukseen on osallistunut 204 opetushenkilöstöön (opettajat, sijaiset, kouluavustajat) kuuluvaa henkilöä Lapista. Koulutus on ollut elokuvan teoriaan ja käytännön työhön tutustumista ja näiden yhdistämistä. Käytännön tekemiseen liittyen opettajat ovat saaneet peruskoulutuksen videokuvaamisen ja -editoinnin sekä animaation alueella. Kursseja on järjestetty lisäksi useiden eri elokuvan ammattiryhmien toimintaa esittelevien kokonaisuuksien ympärille (ohjaaja, kuvaaja, käsikirjoittaja, tuottaja, lavastaja, leikkaaja, äänisuunnittelija) sekä elokuvan historiaan ja elokuva-analyysiin liittyen. Järjestetty koulutus on ollut laadukasta. Luennoitsijat ja elokuvantekijävierailijat ovat kouluttaneet mm. useissa yliopistoissa (Turun yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Lapin yliopisto).

4 Uuden Kamerakynä-projektin lähtökohtana on elokuvakulttuurin tarkastelun ja oman tekemisen sijaan painottaa liikkuvan kuvan opetusvälineellistä vaikutusta koulujen toimintakulttuuriin. Tämä oli yhtenä tavoitteena myös edellisessä projektissa, mutta sitä ei päästy tarkastelemaan juuri lainkaan eikä siitä ole olemassa vielä tuloksia eikä ohjeistusta opettajille. Näin ollen opettajilla on perusosaamista elokuvasta, mutta ei tietoa ja taitoa siitä, miten liikkuvaa kuvaa voitaisiin hyödyntää opetusvälineenä eri aineiden opetuksessa. Aiemmassa projektissa opettajille tarjottiin suunniteltua laajempi perusopetus elokuvakulttuurista ja sen ilmiöistä. Lisäksi opettajien arvioitua suurempi kiinnostus johti siihen, että jouduttiin järjestämään suunniteltua useampia mahdollisuuksia osallistua mm. laitekoulutuksiin. Tämän vuoksi kaikkia sen projektin tavoitteista ei pystytty toteuttamaan. Projekti kuitenkin vahvisti käsitystä, että opettajilla on tarve ja halu hankkia tietoa ja käytännön taitoja elokuva- ja mediakulttuurin kysymyksissä. Opettajien täydennyskouluttaminen ja tukihenkilötoiminta ovat tapoja saada jatkuvaa ja pitkäjänteistä käytännönläheistä mediakasvatustoimintaa esi- ja perusasteen opetukseen. Kulttuurin välineellistyminen (medioituminen), digitalisoituminen ja kuvallisen viestinnän nopea kasvu pakottavat koulut huomioimaan uudet oppimisympäristöt ja -teknologiat toiminnassaan ja erityisesti opetusta suunniteltaessa. Opetushallituksen julkaiseman opetussuunnitelman perusteiden mukaan viestintä ja mediataidot on aihekokonaisuus, joka tulisi näkyä koulun toimintakulttuurissa. Opettajat tarvitsevat käytännön ohjeistusta miten käyttää eri medioita opetusvälineenä. Median käyttötaidon lisäksi täytyy hallita välineen pedagogiset ominaisuudet ja mahdollisuudet. Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin keskeisenä toimintaperiaatteena oli käsitellä elokuvaa opetuksen kohteena. Kamerakynä-projektissa elokuva (ja erityisesti video) toimii opetuksen välineenä. Videoteknologian käyttö opetusvälineenä on tullut mahdolliseksi vasta hiljattain, kun ohjelmistot ja välineet ovat tulleet edullisimmiksi ja niiden käyttö on yleistynyt myös kouluissa. Projektin keskeisenä toimenpiteenä on edistää kohderyhmän (opettajat) mahdollisuuksia

5 käyttää elokuvaa ja videota opetuksen välineenä eri oppiaineiden opetuksessa. Tämä edellyttää opettajilta teknisen perusvalmiuden ja -varmuuden lisäksi kokemusta liikkuvan kuvan opetuksellisista menetelmistä. Useilla sodankyläläisillä opettajilla on olemassa tekninen perusvalmius, mutta didaktiset käytännönmenetelmät videon yhdistämisestä opetukseen sekä tekninen varmuus puuttuvat. Kamerakynä-projektin tavoitteena on täyttää nämä aukot osaamisessa järjestämällä käytännönläheistä koulutusta, joka edistää opettajien mediataitoja ja tietoyhteiskuntavalmiuksia liikkuvan kuvan kulttuuriin liittyvissä erityistapauksissa. Tällaisia ovat mm. havainnointien tallentamiseen, esittämiseen, jakamiseen liittyvät kysymykset ja ongelmakohdat käytettäessä liikkuvaa kuvaa opetusvälineenä. Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin toiminnan aikana opettajat ovat kehittäneet elokuvakasvatustoimintaa kahdessa päiväkodissa (Paulaharju, Kylälaakso) ja 11 koulussa (Kitisenranta, Jeesiönranta, Lokka, Vuotso, Vaalajärvi, Syväjärvi, Sassali, Raudanjoki, Orajärvi, Kelujärvi, Sattanen). Lähes kaikille elokuvakasvatustoiminnassa mukana oleville kouluille on hankittu laitteet kuvaamiseen ja videoeditointiin. Kamerakynä-projektin tarkoituksena on edistää hankittujen laitteiden monipuolisempaa opetuskäyttöä. Opettajien täydennyskoulutusprojektilla (2004-2006) ja opettajien innokkaalla elokuvaopetuksella on luotu pohja laadukkaan alueellisen elokuvakasvatustoiminnan kehittämiseksi. Kamerakynäprojektin toiminta on opettajille tärkeää, jotta he voisivat kehittää uudenlaista ja innovatiivista elokuvakasvatusta. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin tavoitteena on hyödyntää ja syventää Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin saavutettuja hyviä käytänteitä, jonka tuloksena opettajilla on tietoa elokuvan lajeista, elokuvakulttuurista ja elokuvien tuotantovaiheista. Luentojen, elokuvaesitysten ja työpajojen rinnalla opettajien omakohtainen tekeminen keskittyi projektin aikana lähes täysin omien tuotosten (elokuvien, animaatioiden,

6 musiikkivideoiden) tekemiseen. Koulutuksesta innostuneet opettajat tekivät luokkiensa kanssa yhteensä 38 elokuvaa (lukuvuoden 2005-2006 aikana), joissa Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin projektisihteeri toimi opettajan tukena jossain elokuvan tekemisen vaiheessa. Kamerakynä-projektin tavoitteena on käyttää videotekniikkaa myös muuhun kuin omien elokuvien tekemiseen: Keskeisenä teemana on elokuvan ja videon käyttö opetuksen välineenä. Tämä oli myös yksi Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin tavoitteista, mutta sitä ei alussa mainituista syistä johtuen ehditty toteuttaa eikä siitä ole olemassa käytännön kokemuksia tai tuloksia. Kamerakynä-projektin tarkoituksena on hyödyntää opettajien hankkima perustaito ja laajentaa elokuvakasvatuksen käyttöönottamista opetustyössä. Tavoitteena on saavuttaa opettajien keskuudessa vastaavanlainen innostus tehdä käytännön kokeiluja oppilaiden kanssa kuin Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin aikana. Tämän tuloksena saavutetaan merkittäviä käytännön esimerkkejä elokuvan yhdistämisestä eri oppiaineisiin. Kamerakynä-projektin tavoitteet: - Kehittää Sodankylän tunnettavuutta elokuvakasvatuksen osaamisen keskuksena, kansallinen näkyvyys ja huomioarvo. - Liikkuvan kuvan (video ja elokuva) hyödyntäminen opetusvälineenä yhdistämällä sitä eri oppiaineiden opetukseen (esim. opetettavien asioiden havainnointi, tarkastelu ja taltiointi videon avulla tai käsiteltävään aiheeseen sopivan oman elokuvan tekeminen tai elokuvan katsominen). - Opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen. - Opettajien mediataitojen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen. - Ympäristö- ja kulttuuritietoisuuden lisääminen: video ympäristön ja kulttuurin havainnoinnin välineenä (esim. saamelaiskulttuurin esiintuominen) 3. PROJEKTIN KESKEISET TOIMINNOT

7 Projektin suunnitelmat perustuvat Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin sekä Kitisenrannan koulun elokuvakasvatuksen Comenius-hankkeiden tuloksiin ja niistä saatuihin hyviin käytänteisiin. Projekti-idean taustatietona on lisäksi tutustuttu alan tutkimuksiin: mm. Kiesiläinen, Ismo: Videokamera koulutyössä. Miten kamera voisi olla kuin kynä? (2006); Kotilainen, Sirkku: Mediakulttuurin haasteita opettajankoulutukselle (2001); Schuck, Sandy & Kearney, Matthew: Students in the Director s Chair (2005); Lemmen, Ruth: Film Education in Europe (2004). Aikataulullisesti projekti etenee seuraavasti: vuoden 2007 tammikuusta kesäkuun loppuun järjestetään opettajien täydennyskoulutusta. Ajanjakson aikana seurataan ja dokumentoidaan opettajien kokemuksia liikkuvan kuvan käytöstä opetuksessa. Elokuusta lokakuun loppuun käsittävällä ajanjaksolla koostetaan kevään aikana kerätyistä materiaaleista DVD-portfolio, jossa esitellään kuinka elokuvaa ja videota voidaan käyttää opetuksen välineenä. Projektin aikana valmistuvaa oppimateriaalia koostetaan kotisivuille koko projektin ajan. Lisäksi sivuilla julkaistaan kuukausittain projektin teeman mukaisia elokuvakasvatusartikkeleita. Kamerakynä-projektin keskeiset toiminnot tavoitteiden saavuttamiseksi: - Työpajat ja luennot opettajille: aiheina tekniikka, teknologia, sisällöt, elokuvakasvatuksen didaktiikka. Koulutustapahtumia tarjotaan ympäri Lappia videoneuvottelutyöpajoina ja -luentoina. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta on kiinnostunut osallistumaan tämänsuuntaisen toiminnan kehittämiseen yhteistyössä Kamerakynä-projektin kanssa - Kuvaamisen ja videoeditoinnin koulutus. Koulutuksen tavoitteena on rohkaista opettajia käyttämään videoteknologiaa opetuksen välineenä sekä auttaa opettajia löytämään varmuus tekniikan käyttämisessä. - Opettajien työskentely omien oppilaiden kanssa. - Opettajien luokkatyöskentelyn seuraaminen, dokumentointi ja tukihenkilönä toimiminen käytännön tilanteissa.

8 - Elokuvakasvatusseminaari ja Kamerakynä-työpaja kesällä Sodankylän elokuvajuhlien yhteydessä. Kesäkuussa järjestetään hyvien käytänteiden seminaari, jossa esitellään siihen mennessä saavutettuja tuloksia. Seminaarissa voidaan käsitellä lisäksi elokuvakasvatuksen teemaa laajemmin esim. yhdistämällä jokin asiantuntijaluento elokuvajuhlien ohjelmistoon. Seminaarin lisäksi opettajille järjestetään käytännön tekemiseen keskittyvä työpaja, jonka aikana tutustutaan videokameraan tarkkailun ja havainnoinnin välineenä (dokumentit). - Tukihenkilö- ja elokuvakasvatustoiminnan levittäminen myös Sodankylän ulkopuolelle. Lapin yliopiston ja kemiläisen Hepolan koulun kanssa on sovittu tulevasta koulutusyhteistyöstä. - Opettajien matkat valtakunnallisiin elokuvakasvatusseminaareihin. Edellisiltä vuosilta on saatu hyviä kokemuksia opettajien matkoista media- ja elokuvakasvatusseminaareihin. Opettajat pääsevät tapaamaan kollegojaan ja keskustelemaan käytännön opetukseen liittyvistä asioista sekä kuuntelemaan asiantuntijoiden esitelmiä. 4. PROJEKTIN TULOKSET JA TULOSTEN YLEISEMPI HYÖDYNNETTÄVYYS Kamerakynä-projektin koulutus hyödyntää, edistää ja tukee Sodankylän asemaa elokuvakasvatuksen ja -kulttuurin edelläkävijänä Lapissa. Sodankylällä on pitkät perinteet elokuvakulttuurin edistäjänä laadukkaan kansainvälisen elokuvafestivaalin johdosta. Alueella toimivat audiovisuaalisen alan ja elokuvakulttuurin toimijat ja projektit tekevät pitkäjännitteistä yhteistyötä alueellisen kulttuuritarjonnan kehittämiseksi. Sodankylän elokuvajuhlat ry, Sodankylän elokuvakeskuksen kehittämishanke, Sodankylän mediatyöpajat -projekti, Tämä virtuaalitodellisuus -mediakasvatusprojekti sekä Seita säätiön mediapajatoiminta tarjoavat palveluja ja erilaisia toimintamuotoja omille kohderyhmilleen. Pitkällä tähtäimellä arvioitaessa, koulu olisi kuitenkin ainoa paikka, jossa lapset ja nuoret voisivat saada elokuva- ja mediakasvatusta ohjatusti osana opetusta. Laadukkaan ope

9 tuksen järjestäminen edellyttää opettajilta nykyiseen tietoyhteiskuntaan sopivien uusien taitojen opettelua. Kamerakynä-projektin toiminnan seurauksena saavutettavia tuloksia: - Sodankylän asema elokuvakasvatuksen osaamisen keskuksena Lapissa vahvistuu. Samalla projektilla edistetään kansallisen huomioarvon kehittymistä. - Liikkuvan kuvan käyttö opetusvälineenä antaa mahdollisuuden uusien vuorovaikutteisten ja yhteistoiminnallisten opetus- ja opiskelumenetelmien kehittämiseksi. Näitä tuloksia voidaan helposti hyödyntää ja ne voidaan ottaa käyttöön yleisellä tasolla. - Elokuva ja video opetusvälineenä DVD-julkaisuun kootaan kaikki parhaat esimerkkitapaukset liikkuvan kuvan käytöstä opetusvälineenä ja yhdistämisestä eri oppiaineisiin. - Opettajien mediataidot kehittyvät. Kyky käyttää uusia opetusteknologioita lisääntyy. Opetusmenetelmien uudistaminen. - Projektin kotisivuilla julkaistaan interaktiivisia sisältöjä, joiden avulla voidaan tutustua elokuvakerrontaan. Sivustolla julkaistaan mm. projektin etenemistä seuraavia elokuvakasvatusartikkeleita ja -oppimateriaaleja. - Saamelaiskulttuuria tuodaan esille videon välityksellä (Vuotson koulu) Elokuvakasvatustoiminnan tuloksista on Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin aikana voinut lukea paikallisten ja alueellisten lehtien (Lapin kansa, Sompio) lisäksi mm. Helsingin Sanomista, Opettaja-lehdestä, Salonseudun sanomista sekä Kriittisen korkeakoulun julkaisemasta Katsaus-lehdestä. Kamerakynä-projektin tarkoituksena on jatkaa tulosten ja hyvien käytänteiden julkaisemista sekä projektin etenemisestä tiedottamista Lapin ulkopuolella.

10 5. YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN Sodankylän elokuvakasvatustoiminnalla on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, jota voidaan hyödyntää uudella tavalla Kamerakynä-projektissa. Jatkossa verkoston yhteistyötä lisätään eri toimijoiden välillä mm. vaihtamalla oppimateriaaleja, tuotoksia ja hyviä käytänteitä sekä hyödyntämällä asiantuntijuutta koulutuksen ja yhteisten seminaarien järjestämisessä. Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin toiminnan aikana alueellista yhteistyötä on tehty Sodankylän elokuvakeskuksen kehittämishankkeen ja Sodankylän elokuvajuhlien kanssa (mm. klassikkoelokuvien esittäminen ja kesän elokuvajuhlien aikana järjestetyt koulutukset, joissa on hyödynnetty festivaaliohjelmistoa ja -vieraita). Kitisenrannan koulun elokuvakasvatuksen kansainvälisten Comeniusprojektien seurauksena on saatu kerättyä kokemuksia muiden eurooppalaisten maiden elokuvakasvatustoiminnasta ja opettajien täydennyskouluttamisesta. Kansainvälisiä elokuvakasvatuskontakteja Comenius-projekteissa mukana olevien yhteistyökumppaneiden lisäksi ovat mm. Ruotsin filmi-instituutille elokuvakasvatuksesta tutkimusta tehnyt Ruth Lemmen sekä saksalaisen wannseefo RUMin (media- ja elokuvakasvatusta Saksassa edistävä organisaatio) lehtori Benjamin Gilde. Yhteistyö Lapin yliopiston kanssa on kehittynyt jatkuvasti. Taidekasvatuksen opiskelijoita on käynyt suorittamassa elokuvakasvatukseen liittyvää kenttäharjoittelua sodankyläläisissä kouluissa ja kasvatustieteiden tiedekunnan yliassistentti Miika Lehtosen kanssa on sovittu tulevasta koulutusyhteistyöstä. Lisäksi Lehtonen on tuonut Sodankylän elokuvakasvatustoimintaa esille mm. valtakunnallisen Mediakasvatusseuran kokouksissa (http://www.mediakasvatus.fi). Sodankylän elokuvakasvatustoimintaa on tuotu esille myös Lapin alueen audiovisuaalisen- ja elokuvakulttuurin edistämistä kartoittavan Laavu-verkoston toiminnassa ja seminaareissa (http://www.laavu.org). Pääkaupunkiseudulla olevista alan toimijoista keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat olleet Mediakasvatuskeskus Metka (http://www.mediametka.fi) sekä Koulu

11 kino ry (http://www.koulukino.net). Usean vuoden kestänyt yhteistyö Tikkurilan lukion kanssa on antanut mahdollisuuden tarkastella elokuvaopetusta toisella asteella. Yhteistyön tuloksena on Tikkurilan lukion kanssa vaihdettu mm. materiaaleja ja tuotoksia. Tampereen kaupungin koulutussuunnittelija Jukka Haverin kautta yhteydet ovat Pirkanmaalla käynnissä olevaan laadukkaaseen mediakasvatustoimintaan. Haveri on lisäksi mukana opetusministeriön asettamassa työryhmässä, joka pohtii keinoja koulujen mediakasvatustyön kehittämiseksi. Samassa työryhmässä ovat mm. Tikkurialan lukion elokuvaopettaja Antti Pentikäinen (vastuualueena elokuva) ja elokuvakriitikko Eero Tammi (vastuualueena oppimateriaalit). Molemmat tuntevat Sodankylän elokuvakasvatustoiminnan ja ovat tuoneet sitä esille oman vastuualueensa puitteissa. Jyväskylän yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella ja Nurmijärven ammattiopistossa on käytetty sodankylässä valmistettuja elokuvakasvatusmateriaaleja opiskelijoiden koulutuksessa.