Karhulan koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa
5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulu tekee yhteistyötä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on koululla ja opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kielija kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Koulu antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle annetaan tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa käydään läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle annetaan tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen 2
liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena on luoda kotkalaisille lapsille ja nuorille parhaat kasvun ja kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja hyvinvointia edistävät, turvaavat ja tukevat palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria osallisuuteen sekä monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan. Opetustoimen vastuualueen lisäksi Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue, hyvinvointineuvolan vastuualue sekä nuorisotyön yksikkö. Hyvinvointineuvolan vastuualueeseen kuuluvat lastenneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja perheneuvola. Palveluita ohjaa yhteinen Lasten ja nuorten strategia, joten yhteistyö näiden palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on saumatonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuualueet (myös lastensuojelu) osallistuvat yhteiseen palveluiden suunnitteluun Kasva Kotkassa -työryhmässä. Tämän yhteistyön pohjalta on laadittu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan moniammatillisessa ja hallinnollisessa yhteistyössä. Yhteiset toimintamallit mahdollistavat hyvän tiedonkulun. Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tukea koteja kasvatustyössä ja kertoa tarvittaessa tarjolla olevista lapsen oppimista ja koulunkäyntiä tukevista palveluista. Moniammatillisella ja -hallinnollisella yhteistyöllä pyritään vahvistamaan kotien hyvää arkea, tarjoamaan tukea riittävän varhain ja ehkäisemään syrjäytymistä. Vanhemmille kerrotaan kolmiportaisen tuen tukitoimenpiteistä, oppilashuollollisten palavereiden pitämisestä ja salassapitosäädöksistä. Karhulan koulussa kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on tukea koteja kasvatustyössä ja kertoa tarvittaessa tarjolla olevista lapsen oppimista ja koulunkäyntiä tukevista palveluista. Moniammatillisella ja -hallinnollisella yhteistyöllä pyritään vahvistamaan kotien hyvää arkea, tarjoamaan tukea riittävän varhain ja ehkäisemään syrjäytymistä Karhulan koulussa yhteistyömuotoja kodin ja koulun välillä ovat yhteisötasolla mm. koulun tiedotteet huoltajille, koulun www-sivut, vanhempainillat, joissa aiheina ovat erilaiset kasvatukseen, opetukseen ja jatkokoulutukseen liittyvät asiat, erilaiset kyselyt huoltajille, vanhempainyhdistyksen toiminta sekä koulun juhlat. Yksilötasolla yhteistyötä koulun ja kodin välillä edustavat luokanvalvojien yhteydenotot huoltajiin, henkilökohtaiset tapaamiset sekä huoltajien ja oppilashuoltoryhmän tapaamiset tarvittaessa. Karhulan koulussa luokanvalvojat ja aineenopettajat seuraavat oppilaan poissaoloja. Nämä tiedot ovat myös opintojen ohjaajan ja rehtorin käytössä. Huoltajan toivotaan ilmoittavan kouluun oppilaan poissaolosta mahdollisimman pian. Luokanvalvojat ottavat yhteyttä huoltajiin jos oppilaalle kertyy poikkeuksellisen paljon poissaoloja, myöhästymisiä oppitunneilta, tai oppilas ei toimita luokanvalvojalle huoltajan selvitystä poissaoloista. Tarvittaessa oppilaan poissaoloja käsitellään oppilashuoltoryhmän (tarvittava kokoonpano), huoltajan ja oppilaan yhteispalaverissa. Koulu tiedottaa huoltajille, lukuvuositiedotteissa ja koulun www-sivuilla, oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma- onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kielellinen ja kulttuurinen tausta. Aineenopettajat antavat kurssin arviointiin liittyvää kirjallista tietoa jakson ja kurssin alkaessa, sekä kurssin aikana. Arviointiperusteissa selvitetään oppilaalle ja huoltajalle miten 3
kurssin arvosana (tai hyväksytty suoritus) muodostuu. Opettajat välittävät tietoa huoltajalle myös oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista. huoltoon ja tukeen liittyvät asiat on esitetty kohdassa 5.5.1. huolto 5.4.1 OPPILASHUOLTO huollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. huollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. huollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimisja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää koulutyön sujumista. huollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. huollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. huollon moniammatillinen yhteistyö tukee kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelua ja toteuttamista. huollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan koulunkäynnin sujumista ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua siinä tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. huollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa otetaan huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä turvataan se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. huoltotyötä tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittelystä otetaan yhteyttä huoltajiin ja heille tarjotaan mahdollisuus osallistua opettajan 4
tai oppilashuoltoryhmän tarjoamana aikana omaa lastaan koskevaan palaveriin ja saada kopio kyseisen palaverin muistiosta tai siihen liittyvästä kolmiportaisen tuen suunnitelmasta. Huoltajalle annetaan myös tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Perusopetuslain (642/2010) pykälät oppilashuolto (31a), henkilötietojen salassapito ja käsittely (40) sekä tietojensaantioikeus (41) ohjaavat erityisesti oppilashuoltotyötä. huoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa on sovittu yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten, kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden, kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. huoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa kehitetään moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa, jonka käsittely kuvataan luvussa 5.4.3. Koulun oppilashuoltotyöstä vastaa koulun rehtori ja sitä koordinoi ja kehittää säännöllisesti kokoontuva, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Rehtorin lisäksi ainakin laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja yläkoulussa oppilaanohjaaja kuuluvat oppilashuoltoryhmään. Pedagogisen asiantuntijuuden tueksi kutsutaan tarvittaessa myös muita asiantuntijoita, kuten koululääkäri tai sosiaalitoimen työntekijä (lastensuojelu). Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Oppilaiden hyvinvointia tukevia toimintoja ovat myös aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta. Tulevaisuudessa tarvitaan oppilaiden hyvinvoinnin tueksi uusia ammattiryhmiä nuorisotoimen ja terveydenhuollon parista. Yleisen tuen oppilashuoltotyö kuuluu kaikille koulun opettajille ja muille koulussa työskenteleville, joten merkittävä osa oppilashuoltotyöstä tehdään virallisen oppilashuoltoryhmän ulkopuolella. Työskentelyssä korostuu aikuisen ja oppilaan välinen vuorovaikutus ja hyvän oppimisympäristön turvaaminen. Karhulan koulussa opettaja seuraa sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja koulunkäyntiä. Huolen synnyttyä hän laatii pedagogisen arvion ja yhteenvedon oppilaan opetukseen, oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyvistä tiedoista ja taidoista tarvittaessa yhdessä luokanvalvojan kanssa. Pedagogisessa arviossa suunnitellaan eri tukimuotojen, kuten tukiopetus, eriyttäminen, avustajatarve, osa-aikainen erityisopetus, muut opetusjärjestelyt, oppilaalle annettavat tukitoimet. Tehostetun tuen toteuttamista varten koulussa pidetään moniammatillinen oppilashuoltopalaveri, jonka kokoonpano vaihtelee käsiteltävän asian mukaan. Näissä palavereissa suunnitellaan oppilaalle annettava tehostettu tuki ja laaditaan oppimissuunnitelma tuen toteuttamista varten. Laaja-alainen erityisopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laadintaa ja luokanvalvoja vastaa yhteydenpidosta huoltajiin ja keskustelee heidän kanssa tuen toteuttamisesta. Laaja-alainen erityisopettaja arvioi tuen riittävyyden yhdessä aineenopettajan kanssa. 5
Tässä moniammatillisessa yhteistyössä tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen kanssa. huoltoryhmään kuuluvat Karhulan koulussa rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja laaja-alainen erityisopettaja. huoltoryhmä kokoontuu kerran viikossa. huoltoryhmä kokoontuu myös, jos ilmenee akuutti tilanne, johon voidaan varhaisessa vaiheessa puuttua tai estää sen syntyminen kokonaan. huoltoryhmä arvioi koko koulun yleistä hyvinvointia ja suunnittelee ennaltaehkäiseviä oppilashuollollisia toimenpiteitä. huoltoryhmän tehtävänä on myös oppilaan erityisen tuen suunnittelu ja siihen liittyvän pedagogisen selvityksen laatiminen. huoltotyöhön osallistuvilla on tiedonsaantioikeus toisiltaan ja tiedon luovutusvelvollisuus toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja opetuksesta vastaavalle viranomaiselle opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen kannalta välttämättömiä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäisen oppilaan asiaa, asian käsittelyyn osallistuvat vain ne oppilaan opetukseen ja opetuksen järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. huoltoryhmä pitää muistiota, johon kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt toimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Karhulan koulun kriisisuunnitelma äkillisten kriisien, uhka- ja vaaratilanteiden varalta Karhulan koululle on laadittu turvallisuussuunnitelma, joka muodostuu pelastus-, suojeluja kriisisuunnitelmasta. Lisäksi koululla on kiusaamisenehkäisyohjelma, puuttumismalli päihteiden käyttöön ja ohjeistus henkilökunnalle niitä erilaisia ongelmatilanteita varten, joiden selvittäminen kuuluu joko koululle, kodille, viranomaisille tai kaikille yhdessä. Pelastus- ja suojelusuunnitelmassa käsitellään ja ohjeistetaan henkilökuntaa ja oppilaita, palo-, pelastus- ja muiden viranomaisten kanssa suoritettavasta yhteistyöstä, mahdollisissa koulun toimintaa estävissä ja haittaavissa tilanteissa. Tähän liittyviä harjoituksia pidetään yhdessä pelastusviranomaisten kanssa vähintään joka toinen vuosi, niin Opintokeskus Karhun työpisteessä kuin Karhulan koulullakin. Turvallisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä Karhulan lukion kanssa ja sen ajantasaisuudesta, toteutuksesta, valvonnasta ja päivityksestä vastaa yläkoulun rehtori. Apuna hänellä on yläkoulun ja lukion turvallisuusvastaavat. Hän johtaa myös palo-, pelastus- ja kriisisuunnitelman mukaisia toimenpiteitä, niin harjoituksissa kuin tositilanteessakin, kunnes viranomaiset ovat ottaneet tilanteen hallintaan, jolloin toiminta siirtyy heidän johtovastuulleen. Kriisisuunnitelmassa ohjeistetaan koulun toimintaa kriisitilanteissa (kouluyhteisön jäsenen kuolema, väkivalta, uhka, aggressiivinen käyttäytyminen, riita) ja niiden jälkeen. Turvallisuussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Tärkeimmät asiat ja muutokset käydään läpi opettajainkokouksessa. Uudet työntekijät perehdytetään kaikkiin koulun käytänteisiin ja turvallisuussuunnitelmaan perehdyttämiskansiolla, joka on opettajainhuoneessa sekä sähköisessä muodossa että paperiversiona. 6
Karhulan koulun toimintaohjeet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi Kiusaamisenehkäisyohjelma, puuttumismalli päihteiden käyttöön ja ohjeistus henkilökunnalle muusta toiminnasta käydään läpi opettajakunnan kanssa vuosittain. Nämä löytyvät myös perehdyttämiskansiosta. Karhulan koulu on mukana myös valtakunnallisessa Kiva Koulu- ohjelmassa. Luokanvalvojat käyvät vuosittain ohjelmaa läpi luokkiensa kanssa. 7
OPPIAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITEMAN TÄYDENNYSOSA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO TAVOITTEET Auttaa oppilasta kasvamaan avarakatseiseksi, suvaitsevaksi ja myönteisiin ihmissuhteisiin kykeneväksi ihmiseksi, joka omalla toiminnallaan pyrkii edistämään YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden toteutumista. Antaa tietoja erilaisista maailmankatsomuksista ja uskonnoista. Tukea oppilaan oman elämänkatsomuksen muodostumista. SISÄLTÖ Kurssi 1: Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu o millainen on hyvä ihminen o vähemmistöjen oikeudet o maailman tulevaisuus o nuorten elämänkysymyksiä Kurssi 2: Maailmankatsomus ja etiikka o suuret uskonnot ja uskonnoton ajattelu o oikeudenmukaisuus ja lakien merkitys o ihmisoikeusetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti o ympäristöetiikka o taide elämän rikastuttajana o monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä Kurssi 3: Filosofia, yhteiskunta ja tulevaisuus o kuuluisia filosofeja o ihmisen perusoikeudet o hyvinvointiyhteiskunnan ongelmia o millainen on hyvä tulevaisuus OPETUSMENETELMÄT Keskustelu, itsenäinen pohdiskelu, ryhmätyöskentely sekä ajankohtaismateriaalin tutkiminen. Mahdollisuuksien mukaan teatterissa, konsertissa ja taidenäyttelyssä käyminen. ARVIOINTI Numeroarviointi. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan kyky jäsentää maailmaa ja omia asenteitaan. Lisäksi otetaan huomioon oppilaan osallistuminen eri työmuotoihin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu o osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä o tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat o kykene havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä o Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti 8
o tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja o kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista o ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron o osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista Yhteisö ja ihmisoikeudet o tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron o hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön o pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden o tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä o tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasaarvo- ja oikeusvaatimusten perusteita o tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta Ihminen ja maailma o ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita o tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia o osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön o ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia HISTORIA TAVOITTEET Kasvattaa nuorista menneisyyttä arvostavia, nykyisyyttä kunnioittavia ja tulevaisuuteen avarakatseisesti asennoituvia kansalaisia. Luoda pohja oppilaiden kotimaan ja kotiseudun historian ja kulttuurin tuntemukselle ja tukea kansallisen identiteetin vahvistumista. Auttaa oppilaita maailmankuvan rakentamisessa lisäämällä muiden kulttuurien tuntemusta. Pääpaino on kuitenkin Euroopan historiassa. Perehdyttää oppilas maailman, erityisesti suomen ja sen naapurialueiden sekä muun Euroopan 1900-luvun historian keskeisiin tapahtumiin ja käännekohtiin. Ohjata oppilas hankkimaan ja käyttämään historiallista ja yhteiskunnallista tietoa, ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin, ymmärtämään oikeutensa ja vastuunsa kansalaisena. Saada oppilas pohtimaan kriittisesti historiallisia ja ajankohtaisia ongelmia. Ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikokset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeussopimukset OPETUSMENETELMÄT keskeisten menetelmien käyttäminen perinteisen opettajajohtoisen opetuksen hella, mm. opetuskeskustelu, kyselevä opetus, ryhmätyöt, esitelmät, tutkielmat, dokumenttien tulkintatehtävät, väittelyt, hakuteosten käyttö, pedagogiset draamat, haastattelut, keskustelut, eläytyvät kirjoitelmat, sanoma- ja aikakauslehtien käyttö ym. 9
SISÄLTÖ LUOKKATASO 7 Kurssi 1: Suomi ja 1800-luvun Eurooppa Kurssin sisältöjen painotukset voivat vaihdella mm. käytettyjen työtapojen perusteella. Käsiteltäviä aiheita ovat mm: Suomesta Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta, aatteita ja vallankumouksia Euroopassa Wienin kongressin jälkeen, kansallinen herääminen ja sen merkkimiehet, teollistuminen, muuttoliike ja siirtolaisuus. Kurssi 2: Meillä ja muualla 1900-luvun vaihteessa Kurssi jatkaa sisällöllisesti siitä mihin edellinen kurssi päättyy. Aihealueita ovat mm: Suomen Pohjoismaiset naapurit 1800-luvulla, Yhdysvallat 1800-luvulla, imperialismi Aasiassa ja Afrikassa, Venäjä 1800-luvulla, sortovuodet Suomessa, ensimmäinen maailmansota, Suomen itsenäistyminen ja sisällissota. LUOKKATASO 8 Kurssi 3: Sotia ja liennytystä Kurssi jatkaa 1900-luvun alun tapahtumien käsittelyä. Sisällöllisesti keskeisiä aihepiirejä ovat maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan, elämää demokratioissa ja diktatuureissa sekä toisen maailmansodan aika. Kurssi 4: Kohti nykyaikaa Kurssi käsittelee mm. Suomen ja Kotkan historiallista kehitystä 1950-luvulta nykypäivään, maailmanhistoriallista kehitystä idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun sekä elämää 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. ARVIOINTI Numeroarviointi. Koeosaamisen lisäksi huomioidaan aktiivisuus tuntityöskentelyssä, vastuunkanto omasta työskentelystä, oma-aloitteisuus ja sosiaaliset taidot työskennellä yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Kannustetaan oppilaan itsearviointia. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä o osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä o pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä Historian ilmiöisen ymmärtäminen o kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen o osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään o osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia Historiallisen tiedon käyttäminen o pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota o pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä 10