Psykologinen ja sosiaalinen pääoma työssä jatkamisen edistäjinä Työkykykoordinaattorikoulutus 17.1.2017, Kuntoutussäätiö Anna Koski Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto
JOHTAMISKORKEAKOULU MONIALAINEN OTE JOHTAMISEEN JA VAIKUTTAMISEEN Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu tarkastelee organisaatioiden ja yhteiskunnan ilmiöitä yli tieteen perinteisten rajojen hallinnon, liiketoiminnan ja politiikan muodostamana kokonaisuutena. Koulutamme muuttuvaa maailmaa ymmärtäviä johtamisen ja vaikuttamisen asiantuntijoita. Opetus Hallintotieteet Kauppatieteet Politiikan tutkimus Tutkimus Hallinnon tutkimusohjelma Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma Politiikan tutkimusohjelma Taloustieteen tutkimusohjelma Tila- ja ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma Palvelut Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos tarjoaa yrityksille ja julkisille organisaatioille asiantuntija-, tutkimus- ja täydennyskoulutuspalveluja. 1/13/2017
Manka 1999, 2006, 2011 Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Psykologinen ja sosiaalinen pääoma ovat työelämän aineettomia menestystekijöitä SOSIAALINEN PÄÄOMA = yhteisön kunto johtaminen yhteisöllisyys RAKENNEPÄÄOMA = Organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta PSYKOLOGINEN PÄÄOMA = työntekijän henkinen kunto
Työntekijän yksilöllinen voimavara PSYKOLOGINEN PÄÄOMA
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA yksilön henkinen, mitattavissa oleva voimavara, joka liittyy tämän vahvuuksiin, käsityksiin, työhön liittyviin asenteisiin sekä yleiseen elämänasenteeseen (Luthans ym. 2007) on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen (mm. Luthans ym. 2007, Avey ym. 2006) edistää työttömien hyvinvointia ja työllistymisuskoa (Chen & Lim 2012) Neljä ulottuvuutta: 1) itseluottamus 2) optimismi 3) toiveikkuus 4) sinnikkyys 13.1.2017
Psykologisen pääoman jakaantuminen pääoman jakaantuminen 40 % 50 % Luonnon määräämää Ympäristön tuomaa Omissa käsissäsi 10 % (Sonja Lyubomirsky) Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Psykologisen pääoman merkityksestä Kyky olla oman elämänsä ohjaksissa, ottaa kaikki irti annetuista lähtökohdista Uskallus ja kyky tarttua mahdollisuuksiin Rohkeus tehdä valintoja ja elää omien arvojen mukaista elämää Kyky hyväksyä ja säilyttää mielenrauha Henkinen tasapaino ja hyvinvointi ovat paljolti kiinni siitä, miten eteen tulevia tilanteita tulkitaan ja miten niihin reagoidaan Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Itseluottamus käsitteen määrittelyä oma näkemys siitä, kuinka pystyvä on suunnittelemaan ja toteuttamaan onnistumiseen johtavaa toimintaa Huom: omalla näkemyksellä on merkitystä, ei esim. mitatuilla taidoilla Lisäksi on määritelty esim. kykynä luottaa esim. Kykyyn hallita omaa kehoa ja käytöstä Onnistuneeseen vuorovaikutukseen muiden kanssa Omiin kykyihin ja onnistumiseen Avun ja tuen saamiseen tarvittaessa
Korkea itseluottamus Sitoutuminen ja kiinnostus omiin päämääriin Nopea palautuminen epäonnistumisista Sinnikäs toiminta Matala itseluottamus Vaikeiden tehtävien välttäminen Epäonnistumisiin kiinni jääminen Luovuttaminen helposti vaikeuksia kohdattaessa Käytetään aikaa ja panostuksia omia tavoitteita edistävään toimintaan Taidot kasvavat, toiminta tuottaa tulosta, myönteiset vaikutukset.. MYÖNTEINEN KEHÄ
Itseluottamuksen lähteitä Taidon hallintakokemukset: harjoittelen, saan palautetta, opin, onnistun! Muilta oppiminen, mallintaminen Jos tuokin pystyy ehkä minäkin! Sosiaalinen oppiminen tuki, rohkaisu ja suostuttelu Palautteen lisääminen, myös itsearvioinnin lisääminen (mikä meni hyvin, missä voisin kehittyä..) vahvistaa Psykologinen- ja tunnetyöskentely esim. jännityksen ja omien reaktioiden kanssa toimeen tuleminen esiintymistilanteissa
(Realistinen) optimismi = myönteinen ajattelu Myönteisten mahdollisuuksien näkeminen uhkien ja kielteisten asioiden sijaan Kokemusten hyviin puoliin ja seurauksiin keskittyminen Kyky tunnistaa oman toiminnan merkitys onnistumisten aikaansaamisessa Epäonnistumisen syiden reflektointi ja armollisuus itseä kohtaan Positiivisten kokemusten etsiminen Rawpixel
Optimistisen elämänasenteen ainesosia Optimismissa kyse on omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamisesta ja kyvystä ylläpitää myönteisiä odotuksia tulevaisuuden suhteen. Nykyhetken arvostaminen (esim. kiitollisuus) Omien arvojen mukaiset elämänvalinnat Tulevaisuuden mahdollisuuksien etsiminen -realistisesti -joustavasti Menneisyyden armelias ja merkityksiä löytävä tulkinta. Onnistumisista oppiminen.
Tähtihetki - harjoitus 1. Muistele jotain onnistumisen hetkeä, jolloin olet ollut parhaimmillasi työssäsi kertoen siitä parillesi. 2. Pari voi esittää tarkentavia kysymyksiä tilanteesta ja sen kehittymisestä ja kirjaa toisen vahvuudet, jotka esiintyvät kertomuksessa. Lopuksi lista annetaan kertojalle. 3. Sama toistetaan toisin päin Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Toiveikkuus Tahdonvoimaa + keinovoimaa: Tahdonvoima = Kyky asettaa itselle merkityksellisiä tavoitteita ja halu saavuttaa ne Keinovoima = Kyky löytää erilaisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi Myös kykyä muuttaa omia tavoitteita silloin, kun olosuhteet muuttuvat Rauhala ym. 2013, 35-36 Rauhala ym. 2013
Toiveikkuuden ilmentymiä Toiveikas ihminen uskoo hyvään tulevaisuuteen asettaa realistisia mutta haastavia tavoitteita pyrkii tavoitteisiinsa määrätietoisesti ja proaktiivisesti, eli jo ennen viimetippaa kun on jo pakko toimia osaa johtaa itseään suoriutuu ja viihtyy työssään/opinnoissaan hyvin, on tyytyväinen tekemisiinsä (työt/opinnot) ja sitoutunut niihin
Sitkeys, sinnikkyys Kyky sietää epävarmuutta, epämukavuutta ja haasteita edistää sitkeyttä. Tutkijat ovat havainneet sitkeyttä toiminnassaan ilmentävien olevan: optimistisia ja toiveikkaita hyviä tunteidensa säätelyssä hyviä näkemään epäonnistumiset kehittävänä palautteena
Miten lisätään ja harjoitellaan sitkeyttä? suuntaamalla huomio voimavaroihin kehittämällä osaamista, asenteita tai hankkimalla enemmän tukea muilta ottamalla pieniä riskejä ja harjoittelemalla epämukavuusalueella toimimista vastoinkäymisiä ehkäisemällä ja mahdollisiin esteisiin varautumalla: välillä on kuitenkin hyvä ottaa hallitusti riskejä ja sallia itselleen myös epäonnistuminen vastoinkäymisten tulkintaa muuttamalla sinnikkyyttä lisää myös tavoitteiden merkityksellisyys
Psykologisen pääoman kehittäminen Esimiestyön/työnantajan keinoja (esim. Rego ym. 2012; Woolley ym. 2011) selkeiden ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettaminen luottamuksen osoittaminen työntekijöitä kohtaan työntekijöiden auttaminen tuleviin haasteisiin valmistautumisessa esim. mallintamalla niitä mentorointi -> erityisesti nuorten työntekijöiden luottamuksen ja valmiuksien varmistaminen esimiehen työntekijälle osoittama yksilöllinen huomio ja tuki Työntekijän keinoja (esim. Mathe ym. 2012) myönteisen palautteen antaminen työkavereille työkavereiden onnistumisten huomiointi kiitoksen antaminen tehdystä työstä muiden työyhteisön jäsenten auttaminen ja tukeminen
Kotitehtävä: Kiitollisuuspäiväkirja Mieti päivittäin viisi asiaa, joista on elämässään kiitollinen Voit myös miettiä sitä, mitä olet saanut läheisiltä ihmisiltäsi ja mistä voit olla heille kiitollinen Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Menetelmät ja valmennukset henkisen kunnon vahvistajina Vaikutukset myönteisiä <- stressin negatiivisilta vaikutuksilta suojaaminen, oman työn jäsentäminen helpommin hallittaviksi kokonaisuuksiksi (Luthans ym. 2010, Avey ym. 2009) Työn imun ja psykologisen pääoman heikoiksi arvioineet henkilöt ovat hyötyneet kehittämisestä eniten (Ouneweel ym. 2013)
Oman mielesi personal traineriksi valmennus Kohderyhmänä 18-29 -vuotiaat työelämään pyrkivät nuoret Valmennuspäivien (4) aikana perehdytään kuhunkin psykologisen pääoman ulottuvuuteen sitä koskevien alustusten, esimerkkien ja harjoitusten avulla. Lisäksi välitehtävät Movendossovelluksessa sekä chatkeskustelut. Psykologisen pääoman mittaus kolme kertaa valmennuksen aikana. 13.1.2017
Työpaikan ja työntekijän tärkeä voimavara SOSIAALINEN PÄÄOMA
Työnilonjulistus 2017 Ytimessä yhteisö https://moniviestin.uta.fi/videot/jkk/tapahtumat/tyonilonju listus/2017 Painettu versio: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyonilo/työn ilonjulistus%202017.pdf
Sosiaalinen pääoma - Työyhteisön tärkeä voimavara Ilmenee yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa, esimerkiksi yhteisinä arvoina ja normeina, luottamuksena, tiedonjakamisena ja aktiivisena toimintana yhteiseksi hyväksi Syntyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä silloin, kun toimitaan yhteisten arvojen pohjalta kohti yhteistä päämäärää Coleman 1990; Oksanen 200 Rakkaan lapsen monet nimet: Yhteisöllisyys, ryhmähenki, me-henki, team spirit.
Ominaista hyvin toimiville työyhteisöille: Myönteinen ja avoin ilmapiiri: voimme olla erilaisia ja silti edistää saman päämäärän toteuttamista Selkeät tehtävät, roolit ja tavoitteet: perustehtävä kaiken ytimessä ja kirkkaana mielessä Oksanen ym. 2008
Mistä yhteisöllisyys (sosiaalinen pääoma) syntyy Työyhteisö o o o o o Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Johtaminen o Esimieheeni voi luottaa o Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti o Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia
Sosiaalisen pääoman vaikutuksia työuriin ja niiden jatkamiseen Alhainen Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin Kasvanut mielenterveysongelmien (kuten masennus) riski (esim. Sinokki 2011; Lahelma ym. 2012; Lallukka ym. 2012; Oksanen ym. 2009) Yhteydessä työn lopettamisaikeisiin erityisesti yli 41-vuotiaiden keskuudessa Ennenaikainen eläköityminen yleisempää (Henkens ja Leenders 2010; Sinokki ym. 2010) Korkea Lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sekä lyhentää sairauspoissaoloja (esim. Hinkka ym. 2013) työssä jatkamiseen suhtaudutaan yleensä myönteisemmin (James ym. 2011; van den Berg 2010) Vaikuttaa myös mm. asiakastyössä tapahtuvan vuorovaikutuksen laatuun (Perhoniemi & Hakanen 2013)
Case: Vastuuton työntekijä Suunnittelija S. Kettunen tulee ja menee työpaikalla mielensä mukaan. Hän tekee työnsä omaan tahtiinsa piittaamatta siitä, sotkeeko hänen myöhästymisensä muiden aikatauluja tai vaikuttaako hänen poissaolonsa muiden työkuormaan. Kettunen saattaa saada dramaattisia raivokohtauksia tai heittäytyä marttyyriksi. Hän töksäyttää usein mielipiteensä niin että työtoverit pahoittavat mielensä, eikä hän piittaa esimiehensä puheista. Toisaalta Kettunen on erinomaisen osaava tehtävässään, eikä esimies siksi haluakaan aina puuttua asiaan, vaikka syytä olisikin. Mikä on tällaisen käytöksen merkitys työyhteisölle? Miten tätä työntekijää ja hänen käytöstään voisi lähestyä rakentavasti a) kollegana b) esimiehenä
Jokainen työntekijä kehittää työpaikkansa yhteisöllisyyttä Sitoutuminen omaan työhön, sen tekeminen ja kehittäminen Vuorovaikutustaidot ja muut sosiaaliset taidot; reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen Yhteistyötaidot; aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä Vastuunkantamisen taito; työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut
mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi valmiudet kohdata muutoksia ja toimia tarkoituksenmukaisella tavalla muutostilanteissa aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön kyky johtaa itseään, priorisointi- ja ajanhallintataidot lojaalisuus työnantajaa ja työryhmää kohtaan Baron 1998, Keskinen 2005, Manka 2007
Esimiehen keinot Oikeudenmukainen ja reilu työn organisointi Työntekijöiden mukaanottaminen päätöksentekoon Esimerkillisyys, luotettavuus, johdonmukaisuus ja päätösten läpinäkyvyys Tunneälykkyys, psykologinen ja emotionaalinen tuki Työntekijöistä huolehtiminen Valtuuttaminen ja innostaminen, älyllinen inspirointi Optimismin johtaminen myönteisen ilmapiirin vaaliminen Manka & Larjovuori 2013
Yhteisöllisyyttä vahvistaa myös positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket, hyvien tekojen purkki, minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne liikkuu? Ongelmat esiin turvallisessa ympäristössä = kissa pöydälle: hernetunti, huutohetki
Lähteitä Manka, Larjovuori & Heikkilä-Tammi. 2014. Voimavarat käyttöön - Miten kehittää psykologista pääomaa? http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1789/voimavara_kayttoon_ -_miten_kehittaa_psykologista_paaomaa.pdf Manka & Larjovuori. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen - opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1149/sosiaalinen_paaoma_opas. pdf Larjovuori R-L, Manka M-L, Nuutinen S. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5
Kiitos Työn ja oppimisen iloa vuoteen 2017!