ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
|
|
- Eero Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero LAPELY/650/ /2010 Käsittelijä Marika Lindroth Puhelinnumero Projektikoodi S10071 Tila Valmis 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Elävää Kuvaa -projekti Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Sodankylän kunta Projektin vastuuhenkilön nimi Hilkka Orava Sähköpostiosoite hilkka.orava@sodankyla.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Juha Oravala Sähköpostiosoite juha.oravala@sodankyla.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Elävää Kuvaa -projektin ensisijaisena kohderyhmänä oli esi-, perus- ja toisen asteen opettajat sekä välillisesti myös oppilaat, kouluavustajat, koulunkäyntiavustajat ja muu opetushenkilöstö. Projektin toiminnan tarkoituksena on ollut elokuvallisen mediakasvatuksen täydennyskoulutuksen tarjoaminen opetushenkilöstölle sekä elokuva- ja mediakasvatustoiminnan käynnistäminen myös muualla Lapissa hyödyntämällä Sodankylän aiempien elokuvakasvatusprojektien kautta saatua tietotaitoa. Projektin päätavoitteita olivat 1) opettajien mediataitojen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen, 2) liikkuvan kuvan ja elokuvallisen ajattelun hyödyntäminen opetuksessa sekä 3) elokuvakulttuurin tuntemuksen lisääminen. Projektin tarjoaman koulutuksen tavoitteena on ollut opettajien rohkaiseminen videoteknologian käytössä yleisesti sekä erityisesti ottamisessa opetusvälineeksi eri aineiden opetuksessa. EURA JÄRJESTELMÄ 1/11
2 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin koulutuksiin osallistuvat henkilöt valittiin Lapista, ensisijaisesti projektiin osallistuvista kunnista, ja heidän tuli kuulua opetushenkilöstöön. Yleensä kaikki ensisijaiset kriteerit täyttäneet osallistujat voitiin valita mukaan. Kaluston ja muun työvoimaresurssin johdosta osallistujamäärä rajattiin joissakin koulutuksissa tietynsuuruiseksi, mutta osallistujia oli kuitenkin yleensä aina optimimäärä. Projektin toiminta kiinnosti laajalti myös muita henkilöitä. Koulutus oli periaatteessa kaikille avointa ja varsinkin Sodankylässä kohderyhmän ulkopuoliset käyttivät mahdollisuutta osallistua sekä luennoille että muihin koulutuksiin. Projektin tarjoamassa koulutuksessa pyrittiin yhdistämään teoria ja käytäntö. Jokaisella kurssilla kehitettiin mediataitoja ja tietoyhteiskuntavalmiuksia opettamalla ja kertaamalla av-laitteiden teknistä hallintaa. Kursseilla oli aina myös tarkempi sisällöllinen teema, jonka kautta käsiteltiin kasvatuksellisia kysymyksiä, liikkuvan kuvan käyttöä ja elokuvallisen ajattelun hyödyntämistä perusopetuksessa. Elokuvakulttuurin tuntemuksen lisääminen oli projektin kolmas keskeinen aihealue, jota toteutettiin järjestämällä elokuvanäytöksiä sekä niihin liittyviä elokuva-analyysin työpajoja. Tällä osa-alueella tehtiin tiiviisti yhteistyötä muiden organisaatioiden, yhteisöjen ja järjestäjien kanssa. Projektiin osallistuivat Sodankylän lisäksi Rovaniemi, Ranua, Kittilä, Salla, Savukoski ja Pelkosenniemi. Lisäksi Lapin yliopiston kanssa oli laadittu yhteistyösopimus. Projektin aikana elokuvakasvatustoimintaa levitettiin onnistuneesti useisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Seuraavissa toimipaikoissa (yht. 36) järjestettiin projektin tarjoamaa koulutusta opetushenkilöstölle tai projekti oli konsultoimassa ja ohjaamassa luokkien omia videoprojekteja: Sodankylä: Aleksanteri Kenan koulu (sekä Kaarrostien toimipiste), Sodankylän lukio, kyläkouluista (Syväjärvi, Sassali, Torvinen, Orajärvi, Sattanen, Vaalajärvi, Vuotso), Kylälaakson ja Paulaharjun päiväkodit sekä päiväkotiryhmä Pikkuhukka Vaalajärvellä Rovaniemi: Ounasrinteen, Viirinkankaan ja Nivankylän koulut sekä Rovaniemen kuvataidekoulu, päiväkoti Väinämöinen Ranua: Impiön, Kirkonkylän, Kuhan ja Kuukasjärven koulut, Ranuan yläaste, Ranuan lukio Kittilä: Lukkarin koulu, Kittilän yläaste, Kittilän lukio, Sirkan koulu, Kittilän Kansalaisopisto Salla: Sallan kirkonkylän koulu, Sallatunturin koulu, Sallan lukio, Kelloselän koulu Savukoski: Korvatunturin koulu, Savukosken lukio Pelkosenniemi: Pelkosenniemen koulu Projektin koulutukseen osallistui opetushenkilöstöä myös seuraavilta projektipaikkakuntien kouluilta, joissa EURA JÄRJESTELMÄ 2/11
3 ei muuten osallistuttu projektin toimintaan: Sodankylä: Lapin ammattiopisto, Vapaaseurakunta, Lokan koulu Rovaniemi: Napapiirin, Korkalovaaran ja Ounasvaaran yläasteet, Lyseonpuiston lukio, Muurolan yläaste ja lukio, Korkalovaaran ja Rantavitikan peruskoulut Kittilä: Kiistalan koulu Yli-Ii: Yli-Iin keskuskoulu Kokkola: Kiviniityn yläaste 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin toiminnasta, sisällöistä ja tuloksista on keskusteltu mm. seuraavien yhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja taiteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta (Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos), Sodankylän elokuvajuhlat ry, Koulukino ry, Mediakasvatusseura ry, Taikalamppu - Lapin lastenkulttuuriverkosto, Sodankylän elokuvakeskus, Lapin-, Kaakkois-Suomen- ja Keski-Suomen taidetoimikunnat, Oulun Valveen elokuvakoulu, Elokuvakontakti ry, Tikkurilan lukio, Filmihullu, Kemi-Tornion AMK, Metropolia - AMK (elokuvan ja television koulutusohjelma), Lasihelmi Filmi Oy, Yle/Oppiminen, Mediakasvatuskeskus Metka, La Cinèmathèque Française - Musèe du cinema (Paris, France). Projektin toiminnasta on tiedotettu Sodankylän paikallislehti Sompiossa, Kittilä-lehdessä, Lapin Kansassa sekä Lapin radiossa. Projektipäällikkö on tiedottanut tulevasta toiminnasta kuntien EK-projektin vastuuopettajia, jotka ovat vastaavasti levittäneet tietoa opettajakunnalle sähköpostilla ja muilla sisäisillä tiedotteilla. Tiedotustilaisuuksia on järjestetty useita kaikilla projektipaikkakunnilla. Projektin avajaisseminaari pidettiin ja päättäjäisseminaari molemmat Rovaniemellä. Tietoa projektin toiminnasta on levitetty alan toimijoille useissa mediaseminaareissa ja kulttuuritapahtumissa eri puolilla Suomea, mm. Mediakasvatus.Nyt -seminaarissa (Jyväskylä ), Arktista Vimmaaelokuvafestivaalin Mediakasvatusseminaarissa (Rovaniemi ), Luova Luokka -seminaarissa (Oulu ), Arktisen Upeeta -elokuvafestivaalin Media on meidän -seminaarissa (Jyväskylä ) ja Kuvataideopettajien kevätpäivillä (Helsinki ). Projektin toiminnasta on myös julkaistu artikkeli "Kamera käy! Elävää Kuvaa" Kuvataideopettajien Stylus - lehden numerossa 1/2010. EURA JÄRJESTELMÄ 3/11
4 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin koulutustarjonnan järjestämisessä yksi keskeisistä ongelmista on ollut opettajien vaihteleva pääseminen mukaan koulutuksiin. Opettajien koulutuskurssien järjestämiselle ei tahdo järjestyä aikaa normaalien kouluviikkojen aikana. Sijaisten järjestymisessä on ollut joillakin paikkakunnilla vaikeuksia. Koulutuksia on järjestetty työajalla, mutta myös työajan ulkopuolella. Jälkimmäisen osalta on tullut eteen kysymys kuinka opettajat ovat voineet saada Veso-päiviä kompensoimaan osallistumistaan projektikoulutuksessa. Opettajien osallistumisaktiivisuus on ollut paikoin vaihtelevaa. Tämä voi liittyä osittain tai suoraan edellä lueteltuihin ongelmakohtiin. Toisaalta opettajat ovat myös valikoivia koulutuksen suhteen ja osallistuvat pääosin vain toimintaan, josta he ovat joko muuten kiinnostuneita tai jos sen yhteys muuhun opetukseen on selkeästi perusteltavissa. Projektin lopuksi tehdyllä kyselyllä on saatu selville opettajien keskeiset kiinnostuksen kohteet koulutuksen sisällöissä. Näitä ovat editointi (61 % erittäin tarpeellinen, 37 % tarpeellinen), videokuvaaminen (44% erittäin tarpeellinen, 51 % tarpeellinen) ja ääniteknologia (54 % erittäin tarpeellinen, 32 % tarpeellinen). Yksi "ongelma" koulutuksen järjestämisessä oli etukäteen laaditun koulutussuunnitelman toteuttaminen esitetyn kaltaisesti jokaisella paikkakunnalla. Koska Elävää Kuvaa -projekti ei ole virallinen koulutusorganisaatio, vaan ennemminkin opettajien täydennyskoulutuksen kehitysfoorumi, on ollut perusteltua sovittaa koulutustarjontaa kiinnostuksen mukaan. Projektin tarkoituksenmukaisen toiminnan kannalta on tärkeä tarjota sellaista opetusta ja ohjausta, jota opettajat itse kokevat tarvitsevansa. Suosituksina voidaan esittää ainakin seuraavia huomioita: 1) Projektin toiminnan aikana on tärkeää reagoida kentältä tuleviin viesteihin. 2) Toimintaa on kannattavaa viedä toimintaa suoraan kouluille. (Viimeisenä toimintavuotena saatiin yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa järjestymään kaksi kolmen kuukauden kenttäharjoittelujaksoa, joiden aikana projektissa on työskennellyt yhteensä kuusi opiskelijaa. Ohjausviikkojen ansiosta useita uusia opettajia on saatu kiinnostumaan liikkuvan kuvan mahdollisuuksista kouluissa.) 3) Etäkoulutus ja -kokousteknologia tulee ottaa laajamittaisesti käyttöön mahdollisen seuraavan projektin alusta alkaen. 4) Koulutusta tulee jatkossa organisoida kattavan yleissuunnitelman sijasta kohderyhmille suunnattuna täsmäkoulutuksena. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projekti saavutti sille asetetut tavoitteet, kun projektisuunnitelmaa verrataan saavutettuihin tuloksiin. Projektin tarjoaman koulutuksen sisällöissä tehtiin jonkin verran muutoksia projektisuunnitelmassa esitettyyn alustavaan kalenteriin. Muutokset johtuivat pääasiassa siitä, että kaikissa kunnissa koulutusohjelmaa ei toteutettu samanlaisena. Varsin pian projektin toiminnan alettua selkiintyi, että kunnilla EURA JÄRJESTELMÄ 4/11
5 on erilaisia toiveita koulutukselta, johon projektin piti pyrkiä vastaamaan. Koulutuksen suunnittelussa lähtötavoite oli opettajien perehdyttäminen liikkuvan kuvan perusteisiin. Tämän jälkeen kunnille tarjottiin mahdollisuutta valita erilaisia sisältöihin painottuvia kursseja. Opettajilla oli myös omia ehdotuksia koulutuksesta ja kursseja myös toteutettiin heidän aloitteestaan. Koulutuksen kulmakivenä ovat olleet kuvauksen ja editoinnin peruskurssit, joita kaikkien kuntien osallistujat ovat tilanneet. Suosittuja ovat olleet myös animaation ja dokumenttielokuvan kurssit. Edistyneempiä jatkokursseja on pidetty elokuvaleikkauksen mahdollisuuksista, animaatiosta, musiikkivideoilmaisusta sekä elokuvallisesta kuvakerronnasta. Projektin toiminnan aikana järjestettiin joka vuosi Sodankylässä kolmen päivän Elävää Kuvaa -kesäkoulu, jossa keskityttiin sisällölliseen opetukseen asiantuntijaluentojen ja erilaisten teematyöpajojen merkeissä. Projektin toiminnassa mukana olleiden koulujen oppilaiden videoita on osallistunut useisiin katselmuksiin ja ne ovat saaneet myös palkintosijoja. Kuntien koulut ovat osallistuneet erilaisiin media- ja elokuvatapahtumiin, kuten Arktista Vimmaa -festivaalille Rovaniemellä. Projektiin osallistuvat opettajat ovat vierailleet myös Mediakasvatuskeskus Metkan Ison Pajan -seminaarissa. Perusmediataitojen ja liikekuvallisen ilmaisun kehittämisen lisäksi projektin tarkoituksena on ollut lisätä opettajien, oppilaiden ja muiden kiinnostuneiden elokuvakulttuurin tietämystä. Tähän pyrittiin järjestämällä elokuvaesityksiä, tekijävierailuja, elokuvan eri osa-alueisiin paneutuvia analyysipajoja sekä luentoja elokuvasta. Erilaisia elokuvanäytöksiä järjestettiin yhteensä 28. Projektisuunnitelmassa elokuvia oli suunniteltu esitettäväksi 18. Suurempi määrä johtuu edullisemmista ratkaisuista, mm. dvd-elokuvien vuokraamisesta. Projekti teki myös yhteistyötä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Rovaniemen maakuntasarjan organisoijien kanssa keväällä ja syksyllä Keväällä pidettiin kolmeen KAVA:n elokuvaan liittyen analyysityöpajoja, joista tiedotettiin opettajien lisäksi yliopiston opiskelijoille sekä elokuvakerho Cinéman jäsenille. Syksyllä projekti järjesti samoin Rovaniemellä KAVA:n sarjan aluksi johdantoluennon elokuvaanalyysiin. Kuntien opettajille tarjottiin mahdollisuutta katsoa arkiston seitsemän elokuvan sarja. Projekti hankki sarjakortteja (á 10e) kiinnostuneille, joita oli yhteensä kymmenen opettajaa. Kokonaisuutta tarkastellen voidaan nähdä, että elokuvien esittämistavoitteessa ei jääty jälkeen projektisuunnitelmassa määritellystä tasosta. Kuitenkin vaikka elokuvakulttuurin edistäminen oli projektin keskeinen tavoite, elokuvakasvatuksen merkitystä ei kuitenkaan koettu ensisijaiseksi kaikissa kunnissa. Elokuvaesityksiä ja elokuvaopetusta järjestettiin määrällisesti aivan kohtuullisesti, mutta toiminta keskittyi Sodankylään ja Rovaniemeen. Elokuvaesitysten ja elokuvaopetuksen jääminen vähemmälle painoarvolle näkyy myös opettajilta kerätyssä loppukyselyssä. Elokuvan historialuennot tai elokuvateoria eivät herättäneet suurta kiinnostusta, mutta toisaalta kysyttäessä opettajien tärkeiksi kokemia liikkuvan kuvan osa-alueita, liikkuvan kuvakerronnan kielioppia pidettiin tarpeellisena. Elokuvaa silti edelleen käytetään kouluissa, sillä peräti 86 % vastaajista EURA JÄRJESTELMÄ 5/11
6 kertoi käyttäneensä elokuvaa joskus osana opetusta. Edelleen 48 % prosenttia vastaajista näki elokuvallisen taide- ja kulttuurikasvatuksen olevan tarpeellista (26 % jopa erittäin tarpeellista) kouluissa ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Tuloksissa on tiettyä ristiriitaisuutta, joka voi johtua myös kysymysten asettelusta ja eroista niiden tulkinnassa. Projektin toiminnan aikana keskeinen tavoite on ollut innostaa opettajia pohtimaan ja kokeilemaan liikkuvan kuvan mahdollisuuksia opetuksessa. Tätä edistääkseen projekti järjesti laite- ja sisältökoulutuksen lisäksi myös teknistä tukea joko paikanpäällä tai puhelimen välityksellä. Projektin kotisivuille ( on koostettu oppimateriaalia, jonka päätarkoituksena on toimia konkreettisena apuna eri ohjelmistojen käytössä. Oppimateriaalia on myös elokuvakasvatuksen alueelta. Projektin päättyessä julkaistaan opettajille ja liikkuvan kuvan pedagogiasta kiinnostuneille suunnattu verkkojulkaisu "Elokuvallinen mediakasvatus - oppia liikekuvan äärellä", jossa on kiteytetty projektin sisällöllinen näkökulma ja lähtökohdat tulevan hankkeen keskeisiksi osa-alueiksi. Tärkein loppukyselyllä saatu tulos ja selkeä viesti kentältä on tarve edelleen jatkaa opettajien täydennyskoulutusta (60 % - suuri tarve). Jatkohankkeen tulee kehittyä muodoltaan siten, että siinä yhdistyvät uuden mediapedagogian eri osa-alueet, elokuvakasvatus, mediakasvatus ja sosiaalisen median opetus. Edellisen johdosta on päädytty hakemaan uutta projektia ajalle , jonka keskeisinä tavoitteina ovat 1) opettajien perusmediataitojen kehittäminen, 2) perinteisen elokuvakasvatuksen ylläpitäminen ja integroiminen mediakasvatukseen sekä 3) sosiaalisen median mahdollisuudet liikkuvan kuvan pedagogiassa 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Liikkuvan kuvan medioihin painottuva mediakasvatus ei ole tullut vielä osaksi arkipäivän opetusta maamme kouluissa. Mediakasvatuksen ja elokuvan asema ei ole vakiintunut valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmassa, vaikka kulttuurin medioituminen, digitalisoituminen ja kuvallisen viestinnän nopea kasvu vaikuttavat koulumaailmaan. Elävää Kuvaa -projektin toiminta ja tavoitteet ovat tässä mielessä valtakunnallisen taito- ja taideaineista käytävän keskustelun ytimessä. Projekti on toteuttanut edelläkävijänä kehityksen linjoja, jotka ovat suuressa osassa maamme kouluista vielä toteutumatta. Projekti on tukenut kouluja uusien pedagogisten näkökulmien käyttöönotossa ja pyrkinyt tuottamaan median ja liikkuvan kuvan käytön valtavirtaistumista. Projektin myötä koulut voivat sitoutua ottamaan uudet oppimisympäristöt ja -teknologiat osaksi koulun toimintaa sekä kirjaamaan mediaopetuksen osaksi paikallista opetussuunnitelmaa. Elävää Kuvaa -projektissa toteutettu tärkeä innovatiivinen kokeilu on ollut usean kunnan välisen EURA JÄRJESTELMÄ 6/11
7 koulutusverkoston käyttöönotto. Seitsemän kunnan kesken on jaettu tietoja ja kokemuksia, joita on sovellettu käytäntöön eri paikkakunnilla. Yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa on saatu organisoitua uutena koulutusmallina yliopisto-opiskelijoiden kenttäharjoittelujakson toteuttaminen osana projektin toimintaa. Projektin ohjausryhmässä päätettiin, että projektin loppuaikana (2010) koulutus ja konsultoiva ohjaustoiminta keskitetään toimintaan suoraan kouluissa. Kahdella kolmen kuukauden ohjausjaksolla on saatu lisättyä uusien opettajien kiinnostusta projektia kohtaan. Yliopisto-opiskelijat ovat toimineet mukana opettajien ohjeistamisessa, oppisisältöjen suunnittelussa sekä mallien ja käytänteiden tarjoamisessa koulujen mediaopetuksen tueksi. Saatuja kokemuksia on kerätty yhteiseen tietopankkiin projektin kotisivulle, jonne on koostettu erilaisia liikkuvan kuvan harjoituksia ja ohjelmien käyttöoppaita. Projektin loppuaikana on tehty kokeiluja uudenlaisten pedagogisten näkökulmien soveltamisesta ja kerätty kokemuksia näiden onnistumisesta. Muutamat opettajat ovat luokkiensa kanssa kokeilleet sinikangastekniikkaa, jossa voidaan sulauttaa useampaa videokuvaa päällekkäin. Ounasrinteen musiikkivideoprojektissa kokeiltiin yliopiston taiteiden tiedekunnalta lainassa olleita kiskoja ja dollya, joilla saatiin kuvattua sujuvia kameraliikkeitä. Lisäksi musiikkikappaleen äänityksessä pyrittiin mahdollisimman ammattimaiseen jälkeen. Elävää Kuvaa -kesäkoulussa organisoitiin harjoitus monikameratekniikalla televisio-ohjauksen idean opettamiseksi. Montaasin soveltavasta käytöstä eri aineiden opetuksessa on projektin aikana pidetty lukuisia työpajoja. Musiikkivideokurssilla on opeteltu kuvan ja äänen rytmiikan suhteeseen perustuvaa leikkaustekniikkaa. Uutena mallina opettajille peruskoulujen mediaopetuksen järjestämiseksi on tarjottu myös elokuva-analyysin työpajoja. Sodankylässä kehitettiin lisäksi mallia, jossa elokuvaesitysten ja analyysityöpajojen lisäksi järjestettäisiin erityisiä nähdyn elokuvan tematiikkaan kytkeytyviä videopajoja. Sodankylän ja Kittilän Kansalaisopiston ohjelmaan organisoitiin elokuvakasvatuskurssi, jossa suunnitelmana oli toteuttaa kokemiseen, tulkintaan ja tekemiseen painottuvaa koulutusta. Kurssia ei kuitenkaan järjestetty kysynnän puutteen vuoksi. Kaikista kokeiluista on saatu tarpeellista kokemustietoa ja kursseille osallistujien palaute on ollut rohkaisevaa. Kokeiluja uusiksi opetusmalleiksi kannattaa siten edelleen jatkaa ja kehittää tulevaisuudessa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti on tarjonnut molemmille sukupuolille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua liikkuvan kuvan täydennyskoulutukseen ja konsultaatioon. Aloittaneista opetushenkilöstöstä 77,1 % on ollut naisia, joka on yhteneväisessä linjassa alan naisvaltaisuuden kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/11
8 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Elävää Kuvaa -projektin kautta on pyritty vaikuttamaan elokuvallisen mediakasvatuksen kehittämiseen pohjoisen alueen kouluissa. Tulevan perusopetuksen tuntijaon myötä kehitys valtakunnallisella tasolla vaikuttaa jatkossa myös siihen kuinka projektin kautta voidaan saada aikaan pysyviä käytäntöjä. Tätä varten Elävää Kuvaa -projekti valmisteli ja antoi lausunnon OPM:n tuntijakotyöryhmän muistiosta Perusopetus 2020, joka esitettiin Sodankylän kunnanhallituksen lausunnon liitteenä. Projektin lausunto on julkisesti esillä Opetusministeriön tekemässä yhteenvedossa: et/tuntijako_yhteenveto_2409.pdf Projektin toimintaan on kuulunut uusien oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja työnteon mallien kehittäminen. Elokuvallisen mediakasvatuksen strategiaan kuuluu liikkuvan kuvan medioiden käytön kehittäminen monipuolisesti opetuksen välineenä. Opetettavien aiheiden lisäksi audiovisuaalisin menetelmin edistetään oppilaiden identiteetin kehittymistä, sosiaalisia taitoja ja kommunikaation kykyjä. Lyhytelokuvien tai opetusvideoiden tekemisen kautta nuoret oppivat monipuolisesti tiedollisia sisältöjä, johon samalla yhdistyy luova ajattelu ja taiteen tekeminen. Elävää Kuvaa -projektissa mukanaolevat toimijat ovat olleet mukana vahvistamassa kouluverkkoaan edistyksellisiä projekteja toteuttavana innovaatioympäristönä. Pohjoisen alueen kunnissa on ESR-hankkeen myötä voitu toteutttaa liikkuvan kuvan mediaopetusta ja sitä kautta kehittää nuorten kansalaistaitoja nykypäivän mediayhteiskunnassa sekä selkeästi myös parantaa heidän työelämäkykyjään. Elävää Kuvaa -projektin keskeisimmän ytimen opettajien täydennyskoulutuksen keinoin on voitu nostaa opetusalan työvoiman osaamistasoa ja edesauttaa pätevän opetushenkilöstön työssäolon jatkuvuutta ja alueellista saatavuutta myös tulevaisuudessa. Projektin myötä on toteutettu pedagogista ja kulttuurista verkostoitumista yhtäältä kunnissa opettajien, koulujen ja muiden opetus- ja kulttuurialan toimijoiden kesken, sekä toisaalta eri kuntien toimijoiden välillä erityisesti yhteisten koulutustilaisuuksien myötä. Kokemusten vaihtaminen on ollut tärkeää pyrkimyksessä luoda toimivia malleja sekä tehdä hyviä käytäntöjä tunnetuiksi. Projektissa mukana olevat kunnat ovat hyödyntäneet projektin tarjoamaa koulutusta ja kehittäneet koulujen ja päiväkotien mediakasvatusta. Yhteistyö Lapin yliopiston kanssa on tuottanut pysyväksi malliksi yliopiston opiskelijoiden kenttäharjoittelujakson toteuttamisen osana projektin toimintaa. Harjoittelijoiden myötä projekti on voinut tarjota ohjausta ja koulutusta suoraan kouluille aiempaa enemmän. Projekti ja yliopisto ovat lisäksi järjestäneet yhteistä koulutusta ja pienempiä, koulukohtaisia yhteistyöprojekteja. Projekti on tukenut lasten ja nuorten elokuvien lähettämistä julkisiin esityksiin. Elävää Kuvaa -projektin toiminnan tuloksia, oppimateriaalia on kerätty projektin kotisivulle, EURA JÄRJESTELMÄ 8/11
9 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Sodankylässä elokuvakasvatus on juurtunut osaksi koulujen vakiintunutta toimintaa. Aihekokonaisuus on kirjattu osaksi paikallista opetussuunnitelmaa ja osassa kouluista se on valinnaisena aineena. Mukaan on saatu myös uusia opettajia, jotka ovat kiinnostuneita käyttämään liikkuvan kuvan menetelmiä osana opetusta. Muissa kunnissa Elävää Kuvaa -projekti on herättänyt laajalti kiinnostusta ja suurta innostusta mukaan lähteneiden opettajien kohdalla. Yhteisesti hankitut kuvaus- ja editointilaitteet ovat olleet kaiken toiminnan pohjana. Eri kouluille sijoitetut laitteet ovat edesauttaneet ja madaltaneet opettajien kynnystä kokeilla liikkuvan kuvan keinoja teettämällä oppilailla erilaisia harjoitustöitä ja lyhytelokuvia. Opettajien täydennyskoulutuskurssit ja kouluille suoraan kohdennettu ohjaustoiminta ovat tukeneet hyvin käynnistyneen kokeilun jatkumista. Projektikunnissa pidetään tärkeänä jatkaa nyt käyntiin saatua koulutus- ja ohjaustoimintaa. Kunnat ovat myös sitoutuneita uuteen projektiin. Uudessa projektissa laajennetaan toiminnan tavoitteita. Mukaan otetaan uusia mediakasvatuksen osa-alueita. Erilaisia sisällöllisiä kokonaisuuksia pyritään tarjoamaan eri kohderyhmille. Juuri kohderyhmien paremman erittelyn ja huomioimisen kautta projektin innovatiiviset potentiaalit voidaan jatkossa saada yhä paremmin toteutumaan. Projektin innovatiivista olemusta voi tulevaisuudessa vahvistaa myös toteutettujen kokeilujen pedagogisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen analyyttisin keinoin. Tulevaisuudessa uuden mahdollisen jatkohankkeen tulee edelleen keskittyä vahvistamaan pohjoisen alueen opettajakunnan osaamista. Painopisteenä tulee olla koulutustarjonnan laajentaminen useille eri kohderyhmille. Käytännön ohjaamista sekä kuvaamisen ja leikkaamisen peruskoulutusta tulee vahvistaa, mutta samalla kehittää sisällöllisiä jatkokursseja ottamalla mukaan myös medialukutaitoon ja sosiaaliseen mediaan keskittyvää opetusta. Lapin kuntien koulutusverkoston pioneerihankkeen kokemuksista tulee pyrkiä tiedottamaan yhä laajemmilla kansallisilla ja eurooppalaisilla areenoilla. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus % ,74 76 % Kuntien rahoitus % ,21 24 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma EURA JÄRJESTELMÄ 9/11
10 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Opettajien elokuvallisen mediakasvatuksen täydennyskoulutusta järjestäneen Elävää Kuvaa -projektin toiminta-aika oli Projektin toiminnan tarkoituksena oli opettajien mediataitojen edistäminen, liikkuvan kuvan ja elokuvallisen ajattelun hyödyntäminen opetuksessa sekä elokuvakulttuurin tuntemuksen lisääminen. Projektin tarjoaman koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on ollut rohkaista opettajia videoteknologian käyttämiseen sekä lisätä kiinnostusta audiovisuaalisen median ottamiseen opetusvälineeksi eri aineiden opetuksessa. Hallinnollisena tavoitteena oli saada seitsemän kunnan välinen koulutusverkosto aktiivisesti toimimaan. Projektin toiminnan aikana keskeinen tavoite on ollut innostaa opettajia pohtimaan ja kokeilemaan liikkuvan kuvan mahdollisuuksia opetuksessa. Tätä edistääkseen projekti järjesti laite- ja sisältökoulutuksen lisäksi myös teknistä tukea joko paikanpäällä tai puhelimen välityksellä. Koulutuksen kulmakivenä ovat olleet kuvauksen ja editoinnin peruskurssit. Suosittuja ovat olleet myös animaation ja dokumenttielokuvan kurssit. Edistyneempiä jatkokursseja on pidetty elokuvaleikkauksen mahdollisuuksista, animaatiosta, musiikkivideoilmaisusta sekä elokuvallisesta kuvakerronnasta. Projektin toiminnan aikana järjestettiin joka vuosi Sodankylässä kolmen päivän Elävää Kuvaa -kesäkoulu, jossa keskityttiin sisällölliseen opetukseen asiantuntijaluentojen ja erilaisten teematyöpajojen merkeissä. Perusmediataitojen ja liikekuvallisen ilmaisun kehittämisen lisäksi projektin tarkoituksena on ollut lisätä opettajien, oppilaiden ja muiden kiinnostuneiden elokuvakulttuurin tietämystä. Tähän pyrittiin järjestämällä elokuvaesityksiä, tekijävierailuja, elokuvan eri osa-alueisiin paneutuvia analyysipajoja sekä luentoja elokuvasta. Elävää Kuvaa -projektin kautta on pyritty vaikuttamaan elokuvallisen mediakasvatuksen kehittämiseen pohjoisen alueen kouluissa. Projekti on toteuttanut edelläkävijänä kehityksen linjoja, jotka ovat suuressa osassa maamme kouluista vielä toteutumatta. Mediakasvatuksen ja elokuvan asema ei ole vakiintunut valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmassa, vaikka kulttuurin medioituminen, digitalisoituminen ja kuvallisen viestinnän nopea kasvu vaikuttavat koulumaailmaan. Projekti on tukenut kouluja uusien pedagogisten näkökulmien käyttöönotossa ja pyrkinyt tuottamaan median ja liikkuvan kuvan käytön valtavirtaistumista. Projektin myötä koulut voivat sitoutua ottamaan uudet oppimisympäristöt ja -teknologiat osaksi koulun toimintaa sekä kirjaamaan mediaopetuksen osaksi paikallista opetussuunnitelmaa. Projektin toimintamalliin on kuulunut uusien oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja työnteon mallien kehittäminen. Elokuvallisen mediakasvatuksen strategiaan kuuluu liikkuvan kuvan medioiden käytön kehittäminen monipuolisesti opetuksen välineenä. Opetettavien aiheiden lisäksi audiovisuaalisin menetelmin edistetään oppilaiden identiteetin kehittymistä, sosiaalisia taitoja ja kommunikaation kykyjä. Lyhytelokuvien tai opetusvideoiden tekemisen kautta nuoret oppivat monipuolisesti tiedollisia sisältöjä, johon samalla yhdistyy luova ajattelu ja taiteen tekeminen. EURA JÄRJESTELMÄ 10/11
11 Pohjoisen alueen kunnissa on ESR-hankkeen myötä voitu toteutttaa liikkuvan kuvan mediaopetusta ja sitä kautta kehittää nuorten kansalaistaitoja nykypäivän mediayhteiskunnassa sekä selkeästi myös parantaa heidän työelämäkykyjään. Elävää Kuvaa -projektin keskeisimmän ytimen opettajien täydennyskoulutuksen keinoin on voitu nostaa opetusalan työvoiman osaamistasoa ja edesauttaa pätevän opetushenkilöstön työssäolon jatkuvuutta ja alueellista saatavuutta myös tulevaisuudessa. Uuden mahdollisen jatkohankkeen tulee edelleen keskittyä vahvistamaan pohjoisen alueen opettajakunnan osaamista. Painopisteenä tulee olla koulutustarjonnan laajentaminen useille eri kohderyhmille. Käytännön ohjaamista sekä kuvaamisen ja leikkaamisen peruskoulutusta tulee vahvistaa, mutta samalla kehittää sisällöllisiä jatkokursseja ottamalla mukaan myös medialukutaitoon ja sosiaaliseen mediaan keskittyvää opetusta. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Aleksanteri Kenan koulu, Kaarrostien toimipiste Kaarrostie 10 (A-rak.) SODANKYLÄ Koulusihteeri Antti Ylitalo Päiväys ja allekirjoitus Risto Varis sivistystoimenjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 11/11
KAMERAKYNÄ-PROJEKTI 1.1.2007-31.10.2007 LOPPURAPORTTI
1 KAMERAKYNÄ-PROJEKTI 1.1.2007-31.10.2007 LOPPURAPORTTI Sodankylän kunta Kamerakynä-projekti KAMERAKYNÄ-PROJEKTIN TOIMINTA 1.1.2007 31.10.2007 LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO OSA I: TOIMINNAN ARVIOINTI
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi
LisätiedotKAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ
KAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ 1.1.2007 31.10.2007 2 KAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ 1.1.2007 31.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TARVE KOHDERYHMÄN NÄKÖKULMASTA 2. PROJEKTIN
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi
LisätiedotELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ
1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2006 2 Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto projektin
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 09.09.2011 Diaarinumero POHELY/2210/04.00.05.0/2010 Käsittelijä Muotio Marko Puhelinnumero 040 531 8809 Projektikoodi
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila
LisätiedotAvustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen
1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI
Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotOppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo
LAPE Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 20.11.2018 Minna Sillanpää Porvoo 10.10.2017 Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
LisätiedotSISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
LisätiedotUutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013
Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä
LisätiedotHuippuopettajat ESR-hanke 2010 2012. Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ
Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012 Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Huippuopettajat ESR -koulutushankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa yliopistokoulutuksen laatua.
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja
LisätiedotLapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
LisätiedotOSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015
OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotLukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016
Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
LisätiedotOPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
LisätiedotBaletti - Kysely huoltajille 2015
Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotVUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2005 2 Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen toiminta
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotTietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan
LisätiedotESR-projektin loppuraportti
ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Karamzinin koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotTilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotMEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T
MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotOpetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotOpistojen IlmE -hanke
Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa
LisätiedotTässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista.
Hei Anu, Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Ehdotuksessamme olemme selkiyttäneet sivujen rakennetta, lisänneet interaktiivisuutta ja tuoneet lisää visuaalista sisältöä sivuille.
Lisätiedot1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...
1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
LisätiedotKuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi
Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi
LisätiedotLastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi
Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi Hanna Koskimies ylitarkastaja OKM/ KUPO 15.3.18 Kokonaisrahoitus vuosille 2016-2018
LisätiedotLYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotKirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki
Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.
LisätiedotELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2004 Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen toiminta
LisätiedotOta suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotHelsingin!yliopiston!Opettajien!akatemian!kriteerit!
HelsinginyliopistonOpettajienakatemiankriteerit 1.#Oman#opetus.#ja#ohjausosaamisen#jatkuva#kehittäminen## Erinomaisuusnäkyymm.siten,ettäopettajaarvioijakehittääsystemaattisestiopettamiseenjaohjaukseenliittyviätoimintatapojaansekäammatillistaosaamistaan.
LisätiedotYhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa
Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotMediakasvatusta päiväkoteihin Molla-hankkeessa
Mediakasvatusta päiväkoteihin Molla-hankkeessa Esiintyjät: Riikka Tidenberg, Saimaan mediakeskus ja Satu Reijola, Lappeen päiväkotikoulu, Lappeenranta Mediakasvatus on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Mediakasvatus
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotPSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU
PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU Hyvä psoriasisyhdistyksen toimija Psoriasisliiton YhdistysEVA -työkalu (evaluaatio=arviointi) on tarkoitettu yhdistyksille työvälineeksi
LisätiedotPSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.
PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotTVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang
Organisation for Economic Cooperation and Development TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA MUTTA? Joka kolmas suomalainen oppilas ilmoitti, ettei ollut käyttänyt tietokonetta koulussa koko lukuvuoden aikana! TVT-
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotInformaatikot - Oulun kaupunginkirjasto
Informaatikot - Oulun kaupunginkirjasto Informaatikot Oulussa muodostavat asiantuntijaryhmän Vastaava informaatikko 5 informaatikkoa 1 pääkirjastossa 2 aluekirjastoissa 2 kombikirjastoissa Koulukirjaston
LisätiedotTvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta
Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotMe, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana
Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008
LisätiedotLoppuraportti OPE-OKA
Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi
LisätiedotYhdessä ja erikseen koulun ja kirjaston kehittämispäivä Oulun pääkirjastossa
Anne Heinonen Yhdessä ja erikseen koulun ja kirjaston kehittämispäivä Oulun pääkirjastossa 28.9.2017 Monilukutaituri Mediaviidakossa hankkeen esittely Tuon terveisiet Mediakasvatuskeskus Metkasta ja erityisesti
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotRajattomasti kestävä kehitys
Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen
Lisätiedot