Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Samankaltaiset tiedostot
MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kaura vaatii ravinteita

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Kasvuohjelmaseminaari

Rikinpuute AK

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Myllyvehnän lannoitus AK

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

MegaLab tuloksia 2017

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Karjanlannan käyttö nurmelle

Lannoiteopas

Nurmien fosforilannoitus

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

LANNOITEOPAS

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Nurmen lannoitusohjelmat

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Lisälannoitus kasvukaudella

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Säilörehun tuotantokustannus

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Rehumaissin viljelyohjeet

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Lannoiteopas

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Lannoiteopas

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Transkriptio:

Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka maa luovuttaa kasvin käyttöön HETI KÄYTTÖ- KELPOINEN FOSFORI Alle 1 kg KÄYTTÖKELPOINEN FOSFORI Kymmeniä kiloja SITOUTUNUT FOSFORI Orgaaninen fosfori 20-60 % Epäorgaaninen 40-80 % Satoja kiloja tuhat kiloa 2

MAAN FOSFORIPITOISUUS Maan fosforitilanteen kehittyminen Suomessa Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3

Maaperän lämpötila vaikuttaa fosforin käyttökelpoisuuteen (2017) +5 0 C Kesäkuu 2017 4

Fosfori on kasvin energiaa Se lisää satoa ja nopeuttaa tuleentumista 5

Oikean fosforilannoituksen ja lannoitteen hyödyt Viileissä olosuhteissa kasvu saa tarvitsemansa energia kasvuun jo keväällä Kasvu käynnistyy nopeasti -> rehevä kasvusto -> suuri satopotentiaali Nopeuttaa tuleentumista Enemmän tähkiä ja jyviä -> Parempi tuotto/ha Suurempia jyviä - > Kauran ja mallasohran hinta nousee Hyvälaatuinen rehu -> Tuottoisa karja Parempi ravinteiden hyötysuhde - >Ympäristöystävällistä 13.02.2018 6

Fosforin puute hidastaa viljan kehitystä Lue lisää Leipä-lehdestä Kuva: Mikko Mäki-Latvala 2016 7

Fosfori parantaa satoa, suurentaa jyväkokoa ja nopeuttaa tuleentumista! 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 Fosforin vaikutus ohran satoon 3 vuoden keskiarvo 1100 kg 1600 kg 0 kg P 6 kg P 17 kg P 130 kg typpeä Lisäsato kg Sato kg/ha 13.02.2018 8

Valitse oikea YaraMila = FOSFORI Satosi tuleentuu ja kuivuu nopeammin 26,0 Ohran puintikosteus 2 % yksikköä matalampi 25,5 25,0 24,5 24,0 23,5 23,0 22,5 Lannoittamaton YaraMila Y 1 YaraMila Y 2 YaraMila Y 3 Ei fosforia Typpeä 130 kg/ha Fosfori huononlainen Yara Kotkaniemi 2017 9

Puintikosteus ei nouse lannoituksen lisääntyessä - vaihtelu 1 %-yksikkö Puintikosteus % Kaura 25 24 23 22 21 20 19 18 Avetron 10

Kasvukaudelle 2018 huomioitavia asioita Alueelliset ero ja ongelmat vaihtelevat paljon Suuret sadon Lounais- ja Etelä-Suomessa käyttivät annetut ravinteet tarkoin Suuri olkisato käyttää typpeä ensi kesänä hajotessaan Sateet ovat huuhtoneet typpeä, kaliumia ja booria. Lisää lannoitustarvetta Korjaamatta jäänyt sato Kuluttaa maan typpivaroja hajotessaan Siitä vapautuu ravinteita pidemmällä ajanjaksolla maahan 2017 fosforilannoitus huomioitava koko määrällä kun tekee 2018 viljelysuunnitelmaa (mitään ei poistunut) Maa voi olla vaikeasti muokattavissa ja tiivistynyt Tee jaettu lannoitus 11

Nurmi on voimakas ravinteiden käyttäjä Nurmisadossa poistuvat ravinteet eri satotasoilla Sato N P K S Cu Zn Mn kg ka/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha g/ha g/ha g/ha 6000 154 17 186 12 43 234 408 8000 205 23 248 16 58 312 544 10000 256 29 310 20 72 390 680 + B +Se

Nurmen ravinnepuutokset tänä kesänä 2017 90 80 70 60 50 40 Lievät % Vakavat % 30 20 10 0 N P K Mg Ca S Mn B Cu Zn Lähde: Yara Megalab-kasvianalyysi 2017

Karjanlannan käyttö ja täydennys Karjanlannan käyttö satovuosina Järkevä käyttömäärä 25 30 m 3 /ha Karjanlannan täydennys, PELKKÄ TYPPI EI RIITÄ! Täydennystarve NP(K)S =YaraMila Hyvä säilörehusato 10 000 kg ka/ha TYPPI kg/ha FOSFORI kg/ha KALIUM kg/ha RIKKI kg/ha Sadossa poistuu 260 30 310 20 Lannoitussuositus 160 20 110 10-30 Lietettä 1 x 25 m 3 /ha 47,5 12,5 73 3 Lietettä 2 x 25 m 3 /ha 85 25 145 6 Täydennystarve XX X XX X Viljavuusluokat: P tyydyttävä ja K välttävä Uudet taulukkoarvot Kok. N 2,9 liuk. N 1,7 P 0,5 ja K 2,9 kg/m3. Nitraattidirektiivi kok. N > 170 kg N /ha

Kasvukauden alku Simossa 8.6. 2017 13/02/2018 Page 15 Lähde: Hankkijan nurmen havaintokaistat Simossa 2017

13.02.2018 16 1.Sato 10.7. 2017 YaraMila-lannoiteruudut

Paras nurmilannoite eloperäiselle maalle (ei lietettä) - YaraMila Y4 (ja Y6) 10 000 9 000 9004 PANOSTA 1.SADOLLA FOSFORIIN! 8 000 7 000 6 000 6231 6672 6891 7316 Fosforia yksi lisäkilo: Sadonlisää 115 kg ka/ha 21 /ha 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2860 0-ruutu YaraMila NK2 N160 YaraMila Y3, myöh. N130 YaraMila Y3 N130 YaraMila Y4 N160 YaraMila Y6 N210 Nurmiala, ha 129 59 56 54 51 41 PANOSTA 2.SADOLLA KALIUMIIN JA BOORIIN! Kaliumia 10 lisäkiloa: Sadonlisää 200 kg ka/ha 40 /ha Booria 10 lisägrammaa: Sadonlisää 35 kg ka/ha 6 /ha Lähde: Hankkijan nurmen havaintokaistat Simossa 2017

13.02.2018 18 1.Sato 10.7. 2017 Liete + YaraMila-lannoiteruudut

Lietteen täydennykseen kannattaa panostaa - erityisesti kaliumiin, rikkiin ja fosforiin! 10 000 9 000 8673 Kaliumia 10 lisäkiloa: 8 000 7 000 7436 Sadonlisää 780 kg ka/ha 140 /ha 6 000 5 000 4 000 3 000 5433 Rikkiä yksi lisäkilo: Sadonlisää 240 kg ka/ha 43 /ha 2 000 Fosforia yksi lisäkilo: 1 000 Sadonlisää 140 kg ka/ha 0 Liete + YaraBela Suomensalpietari Liete + YaraMila NK2 Liete + YaraMila Y6 25 /ha Nurmiala, ha 68 50 43 Lähde: Hankkijan nurmen havaintokaistat Simossa 2017

Lannoitus Liete 30 m3/ha + YaraBela Suomensalpietari 303 kg/ha Liete 30 m3/ha + YaraMila NK2 370 kg/ha Sato ka kg/ha Sadon lisäys kg ka/ha + 2003 5433 85 7436 130 Sadon lisän arvo /ha + 400 + 45 Lannoitus /ha Lannoituksella saatu lisätuotto + 355 8 x 50 ha x 355 /ha = + 17750 20

Lannoitus Sato ka kg/ha Lannoitus /ha Liete 30 m3/ha + YaraBela Suomensalpietari 303 kg/ha Liete 30 m3/ha + YaraMila Y 6 484 kg/ha Sadon lisäys kg ka/ha + 3240 5433 85 8673 235 Sadon lisän arvo /ha + 648 + 150 Lannoituksella saatu lisätuotto + 498 8 x 50 ha x 498 /ha = + 24900 21

Oikeilla lannoitusratkaisuilla kannattava ruokinta! Maitotuotto - säilörehukustannus /pv Liete + YaraMila Y6 11,99 Liete + YaraBela Suomensalpietari 11,17 Erotus + 0,81 Lypsykarjatila 50 lehmää Tuottoero 41 päivässä Vain lehmät + 14 900 vuodessa Nuorkarja mukaan lukien + 26 000 Lähde: Hankkijan nurmen havaintokaistat Simossa 2017

13.02.2018 23 1.Sato 10.7. 2017 YaraVita-lehtilannoitusruudut

YaraVita Thiotrac 300 4 litraa/ha + Amazinc 2 litraa/ha + Typpiliuos 7 litraa/ha -lehtilannoituksen vaikutus säilörehun määrään 3 500 3329 3 000 2 500 2458 2 000 Sadonlisää 870 kg ka/ha 1 500 157 /ha 1 000 500 0 YaraVita 0 YaraVita Suuresta sadonlisästä huolimatta, kaikki kivennäis- ja hivenpitoisuudet 5-30 % korkeammat (esim. mangaani +13%) Lähde: Hankkijan nurmen havaintokaistat Simossa 2017

YaraVita Starphos MnP Ainutlaatuinen yhdistelmä lehtilannoitukseen Suomessa Paras teho alkukasvukauden käsittelystä Myös peittaus mahdollista, 3-5 l/ t siementä Mn + P = Helppokäyttöinen Yaran kehittämä tuote tankkiseoksiin Sekoittuu hyvin KS-aineiden kanssa, ei kuitenkaan MCPA-tuotteiden kanssa 10 l kannu x 2 laatikossa YaraVita Starphos MnP Mn 93 g/l + P 41 g/l 25

Nurmen lannoitusvinkit ensi kesälle 2018 1) Typpi- ja fosforilannoitus ympäristökorvausjärjestelmän maksimien mukaisesti, 2) Käytä kaliumia satotason mukaan (enemmän, mitä suositukset ehdottavat) 3) Lannoita ajoissa 4) Panosta hivenissä erityisesti sinkkiin 5) Lähtökohtana tietenkin rikki-, boori- ja seleenipitoiset YaraMila-lannoitteet YaraMila Y4 tai Y4 Hiven YaraMila NK2 Kaliumsuolaa lisäksi K-luokaltaan heikoimmille lohkoille Nurmen perustamisen yhteydessä pitkävaikutteinen K-, Mg- ja Ca-pitoinen Yara Biotiitti 5-10 tn/ha Hyödynnä YaraVita lehtilannoituksen mahdollisuudet 26