Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

2011 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 6 1.1 Johtajan katsaus...6 1.2 Vaikuttavuus...12 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...14 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...14 1.3.2 Toiminnan tuottavuus...25 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...29 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...31 1.4.1 Suoritteiden määrät...31 1.4.1.1 Rakennuttamispalvelut...31 1.4.1.2 Ylläpito...32 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu...41 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...48 1.6 Tilinpäätösanalyysi...52 1.6.1 Rahoituksen rakenne...52 1.6.2 Talousarvion toteutuminen...53 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma...53 1.6.4 Tase...53 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...54 1.8 Arviointien tulokset...55 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...55 2. Talousarvion toteumalaskelma... 56 3. Tuotto- ja kululaskelma... 57 4. Tase... 58 5. Liitetiedot... 59 6. Allekirjoitus... 64 1 Haminan RUK:n 2011 perusparannettu päärakennus. Kuva: Sofia Virtanen

VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustusvoimien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustusvoimat voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen 2 Haminan keskustan puistoaluetta. Kuva: Sofia Virtanen

YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 3

4

5 Haminan RUK:n kurssin 238 ruusurynnäkkö. Kuva: RUK / Kirsi Lauri

1. Toimintakertomus Toiminnallinen tehokkuus parani eri mittareilla arvioituna. Kiinteistönhoidon kustannuskehitys oli noin 1,6 % ja siivouksen kustannuskehitys noin 0,2 % markkinoiden vastaavaa hintakehitystä alemmalla tasolla. Lisäksi tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytetyt hinnat säilytettiin vuoden 2010 tasolla muissa kuin hinnoitteluluokassa 06 (tekniset avustajatehtävät). Muuttuvat ja kiinteät henkilöstökulut alenivat verrattuna sekä vuoden 2011 budjettiin että vuoden 2010 toteutuneisiin kuluihin. Rakennuslaitos saavutti valtion tuottavuusohjelmassa asetetut henkilötyövuositavoitteet (854, tavoite 850). Vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,3 % (29 htv). Henkilöstön keskiikä pysyi 51 vuodessa ja keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 63 vuotta 1 kuukautta. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä työajasta nousi 77,2 prosenttiin, mikä johtui mm. sairauspoissaolopäivien ja koulutuspäivien lukumäärän vähenemisestä. 1.1 Johtajan katsaus Vuosi 2011 oli toiminnallisesti hyvä, mutta taloudellisesti tiukka vuosi. Rakennuslaitos täytti kaikkien toimialojen sopimusvelvoitteet pääosin sovituin aikatauluin ja kustannuksin. Laitoksen liikevaihto nousi 161 miljoonaan euroon edellisen vuoden 146,2 miljoonasta eurosta. Liikevaihdon kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääosin sähköenergian markkinahinnan kohoamisesta sekä rakennuttamisyksikön liikevaihdon voimakkaasta, tilapäisestä noususta. Rakennuslaitos palautti Pääesikunnalle 916 000 euroa lämpöenergian kulutuksen mukaista palautusta. Muuta ylijäämää ei syntynyt johtuen vuosisäätilan aiheuttamasta kustannuspaineesta palvelutuotannolle. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli kertomusvuonna 75 % (73 %) kokonaiskustannuksista. Energian ja veden ominaiskulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin lämmön ja veden osalta. Sähkön osalta taas tavoitetta ei saavutettu. Sähkön kulutuksen nousu johtui kiinteistösähkön, ml. toimistolaitteiden tarvitsema sähkö, kulutuksen kasvusta sekä myös kiinteistökannan rakenteellisista muutoksista. Prosessisähkön käyttö vähentyi hieman kertomusvuoden aikana. Senaatti-kiinteistöjen investointien määrä aleni edellisestä vuodesta huomattavasti johtuen poliittisella tasolla päätetyistä puolustusvoimauudistukseen perustuvista hankkeiden keskeytyksistä. Isojen hankkeiden investointimäärä oli kertomusvuonna 72,4 milj. euroa (94,1). Kertomusvuoden aikana valmistuneista ja rakenteilla olleista rakennushankkeista suurimmat olivat Säkylän sotilaskodin peruskorjaus, useat kasarmien peruskorjaushankkeet, erityiskohteiden peruskorjaushankkeet sekä räjähdevarastojen uudisrakennushankkeet. 6

Rakennuslaitoksen keskusyksikkö aloitti toimintansa 1.5.2011 lukien Haminassa. Muutto Helsingistä Haminaan perustui puolustusministerin tekemään alueellistamispäätökseen. Alueellistamisen kertaluontoiset kustannukset olivat noin 1,3 milj. euroa. Keskusyksikön henkilöstön vaihtuvuus oli noin 40 %. Kertomusvuoden lopussa tehtiin päätös uuden Ympäristö-toimialan perustamisesta ja sen edellyttämästä organisaatiomuutoksesta ja asiantuntijaresurssien lisäämisestä. Uuden yksikön päätehtävä on tuottaa puolustusvoimille ympäristöalan tutkimus-, suunnittelu-, kehittämis- ja rakennuttamispalveluja. Yksikkö aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta lukien. Tyytyväisyydellä voidaan todeta, että sekä asiakastyytyväisyys että työtyytyväisyys nousivat edellisestä vuodesta. Asiakastyytyväisyys nousi ensimmäistä kertaa Rakennuslaitoksen historiassa 4,0:ään. Selkeimmät muutokset tapahtuivat kokonaistyytyväisyydessä palveluiden hintalaatusuhteeseen ja rakennuttamispalveluihin. Yhteistyön sujuvuus ja tyytyväisyys siivouspalveluihin olivat kuitenkin edelleen osa-aluekohtaisen vertailun kärjessä. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin samaan kyselyyn osallistuneisiin muihin organisaatioihin, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyivät Lapin, Länsi- Suomen, Kainuun ja Itä-Suomen alueilta. Puolustushallinnon rakennuslaitos on kertomusvuonna tukenut puolustusvoimauudistuksen valmistelua. Puolustusvoimien ratkaisuehdotus julkaistiin 8.2.2012. Rakennuslaitos laatii oman toimintasuunnitelmansa uudistuksen vaikutuksista laitoksen organisaatioon, toimintaan ja henkilöstöön toukokuun 2012 alkuun mennessä. Uudistus toteutetaan Rakennuslaitoksen osalta samassa aikataulussa puolustusvoimien kanssa. Asiaa koskeva valmistelu ja YT-menettely aloitettiin 14.2.2012. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista. Pekka Salojärvi Johtaja Rakennuslaitos saavutti vuonna 2011 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,8 (3,5) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransivat myös Kainuu, Keski-Suomi, Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi. Henkilöstön tilaa koskeva tarkempi kuvaus on esitetty erikseen Rakennuslaitoksen henkilöstötilinpäätöksessä. Voidaan kuitenkin tässä yhteydessä todeta, että laitoksen keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä 63 v 1 kk on edelleen huomattavasti yli Suomen keskiarvon. 7

Puolustushallinnon rakennuslaitos Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, aluejohtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennuslaitoksen organisaatio esitetään kaaviossa 1. Rakennuslaitoksen keskusyksikköön on työjärjestyksellä 20.12.2011 perustettu uusi yksikkö, ympäristöyksikkö. KAAVIO 1 Johtokunta Jouko Tuunainen ORGANISAATIO 1.1.2012 Johtaja Pekka Salojärvi Hallintoyksikkö Ritva Peura Ylläpitoyksikkö Timo Mäkelä Rakennuttamisyksikkö Raimo Jokela/Pekka Kettunen Ympäristöyksikkö Sara Kajander Etelä-Suomi Aki Toivonen Häme Matti Leppänen Länsi-Suomi Reima Johansson Keski-Suomi Taisto Hämäläinen Itä-Suomi Tapio Laitinen Kainuu Sakari Hukkanen Lappi Yrjö Heiniemi 8

Kauppaneuvos Jouko Tuunainen puheenjohtaja Insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti varapuheenjohtaja Finanssisihteeri Johanna von Knorring jäsen Ympäristöneuvos Antti Kivipelto jäsen Markku Toivanen henkilökunnan nimeämä jäsen Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Talousjohtaja Timo Norbäck pysyvä asiantuntija Lippueamiraali Kari Takanen pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri Rakennuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat vuonna 2011 seuraavat henkilöt: Kauppaneuvos Jouko Tuunainen Insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti (1.7.2011 lukien) Kenraaliluutnantti Paavo Kiljunen (30.6.2011 asti) Finanssisihteeri Johanna von Knorring Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Henkilöstön edustaja Markku Toivanen Johtaja Pekka Salojärvi Talousjohtaja Timo Norbäck Lippueamiraali Kari Takanen Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen henkilökunnan nimeämä jäsen jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Johtokunnan toimikausi oli 1.1.2009-31.12.2011. 9

Rakennuslaitoksen johtokunta 1.2.2012 31.12.2012: Kauppaneuvos Jouko Tuunainen Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg (1.3.2012 lukien) Finanssisihteeri Kati Jussila Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Tekninen päällikkö Olavi Huuskonen Johtaja Pekka Salojärvi Talousjohtaja Timo Norbäck Erikoissuunnittelija Riitta Malmström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, henkilöstön edustaja, MTTL ry jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 854. Luku sisältää 17 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 7 henkilötyövuotta eikä työllisyysmäärärahoin palkattuja työntekijöitä. Toimitilat Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja 10 400 m 2, työtiloja 13 000 m 2 sekä varastotiloja 13 700 m 2 eli yhteensä 37 100 m 2 (38 200, 37 700). Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,4 milj. euroa ja ylläpitokulut 1,3 milj. euroa. Toimitilakulut olivat yhteensä 2,7 milj. euroa (3,0, 3,0) eli 6,10 euroa/m 2 /kk (6,50, 6,70). Tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2011 tulostavoitteet vahvistettiin Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä 8.2.2011 allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan tavoitteita tukevat vaikuttavuustavoitteet, toimialakohtaiset toiminnalliset tulostavoitteet, henkisiä voimavaroja koskevat tulostavoitteet ja erilliset kehittämistavoitteet. Rakennuslaitoksen johtoryhmä. Vasemmalta: Ritva Touré, Olavi Huuskonen (Aki Toivosen tilalla), Matti Leppänen, Taisto Hämäläinen, Timo Mäkelä, Pekka Kettunen, Ritva Peura, Reima Johansson, Sara Kajander, Pekka Salojärvi, Sakari Hukkanen, Yrjö Heiniemi, Raimo Jokela, Tapio Laitinen. Kuvasta puuttuu Raimo Huttunen. Kuva: Sofia Virtanen 10

Keskusyksikön uusien toimitilojen vihkiäisnauhan leikkaaminen 6.4.2011. Kuva: Studio Lindell 11

1.2 Vaikuttavuus Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on oltava kyky puolustusvoimien tukemiseen tuottamalla ja hankkimalla kiinteistö-, ympäristö- ja rakennuttamispalvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä edellyttää kykyä varmistaa toiminnan jatkuvuus häiriötilanteissa, kykyä joustavaan valmiuden säätelyyn, kykyä pitää yllä poikkeusolojen suunnitelma- ja toimintavalmiutta sekä kykyä verkostoitua kiinteistöalan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Valmiussuunnitelmat Ilmavoimien kiinteistö- ja ympäristöalan tukemiseksi on laadittu ja suunnitelmia päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaisesti. Ilmavoimien ja Rakennuslaitoksen välistä vuonna 2006 allekirjoitettua yhteistoimintasopimusta valmiudesta on päivitetty. Sopimus on valmisteltu luonnokseksi ja tarkistetaan sekä allekirjoitetaan vuoden 2012 aikana. Ensimmäinen suunnittelukierros Merivoimien kiinteistö- ja ympäristöalan tukemiseksi toteutettiin vuoden 2011 loppuun mennessä. Merivoimien ja Rakennuslaitoksen välinen yhteistoimintasopimus on valmisteltu luonnoksena ja sopimus tarkistetaan sekä allekirjoitetaan vuoden 2012 aikana. Kiinteistö- ja ympäristöalan valmiussuunnittelu Maavoimien kanssa on käynnistetty alue- ja paikallistasolla. Paikoittain suunnitelmissa on päästy jo hyvin pitkälle. Koko Maavoimia kattavia suunnitelmia ei vielä ole. Maavoimien esikunnan linjauksia ei ole vielä saatu. Turvallinen yhteiskunta Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky tuottaa ja hankkia puolustusvoimille kiinteistö-, rakennuttamis- ja ympäristöpalvelut, joita se tarvitsee muun yhteiskunnan tukemiseen puolustusministeriön tehtävänannon mukaisesti. Tehtävä edellyttää, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan jatkuvuus on varmistettu uhkatilanteita vastaavalla tavalla. Keskusyksikön jatkuvuussuunnitelman ja ohjeistuksen perusteella on toiminnan jatkuvuuden suunnittelua jatkettu. ICT-varautumisen suunnittelua jatketaan osana valtionhallinnon ICT-varautumisprojektia. Rakennuslaitoksen toiminnan jatkuvuutta uhkaavat keskeiset riskit on kartoitettu perusteeksi alueiden suunnittelun käynnistämiselle. Rakennuslaitos on laatinut yleissuunnitelmat ja ohjeet toiminnasta influenssapandemiaa varten. Rakennuslaitoksen toimipaikoilla on valmius käynnistää varautumisen yksityiskohtaisempi suunnittelu ja toiminta heti, kun puolustusvoimien joukko-osastot (vast.) antavat täsmentävät ohjeensa tilanteen niin vaatiessa. Toimipaikat ovat varanneet kertakäyttösuojaimia ensimmäisen vaiheen toimintaa varten. Suunnitelmia ja valmiutta on tarkistettu. Rakennuslaitos on valmis tukemaan puolustusvoimia laadittujen suunnitelmien ja toimeksiantojen mukaisesti. Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Rakennuslaitoksella on kyky tukea puolustusvoimia sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien operaatioiden kiinteistö- ja ympäristöalan tehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ympäristöyksikkö on tukenut puolustusvoimia useiden sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien operaatioiden ympäristönsuojelutehtävissä, erityisesti ympäristöselvitysten tekemisessä. Vuonna 2011 aloitettiin puolustusvoimien kanssa Suomi- USA-Ruotsi -yhteistyöhankkeen suunnittelu, jonka tavoitteena on tuottaa ympäristönsuojelun alan koulutusmateriaali operaatioihin osallistuville. Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla kehitetään osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin, työryhmiin sekä kansainvälisesti yhteisten toimintaohjeiden laatimiseen. Rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan pohjoismaisen Försvarsbygg- yhteistyön koordinoinnista Suomessa osana NORDEFCO- yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on keskinäinen tiedon ja kokemusten vaihto, benchmarking sekä toiminnan ja palveluiden kehittäminen ver- 12

taisorganisaatioilta oppimalla. Kokemus on osoittanut, että toisiaan lähellä olevien puolustushallinnon kiinteistöorganisaatioiden välisellä yhteistyöllä on merkittävä kehitys- ja tehostamispotentiaali monella toiminnan osa-alueella. Pohjoismaista yhteistyötä helpottamaan ja eri työryhmien tietojenvaihtoa tehostamaan otettiin käyttöön TeamLab portaali, jonka avulla jaetaan työryhmien toimintaan liittyviä asiakirjoja ja vaihdetaan viestejä osallistujamaiden kesken. Rakennuslaitos järjesti Nordisk Försvarsbyggvuosikokouksen Haminassa 29. 31.8.2011. Vuosikokoukseen osallistuivat pohjoismaat sekä Viro ja Liettua. INTOPS-työryhmä workshopin teemana oli Sustainable Camps - kestävän kehityksen mukaiset tukikohdat. Aihepiiriä käsiteltiin osallistujamaiden edustajien pitämissä esityksissä. Rakennuslaitos esitteli diplomityönä tehdyn tutkielman kriisinhallintaoperaatioiden tilaratkaisujen kehittämisestä. Ensimmäistä kertaa myös puolustusalalla toimivien yritysten edustajia oli kutsuttu kokoukseen esittelemään kriisinhallintaoperaatioihin liittyviä tuotteita ja palveluita. Rakennuslaitoksen edustajat osallistuivat myös mm. seuraavien työryhmien työskentelyyn: Suojarakentaminen, Benchmarking, energia, viestintä ja henkilöstö. Lisäksi osallistuttiin vuotuisille kiinteistöjohtamispäiville, jonka yhteydessä Rakennuslaitos esitteli siivouspalvelujen ulkoistamisprosessia. Ympäristöyksikön edustajat ovat aktiivisen Nordisk Försvarsbygg yhteistyön lisäksi osallistuneet puolustusvoimien asiantuntijan roolissa kansainvälisiin seminaareihin sekä Suomi-Norja-Sveitsi-yhteistyöhön, jossa pyritään lisäämään tiedonvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyen. New Orleansissa, USA:ssa pidetyssä konferenssissa pidettiin esitys Ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämistyöstä. Rakennuslaitoksen edustaja osallistuu myös NATO-työryhmään, jonka tehtävänä on selvittää räjähteiden ympäristökäyttäytymistä ja vaikutuksia. TAULUKKO 1: Vaikuttavuus Mittari (asteikko 1-5) 2009 2010 2011 Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 2,5 3,0 3,5 Turvallinen yhteiskunta 3,5 3,5 3,5 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - kriisinhallinnan tukeminen 4,0 4,0 4,0 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - yhdyskunta- ja ympäristöalan yhteistyö ja osaaminen 4,0 4,0 4,0 Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta on luovuttu, 2=Tavoite ei toteutunut, 3=Tavoite on osittain toteutunut, 4=Tavoite on toteutunut ja 5=Tavoite on ylitetty. 13

1.3 Toiminnallinen tehokkuus Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobudjetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana laitoksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijäämän laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille. Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu asiakastyytyväisyydestä, työtyytyväisyydestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, oman työn kustannustehokkuuden lisäämisestä, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta sekä toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta. Varmistetaan puolustushallinnolle järjestettävien palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus ja toimintavarmuus. Lisätään palvelujen markkinaehtoisuutta turvallisuus- ja valmiuskyky huomioiden. 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2011 oli 161,1 milj. euroa, kun se vuonna 2010 oli 146,2 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 14,9 milj. euroa eli 10,2 prosenttia. Liikevaihdon kasvu edellisvuoteen verrattuna johtui erityisesti sähkön hinnan noususta sekä rakennuttamispalveluista. Muuttuvat kulut olivat 149,1 milj. euroa ja kiinteät kulut 12,2 milj. euroa. Kiinteät kulut olivat 7,6 % liikevaihdosta (7,9 % vuonna 2010). Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 3,8 % (4,0). Liikekirjanpidon mukainen tilikauden ylijäämä suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen oli 1,0 milj. euroa. Talousarviokirjanpidossa momentin 12.27.01 ylijäämäksi jäi 52 761 euroa, kun momentin tuloarvio oli 8 000 euroa. Puolustusvoimille tehtiin energian kulutuksenmu- TAULUKKO 2: Tuloslaskelma ja kokonaiskulut TULOSLASKELMA (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Yhteensä 2011 Budjetti 2011 Yhteensä 2010 Liikevaihto 32,4 18,1 36,6 62,9 10,9 161,1 142,5 146,2 Muuttuvat kulut -28,8-16,3-34,1-59,7-10,1-149,1-131,7 136,8 Omien toimitilojen ylläpito 0,4 0,2 0,2 0,6 1,4 1,3 1,4 Myyntikate 4,0 2,0 2,7 3,8 0,8 13,5 12,1 10,8 Kiinteät kulut -4,5-1,8-2,9-2,1-0,9-12,2-11,6 11,5 Käyttökate -0,5 0,3-0,2 1,7-0,1 1,2 0,5-0,7 Poistot -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2-0,2 0,2 Jäämä -0,6 0,3-0,2 1,7-0,1 1,0 0,3-0,9 Palautus puolustusvoimille 0,0 0,0 0,0 Tilikauden jäämä 1,0 0,3-0,9 Henkilötyövuodet 350 212 142 50 34 854 Johdon ja hallinnon henkilötyövuodet (66 htv) sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. KOKONAISKULUT (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Yhteensä 2011 32,9 17,9 36,8 61,6 10,9 160,1 2010 32,4 17,7 36,6 55,2 5,1 147,1 2009 29,7 16,3 43,8 53,1 3,6 146,4 14

kaiset palautukset. Muuta ylijäämän palautusta ei muodostunut. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu pääasiassa varaston lisäyksestä sekä keskusyksikön alueellistamisesta johtuvista käyttöomaisuushankinnoista, joita ei huomioida kokonaisuudessaan liikekirjanpidossa. Rakennuslaitos siirtyi Palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.4.2011 lukien. Palvelukeskusasiakkaaksi siirtyminen nosti merkittävästi Rakennuslaitoksen hallintopalvelujen kustannuksia. Kustannusero Rakennuslaitoksen aikaisemmin oman palvelutuotannon ja Palkeiden vastaavien palveluiden hintatason välillä on vuositasolla noin 223 000 euroa (149 %). Ylläpito Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liikevaihto oli yhteensä 150,0 milj. euroa (140,7, 145,5). Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaisesti vuonna 2009 siirryttiin ylläpito- ja siivouspalvelusopimuksissa käyttämään ns. ennakollista indeksiä aiemmin käytössä olleen elinkustannusindeksin sijasta. Vuoden 2011 ylläpito- ja siivouspalvelusopimuksien hintatasoa tarkistettiin keskimäärin 1,1 %. Vuonna 2011 markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten hintojen nousu oli n. 2,7 %. Vuonna 2011 markkinoilla toimivien siivousyritysten hintojen nousu oli 1,3 %. Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytetyt tuntiveloitushinnat pysytettiin vuoden 2009 tasossa lukuun ottamatta hinnoitteluluokkaa 06, tekninen avustaja. Puolustushallinnon kiinteistömenojen jakautuminen Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pääsääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokramenot, ylläpitomenot ja kiinteistöenergiamenot. Kaikkien osa-alueiden kustannuskehitykseen vai- TAULUKKO 3: Tunnuslukuja TUNNUSLUKUJA 2009 2010 2011 Liikevaihto, M *) 149,7 146,2 161,1 Kiinteät kulut, M -10,3-11,5-12,2 Kiinteät/liikevaihto, % 6,9 7,9 7,6 Henkilöstön määrä 31.12. 951 944 904 Henkilötyövuodet 956 891 854 Henkilöstökulut, M 40,2 40,8 39,3 Henkilötyövuoden hinta **) 44 279 47 489 48 373 Palautus puolustusvoimille, M 4,05 0,00 0,00 Toiminnan laajuustietoja Huoneistoala (m 2 ) 3 220 000 3 140 000 3 120 000 Rakennustilavuus (m 3 ) 15 800 000 15 440 000 15 350 000 Lämmitetty rakennustilavuus (m 3 ) 9 990 000 9 980 000 9 770 000 *) Rakennuslaitoksen liikevaihdon voimakasta nousua selittää pääsääntöisesti kaksi tekijää: sähkön markkinahinnan nousu ja valtion turvallisuusverkkohankkeen rakentamiskulujen sisällyttäminen laitoksen liikevaihtoon. **) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa. 15

KAAVIO 2 KAAVIO 3 Liikevaihto, M Liikevaihto alueittain, M 160 30 140 25 120 20 100 15 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut 10 5 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Vuosikorjaukset Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut Vuosikorjaukset KAAVIO 4 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja kiinteistöenerg ia) euroa 100 000 000 90 000 000 80 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 Indeksoitu vuoteen 2011 2003 2005 2007 2009 2011 Pääomavuokrat Ylläpito Kiinteistöenergia kuttavat olennaisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuotannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaatavat säästöt tai markkinoiden hintakehitystä alempi kustannuskehitys tulevat puolustushallinnossa käytössä olevassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolustusvoimien hyödyksi. Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 32,4 milj. euroa (31,9). Koko toimialan liikevaihto kasvoi 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan alijäämä oli 0,6 milj. euroa. Kiinteistönhoidon neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,62 euroa/htm 2 /kk. Kiinteistönhoidon indeksoitu neliökustannus huoneistoalaa kohden laski 4,4 %. Ulkoaluehoidossa runsaslumiseen talveen liittyvät aurauskustannukset sekä kattolumien pudotukset pysyivät vuoden 2010 tasolla. Lumitöiden vaikutus kiinteistönhoidon yksikköhintaan 16

Rakennuslaitoksen keskusyksikön aulan portaikko. Kuva: Sofia Virtanen 17

KAAVIO 5 euroa 55 000 000 53 000 000 51 000 000 49 000 000 47 000 000 45 000 000 43 000 000 41 000 000 39 000 000 37 000 000 35 000 000 Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) 2003 2005 2007 2009 2011 Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys PHRAKL:n hintakehitys on n. 0,06 euroa/htm 2 /kk. Rakennuslaitoksen ja puolustushallinnon ylläpitosopimuksissa jätehuollon osuus eriytettiin arviolaskutettavaksi eräksi. Jätehuollon tasauslaskutuksessa puolustusvoimilta lisälaskutettiin yhteensä 82 000 euroa. Siivouspalvelujen liikevaihto oli 18,1 milj. euroa (17,6). Puolustushallinnon siivouspalvelusopimusten arvo oli 16,3 milj. euroa (16,0). Lisäksi liikevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista (0,5 milj. euroa), saniteetti- ja hygieniatarviketilauksista (0,5 milj. euroa) sekä siivouspalvelujen myynnistä yrityksille (0,5 milj. euroa). Siivouspalvelujen liikevaihto nousi 2,8 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,3 milj. euroa. Siivouksen neliöhintakustannus oli 0,93 euroa/sm 2 / kk sisältäen sekä omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun, ulkopuolisten tekemän siivouksen sekä siivouspalvelujen ulkoistamisesta johtuvat henkilöstöpoliittisen muutosturvan kustannukset (0,04 euroa/sm 2 /kk). Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspalvelusopimusten hintakehitys vuosina 2002-2011 on ollut yhteensä 14,2 %. Markkinoiden kustannuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiinteistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 36,8 %. Palvelujen järjestäminen on edellyttänyt laitokselta jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä, koska laitoksen omien kulujen korotuspaineet ovat samantasoisia kuin markkinoilla. Vuonna 2002 kiinteistönhoito- ja siivousvastikkeet olivat yhteensä 39,1 milj. euroa. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet vastikkeita yhdeksässä vuodessa yhteensä 5,2 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä kuvaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotukset vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 14,8 milj. euroa. Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo kolmetoista kertaa. Vuonna 2011 Rakennuslaitoksella oli mukana 4 toimisto- ja 2 varastokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitokselta oli mukana yhteensä 106 kohdetta. Vertailukelpoisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on samalla kustannustasolla sekä toimisto- että varastorakennusten osalta kuin vertailuaineistokin. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen liikevaihto oli 36,6 milj. euroa (35,8, 44,6) muodostuen kunnossapitovastikkeista, erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli 75 %. Ennakoimattomiin viankorjauksiin varattiin 25 % kunnossapitovastiketuloista. Toimialan 0,2 milj. euron alijäämä johtui viankorjauskustannusten ylitettyä niille varatun osuuden. Kunnossapitovastike on määritelty rakennusten käyttötarkoitusryhmittäin, esim. toimistot 0,76 /m 2 /kk, kasarmit 0,49 /m 2 /kk, koulut 0,61 /m 2 /kk, muonituskeskukset 1,06 /m 2 /kk, huoltorakennukset 0,65 /m 2 / kk. Keskimääräinen vastike oli 0,50 euroa/htm 2 / kk. Kasarmit, koulut ja oppilasasuntolat olivat 19 % ylläpidettävästä pinta-alasta, vastikekertymä 8 %, varastojen ja katosten osuus oli 39 % pintaalasta ja 8 % vastikkeesta. Erillistilausten ja pieninvestointien hinnoittelussa ulkopuolisiin hankintoihin lisätään 6 % yleiskuluna ja omat työt veloitetaan tuntihinnaston mukaan. Rakennuttamispalkkiona veloitetaan 3 % ja valvontapalkkiona 2 % em. eristä. Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 62,9 (55,3, 53,1) milj. euroa. Liikevaihdon muutos edellisvuoteen verrattuna oli 13,7 % ja toimialan ylijäämä oli 1,7 milj. euroa. Energiapalvelujen hintoja asiakkaille tarkistettiin ennakoituja markkinahintojen muutoksia vastaa- 18

vasti lämmössä 12 %, sähkössä 6 % ja vedessä 3 %. Sähkön hintoja nostettiin lisäksi 1.5.2011 lukien johtuen pörssihintojen ennakoitua suuremmasta noususta. Vaikutus puolustusvoimien energiasopimuksiin oli 4,9 milj. euroa (kiinteistö- ja prosessienergia). Vuoden 2011 alusta sähkö on hankittu puolustushallintoon Hansel Oy:n puitesopimuksella yhteisesti muun valtionhallinnon sähkönhankinnan kanssa. Myös lämmön hintaa jouduttiin kesken vuoden korottamaan yksittäisissä sopimuksissa mm. Säkylässä, Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Helsingissä. Tarve lämmön hinnankorotuksiin johtui polttoainehintojen, erityisesti öljyn ja sen hintaan sidottu- jen lämmön ostohintojen voimakkaasta kasvusta. Vuoden lopussa tehdyssä kulutuksenmukaisessa tasauslaskutuksessa laskutettiin puolustusvoimien joukko-osastoja arvioitua suuremman energiankulutuksen johdosta 1,0 milj. euroa. Veden kulutus oli toteutunut hyvin tarkasti arvioidun mukaan. Sähkön arvioitua suurempi kulutus ja lisälaskutus johtuvat sähköä käyttävien laitteiden määrän kasvusta. Lämmön kulutuksenmukaiset palautukset palautettiin poikkeuksellisesti keskitetysti Pääesikunnan kautta (916 000 euroa). Lämmön kulutuksenmukaisen palautus johtui pääosin normaalia lämpimämmästä säästä. TAULUKKO 4: Taloudellisuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2009 2010 2011 2011 (tot) (tot) (tot) (tavoite) KIINTEISTÖPALVELUT Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) -2,4 0,5-1,6-2,0 Hoito /htm 2 /kk 0,59 0,65 0,62 0,60 SIIVOUSPALVELUT Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) 1,0 0,0-0,2-1,0 Siivouspalvelut /htm 2 /kk 0,40 0,43 0,42 Siivouspalvelut /sm 2 /kk 0,92 0,93 0,93 0,94 TEKNISET PALVELUT Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,51 0,56 0,51 0,50 ENERGIAPALVELUT Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 2) 38,9 38,4 38,3 38,7 - toimistot 38,5 42,6 42,6 38,3 - kasarmit 47,4 47,9 46,7 47,2 - huoltorakennukset 3) 40,5 40,4 40,6 34,8 - korjaamot 39,6 37,1 39,2 - muonituskeskukset 58,5 64,3 58,0 - erikoisluolat 21,1 19,1 20,1 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 14,4 15,1 15,8 14,2 - toimistot 20,4 23,4 22,9 - kasarmit 13,7 14,9 14,4 - huoltorakennukset 15,4 14,7 15,9 - korjaamot 15,1 13,8 17,1 - muonituskeskukset 28,2 30,5 32,1 - erikoisluolat 29,3 30,8 32,6 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L 102 96 93 101 YMPÄRISTÖTAVOITTEET Sekajätteen määrän vähentäminen, % 49 47 43 45 Hiilidioksidipäästöjen määrän vähentäminen 1000 tn CO 2 158 143 Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % 88 75 Vuosien 2009-2010 ylläpidon kustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2011 tasoon. Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty lisä- ja käyttäjäpalvelujen osuus. Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (kh-indeksi). 2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon 4945. 3) Vuoden 2009 lukua tarkistettu. 19

TAULUKKO 5: Toimitilojen hoito- ja kunnossapitovastikkeet Painotetut hoito- ja kunnossapitovastikkeet Kiinteistönhoito /htm 2 /kk Kunnossapito /htm 2 /kk käyttötarkoitusryhmittäin 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Toimistot 1,11 1,16 1,16 0,78 0,80 0,75 Asuinrakennukset 0,99 1,00 0,98 0,51 0,53 0,50 Kasarmit 0,71 0,72 0,70 0,52 0,54 0,51 Korjaamo- ja huoltorakennukset 1,03 0,96 1,00 0,61 0,64 0,60 Lämpimät varastot 0,65 0,67 0,65 0,41 0,41 0,40 Kuivat varastot 0,20 0,22 0,22 0,18 0,18 0,18 Kylmät varastot 0,13 0,13 0,13 0,15 0,15 0,14 Katokset 0,18 0,18 0,18 0,13 0,13 0,11 Sosiaalirakennukset 1,21 1,24 1,20 0,85 0,86 0,82 Sairaalat 1,03 1,01 1,00 0,78 0,75 0,85 Suojarakennukset 0,74 0,78 0,72 1,00 1,04 0,95 Muut rakennukset 0,70 0,66 0,67 0,25 0,25 0,24 Yhteensä 0,64 0,67 0,64 0,51 0,53 0,50 Vuodet 2009-2010 on indeksoitu vuoden 2011 tasoon. Hoito- ja kunnossapitovastikkeeseen ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi). Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 60,01 / MWh, joka oli 15 % edellisvuotta korkeampi. Tämä johtui lämmön ostohinnan yleisestä noususta, joka alkoi vuoden 2010 lopulla. Öljyalan Keskusliiton julkaiseman tilaston mukaan kevyen polttoöljyn kuluttajahinta nousi ajanjaksolla 15.10.2010-15.10.2011 noin 37 %. Öljyn voimakas hinnannousu vaikutti myös kaukolämmön ja maakaasun hintoihin. Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 98,39 / MWh, joka oli 23 % edellisvuoden hintaa korkeampi. Vuoden 2011 alusta lähtien on valtion sähkönhankinnasta vastannut Hansel Oy ja Rakennuslaitos on liittynyt valtionhallinnossa tehtyjen päätösten mukaan yhteishankintaan. Ensimmäisen yhteishankintavuoden hintasuojaukset eivät onnistuneet erityisen hyvin ja puolustushallinnossa jouduttiin hankkimaan lisärahoitusta lisäbudjetin avulla noin 4 milj. euroa. Veden hankinnan yksikköhinta oli 2,32 /m 3, joka oli 6 % edellisvuoden hintaa korkeampi. Hinnannousu vastaa alan yleistä hintakehitystä. Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 38,3 kwh/rm 3 L (38,4). Ominaiskulutus aleni hieman edellisvuoteen verrattuna ja alitti myös tulossopimuksessa asetetun tavoitteen 38,7 kwh/rm 3 L. Sähkön osalta ei asetettua ominaiskulutustavoitetta saavutettu. Kertomusvuoden ominaiskulutus oli 15,8 kwh/rm 3 S (15,1), kun tavoite oli 14,2 kwh/ rm 3 S. Ominaiskulutuksen kasvu on seurausta kiinteistösähkön kulutuksen kasvusta sekä myös kiinteistökannan rakenteellisesta muutoksesta. Prosessisähkön käyttö on hieman vähentynyt. Veden ominaiskulutus oli 93,4 l/rm 3 L (96,3) tu- 20

TAULUKKO 6: Energiahuollon kustannuksia LÄMPÖ VUOSI 2009 2010 2011 HANKINTA (MWh) 419 363 438 951 392 494 (M ) 21,011 22,818 23,554 ( /MWh) 50,10 51,98 60,01 (%) 88,8 87,3 88,2 HÄVIÖT (MWh) 14 201 23 723 18 683 TOIMITETTU LÄMPÖ VERKOSTOJEN KUNNOSSAPITO VERKOSTOJEN KÄYTTÖ KIINTEÄT KUSTANNUKSET (MWh) 405 162 415 229 373 810 (M ) 21,011 22,818 23,554 ( /MWh) 51,86 54,95 63,01 (%) 91,9 92,3 92,6 (M ) 0,486 0,477 0,326 ( /MWh) 1,20 1,15 0,87 (%) 2,1 1,9 1,3 (M ) 0,516 0,424 0,475 ( /MWh) 1,27 1,02 1,27 (%) 2,3 1,7 1,9 (M ) 0,845 1,010 1,083 ( /MWh) 2,08 2,43 2,90 (%) 3,7 4,1 4,3 YHTEENSÄ (M ) 22,857 24,729 25,437 ( /MWh) 56,41 59,56 68,05 (%) 100,0 100,0 100,0 SÄHKÖ VUOSI 2009 2010 2011 HANKINTA (MWh) 272 619 277 393 276 901 (M ) 22,204 22,197 27,245 ( /MWh) 81,45 80,02 98,39 (%) 84,7 83,6 84,3 HÄVIÖT (MWh) 7 934 7 398 7 886 TOIMITETTU SÄHKÖ VERKOSTOJEN KUNNOSSAPITO VERKOSTOJEN KÄYTTÖ KIINTEÄT KUSTANNUKSET (MWh) 264 684 269 994 269 014 (M ) 22,204 22,197 27,245 ( /MWh) 83,89 82,21 101,28 (%) 87,3 85,9 86,7 (M ) 0,946 1,125 1,078 ( /MWh) 3,58 4,17 4,01 (%) 3,7 4,4 3,4 (M ) 1,191 1,292 1,813 ( /MWh) 4,50 4,78 6,74 (%) 4,7 5,0 5,8 (M ) 1,103 1,235 1,273 ( /MWh) 4,17 4,57 4,73 (%) 4,3 4,8 4,1 YHTEENSÄ (M ) 25,445 25,848 31,409 ( /MWh) 96,13 95,74 116,75 (%) 100,0 100,0 100,0 VESI VUOSI 2009 2010 2011 HANKINTA (1000vm 3 ) 1 406 1 311 1 283 (M ) 2,862 2,862 2,975 ( /vm 3 ) 2,09 2,18 2,32 (%) 56,5 57,3 58,0 HÄVIÖT (1000vm 3 ) 71 60 64 TOIMITETTU VESI VERKOSTOJEN KUNNOSSAPITO VERKOSTOJEN KÄYTTÖ KIINTEÄT KUSTANNUKSET (1000vm 3 ) 1 334 1 251 1 219 (M ) 2,862 2,862 2,975 ( /vm 3 ) 2,14 2,29 2,44 (%) 59,5 60,1 61,0 (M ) 0,835 0,691 0,741 ( /vm 3 ) 0,63 0,55 0,61 (%) 17,4 14,5 15,2 (M ) 0,717 0,699 0,666 ( /vm 3 ) 0,54 0,56 0,55 (%) 14,9 14,7 13,6 (M ) 0,396 0,510 0,497 ( /vm 3 ) 0,30 0,41 0,41 (%) 8,2 10,7 10,2 YHTEENSÄ (M ) 4,810 4,762 4,879 ( /vm 3 ) 3,61 3,81 4,00 (%) 100,0 100,0 100,0 21

KAAVIO 6 Lämpö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (L) 70 60 50 40 30 20 10 0 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 KAAVIO 7 Sähkö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (S) 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 KAAVIO 8 Vesi, ominaiskulutus litraa/rm 3 (V) 700 600 500 400 300 200 100 0 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 lossopimuksessa asetun tavoitteen ollessa 101 l/ rm 3 L. Veden ominaiskulutus laski noin 4 %. Veden ominaiskulutus on alentunut jo neljänä peräkkäisenä vuotena, mikä on osoitus pitkäjänteisestä toiminnasta veden kulutuksen vähentämisessä. Rakennuslaitos on 2.2.2011 liittynyt kansalliseen kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen (TETS) ja toimitiloille suunnattuun toimenpideohjelmaan. Samaan sopimukseen on liittynyt myös Senaatti-kiinteistöt muun valtionhallinnon osalta. Toimenpideohjelma on tarkoitettu kiinteistöalan organisaatioille työkaluksi, jonka avulla ne voivat osallistua kansallisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseen. Ohjelman ovat kehittäneet työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Motiva Oy yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa. TETS on vapaaehtoinen sopimusjärjestelmä, johon yritykset ja yhteisöt voivat liittyä ja jonka avulla Suomen saavutuksista raportoidaan Euroopan komissiolle. Rakennuslaitoksen johdolla valmistunut ja 18.5.2011 puolustusministeriölle toimitettu Ehdotus puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan kustannustehokkuuden kehittämiseksi (TEHO-raportti) sisältää useita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ministeriö ilmoitti vastauksessaan 14.10.2011 pitävänsä tärkeänä, että Rakennuslaitos yhdessä Pääesikunnan kanssa ryhtyy välittömästi toteuttamaan raportissa esitettyjä toimenpiteitä palveluiden ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennuslaitos on kertomusvuoden lopulla käynnistänyt useita energiatehokkuuteen liittyviä osahankkeita, kuten esimerkiksi kulutusseurannan ja raportoinnin kehittäminen, mittarointi, energiatehokkuusluvut, vuosikorjausten energiavaikutukset, energiakatselmukset sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen. Rakennuttamispalvelut Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 10,9 (5,4, 4,1) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 103,4 % edellisestä vuodesta. Kasvun selittää pääosin 5,8 milj. euron läpilaskutus TUVE-hankkeissa ja 0,5 milj. euron laskutus Camp Maurin KRIHA-kohteessa. Toimialan alijäämä oli 0,1 milj. euroa. Rakennuslaitos toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajakonsulttina sekä tuottaa asiantuntijapalveluja puolustushallinnolle. Rakennuttamispalvelujen rakennuttaminen ja paikallisvalvonta ilman eräitä erillistehtäviä olivat noin 4,1 % (3,4) Senaatti-kiinteistöjen vuosittaisesta puolustushallinnon 22

KAAVIO 9 KAAVIO 10 Rakennuttamisen kustannusrakenne v.2011 SKOL-PHRAKL euroa 120 100 80 60 40 20 140 120 100 80 60 40 20 Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin /h 0 SKOL 02 PHRAKL 02 Sijoitetun pääoman tuotto Sosiaalikustannukset Yleiskustannukset Työpalkka 0 02 03 04 SKOL ala SKOL ylä SKOL normaali PHRAKL 02= suunnittelu- ja rakennusvaiheen johtaja, 03= suunnittelun valvoja, 04= työmaavaiheen valvoja investointien kustannuksista. Muutos edelliseen vuoteen aiheutuu lähinnä pienten ja keskeytettyjen hankkeiden huomattavasta osuudesta toimeksiantoihin. Luku sisältää myös turvallisuustehtävät. Rakennuttamisen kokonaishinta muodostuu tehtäväluokitusten mukaisista tuntihinnoista ja Senaattikiinteistöjen kanssa resurssisuunnitelmissa yhteisesti sovituista tuntimääristä eli panostuksista hankkeiden eri vaiheisiin. Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen tuntihintoja voidaan pitää erittäin kilpailukykyisinä vastaavan tasoisten tehtävien markkinahintoihin verrattuna. Markkinahintaan vaikuttavat sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja yleiskustannuksiin sisältyvät markkinointikustannukset, joita Rakennuslaitoksella ei valtion virastona ole. Toisaalta Rakennuslaitoksen tuntihintaa nostaa mm. yleiskuluihin sisältyvä valmiussuunnittelutyö. Rakennuslaitos on ottanut käyttöön videoneuvottelupalvelut 18:ssa eri toimipisteessään vuoden 2011 aikana. Kuva Sofia Virtanen 23

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikön rakennus ennen perusparannusta. Kuva: RUK / Kirsi Lauri. Keskusyksikön perusparannettu rakennus. Kuva: Sofia Virtanen. Keskusyksikön sisätiloja Kuva: Sofia Virtanen. Keskusyksikön henkilöstöä Kuva: Sofia Virtanen. 24

1.3.2 Toiminnan tuottavuus Valtion tuottavuusohjelmassa Rakennuslaitokselle asetettu henkilötyövuosivähennystavoite oli 400 henkilötyövuotta vuodesta 2004 lukien. Tuottavuusohjelmassa asetettu henkilötyövuosivähennystavoite on saavutettu. Vuoden 2011 lopussa Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 854 henkilötyövuotta, tavoite oli 850. Henkilötyövuodet alenivat edellisestä vuodesta 3,3 %. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 75 % kokonaiskustannuksista. Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli 41 % (42, 32). Vuonna 2011 siivottavasta pinta-alasta 1,4 milj. sm 2 46 % (0,65 milj. sm 2 ) oli ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuotta- KAAVIO 11 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2011 HTV 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KAAVIO 12 Liikevaihto / htv, 1000 euroa 1000 eur 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 164 157 170 164 187 187 2009 2010 2011 2012 liikevaihto/htv 196 191 rahanarvokertoimella oikaistu liikevaihto/htv 25

KAAVIO 13 Rakennuslaitoksen kustannusrakenne yhteensä 160,1 M (suluissa vuosien 2010 ja 2009 prosentit) 6 % 25 % (5 %, 5 %) (28 %, 27 %) 5 % (5 %, 6 %) 32 % (30 %, 31 %) 33 % (32 %, 31 %) jalle. Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Tästä johtuen siivouspalvelujen ulkoistamisastetavoitetta on alennettu vuodelle 2012. Rakennuslaitoksen omassa palvelutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuuskäytäntöjen perusteella määritellyt kohteet. Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 65 % (62, 65), tavoite oli 70 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauksissa 53 % (53, 51), erillistilauksissa 75 % (71, 70) ja pieninvestoinneissa 80 % (78, 79). Rakennuslaitoksen tehokkuuden kehitystä voidaan seurata myös liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen kehitystä vertaamalla (kaavio 12). Tunnuslukuun vaikuttaa myös ulkoistamisasteen muutos. Aineet ja tarvikkeet Käyttöaineet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut TAULUKKO 7: Tuottavuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2009 2010 2011 2011 (tot) (tot) (tot) (tav) Kiinteistöpalvelut Hoito htm 2 /htv 8 800 8 600 9 000 9 300 Asuntotoimi Vuokrattavat asunnot kpl/htv 251 247 246 260 Siivouspalvelut Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 32 % 42 % 41 % 45 % Oman palvelutuotannon sm 2 /htv 3 540 3 700 3 800 Tekniset palvelut Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 65 % 62 % 65 % 70 % 26

KAAVIO 14 KAAVIO 15 Kiinteistöpalvelut (32,9 M ) 14 % (14 %, 13 %) 6 % (6 %, 6 %) Energiapalvelut (61,6 M ) 3 % 1 % 5 % (3 %, 3 %) (1 %, 1 %) (6 %, 6 %) 5 % (6 %, 5 %) 31 % (30 %, 28 %) 49 % (51 %, 52 %) 86 % (85 %, 85 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Käyttöaineet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut KAAVIO 16 KAAVIO 17 Siivouspalvelut (17,9 M ) Tekniset palvelut (36,8 M ) 11 % 7 % (10 %, 11 %) (6 %, 6 %) 8 % (8 %, 6 %) 17 % (20 %,18 %) 9 % (10 %, 11 %) 42 % (43 %, 51 %) 41 % (42 %, 32 %) 65 % (62 %, 65 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut 27

Historian 28 havinaa Haminan ympyröissä. Kuva: Phrakl / Jyrki Rihu

1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Aineet, tarvikkeet ja tavarat olivat suurin kustannuserä, 36 % kokonaiskustannuksista. Palvelujen ostojen osuus oli 35 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset olivat 25 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. lakien mukaisia palautuksia yhteensä 0,6 milj. euroa. Kustannukset sisältävät työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden henkilöstö- ym. kustannuksia 16 862 euroa. Korkokustannus on kustannusvastaavuuslaskelmassa laskettu keskimääräiselle vaihto- ja käyttöomaisuudelle 1,8 %:n nimelliskorolla. TAULUKKO 8: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 1 000 2011 2011 2010 2009 toteutuma tavoite toteutuma toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 161 136,5 145 482 146 139,3 145 600,7 Maksullisen toiminnan muut tuotot 19,6 58,0 28,6 Tuotot yhteensä 161 156,2 145 482 146 197,3 145 629,2 KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat -59 831,0-53 936-53 207,6-52 627,2 Henkilöstökustannukset -39 307,7-40 840-40 786,4-40 177,2 Vuokrat -2 283,4-2 338-2 328,0-2 198,2 Palvelujen ostot -56 292,1-46 328-48 456,1-49 176,2 Muut erilliskustannukset -2 200,7-1 800-2 096,6-1 963,3 Erilliskustannukset yhteensä -159 914,9-145 242-146 874,7-146 142,1 Osuus yhteiskustannuksista Poistot -187,0-232 -215,6-345,4 Korot -78,5-158 -69,7-185,2 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -265,6-390 -285,3-530,6 Kokonaiskustannukset yhteensä -160 180,4-145 632-147 160,0-146 672,7 KUSTANNUSVASTAAVUUS 975,7-150 -962,7-1 043,5 (tuotot-kustannukset) Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön päätökseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2011 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varaston muutoksesta (lisäys) sekä poistoja suuremmista käyttöomaisuushankinnoista. 29

Sisäisen laskennan tuloslaskelma Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannattavuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoittain. TAULUKKO 9: Sisäisen laskennan tuloslaskelma 1 000 2011 2010 2009 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttaminen Hallintopalvelut Yhteensä Yhteensä % Yhteensä Tuotot rakennuttamisesta 9 208 9 208 4 374 111 3 295 Tuotot pieninvestoinneista 6 434 6 434 5 587 15 14 774 Tuotot asiantuntijapalveluista 336 1 134 104 1 574 1 558 1 1 573 Tuotot kiinteistönhoidosta, ph 28 369 18 28 387 27 940 2 26 698 Tuotot siivouksesta, ph 16 345 16 345 16 039 2 15 170 Tuotot vuosikorjauksista, ph 18 709 18 709 18 467 1 17 925 Tuotot kiinteistöenergiasta, ph 52 648 52 648 45 789 15 43 999 Tuotot muusta energian myynnistä 9 889 9 889 9 033 9 8 646 Tuotot asukasisännöinnistä 862 862 862 0 891 Tuotot erillistilauksista 2 688 1 726 11 320 6 578 2 16 320 15 791 3 16 018 Muut tuotot 157 50 130 378 30 744 786-5 711 Tuotot yhteensä 32 412 18 121 36 593 62 921 10 920 154 161 121 146 225 10 149 701 Aineet ja tarvikkeet -1 790-1 264-3 394-581 -553-7 584-7 145 6-8 306 Käyttöaineet -28-6 -52 823-52 856-46 882 13-45 102 Ulkopuoliset palvelut -10 283-7 299-23 957-3 266-6 742-51 547-44 278 16-45 405 Henkilöstökulut -15 428-7 312-6 159-2 706-2 424-34 028-35 410-4 -35 385 Vuokrat -402-27 -179-72 -14-695 -586 19-430 Muut muuttuvat kulut -881-425 -447-257 -358-2 368-2 467-4 -2 439 Muuttuvat kulut yhteensä -28 813-16 327-34 142-59 704-10 091-149 077-136 767 9-137 066 Myyntikate 1 3 599 1 794 2 451 3 217 830 154 12 043 9 458 27 12 635 Omien toimitilojen ylläpito 350 243 225 593 1 411 1 379 2 1 322 Myyntikate 2 3 950 2 037 2 673 3 809 829 154 13 452 10 837 24 13 957 Henkilöstökulut -5 262-5 366-2 -4 793 Vuokrat -1 589-1 742-9 -1 768 Toimistokulut -2 574-1 914 34-1 546 Palkeet -311 Muut kiinteät kulut -1 089-1 094 0-918 Omien toimitilojen ylläpito -1 411-1 379 2-1 322 Kiinteät kulut yhteensä -12 235-11 495 6-10 347 Käyttökate 1 219-659 -285 3 610 Poistot -187-216 -13-345 Satunnaiset erät Tilikauden jäämä ennen palautusta puolustusvoimille 1 032-874 -218 3 264 Palautus puolustusvoimille -4 050 Tilikauden jäämä 1 032-874 -218-786 30

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät 1.4.1.1 Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sekä käyttäjä- että omistajatahojen toimintatapojen tunteminen antaa perusteet maksimoida rakennuksen toiminnallinen ja tekninen elinkaari. Lisäksi nykyisen rakennuskannan tunteminen antaa perusteet tukea käyttäjiä myös tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaiseen yhteistyöverkostoon. Vuonna 2011 jatkettiin 2009 aloitettua pohjoismaisten suojarakenteellisten toteutustapojen vertailemista, jonka tavoitteena on kartoittaa parhaimmat ratkaisut yhteisesti käytettäviksi. Pääesikunnan ja Ilmavoimien tuella kehitettyä suojatilojen kuntokartoituksen toimintamallia käytettiin kahdessa Pääesikunnan tilaamassa kartoituksessa. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Kertomusvuonna käytettiin keskusyksikössä maankäyttö- ja maisemasuunnitteluun, hankesuunnitteluun ja rakennuttamiseen 20 henkilötyövuotta ja alueilla työmaavalvontaan 14 henkilötyövuotta, yhteensä 34 henkilötyövuotta. Vuoden 2011 aikana oli hankesuunnittelu- ja rakennuttamistoimeksiantoja käynnissä yhteensä 131 kpl (84, 91) ja niiden keskikoko 2,81 milj. euroa (4,6, 4,2). Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät Hankesuunnitelmia oli vuoden aikana valmisteilla yhteensä 70 kpl (34, 25) sisältäen hankkeet, joiden TAULUKKO 10: Rakennuttamisen volyymi Laskutus asiakasryhmittäin, M 2009 2010 2011 Senaatti-kiinteistöt 3,3 3,2 3,0 Pääesikunta 0,7 0,9 1,1 Muu PV ja PLM 0,1 1,3 0,4 KRIHA 0,5 TUVE 5,8 YHTEENSÄ 4,1 5,4 10,8 Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevien kohteiden kokonaiskustannus, M 2009 2010 2011 Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 40,1 44,2 62,7 Valmistuneet hankesuunnitelmat 86,6 59,4 83,4 Käynnissä olevat hankkeet 240,9 190,6 88,3 Valmistuneet hankkeet 40,6 89,7 133,7 YHTEENSÄ (TUVE ja KRIHA eivät sisälly) 408,2 383,9 368,1 31

arvo on 146,05 milj. euroa (103,6, 100,2). Hankkeiden keskikoko oli 2,09 milj. euroa (3,05, 4,0). Kertomusvuoden tavoitteena oli 20 valmistunutta hankesuunnitelmaa. Vuoden aikana valmistui 39 hankesuunnitelmaa (15, 22) sekä yksi laaja hankeselvitys, arvoltaan 83,4 milj. euroa (59,4, 60,1). Vuoden lopussa työn alla oli 30 (17, 6) hankesuunnitelmaa sisältäen hankkeet, joiden arvo on 62,7 milj. euroa (44,2, 40,7). Osa hankesuunnitelmista valmistuu heti vuoden 2012 alussa. Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksen välisen kumppanuussopimuksen rakennuttamispalvelut sekä Pääesikunnan ja Rakennuslaitoksen välisen asiantuntijasopimuksen palvelut Senaatti-kiinteistöjen Rakennuslaitoksen kautta toteutettu isojen hankkeiden vuoden 2011 investointimäärä oli 72,4 milj. euroa (94,1, 86,0). Rakennushankkeita valmistui 28 kpl (17, 24) keskihinnaltaan 4,77 milj. euroa (5,3, 1,7). Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 133,65 milj. euroa. Hankkeita oli vuoden lopussa käynnissä 33 kpl (33, 42) arvoltaan 88,37 milj. euroa (190,5, 240,9). Vuoden aikana eri vaiheissa Senaatti-kiinteistöille tehtyjen rakennushankkeiden keskimääräinen koko oli 3,64 milj. euroa (5,6, 4,3). Maavoimien Materiaalilaitoksen tilaamat vallitushankkeet olivat maarakennustöiden painopiste. Niiden laskutus oli vuonna 2011 yhteensä 0,13 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin rakennuttamissopimuksia 10 kpl (11, 9), joiden summa oli 0,6 milj. euroa (2,2, 1,3). Osaa hankkeista alettiin valmistella ilman hankekohtaista sopimusta kumppanuussopimuksen pohjalta. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa tehtiin 2010 turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamissopimus. Vuosina 2010-2012 tehtävien kohteiden määrä on tarkentunut 72 kpl:een ja rakennustöiden kustannusarvio on noin 19,5 milj. euroa. Tästä summasta käytettiin vuonna 2011 5,8 milj. euroa ja kohteita valmistui 44 kpl. Suunnittelusopimuksia laadittiin 45 kpl (66, 166) yhteensä 0,9 milj. euroa (2,0, 4,75) ja urakkasopimuksia 37 kpl (164, 83) yhteensä 28,7 milj. euroa (66,6, 45,0). Rakennuttamisyksikön toiminnan painopiste siirtyi vuonna 2011 suunnittelusta toteutukseen, koska loppuvuoden 2011 hankealoituksia myöhennettiin vuodelle 2012 puolustusvoimauudistuksen takia. Vuoden aikana valmistuneista ja rakenteilla olleista rakennushankkeista suurimpia olivat Säkylän Sotilaskodin peruskorjaus, useat kasarmien peruskorjaukset sekä mittavien erityiskohteiden peruskorjausja -parannustyöt. Merkittävä osa varastorakentamista saatiin valmiiksi. Tulevien vuosien painopisteitä ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja -parannustyöt. Käynnissä ovat myös mittava varastorakentamisprojekti infra- ja maarakennustöineen sekä tilojen rakennuttaminen uusille puolustusjärjestelmille. Vuonna 2011 valmistui Santahaminan, Hoikankankaan (Kajaani) ja Lakialan varuskuntien maankäyttö- ja maisemasuunnitelmat. Maankäyttö- ja maisemasuunnitelmien laskutus Pääesikunnalta omasta ja alikonsulttityöstä oli yhteensä 127 000 euroa. Uusia maankäyttö- ja maisemasuunnittelutehtäviä aloitetaan vasta puolustusvoimauudistuksen yhteydessä todettavien tarpeiden mukaisesti. Rakennustoiminnan markkinatilanne on ollut vakaa ja indeksimuutokset ovat olleet maltillisia. Rakennuskustannukset nousivat joulukuusta 2010 joulukuuhun 2011 2,7 %. 1.4.1.2 Ylläpito Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli 3 120 000 m 2 (3 140 000, 3 220 000). Ylläpidettävä huoneistoala laski 20 000 m 2 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylläpidettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli 15 350 000 m 3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli 9 770 000 m 3. Lämmitetty rakennustilavuus laski 210 000 m 3 edelliseen vuoteen verrattuna. Puolustushallinnon sisäisiä energia- ja ylläpitosopimuksia oli yhteensä 151 kpl (149, 148) ja siivouspalvelusopimuksia 137 kpl (132, 129). Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen kanssa laadittiin yksi valtakunnallinen sopimus, johon sisältyi 25 erillisen muonituskeskuksen energia-, ylläpito- ja siivouspalvelusopimukset. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen kiinteistönhoitosopimuksesta on eriytetty erillislaskutettaviin biojäte sekä keittiölaitteiden hoito ja huolto. Rakennuslaitoksella on sopimus Comforta Oy:n kanssa Sodankylän Vaatetuskorjaamon kiinteistönhoito-, siivous- ja energiapalvelujen sekä erillistilausten mukaisten palvelujen tuottamisesta. Rakennuslaitos jatkoi kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiapalvelujen tuottamista Millog Oy:lle neljässä erillisessä kohteessa. Millog Oy:n käyttöön siirtyneistä toimitiloista 98 000 htm 2 kuuluu Rakennuslai- 32

KAAVIO 18 2 Ylläpidettävä huoneistoala, puolustushallinto, 1000m 2 Kiinteistönhoito- ja kunnossapitovastikkeet, /htm /kk vuonna 2011 /htm 2 /kk 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 600 500 400 300 200 100 0 Huoneistoala 1000m 2 Hoito Kunnossapito toksen ja Millog Oy:n väliseen sopimukseen. Millog Oy:n kanssa on solmittu yksi valtakunnallinen palvelusopimus. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen asiantuntijarooliin puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla kuuluu keskeisesti rakennusten ja rakenteiden teknisten laitteistojen teknisestä turvallisuudesta vastaaminen. Rakennuslaitos kehittää turvallisuuteen liittyviä toimintamalleja yhteistyössä valvovana viranomaisena toimivan Pääesikunnan teknisen tarkastusosaston kanssa. Kiinteistöpalvelut Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisiin kiinteistönhoitosopimuksiin sisältyvät palvelut on eritelty sopimuksien liitteenä olevassa valinta- ja vastuurajataulukossa sekä Ylläpidon palvelukuvauksessa. Kiinteistönhoitosopimukset sisältävät yleisiä markkinoita laajempia palvelukokonaisuuksia kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä lisä- ja käyttäjäpalveluja. Vertailtavuutta markkinoihin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla. TAULUKKO 11: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna Kiinteistöpalvelut 2009 2010 2011 Kiinteistönhoito M 26,6 27,9 28,4 Erillistilaukset M 2,5 2,5 2,7 Asukasisännöinti M 0,9 0,9 0,9 Asiantuntijapalvelut M 0,7 0,4 0,3 Muut tuotot M 0,1 0,2 0,2 Henkilötyövuodet 360 363 353 Hoitovastuu (htm 2 ) 3 220 000 3 140 000 3 120 000 33

KAAVIO 19 Kiinteistönhoidon muuttuvat kustannukset tehtävittäin 25,2 M (suluissa vuodet 2010 ja 2009) 15 % (15 %,13 %) 10 % (11 %, 10 %) 6 % (6 %,7 %) KAAVIO 20 6 % (5 %, 6 %) Hoito ja huolto Jätehuolto Ulkoaluehoito, piha-alueet 63 % (63 %, 64 %) Ulkoaluehoito, rakenteet Lisä- ja käyttäjäpalvelut Palvelujen järjestämisestä ja turvallisuudesta johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin. 9 % (9 %, 6 %) Jätemäärien jakauma 9 423 tonnia (suluissa vuodet 2010 ja 2009) 6 % (3 %, 9 %) 0,3 % (1 %, 1 %) 1,1 % (2 %, 1 %) 0,1 % 2 % (2 %, 1 %) 4 % (5 %, 5 %) 6 % (7 %, 6 %) Keräyspaperi 6 (7, 6) 26 % (23 %, 21 %) 1 % (1 %, 1 %) 1 % 0,2 % Sekajäte Puu Biojäte SER Energiajae Pienmetalli Keräyspaperi Vaarallinen jäte Keräyspa hvi Muu jäte 43 % (47 %, 49 %) Rakennusjäte Kartonki Lasi Kertomusvuonna jatkettiin kiinteistönhoidon palvelusopimuksiin sisältyvien jätemäärien seurantaa sopimuksittain ja jätejakeittain. Sekajätteen suhteellinen osuus on vähentynyt noin 4 prosenttiyksikköä 47 %:sta 43 %:iin verrattaessa edelliseen vuoteen. Tavoitteena on sekajätteen määrän vähentäminen vuoteen 2016 mennessä 20 %:iin tehostetun lajittelun avulla. Energiajätemäärän kasvu on pysynyt samana, mutta kertomusvuonna aloitettiin muutamassa varuskunnassa massiivinen energiajätteiden keräys, mikä vähentää sekajätteen määrää vuoden 2012 aikana. Valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman (VALT- SU) mukaan tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikalle enintään 20 % jätteestä. Kesällä 2011 toteutettiin sekajätteen lajittelututkimus viidessä eri puolustusvoimien kohteessa. Tutkimus osoitti, että sekajätteestä suurin osa on energiajätettä, noin 41 %. Energiajätteen osalta lajittelua tulee tehostaa, sillä sitä kertyi huomattavia määriä sekajätteen joukkoon niissäkin varuskunnissa, joissa energiajätettä kerättiin. Pakattua biojätettä tai biojätettä oli noin 9 % sekä pahvia ja keräyspaperia 3-4 %. Keräyspaperi- ja pahvi ovat maksuttomia jätejakeita, joiden laittaminen sekajätteen joukkoon nostaa jätekustannuksia. Sekajätteen lajittelututkimustuloksen mukaan pantillisia palautuspulloja oli sekajäteastioissa huomattavat määrät. Tutkimuksen perusteella vain murto-osa palautuu kierrätykseen esim. sotilaskodin kautta. Tutkimuksen seurauksena Santahaminassa aloitettiin panttipullojen systemaattinen keräys kasarmeilla. Keräyksen tueksi hankittiin asianmukaiset keräysastiat sekä seinille julisteet. Santahaminassa ko. tempauksella saadut varat on kohdistettu varusmiesten virkistystoimintaan. Varsinaisen sekajätteen osuus oli noin 25 % lajitellusta sekajätemassasta. Myönteisenä huomiona voidaan todeta, että vaaralliset jätteet (ent. ongelmajäte) osataan lajitella erinomaisesti. Kertomusvuonna jatkettiin varusmiehille ja kantahenkilöstölle suunnattavaa jätteiden lajitteluun ja biojätteen synnyn vähentämiseen tähtäävää jätevalistuskampanjaa. Jätevalistuksen tietoiskut toteutettiin alokaskoulutuksen yhteydessä CD-animaation sekä muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa olevien julisteiden avulla. Vuonna 2009 julkaistusta jätelajitteluoppaasta otettiin uusi, päivitetty painos. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jätteiden lajittelun valistuskampanjaa tulee jatkaa, jotta päästään valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. 34

TAULUKKO 12: Jätemäärät JÄTEJAE 2009 2010 2011 2011 2016 % % % tonnia tavoite-% Sekajäte 49,0 47,0 42,9 4038 20,0 Biojäte 21,0 23,0 26,1 2463 20,0 Energiajäte 6,0 9,0 9,4 887 30,0 Keräyspaperi 6,0 7,0 6,4 601 10,0 Keräyspahvi 5,0 5,0 4,3 407 7,0 Puu 1,0 2,0 1,9 174 3,0 SER 0,1 0,0 0,1 8 0,0 Pienmetalli 0,8 2,0 1,1 102 2,0 Vaarallinen jäte 0,8 1,0 0,3 28 0,0 Muu jäte 9,1 3,0 6,0 566 6,0 Rakennusjäte 1,0 1,0 0,7 61 2,0 Kartonki 0,2 0,0 0,7 66 - Lasi - 0,0 0,2 22-100,0 100,0 100,0 9422,6 100,0 Ympäristö Puolustushallinnon rakennuslaitos on sitoutunut noudattamaan puolustushallinnon yhteisiä ympäristöpoliittisia linjauksia ja kehittää näiden pohjalta jatkuvasti omaa ympäristövastuullisuuttaan. Ympäristönäkökulman huomioimista kaikessa toiminnassa pyritään edistämään esimerkillisillä ja vastuullisilla johtamis- ja toimintamalleilla. Ympäristötavoitteet on integroitu Rakennuslaitoksen toimintapolitiikkaan ja toimintamalleihin, jotka on luotu ISO 9001 ja ISO 14001 periaatteita noudattaen. Energian ja veden säästötoimenpiteitä on aktiivisesti kehitetty jo vuosikymmeniä ja elinkaarivastuuajattelu on tärkeä osa rakennuttamispalvelujen toimintamalleja. Rakennuttamisen ympäristöja energiavaikutuksia tarkastellaan kaikissa suuremmissa hankkeissa noudattaen PromisE-työkalua tai Senaattikiinteistöjen kehittämää Ekologisen rakentamisen prosessia. Kaikissa toimistoissa on käytössä Green Office ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu vuonna 2009. Ympäristöjärjestelmään sisältyy tavoitteita koskien erityisesti sähkön ja paperin kulutusta. Sähkön kulutuksessa tavoitteena on vakiinnuttaa kulutus vuoden 2008 tasolle. Sähkönkulutus kertomusvuonna oli 968 000 kwh (1 078 000 kwh). Paperinkulutuksessa tavoitteena on vähentää kulutusta vuosittain 5 %. Paperinkulutus kertomusvuonna oli 3 826 riisiä eli 1 913 000 arkkia (1 608 000). Green Officen tulostavoitteisiin ja niiden toteutumiseen tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota. Ympäristöraportti vuosilta 2010-2011 laaditaan yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Työ on käynnistynyt vuoden 2011 keväällä ja raportti julkaistaan keväällä 2012. Raportissa käsitellään puolustusvoimien toiminta ja toimintaympäristö kokonaisuutena. Kiinteistöjen ja niiden hoidon merkitys on ympäristövaikutusten, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen, osalta suuri. Raportin laatimisen tavoitteena on paitsi kirjallisen raportin tuottaminen ulkoiseen viestintään, myös henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen sekä puolustushallinnon toiminnan ympäristövaikutusten seuranta- ja raportointijärjestelmien tarkastelu ja kehittäminen. Työssä on tunnistettu useita kehittämisalueita, kuten esimerkiksi energian kulutusraportointi, rakentamisen energiatehokkuusvaikutusten seuranta ja ympäristötiedon hallinta, joiden osalta kehittämistoimenpiteet ovat jo käynnissä tai suunnitteilla. 35

KAAVIO 21 Sekajätteiden lajittelutulokset 2011 (Hamina, Lappeenranta, Pirkkala, Santahamina, Upinniemi) 25,5 % 2,2 % 2,2 % 0,8 % 4,5 % 1,7 % 3,3 % 4,0 % 0,4 % 2,6 % 0,4 % 9,3 % 1,6 % 0,2 % Keräyspahvi Metallit Maa-/hienoaines Keramiikka Energiajäte Keräyskartonki SER Biojäte Keräyspa peri Tekstiilit 41,3 % Rakennusjäte Sekajäte Puutarhajäte Puutavara Vaarallinen jäte Rakennuslaitoksen ympäristöverkostoon, Ekorinkiin, kuuluvaa henkilöstöä koulutettiin vuosittain järjestetyn ympäristöpäivän yhteydessä. Koulutuksessa käsiteltiin mm. yritysten ympäristövastuuta, ympäristönäkökohtien seurannan ja raportoinnin kehittämistä, jätehuollon kehittämistä sekä ajankohtaisia hankkeita. Vuoden aikana osallistuttiin myös puolustusvoimien ympäristönsuojelun neuvottelupäiville, joilla esiteltiin ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämisen sekä ympäristön tutkimus- ja kunnostushankkeiden tilannetta. Ympäristöpalveluja tuotettiin puolustusvoimille 2 henkilötyövuoden verran. Pääesikunnan Logistiikkaosaston ja Rakennuslaitoksen väliseen asiantuntijapalvelusopimukseen perustuen toteutettiin useita pilaantuneen maan tutkimus- ja kunnostushankkeita. Maaperän kunnostuksia tehtiin yhteensä 10 kohteessa, joista merkittävimpiä olivat Vilpolan vanhan kaatopaikan ylöskaivuu Säkylässä, kahden vanhan ampumaradan kunnostus Oulun Hiukkavaarassa sekä kahden ampumaradan kunnostus Kouvolan Kasarminmäellä. Lisäksi maaperän kunnostustöitä tehtiin nykyään Millog Oy:n käytössä olevien Lylyn ja Lievestuoreen varikoiden alueella. Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon kemiallisen pesulan alueen maaperän ja pohjaveden puhdistusta jatkettiin Säkylässä. Myös Upinniemen telakka-alueelta poistettiin pilaantunutta maa-ainesta. Kunnostushankkeet liittyivät pääasiassa todettujen ympäristöriskien vähentämiseen ja maankäytön tai maanomistusolosuhteiden muutoksiin. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin 16 kohteessa. Useissa kohteissa seurattiin aiempina vuosina toteutettujen kunnostusten pohjavesitilannetta. Tällaisia kohteita on mm. Ylämyllyn ja Hyrylän alueella. Vuoden aikana tutkittiin ja suunniteltiin myös tulevien vuosien kunnostuskohteita. Vuoden aikana toteutettiin lisäksi käytössä olevien ampumarata-alueiden perustilaselvitykset Santahaminassa, Säkylässä ja Raasissa. Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueena oli edelleen puolustusvoimien ampumaratojen sekä ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristövaikutusten selvittäminen ja hallinta. Ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristöselvitysten laatiminen aloitettiin kolmella alueella. Ensimmäisiksi toteutuskohteiksi valittiin suurimmat pohjavesialueella sijaitsevat kohteet Pohjankangas, Säkylä ja Santahamina. Tavoitteena on selvittää ja kuvata ympäristöolosuhteet sekä toiminta ja sen mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Selvitysten toteutuskonsepti sekä kyseiset selvitykset valmistuvat alkuvuodesta 2012 ja tavoitteena on laatia vastaavat kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Vuonna 2010 käynnistynyt ns. Ampumarata- BAT-hanke, jonka tavoitteena on määritellä parhaat käyttökelpoiset tekniikat ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaan, jatkui aktiivisesti vuonna 2011. Laaja ampumatoiminnan ympäristönsuojeluvaatimusten ja menetelmien yhtenäistämiseen tähtäävä hanke toteutetaan yhteistyössä useiden eri viranomais- ja toiminnanharjoittajatahojen kanssa. Jätehuollon kehittämistyötä tehtiin laatimalla uudet jätehuoltosuunnitelmat Turkuun ja Vekarajärvelle, päivittämällä viisi jätehuoltosuunnitelmaa, edistämällä jätteiden lajittelua ohjeistuksen sekä kampanjoinnin avulla. Kertomusvuonna toteutettiin sekajätteen lajittelututkimus kolmessa varuskunnassa. Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävissä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla yhteistyössä puolustusvoimien kanssa kahteen pohjoismaiseen yhteistyökokoukseen sekä Suomen, Norjan ja Sveitsin epäviralliseen yhteistyökokoukseen, jossa käsiteltiin ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyviä tutkimuksia. Vuoden aikana osallistuttiin lisäksi kahteen kansainväliseen ympäristöalan seminaariin, joista toisessa pidettiin esitys Ampumarata-BAT-hankkeesta sekä räjähdepilaantu- 36

misen ympäristövaikutuksia tutkivan kansainvälisen työryhmän kokouksiin. Kertomusvuoden lopulla tehtiin päätös uuden Ympäristö-toimialan perustamisesta ja sen edellyttämästä organisaatiomuutoksesta ja asiantuntijaresurssien lisäämisestä. Uuden yksikön päätehtävä on tuottaa puolustusvoimille ympäristöalan tutkimus-, suunnittelu-, kehittämis- ja rakennuttamispalveluja. Yksikkö vastaa myös Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti. Ympäristöyksikkö aloitti toimintansa 1.1.2012. Asukasisännöintipalvelut Henkilötyövuosia asukasisännöintipalveluissa kertyi 10 (10, 11). Sopimus asukasisännöintipalveluista uusittiin kertomusvuonna. Uusittu sopimus korvaa aiemman vuonna 2007 Pääesikunnan kanssa laaditun sopimuksen. Sopimuksen sisältö päivitettiin vastaamaan puolustusministeriön 17.12.2009 antamaa ohjeistusta Puolustushallinnon palvelussuhdeasuntojen vuokrauksessa noudatettavista periaatteista sekä Pääesikunnan henkilöstöosaston 31.5.2010 antamaa määräystä Puolustusvoimien määräys palvelussuhdeasuntojen vuokraamisesta. Puolustusministeriön uusi ohjeistus sekä Pääesikunnan asuntonormi tulivat voimaan 1.6.2010. Rakennuslaitos hoiti sopimuksen mukaisesti puolustusvoimien puolesta 2 517 (2 572, 2 659) hallinnonalan ulkopuolelta ensivuokratun asunnon jälleenvuokraukseen liittyvät tehtävät, kuten vuokrasopimusten laadinnan, vuokrien tarkistamisen, vuokrien perinnän, saatavien valvonnan, vuokratulojen tilitykset sekä esitykset Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattujen asuntojen irtisanomisista ja lisäämisistä. Asuntojen määrä väheni asteittain ja kertomusvuoden lopussa ensivuokrattuja asuntoja oli yhteensä 2 380 kpl, joista Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattuja asuntoja oli 1 700 kpl, Senaatti-kiinteistöiltä 440 kpl sekä muilta vuokranantajilta 240 kpl. Asuntojen keskimääräinen koko oli 60 m 2. Asuntojen vuokrausaste oli kertomusvuoden lopussa 75 % (79, 87). Pienin käyttöaste 63 % oli Senaatti-kiinteistöiltä ensivuokratuissa ns. toimitila-asunnoissa, jotka sijaitsevat vähäisen kysynnän alueilla ja ovat huonokuntoisia. Asuntojen vuokrausasteen laskuun vaikuttavat 1.6.2010 voimaan tullut puolustusministeriön ohjeistus sekä pääesikunnan puolustusministeriön ohjeistusta noudattava asuntonormi. Rakennuslaitos on kehittänyt Kiraven Asuntojen vuokraus järjestelmää vastaamaan puolustusvoimien tarpeita. Ns. vanhat elinkustannusindeksiin sidotut toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset 42 kpl on uusittu tai sanottu irti päättyväksi kesäkuulle 2011. Joulukuussa tehtiin vuokratasoesitykset vuodelle 2012. Samassa yhteydessä tehtiin voimassaoleviin vuokrasopimuksiin vuokrantarkistukset 1.1.2012 lukien vuokrasopimusehtojen mukaisesti. Siivouspalvelut Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustushallinnolle omana palvelutuotantona tai ostopalveluina siivouspalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. Palvelutuotannossa otetaan huomioon puolustusvoimien ympäristöstrategia ja Rakennuslaitoksen ympäristötavoitteet sekä oman henkilöstön toiminnassa että ostopalvelujen hankinnassa ja palvelusopimusten johtamisessa. Siivouspalvelut kattavat ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Kasarmisiivouspalvelut sisältävät mm. varusmiesten kasarmisiivouskoulutuksen saapumiserittäin ja tupasiivousvälineiden hankinnan ja pyykkihuollon. Ylläpito- ja perussiivous Rakennuslaitos suunnittelee siivouspalvelut ottamalla huomioon puhtaustasovaatimukset, kohteen käytön, rakennuksen sijainnin ja halutun lopputuloksen. Kaikista puolustushallinnon oman palvelutuotannon piirissä olevista siivouskohteista laadittiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuoden 2011 aikana laatutasokuvaukset KiinteistöRYL:n laatuluokituksen ja Rakennuslaitoksen kehittämän mallin mukaisesti. Omaa siivoushenkilöstöä Rakennuslaitoksella oli 212 henkilötyövuotta. Rakennuslaitos hyödyntää alan viimeisintä tutkimustietoa siten, että puhtauspalvelun tuottaminen on ympäristömyötäistä ja hallittua. Asiakkaalle tuotetaan sopimuksen mukaista tasalaatuista siivouspalvelua varmistamalla laadunhallintaa kohteissa INSTA 800 -standardin mukaisesti; karsimalla ympäristöä kuormittava ylilaatu ja varmistamalla, että sovittu laatutaso ei alitu. Kohdekohtaiset siivoussuunnitelmat toteutetaan ympäristöä vähän kuormittavilla mikrokuitu- ja konemenetelmillä ja siten, että pintamateriaalien hygieniataso ja kunto pysyvät sopimuksen mukaisella tasolla. Siivoustekstiilit pestään hygieenisiksi täysinä koneellisina ja veden käyttö siivouksessa on hallittua. Siivouksessa ei käytetä kertakäyttötuotteita. Jätesäkkien ja roskapussien käyttö on minimoitua. 37

Kasarmipalvelut Rakennuslaitos opastaa ja kouluttaa jokaisen saapumiserän varusmiehet siivoamaan tupansa. Koulutuksessa korostetaan puhtaan sisäilman vaikutusta terveyteen. Varusmiessiivouksen opetuksella on lisäksi kansalaiskasvatuksellinen tavoite. Koulutusta annetaan myös kansainvälisille joukoille. Kasarmisiivousmenetelmiä ja välineitä kehitetään kustannustehokkaimmiksi ja ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Saniteetti- ja hygieniatarvikepalvelut Rakennuslaitos toimittaa saniteetti- ja hygieniatarvikkeet täyttöpalveluna käyttökohteisiinsa. Saniteettitarvikkeiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota oikeiden annostelijamallien ja pehmopaperin laadun valintaan suhteessa käyttäjämääriin. Tekniset palvelut Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin 1 500 projektia (1 400, 1 270). Rakennuslaitoksen laatiman vuosikorjausohjelman mukaiset projektit toteutettiin samoin kuin ennakoimattomat viankorjaukset 19,2 milj. eurolla. Korjaushankkeiden ohjelmoinnissa otettiin huomioon mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys, viranomaismääräykset sekä normaaliin kulumiseen liittyvät syyt. Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävien joukko-osastojen kanssa. Tavoitteena oli, että puolustusvoimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista raportoitiin neljä kertaa vuodessa puolustusvoimille ja Senaatti-kiinteistöille. Puolustusvoimien omistamiin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvien sekä toiminnallisista muu- KAAVIO 22 Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto alueittain, M KAAVIO 23 Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto alueittain, M 4 4 3 2009 2010 2011 3 2009 2010 2011 2 2 1 1 0 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi TAULUKKO 13: Energiapalvelujen liikevaihto jaoteltuna Energiapalvelut 2009 2010 2011 Energiasopimukset PH M 44 45,8 52,6 Prosessienergia PH M 3,9 4,5 5,7 Yritykset M 4,6 4,2 3,8 Muut M 0,6 0,8 0,8 Henkilötyövuodet 54 50 50 38

toksista aiheutuvien erillistilausten tuotot olivat 11,3 milj. euroa (10,1, 11,0) ja tuotot muilta asiakkailta olivat 0,13 milj. euroa (0,8, 0,8). Yksittäisiä projekteja oli 970 (983, 1 100). Erillisprojekteista raportoitiin neljä kertaa vuodessa puolustusvoimille. Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 6,4 milj. euroa (5,6, 14,7). Yksittäisiä projekteja oli 148 kappaletta (137, 300), joista 22 kokonaishankintana ja 22 rakennuttamissopimuksin. Pieninvestoinneista 23 kpl kohdistui lämpö-, sähkö- tai vesiverkostoihin. Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 143. Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 62,9 milj. euroa (55,3, 53,1). Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 13,7 % johtuen pääosin sähköenergian ostohinnan voimakkaasta kasvusta. Toimialan ylijäämä oli 1,7 milj. euroa. Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli 373 810 MWh (415 229). Tulossopimuksen mukainen arvio oli 399 000 MWh. Energiankulutuksen seurantakausi 2011 oli painotettuna n. 12,5 % normaalivuotta lämpimämpi. Jyväskylän normaalivuoteen sääkorjattu lämmön kokonaiskulutus oli 411 560 MWh. Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli 269 014 MWh (267 048). Tulossopimuksen mukainen arvio oli 270 000 MWh. Sähköistettyjen tilojen kokonaismäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna lievästi (0,6 %). Toimitilojen käyttämän sähkön määrä kasvoi yli 3 %, mikä näkyi myös ominaiskulutuksen kasvuna. Toimitetun veden kokonaismäärä oli 1 219 000 m 3 (1 251 000). Tulossopimuksen mukainen arvio oli 1 295 000 m 3. Veden kokonaiskäyttö pysyi edellisvuoteen nähden ennallaan. TAULUKKO 14: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt 2009 2010 2011 2011 LÄMPÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 356 104 370 379 331 936 Myynti puolustushallinnon prosessiin 10 158 9 689 7 286 Muu myynti 38 900 35 161 34 588 Toimitettu lämpö 405 162 415 229 373 810 399 000 Verkostohäviöt 14 201 23 723 18 683 Yhteensä 419 363 438 951 392 493 2009 2010 2011 2011 SÄHKÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 220 643 211 390 217 801 Myynti puolustushallinnon prosessiin 31 224 33 847 32 138 Muu myynti 22 817 21 811 19 075 Toimitettu sähkö 274 684 267 048 269 014 270 000 Verkostohäviöt 7 934 9 769 7 886 Yhteensä 282 618 276 817 276 900 2009 2010 2011 2011 VESI 1000 VM 3 (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 989 835 792 Myynti puolustushallinnon prosessiin 67 181 199 Muu myynti 278 235 228 Toimitettu vesi 1 334 1 251 1 219 1 295 Verkostohäviöt 71 60 64 Yhteensä 1 405 1 311 1 283 39

KAAVIO 24 Toimitettu lämpö 392 494 MWh (suluissa vuosien 2010 ja 2009 prosentit) 2 % (2 %, 2 %) 9 % (8 %, 9 %) 5 % (5 %, 3 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin 85 % (85 %, 83 %) Muu myynti Verkostohäviöt Varmennettu sähköverkko Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on varauduttu ennalta yleisessä sähköverkossa aiheutuviin katkoksiin. Varaliittymät yleiseen verkkoon, aluesähköverkon rakenne, maakaapeloinnit, varavoimakoneet, akustot ja UPS-laitteet muodostavat varmennetun sähköverkon, joka yhdessä ammattitaitoisen henkilöstön kanssa turvaa sähköhuollon erilaisissa poikkeustiloissa. Sähköverkon toimivuutta arvioidaan vuosittain toistuvasti poikkeuksellisten sääolosuhteiden esim. myrskyjen yhteydessä. Vuoden 2011 lopun voimakkaat Tapani- ja Hannu -myrskyt aiheuttivat lukuisia pitkäaikaisia sähkökatkoksia yleiseen sähköverkkoon eri puolilla Suomea. Puolustusvoimien varmennettujen verkkojen kohteissa sähköhuolto toimi moitteettomasti. Katkoksia oli kuitenkin lukuisia niissä puolustusvoimien kohteissa, joissa sähköverkkoa ei ollut varmennettu. Joillakin seuduilla Rakennuslaitoksen sähköasentajat kävivät auttamassa yleisen verkon korjaustöissä ja nopeuttamassa sähkön saantia varuskuntaan. Pääesikunta on käynnistänyt selvityksen varmennettujen kohteiden määrän riittävyydestä. KAAVIO 25 KAAVIO 26 Toimitettu sähkö 276 901 MWh (suluissa vuosien 2010 ja 2009 prosentit) Toimitettu vesi 1,3 milj.m 3 (suluissa vuosien 2010 ja 2009 prosentit) 12 % (12 %, 11 %) 7 % (8 %, 8 %) 3 % (4 %, 3 %) 18 % (18 %, 20 %) 5 % (6 %, 5 %) 16 % (13 %, 5 %) 79 % (76 %, 78 %) 62 % (64 %, 70 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt 40

1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tehtävänä on puolustushallinnossa vuonna 2002 toteutetun kiinteistöuudistuksen mukaisesti hankkia ja tuottaa puolustusvoimien rauhan ja poikkeusolojen tehtävien edellyttämät rakentamis- ja kiinteistöjen ylläpitopalvelut. Rakennuslaitoksesta kehitetään puolustusministeriön linjausten mukainen puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskus. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kasvattaminen, kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Ympäristöyksikön perustaminen ja resurssien lisääminen parantavat Rakennuslaitoksen palvelukykyä puolustusvoimille. Erityisasiantuntijuuden laajeneminen ja syveneminen mahdollistavat uusien palvelutuotteiden, kuten ympäristötarkkailun järjestämisen, ympäristöteknisen rakennuttamisen ja ympäristötiedon hallinnan kehittämisen. Ympäristötiedon hallinnan kehittäminen edistää puolustusvoimien ympäristönsuojelun ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämistä. Rakennuslaitokselle asetetut kehittämistavoitteet Rakennuslaitokselle asetetaan kehittämishankkeita koskevat tulostavoitteet seuraavasti: 1. Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen Rakennuslaitos osallistuu puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen. Tavoite on vuoden 2011 painopiste. Tavoite konkretisoituu sekä tarkentuu vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 aikana Rakennuslaitos tuki Pääesikuntaa puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallin suunnittelussa toimittamalla Pääesikunnalle tietoja rakennuksista, rakenteista ja verkostoista. Puolustusvoimauudistuksen toteutus käynnistyi 8.2.2012 sen jälkeen, kun Tasavallan presidentti ja Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) käsittelivät kokouksessaan 8. helmikuuta puolustusvoimauudistusta puolustusvoimain komentajan ratkaisumallin pohjalta. Puolustusvoimauudistusta ryhdytään toteuttamaan puolustusministeriön ohjauksessa. Puolustusministeriö antoi 15.2.2012 ohjauskirjeellä ohjeet UTVA:n linjaaman puolustusvoimauudistuksen suunnittelusta, valmistelusta ja raportoinnista sekä seurannasta. Ohjauskirjeessään puolustusministeriö toteaa Rakennuslaitosta koskien, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulee käynnistää välittömästi toimenpiteet organisaationsa ja toimintansa uudistamiseksi vastaamaan puolustusvoimauudistuksen mukaista sodan ja rauhan ajan rakennetta, toimintatapaa ja uudistuksen aikataulua. Suunnittelutyö on tehtävä yhdessä puolustusvoimien kanssa. Rakennuslaitoksen puolustusvoimauudistusta koskeva projekti sekä yhteistoimintamenettely käynnistettiin 14.2.2012. 2. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittäminen poikkeusolojen tarpeiden perusteella Puolustushallinnon rakennuslaitoksen poikkeusolojen tehtävät perustuvat puolustusvoimien asettamiin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelutyötä jatketaan Pääesikunnan suunnitteluosaston määrittämillä suunnitteluperusteilla ja Pääesikunnan logistiikkaosaston ohjauksessa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kiinteistö- ja ympäristöalan valmiussuunnitelmat kattavat Ilmavoimien ja Merivoimien tukemistehtävät keskeisimmiltä osiltaan. Maavoimien osalta suunnittelu on käynnistetty alue- ja paikallistasoilla ja osittain suunnitelmat ovat tyydyttävällä tasolla. Maavoimien kattava suunnittelu edellyttää Maavoimien esikunnan linjauksia. Rakennuslaitos on suunnitellut poikkeusolojen organisaationsa PTL-perusteiseksi PURAKE-työryhmän loppuraportin suosituksen mukaisesti. Rakennuslaitos on tehnyt Pääesikunnalle esityksen PTLorganisaation suunnittelun jatkamisesta siitä laaditun suunnitelman mukaisesti. 3. Kiinteistö- ja ympäristöalan sopimusten kehittäminen Rakennuslaitos ja puolustusvoimat yhtenäistävät ylläpitosopimusten sisältöä ja soveltamiskäytäntöjä. Puolustusvoimat ja Rakennuslaitos ottavat käyttöön uudet, yhtenäiset ylläpitopalvelujen sopimusmallit vuoden 2013 alusta lukien. Uusi toimintamalli otetaan huomioon keväällä 2012 laadittavassa 41

vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa. Sopimusten sisällöllisen yhtenäistämisen lisäksi tavoitteena on saada aikaan noin 200 000 euron vuotuinen säästö kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa. 4. Suunnittelun, seurannan ja raportoinnin kehittäminen Kehitetään kiinteistötiedon hallintaa ja tietoihin liittyvää tiedonvaihtoa tilahallinnan ja ympäristönsuojelun kokonaistiedon hallitsemiseksi. Kehitetään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa jäte- ja energiahuollon suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmää (ml. analysointi). Ympäristötietojärjestelmän kehittäminen Kirave järjestelmään on edennyt suunnitelmallisesti yhdessä Pääesikunnan kanssa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulee kehittää omia tietojärjestelmiä osana puolustushallinnon ja valtiokonsernin tietojärjestelmäinfrastruktuuria siten, että PVSAP KEH LOG- Tilahallinta alaprojektin edellyttämä tiedonsaanti on turvattu. Varmistetaan yhteensopivuus ja tietojen siirto Kiraven ja puolustusvoimien tulevan SAP- tilahallintajärjestelmän välillä. Rakennuslaitos on toimittanut pyydetyt tiedot. Rakennuslaitos osallistuu yhteistyössä puolustusvoimien kanssa tietoturvallisuusvaatimukset huomioon ottaen valtiokonsernin tilahallintahankkeen tietojärjestelmän kehittämiseen (ns. Senaatti-kiinteistöjen tietojärjestelmä). Varmistetaan yhteensopivuus ja tietojen siirto Kiraven ja Senaatin kehitteillä olevan kiinteistötieto tietojärjestelmän välillä. Rakennuslaitos on antanut lausunnon asiasta puolustusministeriölle. 5. Toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittäminen Jatketaan kustannustehokkuuden kehittämistä ja käynnistetään Kustannustehokkuustyöryhmän (TEHO) toimenpide-ehdotusten toteuttaminen tilatehokkuuden, energiatehokkuuden ja palvelujen kustannustehokkuuden lisäämiseksi. TEHO- raportti valmistui kevään 2011 aikana. Siinä ehdotetut toimenpiteet etenevät vaiheittain. Osa raporttiin sisältyvistä toimenpiteistä vaatii investointeja. Toteutetaan aktiivisesti energiatehokkuusjärjestelmään sisältyviä toimenpiteitä ja lisätään käyttäjävalistusta. Energian kulutuksen asiakasraportointia kehitetään yhdessä puolustusvoimien kanssa. TEHO- raportin energiatehokkuusosion perusteella on Rakennuslaitoksen sisällä perustettu alaprojekteja, joiden tehtävänä on raporttiin sisältyvien tehtävien jalkauttaminen ja toimeenpano. Energian kulutuksen asiakasraportointia kehitetään Pääesikunnan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Varmistetaan peruskorjattavien ja perusparannettavien rakennusten osalta tavoitteeksi asetetun energiatehokkuusluokka C:n toteutuminen. Hankesuunnitelman tekemisen yhteydessä arvioidaan toimenpiteet C luokkaan pääsemiseksi. Omistaja vahvistaa toimenpiteet. Toteutetaan ja raportoidaan Rakennuslaitoksen osalta GreenOffice- toimintamalliin sisältyvät tavoitteet. Tuloksista on kerrottu kohdassa Ympäristö. Materiaalitehokkuuden ja jätteen synnyn ehkäisemisen edistämiseksi otetaan Valtion hankintastrategian mukaisesti ympäristönäkökulma huomioon asteittain kaikissa hankinnoissa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää hankintojen ympäristönäkökohtien analysointia, hankintaohjeen päivitystä sekä hankintahenkilöstön kouluttamista. Hankintaohje päivitetään vuoden 2012 aikana. Ympäristöasiat ovat olleet esillä vuoden 2011 hankintakoulutustilaisuuksissa. Rakennuslaitos sisällyttää kestävän kehityksen ohjelman osaksi laitoksen toimintaa. Kestävän kehityksen ohjelma on sisällytetty toialojen kehityshankkeisiin ja osia on ollut esillä Rakennuslaitoksen vuoden 2011 koulutus- ja neuvottelupäivillä. 6. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin Rakennuslaitoksen osallistumismahdollisuudet kriisinhallintatehtäviin selvitetään puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen yhteistyönä. Rakennuslaitoksen osallistuminen, rooli ja tehtävät käsitellään ja ratkaistaan Pääesikunnan johdolla vuonna 2009 tehdyn selvitystyön pohjalta. Säkylään on aloitettu kriisihallinnan harjoitusleirin Camp Mauri rakentaminen. Leirin rakennustyöt jatkuvat vuonna 2012. KRIHA-leirin hankesuunnitelmaa päivitetään, päivitystyö jatkuu 2012. Seuraaviin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista on selvitetty yhdessä Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan kanssa. 7. Strateginen suunnittelu Rakennuslaitos osallistuu puolustusministeriön strategisen suunnitelman 2030 osastrategioiden ja toimintaohjelmien laatimiseen ja toimeenpanoon. 42

Puolustusministeriö on julkaissut hallinnonalan strategisen suunnitelman 2030 ja osastrategiat kevään 2011 aikana. Rakennuslaitos osallistui osastrategiatyöhön ja huomioi annetut linjaukset omassa toiminnassaan. 8. Keskusyksikön alueellistaminen Rakennuslaitoksen keskusyksikkö aloittaa toimintansa Haminassa 1.4.2011 lukien. Rakennuslaitoksen keskusyksikön alueellistamisesta Helsingistä Haminaan on laadittu loppuraportti, jossa on tarkasteltu alueellistamisen vaikutuksia henkilöstön ja kustannusten osalta. Alueellistamisen kertaluonteiset kustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa. Kustannukset muodostuivat mm. henkilöstökuluista, kalustehankinnoista, tietoverkon uudistamisesta ja videoneuvottelujärjestelmän hankinnasta. Keskusyksikön nykyiset toimitilakustannukset ovat 310 000 euroa vuodessa, kun ne ennen olivat 545 000 euroa. Haminassa Rakennus 56:n korjaaminen keskusyksikön toimitiloiksi maksoi loppukustannusarvion mukaan 4,5 miljoonaa euroa. 9. Tietohallinnon kehittäminen Vuoden 2011 aikana laaditaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tietohallinnon strateginen tavoitetila. Tavoitetilan laadinnassa otetaan huomioon Rakennuslaitoksen rooli, toiminta ja yhteistyö puolustusvoimien kanssa rauhan ja poikkeusolojen aikana. Strateginen tavoitetila määrittää muun muassa puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen yhteistyön tieto- ja viestintätekniikan alueella, suhteen turvallisuusviranomaisten yhteiseen TUVE-verkkoon ja valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikan palvelujen käyttöön. Tavoitetilan laatiminen tehdään puolustushallinnon tietohallintostrategiatyön yhteydessä. Rakennuslaitoksen tietohallintostrategian laadinta siirtyi henkilöstöresurssivajeesta johtuen vuodelle 2012. Rakennuslaitos kehittää omalta osaltaan tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden kehittämishankkeiden hallintaa siten, että hankkeita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta voidaan seurata yhtenäisellä seurantamittaristolla Rakennuslaitoksessa, puolustusministeriössä, valtiovarainministeriössä ja valtioneuvostossa. Seurantamittaristo ja hankkeiden arviointi sovitetaan yhteen valtiovarainministeriön tietohallinnon konserniohjauksen linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen tietohallinnon ja tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden kehittämishankkeet esitellään ja hyväksytään puolustusministeriössä ja valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti valtiovarainministeriössä. Vuoden 2011 aikana ei käynnistetty uusia kehittämishankkeita. 10. Turvallisuuden kehittäminen Rakennuslaitos aloittaa keväällä 2011 julkaistavan yhteisen puolustushallinnon turvallisuuden strategian jalkauttamisen organisaatiossa. Rakennuslaitos on käynnistänyt puolustushallinnon turvallisuuden strategian jalkauttamisen organisaatiossaan vuonna 2010 laaditun Rakennuslaitoksen turvallisuuden kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tietoturvallisuuden kehittämistä on hidastanut henkilöstövaje, jota korjaamaan Rakennuslaitos teki määräaikaisen sopimuksen Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa tietoturvapäällikköpalveluista 1.8.2011 alkaen vuoden 2012 loppuun asti. Keskeisimpinä tehtävinä määritettiin hallinnollisen verkon käyttövaltuushallinnan kehittäminen, ICT-varautumisen suunnittelu, operatiivinen tietoturvatyö sekä tietoturvallisuuden jalkauttamiseen liittyvä ohjeistus ja koulutus. 11. Puolustusministerin ja puolustusvoimien komentajan tulossopimuksen tukeminen Rakennuslaitos tukee puolustusministerin ja puolustusvoimien komentajan tulossopimuksessa 16.12.2010 sovittujen Rakennuslaitoksen toimialaan liittyvien tulostavoitteiden saavuttamista puolustusvoimien kanssa sovittavalla tavalla. Tuetaan puolustusvoimia tilahallintaprosessin tarkistuksesta esiin nousseiden toimenpiteiden toteuttamisessa Ei muutoksia prosessiin vuonna 2011. Rakennuslaitos tukee asiantuntijana puolustusvoimia kiinteistömenojen suhteellisen osuuden kasvun pysäyttämisessä Rakennuslaitos on tukenut puolustusvoimauudistuksen valmistelua toimittamalla perustiedot varuskuntien rakennuksista ja rakenteista Pääesikunnalle sekä historiatiedot varuskunnallisista investoinneista että arvioinnit tulevista investointitarpeista. 43

Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia toimitilojen Halon-sammutusjärjestelmien korvaamiseen liittyvien toimenpiteiden osalta Rakennuslaitos on yhteistyössä Pääesikunnan kanssa kartoittanut puolustushallinnon pääomavuokrakohteiden Halon-sammutusjärjestelmien tilanteen. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien tila- ja ympäristöhallintaa koskevien ohjeistusten tarkistuksessa Puolustusvoimien sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvä tilahallinnan ohjeistus on päivitetty kertomusvuonna. Rakennuslaitokselta ei pyydetty tukea työhön. Kriisinhallinnan ympäristönsuojelun ohjeistuksesta on laadittu luonnos puolustusvoimien ympäristönsuojelun normin laatimisen yhteydessä. Rakennuslaitos on osallistunut työhön keskustelukumppanina toimintamallin nyky- ja tavoitetilan arvioinnin osalta. Pääesikunnan vastuulla olevaan kiinteistökannan kokonaisselvitykseen Rakennuslaitos osallistuu asiantuntijana selvitystyön eri vaiheisiin sekä keskustasolla että aluetasolla. Vuoden 2011 aikana laaditaan selvitys muiden kuin Senaattikiinteistöjen omistamista kiinteistöistä. Puolustusvoimauudistuksen takia Pääesikunta siirsi tämän kokonaisselvityksen osion alkamista vuoden 2012 alkuun. Työ on aloitettu. Toteutetaan PVJJK:n kanssa sovitut TUVEhankkeeseen liittyvät toimeksiannot hankeaikataulun mukaisesti. Rakennuslaitos on tehnyt rakennuttamissopimuksen Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamisesta. Vuonna 2011 valmistui 44 kohdetta arvoltaan 5,8 miljoonaa euroa. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia kiinteistöja ympäristöalan puitesopimusten uudistamisessa. Pääesikunta ja Senaatti-kiinteistöt ovat keskeyttäneet puitesopimusneuvottelut toistaiseksi. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia ampumaja harjoitustoiminnan ympäristöhaittojen hallitsemisen kokonaissuunnitelman toimeenpanossa. Rakennuslaitos on tukenut Pääesikuntaa ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysmallin suunnittelussa sekä kriittisimmille alueille laadittujen selvitysten ja niiden perusteella tehtävien tutkimusten ohjauksessa. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitykset olivat puolustusvoimien ympäristönsuojelun vuoden 2011 suurin kehityshanke ja selvitysten laatiminen jatkuu tulevina vuosina. Tavoitteena on tuottaa ampuma- ja harjoitusalueista riittävät tiedot toiminnan ympäristövaikutusten arviointiin, tarkkailun suunnittelun ja käytön seurantaan. TAULUKKO 15: Matkustusmäärät 2008 2009 2010 2011 Matkakulut Päivärahat 303 563 299 002 324 121 303 871 Kilometrikorvaukset 746 069 688 397 690 735 762 141 Matkustuspalvelut 415 833 326 748 424 044 331 811 Yhteensä 1 465 466 1 314 147 1 438 900 1 397 823 Matkustusmäärät, kotimaa Kotimaassa matkustaneiden henkilöiden lkm 886 784 720 754 Kotimaan matkojen matkapäivät 14 560 13 406 12 837 12 219 Matkustusmäärät, ulkomaat Ulkomaille matkustaneiden henkilöiden lkm 22 23 33 23 Ulkomaan matkojen matkapäivät 121 92 286 166 44

Tuetaan puolustusvoimia vuoden 2012 ympäristöraportin perusteiden laatimisen osalta. Vuonna 2012 julkaistaan Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien yhteinen ympäristöraportti koskien vuosia 2010-2011. Raportin perusteet ja sisältö on suunniteltu ja tuotettu yhteistyössä. 12. Tuloksellisuusraportoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden kuvausta ja siihen liittyvää tulosanalyysia kehitetään tarkastelemalla yksityiskohtaisemmin palvelutuotannon kilpailukykyisyyttä. Tuloksellisuusraportointia parannetaan osana sopimustoiminnan yhtenäistäminen -hanketta. 13. Ympäristöraportoinnin kehittäminen Laaditaan Rakennuslaitoksen ympäristöraportti vuodelta 2010. Vuoden 2010 alussa Rakennuslaitos ja puolustusvoimat päättivät laatia yhteisen ympäristöraportin, jonka sisältö kattaa molempien organisaatioiden toiminnan. Työn edetessä raportointi laajeni käsittämään vuodet 2010-2011. Raportti julkaistaan vuoden 2012 keväällä. Työssä on kiinnitetty erityistä huomioita ympäristövaikutusten seuranta- ja raportointijärjestelmien kehittämiseen. alueilla. Selkeimmät muutokset tapahtuivat kokonaistyytyväisyydessä palveluiden hinta-laatusuhteeseen ja rakennuttamispalveluihin. Yhteistyön sujuvuus ja siivouspalvelut olivat edelleenkin osa-aluekohtaisen vertailun kärjessä. Nämä ovat selvät Rakennuslaitoksen vahvuudet, joskin myös muiden palvelualueiden kokonaistyytyväisyydet liikkuivat 3,9-4,0 välillä. Kriittisimmät arviot kohdistuivatkin palve- KAAVIO 27 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,78 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,67 3,74 3,74 Indeksi 3,91 4,00 3,78 3,84 3,87 3,85-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11 14. Toimintamenosäästöjä koskeva Valtioneuvoston periaatepäätös KAAVIO 28 Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Aikaansaadaan toimintamenosäästöjä Rakennuslaitoksen toiminnassa Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvien periaatteiden mukaisesti.kiinnitetään erityistä huomiota matkustus- ja kokouskäytäntöjen kehittämiseen sekä videotekniikan käyttöönottoon. Rakennuslaitos hankki videoneuvottelulaitteet 18 eri toimipisteeseen syksyn 2011 aikana. Sopimuskäytännöt Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Rakennuttaminen Tekniset palvelut 3,3 3,3 3,6 3,7 3,7 3,5 4,2 4,2 4,3 3,8 3,9 4,0 3,9 3,9 4,0 Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2011 asteikolla 1-5 oli 3,9. Toteutunut asiakastyytyväisyysindeksi oli 4,0. Koko aineiston tasolla tarkasteltuna asiakkaiden kokonaistyytyväisyys nousi edellisvuodesta ja vahva positiivinen trendi tuloksissa jatkui. Kokonaistyytyväisyydessä tapahtunut nousu oli edellisvuosia merkittävämpi. Osa-alueittain tarkasteltuna kokonaistyytyväisyyksissä on havaittavissa nousua tutkimuksen kaikilla osa- Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 3,9 3,9 3,8 3,9 4,0 4,1 4,2 4,2 3,8 3,9 3,9 3,8 3,9 4,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 2009 2010 2011 4,0 45

luiden hinta-laatusuhteeseen sekä sopimuskäytäntöihin. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin toimitilapuolelle suunnattuun Asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason tyytyväisyydessä siivous- ja jätehuoltopalveluihin, kiinteistönhoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. KAAVIO 29 Asiakkaiden tyytyväisyys aikataulujen pitävyyteen Rakennuttamisen rakennusvaihe Rakennuttamisen rakennussuunnittelu Rakennuttamisen hankesuunnittelu Erillistilaukset ja pieninvestoinnit Vuosikorjaukset Energiapalvelujen verkostotyöt Siivouspalvelut Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 3,6 KAAVIO 30 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous 2009 2010 2011 Kokonaistyytyväisyys palveluihin 3,5 3,5 3,6 3,7 3,5 3,4 3,5 3,4 3,7 3,6 3,7 3,6 3,6 3,7 3,6 3,7 3,7 3,7 3,8 3,7 3,8 3,7 3,9 3,8 3,9 4,0 4,0 4,0 3,9 4,0 3,8 3,9 4,1 4,1 4,2 3,0 3,5 4,0 4,5 4,2 3 3,5 4 4,5 2011 PHRAKL 2011 Muut Positiivinen ero markkina-aineistoon kasvoi edellisvuodesta. Vertailuaineistossa asiakkaiden tyytyväisyys vuokrasuhteeseen sisältyviin palveluihin laski, kun taas Puolustushallinnon rakennuslaitos paransi omaa tulostaan. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyivät Lapin, Länsi-Suomen, Kainuun ja Itä- Suomen alueilta. Kriittisimmät arviot Puolustushallinnon rakennuslaitos sai edelleen henkilöiltä, jotka toimivat useammalla kuin yhdellä alueella. Kokonaistyytyväisyys nousi selkeimmin Lapin ja Etelä-Suomen alueilla. Kainuun alueella asiakkaiden kokonaistyytyväisyys sen sijaan laski viime vuoden huipputuloksesta. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyivät Millog Oy:stä sekä Maavoimista. Selkein nousu kokonaistyytyväisyyksissä tapahtui Merivoimissa ja Maavoimien Materiaalilaitoksessa. Maanpuolustuskorkeakoulun asiakkaiden kokonaistyytyväisyys sen sijaan laski selvästi aikaisemmista vuosista ja tulos erottui muutoin varsin korkeista kokonaistyytyväisyysarvosanoista. Vastaajista 39 % (33, 30,5) koki Rakennuslaitoksen toiminnan tukevan vision parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle toteutumista joko erinomaisesti tai kiitettävästi. Hallintopalvelut Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 68 henkilötyövuotta (72, 69) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 27, taloushallinto 18, palkka- ja henkilöstöhallinto 14, tietohallinto 3, hankintatoimi 5 ja valmiussuunnittelu 1. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 3,8 % (4,0, 3,4). Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitoksen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopimus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä. Kertomusvuonna järjestettiin Rakennuslaitoksen strategiapäivä, jonka yhteydessä arvioitiin laitoksen kehittämistarpeita ja sovittiin kehitysprojekteista. Toinen tulos strategiapäiviltä oli sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma. Kahdella Muuriankkuri lehdellä informoitiin sidosryhmiä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan erityispiirteistä ja kehitysnäkymistä. Lisäksi julkaistiin kaksi kertaa ajankohtaistiedote Muuriset. 46

Taloushallinto Taloushallinnon prosessit hoidetaan sähköisesti. Kaikille asiakkaille laskut voidaan lähettää verkkolaskuina lukuun ottamatta kuluttaja-asiakkaita, joille laskut lähetetään tulostuspalvelun kautta. Saapuvista ostolaskuista verkkolaskuja oli 65 % (50), loput laskuista tulivat Itellan skannauspalvelun kautta sähköisesti. Rakennuslaitos siirtyi osittain Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Asiakkuus alkoi keväällä 2011. Rakennuslaitoksessa otettiin käyttöön sähköinen matkahallintajärjestelmä M2 1.12.2011 lukien. Uusi järjestelmä otettiin nopeasti käyttöön. Aloitusinfo pidettiin 2. syyskuuta ja järjestelmä oli kaikkien käytössä joulukuun alusta lukien. Palkka- ja henkilöstöhallinto Rakennuslaitos siirtyi palkanlaskennan osalta Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Asiakkuus alkoi keväällä 2011. Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Asiakirjahallinto ja arkistotoimi vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan tuloksena syntyvän asiakirjallisen tiedon kirjaamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä julkisuuslain ja hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti. Lisäksi toiminnon vastuulla on Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen hallussa olevan laajan (n. 2000 hm) piirustuskokoelman järjestäminen ja säilyttäminen. Keskusyksikön arkisto sai vuonna 2011 Haminassa uudet, arkistokelpoiset tilat. Muuton yhteydessä siirrettiin 700 hyllymetriä arkistotiloissa ollutta hallinnolliseen, piirustus- ja suoja-arkistoon kuuluvaa aineistoa. Lisäksi Keskusyksikön arkistoon otettiin vastaan Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalaisen luovutus, joka sisälsi arkkitehtipiirustusten originaalit Puolustusministeriön toimistolta tilaamista hankkeista. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjauspisteissä avattiin diaariin yhteensä 5 208 asiaa ja kirjattiin 7 426 asiakirjaa. Omalle henkilöstölle järjestettiin koulutustilaisuuksia asianhallinnasta, kirjaustoimesta ja piirustusarkistojen hoidosta. Puolustushallinnon rakennuslaitos noudattaa Valtioneuvoston 8.4.2009 tekemää periaatepäätöstä kestävistä julkisista hankinnoista. Rakennuslaitos on järjestänyt hankintahenkilöstölle ja hankintoja tekeville eri alan asiantuntijoille vuosittain sekä sisäistä että ulkoista koulutusta kestävään kehitykseen ja ympäristöystävällisiin hankintoihin liittyen. Lisäksi hankintatoimen ilmoitustaululta löytyy ympäristö-osio, josta Rakennuslaitoksen henkilöstö saa myös ympäristöaiheista hankintainfoa. Ympäristötoiminnan jatkuva parantaminen edellyttää tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutusten seurantaa ja kehittämistä. Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos tekevät yhteistyössä yhteisen ympäristöraportin, jota varten mm. kerätään hankintoihin ja kestävään kehitykseen liittyviä tietoja. Rakennuslaitos on asettanut myös useille uusille toimittajille vaatimuksen raportoida vuosittain hankintojen ympäristöystävällisyydestä. Rakennuslaitos osallistuu hankintatoimen asiantuntijana valtion hankintaverkoston työhön sekä puolustushallinnon hankintayhteistyön kehittämiseen. Vuoden 2012 aikana käynnistetään yhdessä Valtiokonttorin kanssa tilaustenhallintaprojekti TILHA. Tietohallinto Rakennuslaitos siirtyi puolustusvoimien tietoverkosta Soneran rakentamaan verkkoon maaliskuussa 2011. Verkon rakentaminen oli vuoden kestävä mittava työ Rakennuslaitoksen tietohallinnolle. Rakennuslaitos allekirjoitti tammikuussa 2011 Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) kanssa palvelusopimuksen. Sopimus mahdollisti VIP:n ja Valtion yhteisen verkon (VY) palvelut Rakennuslaitoksen käyttöön. Sopimus mahdollisti myös Palkeiden palvelujen käytön. Rakennuslaitoksen 18 eri toimipisteessä otettiin käyttöön videoneuvottelujärjestelmä joulukuussa 2011. Videoneuvotteluin voidaan tehostaa ajankäyttöä ja säästää matkakustannuksissa. Rakennuslaitos otti käyttöön sähköisen M2-matkanhallintajärjestelmän joulukuussa 2011. Rakennuslaitoksessa on käynnissä mittava palvelinten uudistusprojekti. Hankintatoimi 47

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaajatuksena on järjestää sotilaalliselle maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitos suunnittelee ja ylläpitää valmiutta sopeuttaa toimintansa puolustusministeriön ohjauksessa puolustushallinnon toiminta- ja rakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla ja laajuudessa. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Henkilöstön määrä Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 904 (944). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,2 %. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 854. Luku sisältää 17 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita on 7 henkilötyövuotta eikä työllisyysmäärärahoin palkattuja työntekijöitä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1 689 henkilötyövuodella eli 66 %. Henkilöstön palvelussuhderakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa vuoden lopussa oli 879 henkilöä (919, 932) ja määräaikaisessa 25 henkilöä (25, 19). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 2,8 % (2,6, 2,0). Vakinaisista oli kokoaikaisia 789 henkilöä (822, 831). Osa-aikaisia oli 90 henkilöä (97, 101). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 10,0 % (10,7, 11,2). Osa-aikaeläkkeellä oli 64 henkilöä (76, 62), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 10 henkilöä (10). Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä oli 63 % (65, 65) ja naisten osuus 37 % (35, 35). TAULUKKO 16: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain TOIMIALA 2009 2010 2011 Kiinteistöpalvelut 360 363 350 Siivouspalvelut 262 215 212 Tekniset palvelut 180 160 142 Energiapalvelut 54 50 50 Rakennuttamispalvelut 30 33 34 Hallintopalvelut 69 72 66 YHTEENSÄ 956 891 854 Ei sisällä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita 48

Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 51,3 (51,3, 51,3) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50,5 vuotta ja miesten 51,8 vuotta. Seniori-ikäisiä eli 45-65 -vuotiaita oli 74 % (80, 80) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 44 % (44, 44). Koulutus KAAVIO 31 600 500 400 Henkilötyövuodet toimialoittain (860 htv) 2009 2010 2011 Koulutustasoindeksi oli 3,4 (3,3, 3,3). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Rakennuslaitoksessa oli yhteensä 2 870 koulutuspäivää (3 156, 2 624). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 1 milj. euroa (1,1, 0,9). Koulutuspäivien määrä oli 3,3 (3,5, 2,7) henkilötyövuotta kohti. 300 200 100 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Henkilöstön lähtövaihtuvuus Nostetaan keskimääräinen eläkkeellelähtöikä 63 vuoteen. Kaikki eläkelajit huomioiden keskimääräinen eläkkeellelähtöikä vuonna 2011 oli 63 v 1 kk (63 v 7 kk, 62 v 4 kk). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 63 henkilöä (65, 58). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 40 henkilöä (39, 29), osa-aikaeläkkeelle 10 henkilöä (10, 14) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 10 henkilöä (10, 15). Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 19 henkilöä (13, 13). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla oli 8 henkilöä (12, 10). Työtyytyväisyys KAAVIO 32 300 250 200 Henkilöstö alueittain (904 henkilöä) 2009 2010 2011 Pyritään säilyttämään työtyytyväisyyden taso panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Työtyytyväisyyden tavoitearvo on 3,5 asteikolla 1-5. Rakennuslaitos saavutti vuonna 2011 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyhteisö -kyselyn kokonaistulos nousi edelliseen vuoteen verrattuna, eli kokonaisindeksi on 3,5 (3,4) asteikolla 1 5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitoksessa työtyytyväisyyden taso on viisi kymmenystä parempi (14,2) verrattaessa tulosta Suomen keskiarvotulokseen (13,7). Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön 150 100 50 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö 49

(3,8) ja työryhmien toimivuuteen (3,7). Työn iloa (3,7) tunnettiin, mutta kehitettävää on työryhmien välisessä yhteistyössä (3,3), työn kuormitustekijöissä (3,2) ja työstressin kokemuksessa (2,6). Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,8 (3,5) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransivat yhdellä kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Kainuun, Keski-Suomen, Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen alueet. Hämeessä ja Itä-Suomessa tulos pysyi ennallaan ja Lapissa laski yhden kymmenyksen. Parempi Työyhteisö -kyselyyn vastasi 603 henkilöä eli vastausprosentti oli 67 %. Vuosittain tehtävän tutkimuksen on toteuttanut vuodesta 2008 alkaen Työterveyslaitos. TAULUKKO 17: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2011 vuoteen 2010 2010 vuoteen 2009 2009 HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 904-4,2 944-0,7 951 Henkilötyövuodet htv 854-3,5 891-6,8 956 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51,3 51,3 51,3 Tehty työaika/vuosityöaika % 77,2 1,6 75,6 0,8 74,8 Palkkasumma 1000 euroa 31 947-0,2 32 000-0,5 32 155 Tehdyn työajan palkat 1000 euroa 24 180-0,7 24 348-0,3 24 413 Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa 17 421-3,0 17 965 0,3 17 918 Työvoimakustannukset yht. 1000 euroa 41 601-1,7 42 313 0,0 42 331 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 72,0-1,7 73,8 0,4 73,4 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,50 3,40 3,40 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 19 46,2 13-72,3 47 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 10 0,0 10-33,3 15 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,6-6,2 14,5 4,3 13,9 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 1,2 50,0 0,8 14,3 0,7 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,4-6,9 5,8 5,5 5,5 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 714 5,2 679 4,5 650 Henkilöstökoulutus euro/htv 1 181-5,7 1 252 37,3 912 Henkilöstökoulutus pv/htv 3,3-5,7 3,5 29,6 2,7 Koulutustasoindeksi indeksi 3,4 3,3 3,3 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv 48 373 1,9 47 489 7,2 44 279 HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa 318 400 5,7 301 353 11,7 269 843 *) henkilöstön arvo = keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä*htv*keskimääräinen vuosipalkka+henkilöstöinvestoinnit 50

Näkymä Haminan Raatihuoneelle. Kuva: Sofia Virtanen 51

1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Rakennuslaitoksen toiminta on täysin nettobudjetoitu. Tuotoista laskutettiin puolustushallinnolta 89,1 % (143,6 milj. euroa), yrityksiltä 10,4 % (16,7 milj. euroa) ja muilta 0,5 % (0,8 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien ja investointien rakennuttamistoimeksiannoista sekä Millog Oy:n kiinteistöjen ylläpidosta. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,3 milj. euroa, kunnilta 0,3 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 0,2 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön bruttobudjetoitua rahoitusta käytettiin 16 862 euroa. Haminan varuskunta-alueen väriloistoa. Kuva: RUK / Kirsi Lauri 52

1.6.2 Talousarvion toteutuminen Momentin 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot tuloarvio oli 8 000 euroa. Puolustusvoimille palautettavaa ylijäämää ei kertomusvuonna muodostunut. Momentin toteumaksi jäi 52 761 euroa. Momentin 12.27.01 bruttotulot olivat 161,1 milj. euroa. Bruttotulot olivat 10,7 % talousarviota ja 10,0 % vuoden 2010 toteumaa suuremmat. Vuoteen 2010 verrattuna bruttotulojen lisäys johtui erityisesti sähkön hinnan noususta sekä rakennuttamispalveluista. Työllistäminen valtionhallintoon (32.30.51.2) määrärahan käyttö oli 16 862 euroa. Arvonlisäverotulot (11.04.01) olivat 3,9 milj. euroa ja kasvoivat 7 % vuodesta 2010 johtuen lähinnä Senaatti-kiinteistöjen pieninvestoinneista. Arvonlisäveromenot (27.01.29) olivat 27,2 milj. euroa ja kasvoivat 17 % edellisvuodesta johtuen pääosin rakennuttamispalveluiden läpilaskutuseristä ja sähkön hinnan noususta. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotot olivat kertomusvuonna 161,2 milj. euroa. Tuottoja kertyi yhteensä 14,9 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Rakennuttamispalveluiden tuotot nousivat 5,6 milj. euroa TUVE-hankkeen läpilaskutuserien vuoksi ja energiapalveluiden tuotot 7,6 milj. euroa lähinnä sähkön hinnan nousun vuoksi. Toiminnan kulut kasvoivat 13,0 milj. euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut alenivat 1,5 milj. euroa (3,6 %). Henkilöstökuluihin sisältyy 16 862 euroa työ- ja elinkeinoministeriön momentille kirjattuja henkilöstökuluja. Aineet ja tarvikkeet varaston muutos huomioiden kasvoivat 6,6 milj. euroa 59,8 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi nousivat yhteensä 6,8 milj. euroa. Sähköenergia ja sähkön siirtomaksut nousivat 5,3 milj. euroa ja kauko- ja aluelämpömaksut 0,8 milj. euroa. Palvelujen ostoihin käytettiin 56,3 milj. euroa, joka on 16,1 % edellisvuotta enemmän. Palvelujen oston kasvu johtuu pääosin rakennuttamispalveluiden TUVE-hankkeen ostopalveluista. Suunnitelman mukaiset poistot alenivat 13,2 % ja olivat 0,2 milj. euroa. Toiminnan tuotoilla katettiin toiminnan kuluista 100,7 % (jäämä I). Arvonlisäveroja perittiin 0,2 milj. euroa ja maksettiin 3,9 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. 1.6.4 Tase Taseen loppusumma oli 23,7 milj. euroa, joka oli 36,5 % eli 6,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvo nousi 0,2 milj. euroa johtuen keskusyksikön alueellistamiseen liittyvistä kalustehankinnoista sekä atk-ohjelmistohankinnoista. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo nousi 6,1 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muodostuu Rakennuslaitoksen käyttöainevarastoista ja niiden arvo nousi 0,7 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 5,4 milj. euroa. Vastattavaa Taseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma kasvoi 2,0 milj. euroa. 53

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2011: Turvallisuuden hallintajärjestelmän, tietohallinnon ja ICT-varautumisen kehittäminen Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka on liitetty osaksi Rakennuslaitoksen toimintapolitiikkaa, jonka mukaisesti turvallisuus ja riskienhallinta ovat olennainen osa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kokonaistoimintaa. Niiden päämääränä on tukea kaikissa tilanteissa Rakennuslaitoksen toiminnan suunnittelua ja johtamista sekä kiinteistöpalveluiden tuottamista puolustusvoimille lakien ja asetusten sekä tehtyjen sopimusten mukaisesti. Tietoturvallisuuden kehittämistä on hidastanut henkilöstövaje, jonka johdosta Rakennuslaitos teki määräaikaisen sopimuksen tietoturvapäällikköpalveluista Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa ajalle 1.8.2011 31.12.2012. Keskeisimpiä tehtäviä ovat hallinnollisen verkon käyttövaltuushallinnan kehittäminen, ICT-varautumisen suunnittelu, operatiivinen tietoturvatyö sekä tietoturvallisuuden jalkauttamiseen liittyvä ohjeistus ja koulutus. ICT-varautuminen on osa Rakennuslaitoksen toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Rakennuslaitoksessa kartoitettiin toiminnan jatkuvuutta uhkaavat riskit, joissa merkittävä osa on ICT-toimintaan kohdistuvilla riskeillä. Näillä perusteilla jatketaan toiminnan jatkuvuuden ja ICT-varautumisen kehittämistä. Puolustushallinnon rakennuslaitos otti käyttöön poikkeamaraportointimenettelyn, jolla parannetaan kykyä toiminnassa esiintyvien erilaisten poikkeamien seurannassa ja poikkeamien edellyttämien toimenpiteiden käynnistämisessä. Poikkeamatilanne on mikä tahansa Rakennuslaitosta tai sen toimintaa kohtaava häiriö tai toimintaolosuhteiden poikkeuksellinen muutos tai toiminta, joka voi aiheuttaa va- 54 Varvara Schantin (10.11.1870 13.3.1941), pullamummu ja taktinen neuvonantaja upseerioppilaille vuosina 1920-39. Kuva: RUK / Kirsi Lauri

hinkoa omalle toiminnalle tai kolmansille osapuolille. Tietoturvapoikkeama on haitallinen tapahtuma, tahallinen tai tahaton tapahtuma tai olotila, jonka seurauksena Rakennuslaitoksen vastuulla olevien tietojen ja palvelujen eheys, luottamuksellisuus tai tarkoituksenmukainen käytettävyystaso on tai saattaa olla vaarantunut. Rakennuslaitos saavutti tietoturvallisuuden perustason vuoden 2011 alussa. Taloussäännön, työjärjestyksen ja hankintaohjeen päivittäminen ja jalkauttaminen Vuoden 2011 aikana päivitettiin Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys. Hankintaohje päivitetään ja jalkautetaan vuoden 2012 aikana. Henkilöstöprosessin laatiminen toimintajärjestelmään Vuoden 2011 aikana valmistui henkilöstöosio Rakennuslaitoksen sähköiseen toimintajärjestelmään. Vuoden 2011 vahvistuslausuma Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutettu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pääosin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vastuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevista yhtenäisistä ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toimintamallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Rakennuslaitoksessa suorittaa tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hyväksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Rakennuslaitoksen toimintamallissa. Rakennuslaitoksen koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, paperittoman kirjanpidon menetelmäkuvaus ja palkka- ja henkilöstöhallinnon menetelmäkuvaus antavat selkeän kuvan järjestelmien sisällöstä ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suositusta ja arviointikehikkoa, joka perustuu lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan COSO ERM viitekehykseen, arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin: Puolustusvoimauudistuksen toteutussuunnitelman laatiminen Rakennuslaitoksessa Riskienhallinnan liittäminen TOSU-prosessiin Toiminnan jatkuvuus- ja ICT-varautumissuunnitelmien laadinnan jatkaminen Hankintaohjeen päivittäminen ja jalkauttaminen ml. hankintojen turvallisuusohjeet Poikkeamaraportointijärjestelmän ja raportoinnin kehittäminen 1.8 Arviointien tulokset Rakennuslaitoksesta ei kertomusvuonna tehty ulkoisia arviointeja. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana ei ole tullut tietoon Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä. 55

2. Talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2011 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 3 605 203,31 3 853 494 3 853 494,15 100 11.04.01 Arvonlisävero 3 605 203,31 3 853 494 3 853 494,15 100 12. SEKALAISET TULOT 49 198,77 8 000 52 761,49 44 761,49 660 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot 49 038,72 8 000 52 761,49 44 761,49 660 12.32.99 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot 160,05 12.32.99.06 Muut tulot 160,05 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 80,00 70 70,00 100 13.03.01 Osinkotulot 80,00 70 70,00 100 TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ 3 654 482,08 3 861 564 3 906 325,64 44 761,49 101 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Talousarvion 2011 määrärahojen käyttö vuonna 2010 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2011 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27.01.29 Puolustusministeriön hallinnon alan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) 23 304 751,10 27 200 752 27 200 752,25 27 200 752,25 23 304 751,10 27 200 752 27 200 752,25 27 200 752,25 18 800,00 16 862 16 862,11 16 862,11 18 800,00 16 862 16 862,11 16 862,11 32.30.51.2.1 Palkkaukset 18 800,00 16 862 16 862,11 16 862,11 MÄÄRÄRAHATILIT YHTEENSÄ 23 323 551,10 27 217 614 27 217 614,36 27 217 614,36 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole valtuuksia. Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v. 2011 Käyttö v. 2011 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 56

3. Tuotto- ja kululaskelma 1.1.2011-31.12.2011 1.1.2010-31.12.2010 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 161 136 522,63 146 189 969,03 Muut toiminnan tuotot 19 635,43 161 156 158,06 76 521,76 146 266 490,79 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -60 521 000,47-53 372 622,40 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 690 047,42 164 973,07 Henkilöstökulut -39 307 687,16-40 794 361,83 Vuokrat -2 283 419,44-2 328 016,20 Palvelujen ostot -56 292 056,29-48 476 063,70 Muut kulut -2 200 738,94-2 095 021,70 Poistot -187 045,56-160 101 900,44-215 610,78-147 116 723,54 JÄÄMÄ I 1 054 257,62-850 232,75 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 12 911,33 9 431,43 Rahoituskulut -4 335,06 8 576,27-1 533,24 7 898,19 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0,00 251 144,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00-251 144,00 0,00 JÄÄMÄ II 1 062 833,89-842 334,56 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 3 853 494,15 3 609 356,36 Suoritetut arvonlisäverot -27 249 167,72-23 395 673,57-23 359 576,29-19 750 219,93 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -22 332 839,68-20 592 554,49 57

4. Tase VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 191 785,83 191 785,83 103 621,17 103 621,17 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 27 778,38 32 561,45 Koneet ja laitteet 371 659,77 327 183,61 Kalusteet 216 369,66 615 807,81 104 221,38 463 966,44 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 420,47 420,47 420,47 420,47 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 808 014,11 568 008,08 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 4 020 872,19 4 020 872,19 3 330 824,77 3 330 824,77 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 18 785 313,67 13 407 201,17 Siirtosaamiset 50 274,65 34 086,50 Muut lyhytaikaiset saamiset 21,01 18 835 609,33 0,00 13 441 287,67 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 311,65 311,65 352,55 352,55 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 22 856 793,17 16 772 464,99 VASTAAVAA YHTEENSÄ 23 664 807,28 17 340 473,07 VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998-5 721 806,44-5 721 806,44 Edellisten tilikausien pääoman muutos -1 368 117,58 4 045 828,66 Pääoman siirrot 26 650 903,22 15 178 608,25 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -22 332 839,68-2 771 860,48-20 592 554,49-7 089 924,02 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat 18 122 047,40 15 867 885,79 Kirjanpitoyksikköjen väliset tilitykset 724 245,41 772 504,91 Edelleen tilitettävät erät 878 788,33 1 040 560,66 Siirtovelat 6 709 351,74 6 740 527,12 Muut lyhytaikaiset velat 2 234,88 26 436 667,76 8 918,61 24 430 397,09 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 436 667,76 24 430 397,09 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23 664 807,28 17 340 473,07 58

5. Liitetiedot PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2011 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot 146 481 751 145 482 000 161 120 583,92 15 638 583,92 Bruttomenot 146 432 712 145 474 000 161 067 822,43 15 593 822,43 Nettotulot 49 038,72 8 000 52 761,49 44 761,49 660 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Talousarvion 2011 määrärahojen Tilinpäätös 2011 käyttö vuonna 2011 siirto seuraavalle vuodelle 27.01.29 Puolustusministeriön hallinnonalan arvon lisäveromenot (arviomääräraha) Bruttomenot 23 359 576,29 27 249 167,72 27 249 167,72 Bruttotulot 54 825,19 48 415,47 48 415,47 Nettomenot 23 304 751,10 27 200 752 27 200 752,25 27 200 752,25 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v. 2011 Käyttö v. 2011 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 59

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely 2011 2010 HENKILÖSTÖKULUT 31 963 704,31 32 789 322,39 Palkat ja palkkiot 31 961 429,21 31 996 628,96 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 2 275,10 792 693,43 HENKILÖSIVUKULUT 7 343 982,85 8 005 039,44 Eläkekulut 6 352 408,66 6 675 876,42 Muut henkilösivukulut 991 574,19 1 329 163,02 YHTEENSÄ 39 307 687,16 40 794 361,83 Johdon palkat ja palkkiot, josta 869 886,83 827 370,06 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 88,85 979,80 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 88,85 979,80 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % 112 Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 20 % 0 123 Rakennelmat tasapoisto 15 6,7 % 0 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 20 % 0 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 7 14,3 % 0 1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 3-15 6,7-33,3 % 0 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 5 20 % 0 1256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 5 20 % 0 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 5 20 % 0 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 10 10 % 0 1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5-10 10-20 % 0 127 Kalusteet tasapoisto 10 10 % 0 128 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 3 33,3 % 0 130 Käyttöomaisuusarvopaperit - - - - Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Käyttöomaisuuteen on kirjattu ennen vuotta 2006 hankintamenoltaan vähintään 1 000 euron ja vuodesta 2006 alkaen hankintamenoltaan vähintään 10 000 euron käyttöomaisuushyödykkeet. 60

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet 112 Aineettomat oikeudet Yhteensä Hankintameno 1.1.2011 154 639,84 154 639,84 Lisäykset 132 571,50 132 571,50 Vähennykset -6 469,00-6 469,00 Hankintameno 31.12.2011 280 742,34 280 742,34 Kertyneet poistot 1.1.2011-51 018,67-51 018,67 Vähennysten kertyneet poistot 6 469,00 6 469,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -44 406,84-44 406,84 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2011-88 956,51-88 956,51 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 191 785,83 191 785,83 Aineelliset hyödykkeet 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno 1.1.2011 96 423,31 1 123 979,30 417 195,47 1 637 598,08 Lisäykset 0,00 143 608,65 154 116,45 297 725,10 Vähennykset -23 606,87-510 810,33-113 850,05-648 267,25 Hankintameno 31.12.2011 72 816,44 756 777,62 457 461,87 1 287 055,93 Kertyneet poistot 1.1.2011-63 861,86-796 795,69-312 974,09-1 173 631,64 Vähennysten kertyneet poistot 23 606,87 508 076,32 113 339,05 645 022,24 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -4 783,07-96 398,48-41 457,17-142 638,72 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2011-45 038,06-385 117,85-241 092,21-671 248,12 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 27 778,38 371 659,77 216 369,66 615 807,81 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno 1.1.2011 420,47 420,47 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2011 420,47 420,47 Kertyneet poistot 1.1.2011 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2011 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 420,47 420,47 61

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut RAHOITUSTUOTOT 2011 2010 Muutos 2011-2010 Korot euromääräisistä saamisista 12 841,33 9 351,43 3 489,90 Osingot 70,00 80,00-10,00 Rahoitustuotot yhteensä 12 911,33 9 431,43 3 479,90 RAHOITUSKULUT 2011 2010 Muutos 2011-2010 Korot euromääräisistä veloista 4 305,06 1 483,25 2 821,81 Muut rahoituskulut 30,00 49,99-19,99 Rahoituskulut yhteensä 4 335,06 1 533,24 2 801,82 Netto 8 576,27 7 898,19 678,08 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset KÄYTTÖ- JA RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT Kappale määrä 31.12.2011 31.12.2010 Markkinaarvo Kirjanpitoarvosuus Omistus- % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet 420,47 70,00 420,47 ja osuudet Pohjanmaan Puhelinosuuskunta PPO 1 420,47 70,00 420,47 Osakkeet ja osuudet yhteensä 420,47 70,00 420,47 Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia. 62

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 11: Taseen rahoituserät ja velat 31.12.2011 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 311,65 0,00 0,00 311,65 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 311,65 0,00 0,00 311,65 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja valtiontakauksia tai -takuita tai muita monivuotisia vastuita. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 15: Velan muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Ei raportoitavaa. 63

6. Allekirjoitus Helsinki 15. päivänä maaliskuuta 2012 Pekka Salojärvi johtaja JOHTOKUNTA Jouko Tuunainen johtokunnan puheenjohtaja Jarmo Lindberg johtokunnan varapuheenjohtaja Kati Jussila johtokunnan jäsen Antti Kivipelto johtokunnan jäsen Olavi Huuskonen johtokunnan jäsen henkilöstön edustaja Pekka Salojärvi johtokunnan jäsen Timo Norbäck pysyvä asiantuntija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Riva Peura johtokunnan sihteeri Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen kokouksessaan 15.3.2012. 64

Haminan kolmipäiväiseen pohjoismaisten sisarorganisaatioiden ja Baltian maiden edustajien vuosikokoukseen osallistui yli 60 henkilöä. Kuva: Sofia Virtanen 65

Yhteystiedot 1.1.2012 Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, 49400 HAMINA pekka.salojarvi@phrakl.fi Postiosoite: PL 1, 49401 HAMINA Puhelinvaihde 0299 8300 kirjaamo@phrakl.fi etunimi.sukunimi@phrakl.fi RAKENNUSLAITOKSEN ALUEET Etelä-Suomen alue Aluejohtaja Aki Toivonen Helsingin aluetoimisto Santahamina D 34 00860 HELSINKI Puhelinvaihde 0299 8300 aki.toivonen@phrakl.fi Keski-Suomen alue Aluejohtaja Taisto Hämäläinen Jyväskylän aluetoimisto 41160 TIKKAKOSKI Puhelinvaihde 0299 8300 taisto.hamalainen@phrakl.fi Lapin alue Aluejohtaja Yrjö Heiniemi Sodankylän aluetoimisto PL 5 99601 SODANKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 yrjo.heiniemi@phrakl.fi Hämeen alue Aluejohtaja Matti Leppänen Hämeenlinnan aluetoimisto PL 307 13131 HÄMEENLINNA Puhelinvaihde 0299 8300 matti.leppanen@phrakl.fi Itä-Suomen alue Aluejohtaja Tapio Laitinen Mikkelin aluetoimisto Karkialampi 50150 MIKKELI Puhelinvaihde 0299 8300 tapio.laitinen@phrakl.fi Länsi-Suomen alue Aluejohtaja Reima Johansson Turun aluetoimisto PL 20 20811 TURKU Puhelinvaihde 0299 8300 reima.johansson@phrakl.fi Kainuun alue Aluejohtaja Sakari Hukkanen Kajaanin aluetoimisto PL 630 87101 KAJAANI Puhelinvaihde 0299 8300 sakari.hukkanen@phrakl.fi 66

LAPPI Sodankylä SELITTEET Alueiden välinen hallinnollinen raja Rovaniemi Keskusyksikkö Aluetoimisto Paikallistoimisto KAINUU Kajaani Kauhava KESKI-SUOMI Jyväskylä Kuopio ITÄ-SUOMI Niinisalo Säkylä LÄNSI- SUOMI Turku Tampere HÄME Lahti Hämeenlinna ETELÄ-SUOMI Helsinki Mikkeli Kouvola Hamina 67