Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota

Samankaltaiset tiedostot
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemustieteen tutkimuksesta hyvinvointia

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Ravitsemussuositukset ja suomalaisten ravinnonsaanti

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Proteiinien merkitys ihmisten ravitsemuksessa

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Sokeriko myrkkyä terveydelle?

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho

Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Lääkäri ja vaihtoehtodieetit

Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta)

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

Ruokaa Sydänystävälle!

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Maito ravitsemuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko,

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Mitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta?

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla.

JUDOKAN RAVINTO-OPAS Päivitetty Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium. Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Leikki-ikäisen ruokavalio

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen

LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY. Lea Hynninen, TtM

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

D-vitamiinin tarve ja saanti

Hyvän elämän eväät. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Ravitsemus ja mielenterveys. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Kognitiivinen lyhytterapeutti

Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1

Ruoka ja ilmastonmuutos

Uudet ravitsemussuositukset. Nuoret ja terveys - seminaari Raija Kara

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd

Hyvää oloa ja/vai terveyttä Roope Mäkelä ravitsemusterapeutti TtM

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Nuoren urheilijan ravitsemus Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Syö muistisi hyväksi

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Voitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia. UEF // University of Eastern Finland 1

Kasvisruokavalioiden toteuttaminen kouluruokailussa

TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

Eväitä ruokapuheisiin

perustettu vuonna 1927

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Valio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET

Elintavat ja muisti ravitsemus. Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Marja Vanhala ODL Liikuntaklinikka

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET

Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?

Transkriptio:

Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 18.12.2017 1

Ravitsemussuositukset Laadittu väestötasolle, terveille kohtalaisesti liikkuville ihmisille Vain varauksellisesti yksilöiden ravitsemusneuvontaan Ravintoainesuositukset edustavat keskimääräistä suositeltavaa saantia pitkähköllä aikavälillä Osalle ravintoaineista esitetään myös suurin hyväksyttävä päiväannos Tavoitteena terveyden edistäminen ja ylläpito, ei hoito Soveltuvat sellaisenaan aikuisiän diabeetikoille ja henkilöille, joilla verenpaine tai veren rasva-arvot koholla (mutta suositukset eivät ole esim. laihduttamista varten) 18.12.2017 2

18.12.2017 3

18.12.2017 4

Energiaravintoaineiden pohjoismaiset saantisuositukset ja saanti Suomessa NNR 2012 Saanti 2012 Rasvan kokonaissaanti, E% (25 40) 36 Tyydyttynyt rasva, E% < 10 15 Kertatyydyttymätön rasva, E% 10 20 14 Monityydyttymätön rasva, E% 5 10 7 Proteiinit, E% 10 20 18 Hiilihydraatit, E% (45 60) 45 Sakkaroosi, E% < 10 10 Ravintokuitu, g > 25 35 21 Suositukset: NNR 2012 Saanti: Finravinto 2012 tutkimus

18.12.2017 6

Ruoka-aineryhmät ja pitkäaikaissairaudet Vihannekset Hedelmät Täysjyvä Maito Maitovalm. Liha Siipikarja Kala vähentää EOS lisää 0 20 40 60 80 100 Systemoitu katsaus ruoan ja pitkäaikaissairauksien (erit. SVT, T2D, lihavuus ja syöpä) yhteyksistä: tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä sairastavuuteen väestötutkimuksissa. Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):741 762

Ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin merkitys sydänsairauksien riskille seurantatutkimuksissa (meta-analyysi ajalta 1950 2007) Riski pienenee (RR<1) Ei näyttöä Riski suurenee (RR>1) Kertatyydyttymätön rasva Välimeren dieetti Pähkinät Kala, kalarasvat Täysjyvävilja Vihannekset ja hedelmät Kuitu Rasvan kokonaissaanti Tyydyttynyt rasva Monityydyttymätön rasva Länsimainen ruokavalio Liha Kananmuna Maito Transrasva Glykemiaindeksi Glykemiakuorma Mente ym. Arch Intern Med 2009;169:659-69 18.12.2017 8

Tyydyttynyt rasva ja sairastavuus/kuolleisuus 1,6 1,4 0,8 0,6 Kuolleisuus sydämen ja verenkierron sairauteen 1,2 Vaarasuhde 1 Kokonaiskuolleisuus Sepelvaltimotauti, yht. Aivoinfarkti Sepelvaltimotautikuolleisuus T2D 0,4 Tyydyttyneen rasvan saannin (itsenäinen) yhteys sairauksiin pitkittäisissä väestötutkimuksissa meta-analyysin mukaan De Souza ym. BMJ 2015;351:h3978

18.12.2017 10

Mitä tyydyttyneen rasvan tilalle? 1,6 1,4 Sydäntapahtumat Sydänkuolemat Vaarasuhde 1,2 1 PUFA HH PUFA HH 0,8 0,6 Mikä väestöseurantatutkimusten 0,4 (11 kpl) mukaan on ennuste sydän- ja verisuonisairauksista, kun 5 % energiasta vastaava tyydyttynyt rasva vaihdetaan monityydyttymättömään (PUFA) tai hiilihydraatteihin (HH)? Jakobsen ym. Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32

Transrasva Sokeri, vaalea vilja Täysjyvävilja Kertatyydyttymätön rasva Monityydyttymätön rasva -30-25 -20-15 -10-5 0 5 10 Riskin muutos (%) 12 Pitkittäisistä väestötutkimuksista koostettu malli, joka kertoo kuinka paljon sepelvaltimotaudin riski muuttuu, jos 5 E% tyydyttynyttä rasvaa (10 15 g) vaihdettaisiin vastaan energiamäärään eri tyyppisiä hiilihydraatteja tai rasvoja Li ym. J Am Coll Cardiol. 2015;66(14):1538-1548 18.12.2017 12

Havaintoja rasvasta ja terveydestä (pääasiassa SVT, T2D, kuolleisuus) tuoreiden katsausten mukaan Rasva kokonaissaanti ei ole yhteydessä terveyteen Tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä (vaikutusta) terveyteen Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään edistää terveyttä, mutta vaihto hiilihydraatteihin ei Yksittäisten rasvahappojen yhteys terveyteen vaihtelee (myös esim. tyydyttyneiden välillä) Liha saattaa olla tyydyttyneen rasvan lähteenä maitovalmisteita haitallisempi Juusto on voita edullisempi kolesterolimetabolian kannalta Schwab ym. 2014; Schwingshack & Hoffman: Lipids Health Dis 2013; Chowdhury ym. Ann Intern Med 2014; Schwab ym. 2014; Siri-Tarino ym. Am J Clin Nutr 2010 Sanders: Proc Nutr Soc 2014; Schwab ym. 2014; Schwingshack & Hoffman: Lipids Health Dis 2014 ;Hooper ym.: Cochrane Database Syst Rev 2012 Forouhi ym.: Lancet Diabet Endocrinol 2014 Chen ym.: 2014; O Sullivan ym.: Am J Publ Health 2013; Micha ym.: Curr Atheroscler Rep 2012 Huth & Park: Adv Nutr 2012 18.12.2017 13

vitd S-25OHD 7,2 50,0 10 55,2 15 65,8 18.12.2017 14

Uudet D-vitamiinin saantisuositukset (µg/pv) Suositus(RI) 2-60 v. 61-74 v. > 75 v. Keskimääräinen tarve AR Saannin alaraja LI Saannin yläraja UL Naiset ja miehet 10 10 20 7,5 2,5 100 NNR5 vit D NNC 2012 15 www.helsinki.fi/yliopisto

D-vitamiinin saanti Suomessa 2007 ja 2012 (µg/pv) µg/pv Ruoka Vit.lisät 25 20 Miehet Naiset 60 % saannista: 15 10 5 0 2007 2012 2007 2012 THL: Finravinto 2007 ja 2012 www.helsinki.fi/yliopisto 16

S250HD Exercise and vitamin D (20 µg/d) in fall prevention among older women: a randomized clinical trial. 100 90 80 70 60 Baseline 6 months 12 months 18 months 24 months Mean changes (95 % CI) in S-25(OH)D-concentrations in 409 home-dwelling women 70 to 80 years old Uusi-Rasi et al. JAMA Intern Med 2015;175:703-11. www.helsinki.fi/yliopisto 17

Kaloissa on paljon ympäristömyrkkyjä (mm. dioksiinia, bifenoleja, metyylielohopeaa) onko kala tästä huolimatta terveellistä? Kalastajilla ja heidän vaimoillaan on verrokkiväestöä suuremmat ympäristömyrkkypitoisuudet elimistössä, mutta Taulukko: Kalastajien ja heidän vaimonsa kuolleisuus Istandardoitu kuolleisuus, 95% luottamusväli) suhteessa verrokkiväestöön Kalastajat Kalastajien vaimot Kokonaiskuolleisuus 0,78 (0,73 0,82) 0,84 (0,76 0,93) Sydän- ja verisuonisairaudet 0,73 (0,65 0,81) 0,65 (0,50 0,83) Onnettomuuden vesillä 8,31 (5,65 11,79) Turunen AW ym. Mortality in a cohort with high fish consumption. Int J Epidemiol. 2008 Oct;37(5):1008-17. 18.12.2017 18

Terveysindeksi ja kestävän kehityksen indeksi erilaisissa sekaja kasvisruokavalioissa hollantilaisen mallinnuksen mukaan Terveysindeksi (100 = ravitsemussuositusten mukainen) 130 120 110 100 90 80 70 60 Välimeren ruokavalio Kala-kasvisruokavalio Rav. suos. muk. Vegaaniruokavalio Laktovegetaarinen Tavall. hollantil. 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Kestävän kehityksen indeksi (100 = 20 % vähennys kasvihuonekaasuissa ja 44 % vähennys maankäytössä) Van Dooren ym. Food Policy 2014;44:36 46 18.12.2017 19

18.12.2017 20

18.12.2 Voinko syödä terveeksi paitsi itseni myös ympäristön? 21

18.12.2017 22