1. HAASTE. Arviointi ja palaute. Miten voisimme kehittää palautteenannosta ja arvioinnista monipuolisempaa ja motivoivampaa?

Samankaltaiset tiedostot
Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana

Lyfta Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

OPS Minna Lintonen OPS

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Munkkiniemen ala-aste

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Suomalaisen koulun kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

1. Oppimisen arviointi

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Luku 6 Oppimisen arviointi

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Digiajan opettajan selviytymispaketti

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Haastesignaali: Käännösteknologia kielenopetuksen tueksi

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Kaikki vastaajat (N=81) Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Pari sanaa arvioinnista

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Yleisten osien valmistelu

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Horisontti

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Aikuisten perusopetus

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Opettajan pedagogiset opinnot

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Opetushallituksen kuulumiset

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Ääni Company Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta

Transkriptio:

Haasteet

1. HAASTE Arviointi ja palaute Miten voisimme kehittää palautteenannosta ja arvioinnista monipuolisempaa ja motivoivampaa?

Tavoite: Vahvistaa palautteenannon ohjaavaa roolia oppimisprosessin kannalta. Palautteen tehtävänä on sisäisen motivaation herättäminen: oppilas kokee, että palaute vie hänen oppimisprosessiaan eteenpäin. Arviointi tekee näkyväksi tavoitteet ja sen, miten oppilas etenee niitä kohti, jolloin opettaja ja oppilas itse pystyvät ohjaamaan oppilaan oppimista. Yksilön arvioinnin lisäksi arvioinnin pitäisi tehdä näkyväksi yhteisöllisen oppimisen ja yhdessä tiedon rakentamisen. Asteittain kehittyvä ja monipuolistuva palautejärjestelmä, joka tukee oppilaan omaa edistymistä ja auttaa oppilasta tekemään ratkaisuja. Luonteeltaan palautteen tulisi olla jatkuvaa (koulupäivän, oppitunnin, ryhmätyön) aikana, vuorovaikutteinen (myös itse- ja vertaisarviointi) ja tukea positiivista kasvua. Arvioinnin ja palautteen antamisen pitäisi kuitenkin tapahtua niin, ettei opettajalle synny ylimääräistä raportointia eri järjestelmiin. Koulun arki: Oppimisprosessin aikainen palaute ei tallennu minnekään ja oppilas näkee vain loppuarvosanan. Usein arviointi ei vaikuta prosessiin, koska se annetaan vasta lopuksi. Palautteen tulisi edistä tavoitteeseen pääsemistä. Arvioinnin tulisi toimia läpi peruskoulun. Opetussuunnitelma: Uusi opetussuunnitelma korostaa prosessin arviointia pelkän tuotoksen sijaan. Koska opiskelu on yhteisöllistä, arvioinninkin pitää tehdä näkyväksi yhteisöllisen oppimisen lisäarvo.

2. Haaste Kolmannet tilat Miten löytää säännöllisesti monipuolisia oppimistiloja kouluympäristön ulkopuolelta?

Miten löytää säännöllisesti monipuolisia oppimistiloja kouluympäristön ulkopuolelta? Tavoite: Opettajat voivat helposti saada tietoa ympäristön vapaista mahdollisista opetuskäyttöön soveltuvista tiloista. Yritykset, yhdistykset, taloyhtiöt ja muut kiinteistöjen haltijat voivat työkalun avulla tarjota vapaita tilojaan ja laitteitaan koulujen käyttöön. Samalla yritykset voivat halutessaan tarjota myös asiantuntemustaan. Yritykset voivat antaa oppilasryhmille myös haasteita ratkottavaksi, jolloin yritykset saavat mahdollista out of the box ajatuksia/ideoita. Toivottavasti myös muut koulut ja kaupungit voisivat ilmoittaa spacebasen kautta omat vapaat tilansa, jotka voisivat olla koulujen käytössä. Helsingin strategisena tavoitteena on, että vähintään 30% koulun opetusryhmistä opiskelee 9,5 päivää koulualueen ulkopuolella vuonna 2018. Koulun arki: Kiireinen, tilojen etsiminen on opettajan omalla vastuulla, ja kontaktit tai kaupunkituntemus voivat olla vähäisiä. Monipuolistaa oppilaan arkea, motivoi (L3), avartaa näkemyksiä (L7) ja antaa esimerkkejä työelämästä ja yrittäjyydestä (L6). Opetussuunnitelma: Opetuksen laajentaminen kouluympäristön ulkopuolelle. L3, L6, L7

3. Haaste Immersio, AR ja VR opetuksessa Miten ar-lasit voisivat vapauttaa oppimisresurssia? Mitä lisäarvoa immersiivisen tilan käyttö tuo opetukseen?

Yhteiset tavoitteet: Teknologian käyttö ei rajoitu tiettyyn oppiaineeseen tai tiettyyn luokka-asteeseen. Lähtökohtaisesti käytetään osana opetusta eli haetaan opetuksellista sisältöä ja/tai ratkaisua, joka mahdollistaa opettajien tai oppilaiden oman sisällöntuotannon ja -jakamisen. Sisällöllisiä vaatimuksia: Ei oppikirjamaisia tehtäviä vietynä uudelle teknologiselle alustalle tai jo nyt käytössä olevien 360-Youtube-videoiden tai Google Earthin hyödyntämistä. Sisältö kiinnostaa vielä uuden teknologian tuoman wow-efektin jälkeen. Erityisen kiinnostavaa on vuorovaikutus oppilaiden keskinäinen tai ihmisen ja teknologian välinen. 1. Immersiivinen huone Valmistuu Hiidenkiven peruskouluun syksyllä 2018 Erityistavoite: Mahdollistaa yhteinen tekeminen, selvittää miten immersiivisyys tarjoaa parhaan lisäarvon opetukseen. Heijastettavien pintojen kosketusominaisuuden hyödyntäminen luetaan eduksi. Esimerkkitilanteita: Oppilaat tuottavat itse 360 -kuvan metsästä, jonka päälle rakentavat kosketuksella aukeavia teksti-/kuva-/videosisältöjä puista, kasveista, veden kiertokulusta ja biodiversiteetistä. 2. AR/VR-lasit opetuksessa Erityistavoite: Mahdollistaisi monimutkaistenkin projektien vaiheittaisen opettamisen eriyttämällä ja samalla vapauttaa opettajan opetustilanteiden toistolta. Mahdollistaisi oppilaiden omatahtisuuden ja vastuuttaisi oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisesta. Helpottaisi Siis niinku ope mitä pitää tehdä? tilanteissa. Esimerkkitilanteita: Oppilas voi itsenäisesti opetella langan laittamisen ompelukoneeseen tai hahmottaa lävistäjän.

Opetussuunnitelma: Opettajan roolin muutos enemmän motivoinnin suuntaan, samalla oppilaan rooli ja vastuun ottamisen tapa muuttuisi. Opetuksen ja käytännön lähentäminen. Oppilaan aktiivinen rooli tiedon tuottajana. Teknologiakasvatus. Immersiivinen huone Valmistuu Hiidenkiven peruskouluun syksyllä 2018, noin syyskuussa Tilaan tulee projisointi kuudella tykillä kolmelle seinälle. Kosketusominaisuus toteutetaan laserilla. Käytössä on Windows 10 -tietokone ja lähtökohtaisesti kaikki Helsingin opetuskäytössä olevat tietokoneet ovat Windows-käyttöjärjestelmällä. Tilaan mahtuu noin 25 oppilasta kerralla. Helsinki on jatkossa toteuttamassa myös muita immersiivisiä tiloja kouluihin. AR/VR-lasit opetuksessa Tarjouksen voi jättää joko pelkästä softasta tai softa+lasit kombolla. Nopeassa kokeilussa kehitetään sisältöä eikä testata tai kehitetä lasien teknisiä ominaisuuksia. Helsingin kaupunki voi mahdollisesti hankkia arlaseja osana perustoimintaa, mikäli sellainen jätetty tarjous tulisi valituksi toteutukseen, mihin ei sisälly ar- /vr-laseja. Oppilaat voivat käyttää omia laitteita, mutta sisällön käyttö ei saa perustua niihin (koulutuksen järjestäjä ei voi edellyttää, että oppilailla on älypuhelimet).

4. Haaste Sosio-emotionaaliset taidot Miten koulu voi paremmin tukea sosio-emotionaalisten taitojen kehittymistä?

Miten koulu voi paremmin tukea sosio-emotionaalisten taitojen kehittymistä? Tavoite: Koulu tukee jokaista oppilaista vahvojen sosio-emotionaalisten taitojen kehittymisessä ja antaa näin erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään. Koulu on yhteiseen elämään, vuorovaikutustaitoihin, empatiaan ja monimuotoisuuteen kasvattava. Koulun pedagogiikka nojaa yksilön vahvuuksien kannustamiseen ja positiiviseen palautteeseen. Voiko positiivista yksilöllistä kasvua edistää teknologian avulla? Miten tukea oppilaan oman empatiakyvyn, etiikan, arvojen ja moraalin kehittymistä? Opetussuunnitelma Monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttää kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Oppilaat oppivat ilmaisemaan tunteitaan, näkemyksiään, ajatuksiaan ja ideoitaan eri tavoin. Sosioemotionaalisille taidoilla on iso merkitys menestymiseen opinnoissa ja työelämässä.

5. Haaste Työelämäopetus kaikille lukiolaisille Kuinka kohdistaa työelämäopetus kaikille lukiolaisille?

Kuinka kohdistaa työelämäopetus kaikille lukiolaisille? Lukiolaiset kokevat omat työnhakuun ja yleisemminkin työelämään liittyvät taitonsa riittämättömiksi ja lukiossa tapahtuvan työelämäopetuksen heidän tarpeitaan vastaamattomaksi. Työelämäopetuksen ongelmiksi koettiin erityisesti: heikko integraatio muun lukiossa tapahtuvan opetuksen sekä yritysten kanssa, sekä heikko ajankohdallinen ja aiheellinen kohdistaminen kunkin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. Lukio-opiskelijoilta puuttuu ehkä työnhaun kannalta olennaisin asia kokemus. Työelämäopetuksen integrointi muuhun opetukseen: Lukio on eräänlainen kupla, jolla on vähän kytköksiä arkielämään ja opetettavat asiat jäävät usein melko teoreettisiksi ja irrallisiksi muusta elämästä. Integroimalla työnhakuopetusta muihin oppiaineisiin ja jakamalla vastuuta opetuksesta koko opettajakunnan kesken, lukiossa opittavat asiat voisivatkin ankkuroitua tehokkaammin myös arkielämään. Sisällön kohdistaminen: Ryhmäopetuksesta johtuen työelämäopetus pyritään kohdistamaan kaikille, jolloin se ei vastaa optimaalisesti usein juuri kenenkään tarpeita. Ajallinen kohdistaminen: Työelämäopetuksesta saa suurimman hyödyn irti silloin, kun se on ajoitettu oikein ei liian aikaisin eikä liian myöhään, vaan ideaalisesti juuri kun työnhakuprosessi on käsillä.