Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys ja sen laajentaminen

Samankaltaiset tiedostot
Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys

Osaamisperusteisuus vahvistuu lainsäädännössä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys ja ammatillisen koulutuksen reformi tulossa

Tutkintojen viitekehykset ja koulutusvienti

Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys mikä muuttuu korkeakoulutuksen kannalta?

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Laura Hansén

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Ammatillisen koulutuksen yhteiset eurooppalaiset välineet EQF ja ECVET

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Timo Luopajärvi

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösten valmistelu

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 11 (4), 33 40/ISBN / OKKA-säätiö 2009/

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa

HE 204/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Mitä peruskoulun jälkeen?

Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset. ECVET Round Table 2014 Helsinki ma opetusneuvos Seija Rasku

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Yhteiset tutkinnon osat

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen. Opetushallituksen määräys 501/2018 Webinaari 24.5.

Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Opetusministeriön asetus

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

ECVET EQF EQARF EUROPASS

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta?

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 KTPO/AM AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

ECVET periaatteet todeksi

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

ECVET periaatteet todeksi

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

Tutkinnon muodostuminen

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT YHTEISET OPINNOT - KEHITTÄMISHAASTEITA Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot-yksikön päällikkö, opetusneuvos

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Osaamisperusteisuuden merkitys yhteisissä tutkinnon osissa

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

ECVET tulee, oletko valmis!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Henkilökohtaistamisen prosessi

Opettajankoulutus Suomessa

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio

KOSKI-tietovarannon käyttöönotto TIETOJA OPETUSHENKILÖSTÖLLE. Olli Laaksonen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Pelastusalan koulutuksen kehittämishanke

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Transkriptio:

Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys ja sen laajentaminen Työpaja Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamisesta Helsinki to 20.9.2018 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Viitekehyksen tausta, valmistelu ja tavoitteet 2

Viitekehyksen tausta ja valmistelu (1) Euroopan parlamentin ja neuvoston 23.4.2008 antama suositus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (ns. EQF-suositus) Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä (ns. NQFtyöryhmä 1.9.2008-30.6.2009 Työryhmän muistio valmistui kesäkuussa 2009, ja se luovutettiin opetusministerille elokuussa 2009 (Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24). 3

Viitekehyksen tausta ja valmistelu (2) Laki (93/2017) ja valtioneuvoston asetus (120/2017) tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annettiin helmikuussa 2017, ja ne tulivat voimaan 1.3.2017. Euroopan neuvoston suositus 22.5.2017 eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja aiemman Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta 4

Viitekehyksen tavoitteena on (1) lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä kuvaamalla suomalaiset tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla yhtenäistämällä käytettäviä käsitteitä lisätä Suomen tutkintojärjestelmän tunnettuutta helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen edistää koulutusviennin mahdollisuuksia määritellä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien väliset suhteet. 5

Country A EEQQF as aeqamework 1 EQF 1 Country B 1 2 3 2 3 2 4 4 3 5 5 Qualifications (A) 6 7 6 7 4 5 8 8 9 6 Qualifications (B)

Viitekehyksen tavoitteena on (2) helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista edistää siirtymistä jatko- ja lisäopintoihin tehostaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tutkintojärjestelmän sisällä liikuttaessa tukea elinikäistä oppimista kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tutkintojen edellyttämään osaamiseen auttaa oppilaitoksia ja korkeakouluja niiden kehittäessä opetussuunnitelmiaan sekä koulutus- tai opetusohjelmiaan osaamistavoitteita ja oppimistuloksia korostavaan suuntaan parantaa suomalaisen koulutuksen laatua ja tukea laadun arviointia. 7

Laki ja asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 8

Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017 (1) Laissa on kolme pykälää: lain soveltamisala, vaativuustasoihin jaottelu ja voimaantulo. Lakia sovelletaan niihin Suomen kansalliseen tutkinto- ja koulutusjärjestelmään kuuluviin tutkintoihin sekä perusopetuksen ja lukion oppimääriin, joista säädetään lain 1 :ssä luetelluissa laeissa tai lakien nojalla. Lakia sovelletaan myös muihin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin, joiden osaamistavoitteista säädetään laissa taikka säädetään tai määrätään lain nojalla, jos ne ovat kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksena ammatissa tai tehtävässä toimimiseen tai muutoin liittyvät osaamisen kehittämiseen tai ammattitaidon parantamiseen. 9

Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017 (2) Laissa tarkoitetut tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon (tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys). Tarkempia säännöksiä laissa tarkoitettujen tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta eri vaativuustasoille annetaan valtioneuvoston asetuksella. 10

Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017 Valtioneuvoston asetuksessa on kaksi pykälää: viittaus liitteeseen ja voimaantulo. Varsinainen sisältö on liitteessä, jonka mukaisesti laissa tarkoitetut tutkinnot ja oppimäärät sekä muut laajat osaamiskokonaisuudet sijoittuvat tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tasoille. 11

Sijoitteluperiaatteet Tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet sijoitetaan viitekehykseen niiden edellyttämän osaamisen perusteella siten, että vaikka niissä olisi elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, ne sijoitetaan sille tasolle, johon ne kokonaisuutena parhaiten sopivat (ns. best fit-periaate). Samalle tasolle sijoittuvissa tutkinnoissa, oppimäärissä tai laajoissa osaamiskokonaisuuksissa voivat painottua osaamisen eri ulottuvuudet ja samalla tasolla olevissa tutkinnoissa voi olla vaihtelua esim. kielitaitovaatimusten suhteen. Tietyn tutkintotyypin kaikki tutkinnot sijoitetaan pääsääntöisesti samalle viitekehyksen tasolle. Tutkinnon osia ei sijoiteta viitekehykseen erikseen, vaan ne sijoittuvat sille tasolle, jolle tutkinto itsessäänkin sijoittuu. 12

Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet 1 2 Perusopetuksen oppimäärä 3 4 Lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, rikosseuraamusalan tutkinto, pelastajatutkinto, hätäkeskuspäivystäjätutkinto 5 Erikoisammattitutkinnot, alipäällystötutkinto (pelastusala), lennonjohdon perustutkinto 31.12.2017 saakka 6 Ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot 7 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot 8 Yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot), yleisesikuntaupseerin tutkinto, erikoiseläinlääkärin tutkinto, erikoislääkärikoulutus, erikoishammaslääkärikoulutus 13

Viitekehys ei kuvaa yksittäisen henkilön osaamisen tasoa, vaan hänen suorittamansa tutkinnon, oppimäärän tai laajan osaamiskokonaisuuden tasoa vaikuta olemassa olevien tutkintojen sisältöihin johda samalle tasolle sijoittuvien tutkintojen sisällölliseen samankaltaistamiseen muuta tutkintojen tuottamia jatkokoulutuskelpoisuuksia muuta säädöksillä määriteltyjä virkakelpoisuuksia. 14

Viitekehyksen laajentaminen 15

Viitekehyksen laajentamistyöryhmän tehtävät 1.3. 31.12.2018 Tarkentaa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetussa laissa (93/2017) ja sen perusteluissa määriteltyjä kriteereitä viitekehykseen sijoitettaville osaamiskokonaisuuksille. Kartoittaa eri hallinnonalojen laajat osaamiskokonaisuudet, joiden hallinnonala katsoo täyttävän työryhmän määrittelemät kriteerit. Tehdä ehdotus osaamiskokonaisuuksien sijoittamiseksi tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tasoille ja perustella sijoittelu. Tehdä ehdotus tarvittavista säädösmuutoksista. 16

Kriteerit viitekehykseen sijoittamiselle: lainsäädäntö (1) Lakia sovelletaan myös muihin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin, joiden osaamistavoitteista säädetään laissa taikka säädetään tai määrätään lain nojalla, jos ne ovat kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksena ammatissa tai tehtävässä toimimiseen tai muutoin liittyvät osaamisen kehittämiseen tai ammattitaidon parantamiseen. 17

Kriteerit viitekehykseen sijoittamiselle: tarkentavat kriteerit (2) 1. Osaamiskokonaisuuden osaamisperustaisuus ja säädösperusta Osaamisperustaisuus ja määritellyt osaamistavoitteet lähtökohtana Osaamistavoitteista säädetään kansallisessa laissa tai niistä säädetään tai määrätään toimivaltaisen tahon toimesta kansallisen lain nojalla. Osaamiskokonaisuus sijoitetaan viitekehykseen best fit -periaatteella. Viitekehykseen ei sijoiteta ulkomaiseen tutkintojärjestelmään kuuluvia tai kansainvälisten organisaatioiden järjestämiä tutkintoja, vaikka niitä olisi mahdollista suorittaa myös suomalaisissa oppilaitoksissa tutkintojärjestelmästä poistuneita tutkintoja ja oppimääriä tutkintoihin sisältyviä osaamiskokonaisuuksia (sijoittuvat samalle tasolle kuin tutkinto itsessään). 18

Kriteerit viitekehykseen sijoittamiselle: tarkentavat kriteerit (2) 2. Osaamiskokonaisuuden tehtävä sekä sen vakiintuneisuus ja tunnettuus Ns. säänneltyjen ammattien kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksena olevia opintokokonaisuuksia Sellaisia vakiintuneita, yleisesti tunnettuja ja laajasti suoritettuja osaamiskokonaisuuksia, joiden kautta täydennetään, päivitetään tai laajennetaan aiemmin suoritettua tutkintoa tai muuta osaamista jotka valmistavat tutkintoon johtavaan koulutukseen tai työelämään 19

Kriteerit viitekehykseen sijoittamiselle: tarkentavat kriteerit (3) 3. Osaamiskokonaisuuden laajuus Tutkintoihin rinnastettava tai muutoin laaja osaamiskokonaisuus Vähimmäislaajuus lähtökohtaisesti 30 osaamispistettä (ECVET) / opintopistettä (ECTS) Muiden kriteerien täyttyessä ja perustellusta syystä vähintään 20 osaamispisteen/opintopisteen laajuus voi riittää Mitoitusperuste: vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä/opintopistettä 20

Työryhmälle tulleet esitykset ja niiden käsittely Esityksiä tuli määräajassa yhteensä 82. Osa viitekehykseen sijoitettavia osaamiskokonaisuuksia koskevista esityksistä koski samaa osaamiskokonaisuutta. Osa yksittäisistä esityksistä sisälsi useampia osaamiskokonaisuuksia. Kartoituspyynnössä määritellyn määräajan jälkeen tuli 5 esitystä. Työryhmä käsitteli määräajassa tulleita esityksiä kokouksissaan 23.8.2018 ja 30.8.2018. 21

Työryhmän alustava esitys: viitekehykseen sijoitettavat (1) Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso 1 Taso 2 Taso 3 Tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet Perusopetuksen oppimäärä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) Lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) Taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä 22

Työryhmän alustava esitys: viitekehykseen sijoitettavat (2) Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso 4 Taso 5 Tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet Lukion oppimäärä Ylioppilastutkinto Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Rikosseuraamusalan tutkinto Pelastajatutkinto Hätäkeskuspäivystäjätutkinto Rajavartijan peruskurssi Aliupseerin perustason opintokokonaisuus Erikoisammattitutkinnot Alipäällystötutkinto (pelastusala) Lennonjohdon perustutkinto (31.12.2017 saakka) Aliupseerin yleistason (1 ja 2) opintokokonaisuus Aliupseerin mestaritason opintokokonaisuus 23

Työryhmän alustava esitys: viitekehykseen sijoitettavat (3) Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso 6 Taso 7 Tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet Ammattikorkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset Ammatilliset opettajankoulutusopinnot Rajatun lääkkeenmääräämisen erityispätevyys Pastoraalitutkinto Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset Ylempi pastoraalitutkinto 24

Työryhmän alustava esitys: viitekehykseen sijoitettavat (4) Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso 8 Tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet Yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot) Yleisesikuntaupseerin tutkinto Erikoiseläinlääkärin tutkinto Erikoislääkärikoulutus Erikoishammaslääkärikoulutus 25

Työryhmässä vielä käsittelyssä olevat esitykset Kirkkohallitus: Yhteisötyön erityiskoulutus, Sielunhoidon erityiskoulutus, Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus, Perheneuvonnan erityiskoulutus, Raamattuteologian erityiskoulutus, Kasvatuksen erityiskoulutus, Jumalanpalveluselämän erityiskoulutus, Musiikin erityiskoulutus, Diakonian erityiskoulutus, Kansainvälisen työn erityiskoulutus kotimaan henkilöstölle, Kirkon työnohjaajakoulutus, Kirkon organisaatiokonsultoinnin erityiskoulutus, Kansainvälisen työn erityiskoulutus lähetystyön valmentava koulutus, Kirkon johtamiskoulutusohjelma 2005 Poliisiammattikorkeakoulu: Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot 26

Työryhmän alustava esitys: ei sijoiteta viitekehykseen (1) Yliopistoissa suoritettavat opettajan pedagogiset opinnot; erityisopettajan opinnot; luokanopettajan monialaiset opinnot; opinto-ohjaajan opinnot / opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille / opetus- ja kulttuuriministeriö Psykoterapeuttikoulutus / Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Valtakunnallinen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortio Terveystiedon monitieteisen opintokokonaisuuden perus- ja aineopinnot; terveystiedon monitieteinen syventävä opintokokonaisuus; liikunnan sivuainekokonaisuus; liikunnan aineenopettajakoulutus; liikuntapedagogiikan aikuiskoulutuksen maisteriohjelma / Jyväskylän yliopisto 27

Työryhmän alustava esitys: ei sijoiteta viitekehykseen (2) Moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisopinnot (MOJO); johtaminen ja opetushallinto; lähijohtamiskoulutus erikoistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille; erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutus / Oulun yliopisto Executive MBA / Vaasan yliopisto Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Hammaslääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmät / Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto Auktorisoitu Personal Trainer / Folkhälsan Utbildning AB, Fysioline Oy, Helsingin Evankelinen Opisto, Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys, Trainer Lab Oy, Trainer4You Oy Urheilumanageroinnin peruskoulutus / Suomen Urheiluopisto 28

Myöhässä tulleet esitykset (esitetty sijoitettavaksi viitekehykseen) Rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifiointiin valmentava koulutus / Rakennusteollisuus RT ry Kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyyteen valmentava koulutus / Rakennusteollisuus RT ry Sotatalouden ja tekniikan lisäopinnot / Puolustusvoimat Esiupseerikurssi / Puolustusvoimat 29

Myöhemmässä vaiheessa sijoitettavaksi esitetyt Opintokokonaisuus turvapaikkapuhuttelijoille / Maahanmuuttovirasto Ammatilliset erikoistumiskokonaisuudet poliisin erityistehtävissä / Poliisiammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan osaamiskokonaisuuksia / Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Työterveyshuollon täydennyskoulutus (15 op) Hoitotason ensihoidon koulutus (30 op) Ensihoidon johtaminen (30 op) Säteilyturvallisuusvastaavan tehtävä Kouluttajapsykoterapeutin koulutus / Valtakunnallinen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortio Rakennusalan koulutukset / Rakennusteollisuus RT ry Sisäilma-asiantuntija Kosteudenhallintakoordinaattori Muut rakennusalalla vaadittavat henkilösertifiointikoulutukset 30