uppula 2:122 6 4564:51:27 62:9 4562:10 4562:11 4562:12 7:3 62:8 4563:4 4563:3 4563:2 4563:1 4563:5 4563:7 4563:6 7:4 7:07:5 Yht. 878:1 7:6 7:1 7:2 ngas 1:58 Suorttiainen 120 LS 1:301:11 3 1:11:32 1:57 1:301:34 Hinttula 1:57 1:55 2:85 402 Aseme 2:23 Yht. 878:1 R Yht. 876:1 Lintuvuori V W A 1:54 2:72 2:65 Patajoen lohkok1:55 RM VU-2 R yt/kk 2:90 402 Aseme 3:50 A1:20 1:25 410 Honkala 1:55 V luo(2) VU-2 V Patajoki Patajoki yt/kk 411 Jaatila 1:60 A 1:46 V Sr(1) luo(3) RA sk 16573 Kaalola R Kukkula A luo(6) 2:12 1:24 402 Aseme408 Hauvala 2:12 1:49 V 1:55 s-1(1) 1:6573 1:50 1:6573 sm A 1:48 1:47 1:1 R Limperi 945 1:55 LS Patajoki ge 1:3 1:23 1:55 Sr(2) A 2:21 2:29 1:3 1:3 2:19 2:43 2:126 2:41 2:21 2:59 2:19 2:29 Yht. 878:1 1:59 1:55 1:26 3 yt/kk S.talo VU-2 1:55 100 Siltala ARA-1 2:50 2:119 1:45 ARA-1 1:45 2:113 10 1:13 2:129 15.0 LS Siikaranta500 1:13 1:28 2:127 rak-1 2:133 Yht. 876:39:1 ARA 1:27 Pataluoto W 11.0 7.3 32 JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSA-ALUE 6 1:5000 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: A ARA Ohjeellinen viheryhteystarve Asemakaavoja laadittaessa/toimintaa harjoitettaessa tulee säilyttää liito-oravan tarvitsemia kulkuyhteyksiä varten vähintään 30 metriä leveä puustoinen kaista. Asuntoalue. Alueelle saa rakentaa pysyvää pientaloasutusta sekä maatalouteen liittyviä rakennuksia. Aluetehokkuus, asumiseen liittyvän rakentamisen osalta enintään e=0,1 Uusi ympärivuotisen tai loma-asumisen alue. Alueelle voidaan sijoittaa ympärivuotista asumista, loma-asumista sekä matkailua ja majoitusta palvelevaa rakentamista. Alueet on tarkoitus toteuttaa asemakaavoittamalla. Aluetehokkuus on enintään 0,2 0 2:84 ori e 4:70 3:143 4:69 Venkkala 3:122 Jussila Touvila Tilkkustenmäki 4:13 1:44 3:22 2:61 2:54 2:60 RM s-1(2) 1:33 3:85 1:22 Soimasuo Huipankulma luo(1) 3:123 s-1(2) luo(1) Notkola Pykälistönaho A Ala-Kolu 0 0.5 km 1 km V P R A R 1:9 1:22 s-1(3) Ylä-Kolu A 1:37 s-1(4) 1:1 luo(4) 1:36 A 1:32 1:21 ge 1:55 1:18 ge ht Muorinmäki 170 Suutesuo 422 Patajoki 200 Haukkasuo Mustikkavuori Haukkavuori 1:3 ge 422 Patajoki V R Pihtinen 126.3 Myllystenmäki Palkkimäki Hakosjärvi Tilusvuori Myllysaari Myllyjärvi Soimajärvi luo(10) 132.4 3:145 127.4 Yht. 876:1 ht ge VU-2 Yht. 876:1 1:37 ge 1:9 ge-1 ge luo(8) s-1(5) 134.0 1:1 3:125 1:28 luo(10) luo(10) R luo(9) 1:53 luo(10) ARA-1 V ge-1 1:27 1:24 1:38 Yht. 876:1 Patajoen lohkokunta 1:6 V Yht. 876:26:0 VU-2 RA 1:13 3:100 W Valkeajärvi 133.0 luo(11) s-1(6) 180 1:40 TilusojaA V 1:43 1:6 1:53 1:76 410 1:51 Honkala Yht. 876:39:1 1:53 A 1:43 ge 1:8 5004 A 1:41 1:76 Ahola 1:53 1:52 1:56 1:51 1:75 1:25 Ojala Tilusoja Myllykangas Pehkukorpi 1:26 1:27 1:36 1:12 1:56 Koulu 1:71 1:76 ARA-1 RA R 428 SammallahtiRM Patajoen lohkok 1:16 1:16 Myllymäki 1:69 P VU-2 V Suvela 1:76 428 Sammallahti LS W yt/kk Uusi ympärivuotisen tai loma-asumisen alue. Alueelle voidaan sijoittaa ympärivuotista asumista ja loma-asumista palvelevaa rakentamista. Alueet on tarkoitus toteuttaa asemakaavoittamalla. Aluetehokkuus on enintään 0,1 Loma-asuntoalue. Alue varataan loma-asutusta varten. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksi kerroksisen loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2 Uusi loma- ja matkailualue. Alueelle sijoittuvat loma-asumista palvelevat alueet on tarkoitus toteuttaa asemakaavan perusteella. Asemakaavoituksen yhteydessä on huolehdittava maisemakuvan säilymisen kannalta riittävien viheralueiden ja - yhteyksien säilymisestä sekä siitä, että rakenne sopeutuu hyvin ympäröivää maisemaan ja maastonmuotoihin. Aluetehokkuus on enintään 0,1. Uusi matkailupalvelujen alue. Alueelle sijoittuva matkailupalvelujen alue on tarkoitus toteuttaa asemakaavan perusteella. Asemakaavoituksen yhteydessä on huolehdittava riittävien viheralueiden ja -yhteyksien säilymisestä sekä siitä, että rakenne sopeutuu hyvin ympäröivään maisemaan ja maastonmuotoihin. Alueelle saa sijoittaa myös matkailupalveluja, majoituspalveluja, ravintolapalveluja sekä muuta toimintaa, joka liittyy alueen toimintaan. Aluetehokkuus on enintään 0,3. Uusi palvelualue. Vanhanselän yhteisalue Alueelle sijoittuva palvelualue on tarkoitus toteuttaa asemakaavan perusteella. Asemakaavoituksen yhteydessä on huolehdittava riittävien pysäköintipaikkojen osoittaminen alueelle siten, että alue sopeutuu hyvin ympäröivään maisemaan ja maastonmuotoihin. Alueelle saa sijoittaa myös matkailupalveluja, ravintolapalveluja sekä muuta toimintaa, joka liittyy alueen toimintaan. Aluetehokkuus enintään 0,3 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa golf-toimintaa palvelevia rakennuksia, rakennelmia sekä alueen käytön edellyttämiä teitä ja reittejä. Rakennelmat on toteutettava siten, että ne sopeutuvat hyvin ympäröivään maisemaan ja maastonmuotoihin. Virkistysalue. Aluetta suunniteltaessa on luotava yhtenäinen virkistysalue ja - reittiverkosto. Reittien sijoittelussa tulee huomioida alueen luonto- ja maisema-arvot. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa pienimuotoista virkistystä ja matkailua palvelevia rakennuksia, rakenteita ja ohjelmapisteitä sekä alueen käytön edellyttämien teiden ja reittiverkostojen rakentaminen. Rakennelmat on toteutettava siten, että ne sopeutuvat hyvin ympäröivään maisemaan ja maastonmuotoihin. Satama-alue. Alueelle saa sijoittaa satamatoimintoja tukevia laitureita ja rakennelmia sekä matkailua, majoitusta ja muuta toimintaa palvelevia rakennuksia. Vesialue. Yleiskaava-alueen raja. Tieliikenteen yhteystarve. Kevyen liikenteen yhteystarve. yhdystie/ kokoojakatu yt/kk Liikenneympäristön muutoskohde. Virkistyskohdemerkintä. Ohjeellinen moottorikelkkareitti. Ohjeellinen virkistysreitti. 500 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. rak-1 ge ge-1 ht sk sm Sr s-1 luo Rakennusala Merkinnällä on osoitettu satama-alueen LS rakentamiseen varatun alueen ulkoraja rannasta lukien. Valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, maiseman, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Merkinnällä osoitetulla alueella on kallio- ja maaperämuodostumien kannalta tärkeitä alueita. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja alueelle rakennettaessa on varmistettava, ettei merkinnän mukaisen alueen erityisarvoja vaaranneta tai heikennetä. Ohjeellinen hissilinja. Ohjeellinen hissilinjaus on huomioitava alueen maankäytössä. Hissilinjaukselle on varattava tarpeelliset suojaetäisyydet, teknisten rakennelmien rakentamispaikat, hissiasemat sekä huoltoyhteydet. Kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue. Uudisrakentamisen ja ympäristön muuttamisen tulee muodostaa olemassa olevan pihapiirin ja puukujanteen kanssa maisemallisesti tasapainoinen kokonaisuus. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kyläkuvallisten arvojen säilyminen. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu kohde. Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas rakennus, jonka identiteetti ja ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja muutostöiden suunnitelmista on neuvoteltava Keski-Suomen museon kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. Liito-oravan esiintymä. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna ja liito-oravan pesäpuiden ympärille on jätettävä vähintään 10 metriä leveä suojavyöhyke. Harvennushakkuissa tulee säästää haavat. Alueelle ei saa sijoittaa liikunta paikkoja eikä -rakenteita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja alueen läheisyyteen rakennettaessa on varmistettava, ettei merkinnän mukaisen alueen luontoarvoja vaaranneta tai heikennetä. Numeroindeksi viittaa luonto- ja liito-oravaselvityksen kohdenumerointiin. YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET: Muutoin alueella noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa rakennusjärjestystä. Metsien käsittelyssä otettava maisema ja alueen ominaispiirteet huomioon. JÄMSÄN KAUPUNKI Himoksen osayleiskaavan muutos- ja laajennus Osa-alue 6 Päiväys 17.5.2013 Lauri Solin, DI YKS-402 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950 00601 Helsinki Puh. 0104090 www.fcg.fi Kaavaluonnos Kaavaehdotus 12.10-10.11.2011 Kaavaehdotus uudelleen nähtävänä 7.5-5.6.2012 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YKS Tiedosto 204 - D1011 Himos_OYK_170513 jossa tuomon mukaan tie.dwg Yhteyshenkilö LAURI SOLIN 18.8-11.9.2009, 21.9-25.9.2009 901 1:5000 A S
FCG Finnish Consulting Group Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSA-ALUE 6 KAAVASELOSTUS 17.5.2013
1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaavan tarkoitus... 4 1.3 Suunnittelualue... 5 1.4 Tiivistelmä... 6 2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.1 Kaavatyön aloitusvaihe 25.4.-11.6.2008... 7 2.2 Perusselvitysten laatiminen ja päivittäminen 12.6. 1.9.2008... 7 2.3 Kaavaluonnosvaihe 1.9.2008 25.5.2010... 7 2.4 Kaavaehdotusvaihe 26.5.2010 1.1.2012... 7 2.5 Kaavaehdotus MRA 32 1.1.2012 5.6.2012... 8 2.6 Kaavan hyväksyminen... 9 2.7 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 9 3 LÄHTÖKOHDAT... 11 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 11 3.1.1 Yleiskuvaus... 11 3.1.2 Luonnonympäristö... 12 3.1.2.1 Kasvillisuus...12 3.1.2.2 Eläimistö...13 3.1.2.3 Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit...13 3.1.2.4 Metsälaki- ja vesilakikohteet sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet....15 3.1.2.5 Kaavaan merkityt luontokohteet...16 3.1.2.6 Maa- ja kallioperä, pinnanmuodot...16 3.1.2.7 Vesiolosuhteet...17 3.1.3 Maisema... 18 3.1.3.1 Maisemakuva...19 3.1.3.2 Kulttuuriympäristö...19 3.1.4 Esihistoria... 21 3.1.5 Maanomistus... 22 3.1.6 Energia ja yhdyskuntatekniikka... 22 3.1.6.1 Vesihuolto...22 3.1.7 Liikenne... 23 3.1.7.1 Paikallisliikenne...25 3.1.7.2 Lentoliikenne, vesiliikenne ja satamat...25 3.1.8 Väestö ja asuminen... 25 3.1.8.1 Asuminen...26 3.1.8.2 Loma-asutus...28 3.1.9 Työpaikat ja palvelut... 28 3.1.10 Matkailu... 29 3.2 Suunnittelutilanne... 31 3.2.1 Maakuntakaava... 31 3.2.2 Vaihemaakuntakaavat... 33 3.2.3 Yleiskaavat... 34 3.2.4 Asemakaavat ja rantakaavat... 37 3.2.5 Rakennusjärjestys... 37 3.2.6 Muut suunnitelmat... 37
2 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 39 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT... 39 4.2 Kunnan asettamat tavoitteet... 40 4.3 Viranomaisten asettamat tavoitteet... 40 4.4 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 41 5 YLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 42 5.1 Alueen määrittely... 42 5.1.1 Vaihtoehdot ja niiden kehittyminen... 42 5.1.2 Tutkittujen vaihtoehtojen vaikutukset... 43 5.2 Yleiskaava... 48 5.2.1 Yleiskaavaluonnos... 48 5.2.2 Yleiskaavaehdotus... 49 5.2.3 Yleiskaavaehdotus MRA 32... 50 6 YLEISKAAVAN KUVAUS... 53 6.1 Kaavan rakenne... 53 6.2 Mitoitus... 53 6.3 Alueiden käyttötarkoitusta kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät... 54 6.3.1 Alueiden käytön kehittämistavoitemerkinnät... 54 6.3.2 Osa-alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät... 56 6.3.3 Aluevarausmerkinnät... 57 6.3.4 Kohde- ja viivamerkinnät... 58 6.3.5 Ympäristömuutoksia kuvaavat merkinnät... 59 6.4 Kaavamääräykset... 60 6.5 Kaavaehdotuksen suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin... 63 6.5.1 Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 63 6.5.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT... 64 6.5.3 Suhde maakuntakaavaan... 65 6.5.4 Suhde vaihemaakuntakaavaan... 66 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 67 7.1 Vaikutusten arvioinnin perusta... 67 7.2 Taloudelliset vaikutukset... 67 7.3 Sosiaaliset vaikutukset... 68 7.4 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön... 69 7.5 Vaikutukset suurmaisemaan... 70 7.6 Kulttuuriset vaikutukset... 71 7.7 Liikenteelliset vaikukset... 71 7.8 Arvio hankkeen kokonaisvaikutuksista... 73 8 KAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTUS... 79
3 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.6.2008 2. Viranomaisneuvottelun pöytäkirja 11.6.2008 ja 15.3.2011, 8.11.2012 3. Patajoen alueen vesihuollon yleissuunnitelma, yleiskartta (Jämsek Oy 2008). 4. Luonto- ja liito-oravaselvitys, (Jari Kärkkäinen, Minna Eskelinen FCG Planeko Oy, 2008) 5. Maisemaselvitys, (Maria Haikala, FCG Planeko Oy, 2008) 6. Liikenneselvitys (Pöyry, 2009) 7. Osa-alue 6 ja osa-alue 4 8. Golfsuunnitelma 9. Himos Päijänne masterplan ERILLISET ASIAKIRJAT JA LÄHTEET Jämsän seudun matkailun Master Plan 2005 Himoksen-Päijänteen Master Plan 2008 Jämsek Oy (2008). Patajoen Master Plan Vesihuollon yleissuunnitelma. Liikennevirasto, Liikennemääräkartta 2012 (2008). http://www.liikennevirasto.fi Tilastokeskus (2008). http://www.tilastokeskus.fi Ympäristöhallinnon HERTTA tietojärjestelmä (2008).
4 JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PA- TAJOKI 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Tunnistetiedot Selostus liittyy 17.5.2013 päivättyyn Himoksen osayleiskaavaan ja kaavamuutoksen laatimiseen osa-alueella 6, Patajoki Kaavan laatimisesta Jämsän kaupungin ohjauksessa on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy, DI Lauri Solin YKS-402. Kaavan vireille tulo: Kesällä 2008 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ): 11.6.2008 Osayleiskaavan selvitykset tehtiin kesällä 2008 Maisemaselvitys (FCG Planeko Oy, Maria Haikala) Luonto- ja liito-oravaselvitys (FCG Planeko Oy, Jari Kärkkäinen, Minna Eskelinen) Himoksen alueen liikenneselvitys tehtiin talvella 2009 (Pöyry Oy) Kaavaluonnoksen rajausta tarkistettiin keväällä 2009 Luonnosvaiheen valmisteluaineisto nähtävillä (MRA 30 ): 18.8.-11.9.2009 sekä jatkuen 21.9.-25.9.2009 Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ): 12.10.- 10.11.2011 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ): 15.3.2011 Kaavaehdotus uudelleen nähtävillä (MRA 32 ): 7.5-5.6.2012 Viranomaisneuvottelu 8.11.2012 Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavan:..2013 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan:..2013 1.2 Kaavan tarkoitus Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka tarkoituksena on Himoksen itäpuolisen, niin sanotun Patajoen alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavan tavoitteena on luoda maankäytölliset edellytykset Himoksen laskettelukeskuksen kehittämiseksi ympärivuotiseksi ja kansainvälisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi. Maankäytön suunnittelun lähtökohtana on mahdollistaa alueen matkailutoimintojen, kuten majoituspalveluiden sekä virkistysaktiviteettien laajentaminen ja kehittäminen. Aluevaraukset uudelle lomarakentamiselle ja virkistyspalveluille osoitetaan ympäristölliset ja maisemalliset näkökohdat huomioiden. Himoksen osayleiskaavan ja kaavamuutoksen laatiminen osa-alueelle 6, Patajoki on osa Himoksen alueen kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua. Alueen yleiskaavoitus on jaettu toteutettavaksi kuudella osayleiskaavalla. Kaavoitettavien alueiden laajuus on kokonaisuudessaan noin 13 km2. Alue käsittää voimassa olevan Himoksen osayleiskaavan alueen laajennuksilla länteen ja itään.
5 Osayleiskaavan muutos ja laajennus pohjautuu Himos Päijänne Master Plan suunnitelmaan. Master Plan julkistettiin 15.1.2008. Suunnitelmassa kävijämäärän kehitykseksi on asetettu tavoite 1 miljoonaa kävijää vuonna 2015. Vuonna 2020 vuodepaikkoja arvioidaan olevan 30 000 ja loma-asukkaita pysyvästi ja ympärivuotisesti noin 5000. Koko Himoksen alue jakaantuu 1. Himoksen ydinalueeseen, 2. ydinalueen viereiseen läntiseen golf-alueeseen, 3. Keski-Himoksen huipun alueeseen, 4. Himoshuipun ja Touvilantien väliseen alueeseen sekä 6. Päijänteeseen ulottuvaan Patajoen alueeseen. 5. Lännessä matkailualueen ja Ruotsulan välistä aluetta kehitetään ympärivuotisen asumisen alueena. Patajoen alueelle on Master Plan työssä esitetty muun muassa golf-, loma-asunto- ja Marinaalueita. Kuva 1. Himoksen alueen osa-aluejako 1.3 Suunnittelualue Käsillä oleva osayleiskaava sisältää Jämsän kaupungin Himoksen alueen itäisen osan. Himoksen alue sijaitsee Jämsän keskustasta noin 7 kilometriä Itä- Koilliseen. Suunnittelualue on kooltaan yhteensä noin 5,4 km². Rantaviivaa kaava-alueella on noin 3,5 km. Ympärivuotisia asuinrakennuksia on noin 16 kpl. Alueen maapinta-alasta 150 ha on kaupungin omistuksessa ja noin 380 ha yksityisessä omistuksessa.
6 Kuva 2. Kaava-alueen sijaintikartta. 1.4 Tiivistelmä Tehtävänä on laatia osayleiskaava sekä päivittää Himoksen alueen osayleiskaava suunnittelualueen osalta vastaamaan tämän päivän tarpeita ja tavoitteita. Suunnittelualueen koko on noin 5,5 km 2. Suunnittelualue sisältää Himoksen itäosan alueen, linjan Patajoki Touvila Ylä-Kolu Hakasjärvi Myllykangas - Päijänne Patajoki sisäpuolella. Kaavoitustyön keskeisenä tavoitteena on luoda maankäytölliset edellytykset alueen jatkosuunnittelulle ja asemakaavoitukselle tulevaisuudessa sekä mahdollistaa erilaisten, pääasiassa matkailuelinkeinoa tukevien, toimintojen sijoittaminen alueelle. 2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET on päättänyt osayleiskaavan ja kaavamuutoksen laatimisesta Himoksen osa-alueelle 6, Patajoki. pyysi 28.2.2008 tarjousta Himoksen osayleiskaavan ja kaavamuutoksen laatimisesta osa-alueelle 6, Patajoki. Kaavaa laativaksi tahoksi FCG Planeko Oy:n (ent. Suunnittelukeskus Oy).
7 2.1 Kaavatyön aloitusvaihe 25.4.-11.6.2008 Suunnittelutyö käynnistyi aloituskokouksella 25.4.2008. Osayleiskaavan vireille tulosta on kuulutettu kesällä 2008. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.6.2008, Jyväskylässä. 2.2 Perusselvitysten laatiminen ja päivittäminen 12.6. 1.9.2008 Himoksen osayleiskaavan ja kaavamuutoksen laatimiseen osa-alueella 6, Patajoki liittyvät luonto- ja liito-oravaselvitys (FCG Planeko Oy, Jari Kärkkäinen ja Minna Eskelinen) ja maisemaselvitys (FCG Planeko Oy, Maria Haikala) tehtiin kesällä 2008. Kaavoituksen lähtökohtana toimiva Himos Päijänne Master Plan suunnitelma (FCG Planeko Oy) valmistui alkuvuodesta 2008. Kaavaa varten inventoitiin luonto- sekä maisemaarvot. Lisäksi alueelta tehtiin maanomistajaselvitys ja tarkennettiin Master Planissa esitetyt asiat yleiskaavatasolle. 2.3 Kaavaluonnosvaihe 1.9.2008 25.5.2010 Osayleiskaavan luonnos laadittiin viranomaisneuvottelun ja alueella tehtyjen maastoinventointien sekä selvitysten valmistuttua. Talvella 2009 Himoksen alueelle tehtiin liikenneselvitys (Pöyry Oy, 2009), jonka tulokset sisällytettiin tähän kaavaan. Ennen nähtäville asettamista kaavaluonnoksen rajausta tarkennettiin hieman kaava-alueen eteläosassa. Kaavasta jätettiin pois Muorinmäen tilakeskuksen alue. Kaavan valmisteluaineisto päätettiin asettaa nähtäville 18.8.-11.9.2009 jatkuen 21.9.-25.9.2009 väliselle ajalle. Kaavan luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatiin palautteena kaikkiaan 6 lausuntoa ja 17 mielipidettä. Palautteet käsiteltiin syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana. Palautteiden laatimisen jälkeen kaavaluonnos työstettiin kaavaehdotukseksi. 2.4 Kaavaehdotusvaihe 26.5.2010 1.1.2012 Kaavaluonnokseen tehtiin pääasiassa seuraavia tarkennuksia ehdotusvaiheeseen verrattuna: Kaavaselostusta tarkennettiin ja täydennettiin, Kaava-aluetta laajennettiin Tilusojan suuntaan siten, että se yhtyy olemassa olevan rantaosayleiskaavan kanssa, Kaava-aluetta supistettiin Touvilan kohdalla kiinteistön 3:58 alueelta, Kaavamääräykset ja merkinnät: o Yleisiin määräyksiin viittaus kulloinkin voimassa olevien rakennusjärjestysten noudattaminen o LSP-alueen tehokkuuden nostaminen e=0,4 o sk-kaavamääräyksen tarkentaminen o sm-kohteen muuttaminen alueeksi o o sr-kohteiden (2 kappaletta) lisääminen kaavaan V- ja VU-2 alueiden rakentamisen määrittely sallitaan pienimuotoinen rakentaminen
8 o RM- ja P-alueiden määräyksen tarkentaminen joka liittyy alueen toimintaan o Lisättiin RA-alue Myllyjärven rantaan ja Patajoen kohdalle, Siikarannan kohdalla mt 16573 ja kaavassa osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve osoitetaan ohjeellisena yhteystarvemerkintänä. Linjausten tarkempi sijoittuminen ratkaistaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Touvilan tielinjaus siirrettiin olemassa olevan tielinjan kohdalle. Kaavamerkinnät rajattiin siirron mukaisesti. Ohjeellinen moottorikelkkareitti siirrettiin Touvilan tien länsipuolelle. Olemassa olevat rakennuspaikat ja rakennuslupapaikat osoitettiin A- alueena. LSP-alueen rajausta laajennettiin rannan ja mt 16573 välisellä alueella. Mustikkavuoren ylittävä tie, joka yhdistää mt 16573 ja Touvilan tien merkittiin koko matkalta tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä. Linjauksen tarkempi sijoittuminen ratkaistaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa. edellisen kohdan yhteystarvemerkintää siirrettiin hieman Notkolan pohjoispuolella hieman ennen kuin yhteystarve saavuttaa Touvilan tien, Virkistysreitin linjausta muutettiin hieman Myllyjärven kohdalla RM-aluetta laajennettiin Touvilan tien länsi-puolella Ala-Kolun pohjoispuolella ge-aluerajauksen tarkennus päivitetyn inventoinnin mukaiseksi Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville 12.10.-10.11.2010 väliselle ajalle. Kaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatiin palautteena kaikkiaan 8 lausuntoa ja 8 mielipidettä. Palautteet käsiteltiin kevään ja syksyn 2011 aikana. Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 15.3.2011. Syksyllä 2011 päätettyjen kaavan tarkistusten perusteella todettiin, että muutokset ylittävät ns. oleellisen muutoksen rajan, joten kaavaehdotus päätettiin asettaa uudelleen nähtäville. 2.5 Kaavaehdotus MRA 32 1.1.2012 5.6.2012 Kaavaehdotukseen tehtiin pääasiassa seuraavia tarkennuksia ehdotusvaiheeseen verrattuna: Kaavaselostusta tarkennettiin ja täydennettiin, Siikarannan alue: o LSP-aluevarausta supistettiin ja aluetehokkuuden pienentäminen o rak-1 merkintä, joka osoittaa rakentamisalueen ulkorajan rannasta lukien LSP-alueella o ranta-alue muutettiin ARA ja ARA-1 alueiksi, jotka mahdollistavat mökkityyppisen loma-asumisen sekä ympärivuotisen asumisen. o ARA alue mahdollistaa myös palvelujen sijoittumisen alueelle. o RM-1 alueen lisäys Palkinmäen pohjois-puolelle ja RM-2 alueen sisällyttäminen siihen o Liikenneyhteyksien tarkistaminen o Tehokkuuslukujen tarkistuksia Touvilantien länsi-puolen aluerajauksien merkintöjä ja rajauksia tarkistettiin: o Lintuvuoren RM R
9 o o P-alueen supistaminen ja RM-alueen lisäys sen länsipuolelle RM-alueen rajauksen supistaminen ja merkinnän muuttaminen R-alueeksi ge-aluerajauksen tarkennus päivitetyn inventoinnin mukaiseksi 2.6 Kaavan hyväksyminen Kaavaehdotus MRA 32 päätettiin asettaa nähtäville 7.5-5.6.2012 väliselle ajalle. Kaavan ehdotusvaiheen MRA 32 nähtävilläolon aikana saatiin palautteena kaikkiaan 4 lausuntoa ja 14 mielipidettä. Lopullisen kaavan hyväksyy Jämsän kaupunginvaltuusto. Yleiskaavan toteutus käynnistyy asemakaavoituksen kautta. Asemakaavojen laatimisprosessi käynnistyy joiltain osin yhtä aikaa yleiskaavan laatimisen aikana. Toteuttamisesta vastaavat alueen toimijat ja kaavoitusprosessista kaupunki. Kaavan vaiheittainen toteuttaminen riippuu alueen toimijoista. Ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä kaavaan tehtiin vielä seuraavia tarkistuksia: Tieliikenteen yhteystarpeen sijaintia ARA-alueella siirrettiin. Ohjeelliset ajoneuvoliittymät poistettiin Kaavamääräyksiin lisättiin metsien käsittelyä koskeva ohjeistus VU-2, V ja R-alueiden kaavamääräyksiä täsmennettiin. s-1 alueiden määräystä tarkistettiin Liito-orava alueiden viheryhteystarpeet tarkistettiin LSP-alue muutettiin LS-alueeksi Tilan 1:9 alueelle lisättiin R-alue ARA-alueen tehokkuusluku laskettiin 0,2:een. Touvilan tilan alue poistettiin yleiskaavasta Kaavaan lisättiin ohjeellinen moottorikelkkareitti Touvilantieltä Päijänrantaan 2.7 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. A Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa:
10 Kuntalaiset Kaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvan maan omistajat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen asukkaat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät B Viranomaiset ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen maakuntamuseo Merenkulkulaitos, Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen väyläyksikkö Jämsän tekninen lautakunta Jämsän ympäristölautakunta Palo-/pelastusviranomainen C Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Sammallahden kylätoimikunta Energia- ja teleyhtiöt Luonnonsuojelupiiri Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.
11 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Päijänteen rannalla. Jämsästä on matkaa Jyväskylään 58 km, Tampereelle 93 km ja Helsinkiin 223 km. Kaupungin pinta-ala on vuonna 2007 Jämsään liitetty Längelmäki mukaan laskettuna yhteensä 2237 km 2. Alueen tärkein vesistö ja suurin järvi on Päijänne. Vuonna 2007 Jämsän asukasluku oli 16 005 henkeä. Jämsän pääelinkeinot ovat palvelut ja teollisuus. Kuva 3. Himoksen seudullinen sijainti.
12 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.2.1 Kasvillisuus Jämsän seudun tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatiet 9 (Turku Loimaa Tampere Jämsä Jyväskylä Kuopio) ja 24 (Lahti-Padasjoki-Jämsä) sekä kantatie 56 (Jämsä-Mänttä). Suunnittelualue sisältää Himoksen itäosan alueen, linjan Patajoki Touvila Ylä-Kolu Hakasjärvi Myllykangas - Päijänne Patajoki sisäpuolella. Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi- Suomen kasvimaantieteellisellä alueella. Alue kuuluu Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Kasvillisuus vaihtelee pienipiirteisesti kallioiden lakialueiden tasaikäisistä mäntykankaista rinnekuusikoihin ja notkelmien reheviin, lehtipuuvaltaisiin puronvarsimetsiin. Metsät ovat valtaosin puustoltaan nuoria mäntykankaita. Etenkin Mustikkavuoren ja Tilusvuoren alueella mäntykankaat ovat vallitsevia. Kuusi-, mänty-kuusi- ja kuusi-koivukankaita on lähinnä mäkialueiden välisissä notkelmissa, rinteiden alla sekä Patajoen peltoalueiden lähimetsissä. Taimikoita ja hakattuja alueita on eri puolilla selvitysaluetta. Hakkuilta on säästetty louhikkoisia rinteitä, jotka ovat puustoltaan varttuneita, karuja mäntykankaita. Metsittyneillä pelloilla tyypillisiä ovat nuoret koivikot. Tällaisia alueita on eniten selvitysalueen länsiosassa. Metsätyypeistä mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat ovat vallitsevia. Myös puolukkatyypin (VT) kuivahkoja kankaita on runsaasti etenkin Tilusvuoren ja Mustikkavuoren kallioisilla mäkialueilla, joissa karuimmilla kohdin esiintyy lisäksi kanervatyypin (CT) kuivia kankaita. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaista kuusikangasta on tyypillisimmin rehevissä rinnemetsissä sekä rinteiden alaosissa ja lehtojen reunamilla. Lehdot ovat yleensä pienialaisia ja ne sijaitsevat pääosin purojen ja ojien varsille sekä lähdeympäristöissä. Lehtipuuvaltaisen puuston muodostavat koivu, harmaaleppä, tuomi ja kuusi. Purojen varsilla lehdot ovat tyypillisimmin kosteita saniaistyypin (FT) lehtoja tai käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehtoja. Saniaislehtojen vallitsevia kasvilajeja ovat soreahiirenporras, metsäimarre ja korpi-imarre sekä paikoin kotkansiipi. Suurruoholehtojen tyypillisiä lajeja ovat mesiangervo, ojakellukka, suokeltto, rönsyleinikki, huopaohdake, käenkaali, metsäimarre ja soreahiirenporras. Paikoin on myös käenkaalioravanmarjatyypin (OMaT) tuoreita lehtoja, jotka ovat tyypillisimmin varttuneita kuusimetsiä. Lähdeympäristöjen lajistoa ovat mm. kevätlinnunsilmä, metsäkorte, huopaohdake, ojakellukka ja leskenlehti. Vaateliaampaa lehtolajistoa selvitysalueella edustavat mm. kevätlinnunsilmä, sudenmarja, lehtoorvokki, kaihe-orvokki, lehtoarho, näsiä, mustakonnanmarja, lehtotesma ja koiranvehnä. Soita on vähän, ne ovat pienialaisia ja pääosin korpia. Pinta-alaltaan laajemmat suot on ojitettu. Tyypillisimmin suot sijaitsevat rinteiden välisissä kosteissa juoteissa ja painanteissa, joissa esiintyy ruoho- ja heinäkorpea. Myllyjärven rannassa on kapealti luhtaista koivikkoa.
13 Finnish Consulting Group Oy 17.5.2013 3.1.2.2 Himoksen osayleiskaavan muutos ja laajennus Eläimistö Selvitysalueella ei sijaitse merkittäviä linnustokohteita. Patalahti ja Patajoen suisto ovat vesilintujen muutonaikaisia levähdys- ja ruokailualueita. Pensastoiset, lehtipuuvaltaiset lehdot, pellonreunusmetsät sekä puronvarsien rantapensaikot ovat monien lintulajien elinympäristöä. Linnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lajeja kuten peippo, pajulintu, talitiainen, sinitiainen ja rastaat. Lehtipuusekametsien tyypillinen laji on lehtokurppa. Muuta linnustoa mm. sirittäjä, närhi, sepelkyyhky ja korppi. Metsäkanalinnuista alueella tavattiin pyy. Nisäkäslajistoon kuuluvat mm. hirvi, jänis, orava ja liito-orava. 3.1.2.3 Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Liito-orava Luontodirektiivin liitteen IV(a) laji Vaarantunut laji (VU) Kuva 4. Ote luonto- ja liito-oravaselvityksen kartasta (FCG Planeko)
14 Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Haapa on tärkeä pesä- ja ravintopuuna. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Liito-oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Suomessa liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi. Alueen luonto- ja liito-oravaselvityksen yhteydessä liito-oravasta tehtiin havaintoja kuudesta toisistaan erillisestä paikasta (kuva). Lisäksi alueella on ruokailu-alueiksi soveltuvia koivuvaltaisia metsiä sekä harmaaleppää, haapaa ja koivua kasvavia reunusmetsiä. Nämä kohteet merkittiin yleiskaavaan s-1 - merkinnällä. Luonto- ja liito-oravaselvityksessä esitetty mahdollinen kulkuyhteys linjaus on merkitty yleiskaavaan viheryhteystarve merkinnällä. Pohjantikka Lintudirektiivilaji Silmälläpidettävä laji (NT) Alueellisesti uhanalainen laji (RT) Pohjantikan elinympäristöä ovat Etelä- ja Keski-Suomessa yleensä vanhat, mahdollisimman luonnontilaiset kuusikot, joissa on runsaasti lahoja tai pystyynkuivuneita puita. Pohjantikan kanta on pienentynyt vanhojen metsien hakkuiden ja etenkin lahokuusten vähenemisen seurauksena. Etelä- ja Keski- Suomessa lajin kanta on hyvin harva. Laji on vähentynyt pitkällä aikavälillä ilmeisesti vanhojen metsien vähentymisen, metsärakenteen muutoksen ja metsien pirstoutumisen seurauksena. Lajista tehtiin havainto Myllyjärveen laskevaa puroa ympäröivästä kuusimetsästä. Pyy Lintudirektiivilaji Pyy suosii pesimäympäristönään kuusivaltaisia, koivua ja leppää kasvavia sekametsiä. Se suosii etenkin kosteita, suojaa tarjoavia tiheitä kuusisekametsiä ja korpia rannoilla, purojen varsilla, peltojen ja soiden laitamilla. Lajista tehtiin havaintoja eri puolilta selvitysaluetta mm. Myllyjärven rantametsistä ja Patajoen peltojen reunusmetsistä. Ruisrääkkä Lintudirektiivilaji Silmälläpidettävä laji (NT) Ruisrääkkä on peltojen, laidunmaiden, kuivahkojen ahojen ja niittyjen laji, joka viihtyy myös rantaniityillä. Lajista on tehty havaintoja Patajoen talon pelloilta. Himoksen Patajoen alueen on todettu olevan hyvää esiintymisaluetta, sillä alueella on useita reviiripaikkoja.
15 3.1.2.4 Metsälaki- ja vesilakikohteet sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä (MetsäL 10 ) selvitysalueella on lähteiden purojen ja norojen lähiympäristöjä, reheviä lehtolaikkuja, ruohoja heinäkorpia, jyrkänteitä ja jyrkänteenalusmetsiä sekä kallioita ja louhikoita. Selvitysalueelta ei löydetty eikä ole tiedossa luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä (LSL 29 ). Vesilain suojelluista luontotyypeistä (VL 1 luku 15a ja 17a ) selvitysalueella on luonnontilaisia puroja ja noroja sekä luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lähteitä. Nämä alueet merkattiin kaavaan luo-merkinnällä (kuvassa vihreällä rasterilla). Tarkemmat kohdekuvaukset on esitetty luonto- ja liitooravaselvityksessä. Kuva 5. Ote luonto- ja liito-oravaselvityksen kartasta (FCG Planeko)
16 3.1.2.5 Kaavaan merkityt luontokohteet Kaavakartalle on merkitty luonto- ja liito-oravaselvityksen perusteella seuraavat alueet ja kohteet (numero viittaa luonto- ja liito-oravaselvityksen kohdenumeroon): Liito-orava s-1-merkintä: 1) Patajoen elinalue (lisääntymis- ja ruokailualue) 2) Notkolan elinalue (lisääntymis- ja ruokailualue) 3) Mustikkavuoren elinalue (lisääntymis- ja ruokailualue) 4) Ylä-Kolun elinalue (lisääntymis- ja ruokailualue) 5) Myllyjärven elinalue (lisääntymis- ja ruokailualue) 6) Tilusojan elinalue (lisääntymis- ja ruokailualue) Ohjeellinen viheryhteys, jolla turvataan riittävät kulkuyhteydet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä luo-merkintä 1) Notkolan puro ja puronvarsilehto (mahdollinen VL 1 luku 17 a sekä MetsäL 10 ) 2) Patajoen puro (mahdollinen VL 1 luku 17 a sekä MetsäL 10 ) 3) Mustikkavuoren lähde ja lehto (mahdollinen VL 1 luku 17 a sekä MetsäL 10 ) 4) Kolun puro ja lehto (mahdollinen VL 1 luku 17 a sekä MetsäL 10 ) 6) Limperin lähde ja lehto (mahdollinen VL 1 luku 17 a sekä MetsäL 10 ) 8) Mustikkavuoren korpipuro ja lähde (mahdollinen VL 1 luku 17 a sekä MetsäL 10 ) 9) Tilusvuoren puro ja lehto (mahdollinen VL 1 luku 17 a sekä MetsäL 10 ) 10) Myllyjärven puronvarsilehto (mahdollinen VL 1 luku 17 a sekä MetsäL 10 ) 11) Tilusvuoren kalliojyrkänne ja Palkkimäen kallio (MetsäL 10 ) 3.1.2.6 Maa- ja kallioperä, pinnanmuodot Himoksen alueen kallioperä on graniittia, joka tulee näkyviin monin paikoin avokallioina etenkin lakialueilla ja jyrkillä rinteillä. Mustikkavuori on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Tämän lisäksi kaavassa on nostettu kyseiseltä alueelta keskeisiä kohteita esiin, joita vaalimalla erityiset arvot saadaan turvattua. Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maaperää leimaavat kallioiset selänteet, joiden väliin sijoittuu moreenipainanteita. Alueen viljelykset sijoittuvat ainoille pienialaisille hiesu- / hietamaille. Hiekka-alueita sijaitsee Päijänteen rannassa Sammallahdentien varressa sekä Mustikkavuoren länsirinteellä, jossa sijaitsee maaaineksenottoalue. Kallioperä muodostuu pääosin graniitista. Topografia Alueen korkein kohta sijaitsee Mustikkavuorella 202,5 metriä m.p.y. Päijänteen keskivedenpinta sijaitsee 78,3 m m.p.y. Suunnittelualueen kaltevuudet ovat suuria. Mustikkavuoren rinteet ovat lähes kauttaaltaan yli 15 % kaltevat. Myös yli 30 % kaltevuuksien rinteitä on runsaasti. Alueen viljelymaisemat sijaitsevat myös topografialtaan vaihtelevassa maastossa, eikä varsinaista tasaisempaa laaksoaluetta ole havaittavissa.
17 3.1.2.7 Vesiolosuhteet Kaavakarttaan on merkitty maa- ja kallioperää kuvaavia merkintöjä. Merkintöjen perusteena ovat luonnon- ja kulttuurimaisemalliset syyt sekä luonnonmaantieteelliset ja biologiset syyt. Kaavaan on merkitty seuraavat alueet: ge Mustikkavuoren alue, joka on inventoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. ge-alueen rajausta tarkennettiin huomattavasti kaavaehdotusvaiheessa, koska kyseisen alueen inventointitiedot ovat tarkentuneet SYKE:n 2009 tekemässä selvityksessä. ge-1 Tilusvuoren kalliojyrkänne ja Palkkimäen kallio, jotka ovat kasvillisuusja maisemakohteita. Kalliojyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät sekä kivikot ja luohikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Pohjavesi Ympäristöhallinnon HERTTA -tietokannan mukaan suunnittelualueella ei ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue (Huipankulma) sijaitsee noin kilometrin päässä suunnittelualueen lounaispuolella. Kuva 6. Huipankulman pohjavesialue (Hertta tietojärjestelmä 19.5.2008). Nimi Huipankulma Numero 0918206 Pohjavesialueen luokka 3 Kokonaispinta-ala 44,67 ha Muodostumisalueen pinta-ala 0,45 km2 Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 35 m3/d
18 3.1.3 Maisema Pintavesi Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee Päijänteen järvi. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee Patalahti ja kaakkoispuolella Myllyjärvi. Patalahden vedet virtaavat Patajokea pitkin Päijänteen Siikaselkään. Patalahden ja Patajoen luonnontilaa on voimakkaasti muutettu kanavointi- ja ruoppaushankkeeseen liittyen. Päijänteen seudulla on ollut asutusta jo kivikaudella. Keskiajalla kiinteä asutus on sijainnut Päijänteen kallioisilla rannoilla ja lahdenpoukamissa sekä Jämsänjoen varressa. Suunnittelualueen lähettyvillä ovat sijainneet Sammallahden ja Säyrylän kylät (Vuoden 1939 maakirja). Patajoen yksinäistalo on perustettu 1561. Alueen pellot samoin kuin Mustikkavuoren ja Päijänteen välitse kulkeva Sammallahdentie näkyvät Pitäjänkartassa vuodelta 1842. Kuva 7. Pitäjänkartta vuodelta 1842, (Suomen kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto 2233 10 Ia) kuuluu maisemamaakuntajaossa Päijänteen seutuun. Selvitysalue sijaitsee alueen voimakkaimman maisemallisen elementin, Päijänteen, rannalla. Alueelle ovat tyypillisiä luode-kaakkosuuntautuneet lahdelmat ja kapeat vesireitit sekä kosket jyrkkien kallioiden lomassa. Paikoin suhteelliset korkeuserot voivat olla jopa yli 100 m. Seutu on erittäin metsäistä ja suot sijaitsevat syrjäisillä ja karuilla vedenjakaja-alueilla. Päijänteen alue kuuluu Kymijoen vesistöön, joka laskee Suomenlahteen. Keski-Suomen maakunnallisessa maisemaselvityksessä suunnittelualue sijaitsee Päijänteen vuorimaat ja lahdelmat -osa-alueella. Suunnittelualueella sijaitseva Patalahden tilan ympäristö vastaa hyvin alueelle tyypillistä rakennuskulttuuria. Viljelykset ja tila sijoittuvat jyrkkien kallioisten metsien reunustamaan lahdenpoukamiin. Asuinrakennukset ovat sijoittuneet viljelyksiä ylem-
19 3.1.3.1 Maisemakuva 3.1.3.2 Kulttuuriympäristö mälle tasolle kumpareelle ja pellot sijaitsevat varsin jyrkillä ja vaihtelevilla rinteillä. Suunnittelualueen maiseman voi jakaa karkeasti kahteen osa-alueeseen kulttuurivaikutteiseen maisemakuvaan ja luonnonmaisemaan. Kulttuurivaikutteinen maisema sijaitsee Mustikkavuoren länsipuolella Patalahdentilan ja Touvilantien sekä Hakosentien varsilla. Selkeintä avointa maisematilaa on Patalahden tilan ympäristössä, johon aukeaa merkittävät näkymät tilakeskittymästä sekä avoimen tilan reunoilta. Muita merkittäiviä näkymiä avautuu Sammallahdentieltä Päijänteelle. Mustikkavuori on metsäinen ja kallioinen alue, joka on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (arvoluokka 4). Mustikkavuoren arvo maisemakuvassa on nimenomaan selänteen silhuetin muodon näkyminen suurmaisemassa. Maisemakuvan ongelmakohtia alueella ovat maa-aineksenottoalue Mustikkavuoren länsireunalla ja hakkuuaukea Mustikkavuoren itäreunalla aivan Päijänteen rannalla. Patajoen ja Patajoentien välissä on vastikään tehty kunnostustöitä, jotka ovat edelleen keskeneräiset ja aiheuttavat toistaiseksi häiriötä maisemakuvaan. Suurin osa selvitysalueesta sijaitsee luonnon- ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen, Mustikkavuoren (luokka 4), rajauksen piirissä. Rakennettuja arvoja alueella edustavat Patajoen talo pihapiireineen, joka on rakennettu 1830-luvulla. Pihapiiriin kuuluu useita aitta- ja varastorakennuksia eri aikakausilta. Pihaan johtavan Hakosentien varteen on istutettu 1950- luvulla koivurivistö. Tien länsipuolella on pystyssä myös kaksi riihiuunia, jotka kertovat alueen vanhemmasta asutuksesta. Patajoen tilaan liittyy myös Patajoen suulla sijaitseva Joensuun talo, joka on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Maisemallisia arvoja alueella edustavat Patajoen tilaan liittyvät historialliset peltoaukeat. Myös vanha tielinjaus Päijänteen rannassa ja siltä avautuvat näkymät järvelle ovat merkittäviä. Luontoalueilla arvokohteita ovat avokalliot, lakialueet ja jyrkänteet sekä selänteen muodostama silhuetti. Kaavakarttaan on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaana merkintänä Patajoen tila sk merkinnällä. Kaavan ehdotusvaiheessa päätettiin lisätä kaksi suojeltavaa rakennusta Sr merkinnällä. Merkinnät on kohdistettu: Patajoen talo Sr (1) on yksi harvoista alueen säilyneistä talonpoikaisempirerakennuksista. Pihapiireineen se muodostaa maisemallisesti, historiallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden maakunnallisesti ja paikallisesti. Maakunnallisesti arvokas Joensuu Sr (2) sijaitsee Pataniementien, Sammallahdentien ja Pataniemi-tien risteyksessä aivan Patajoen suulla, keskeisellä maisemapai-
20 kalla. Rakennus on valmistunut tiettävästi 1900-luvun alkupuolella ja se kuuluu Patajoen tilaan. Paikallisesti arvokas
21 3.1.4 Esihistoria Muinaisjäännökset Kohdenimi: Kaalola Muinaisjäännöstunnus: 182010007 Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivi- ja/tai pronssikautinen Kuva 8. Muinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteet suunnittelualueella (HERTTA tietojärjestelmä 19.5.2008). Ympäristöhallinnon HERTTA tietojärjestelmän mukaan suunnittelualueella on vain yksi muinaisjäännösrekisteriin merkitty muinaisjäännöskohde, joka on merkitty kaavan sm-kohdemerkinnällä.
22 3.1.5 Maanomistus Alueen maapinta-alasta 150 ha on kaupungin omistuksessa ja noin 390 ha yksityisessä omistuksessa. Alueella on lisäksi yksi yhdistyksen omistama kiinteistö. Maanomistajatilanne suunnittelualueella on esitetty kuvassa 5. Kuva 9. Suunnittelualueen kiinteistön omistajat (Maanmittauslaitos, Jämsän kaupunki 2008). 3.1.6 Energia ja yhdyskuntatekniikka 3.1.6.1 Vesihuolto Nykyisellään Patajoen alueella sijaitsevat osa kiinteistöistä on oman vedenhankinnan varassa. Patajoentien varrella on rakennettu vesihuollon runkojohdot sekä Limperintien alueella on jo olemassa olevaa vesihuoltoverkostoa. Vesihuollon yleissuunnitelman mukaan uudisrakentamisen edellyttämät käyttö- ja jätevesilinjat liitetään Jämsän kaupungin verkostoihin Ylä- ja Länsi- Himoksen alueilla, jossa lähimmät rakennetut vesihuoltoverkostot sijaitsevat. Yleissuunnitelman lähtökohtana on oletus, että käyttövesi tullaan johtamaan Patajoen alueelle Jämsän kaupungin vesijohtoverkostosta. Jämsästä johdettavan verkostoveden kapasiteetin on kuitenkin todettu olevan riittämätön tyydyttämään koko rakentuvan Himos- alueen vedenkulutustarpeet, noin 4 000 m3/vrk. Käyttöveden lisäkapasiteetin tarvetta varten Himoksella tullaan selvittämään mahdollisen pintavesilaitoksen rakentamista Patajoensuulle. Eräänä vaihtoehtona on esitetty sijoittaa käsittelylaitos kallion sisään, rakennettavan venehotellin yhteyteen. Kaava-alueella syntyvät jätevedet tullaan johtamaan Patalahden rannalla sijaitsevalle keskuspumppaamolle, josta ne pumpataan edelleen käsiteltäväksi Jämsä-Jämsänkoski jätevedenpuhdistamolle.
23 3.1.7 Liikenne Suunnitelman mitoitustietoina on käytetty Patajoen Master Plan alueen maankäyttösuunnitelmassa esitettyä mitoitusta, jonka mukaan alueelle rakennettaan n. 750 pääasiassa majoituskäyttöön tarkoitettua loma-/ vapaa-ajan asuntoa vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi vesihuoltoverkoston mitoituksessa on varauduttu 100 kiinteistön liittymiselle verkostoon Juokslahdesta sekä 50 kiinteistön liittymiselle Sammallahden suunnalta. Käyttövesi- ja viemärilinjat on mitoitettu siten, että kaikki Patajoen Master Plan alueella sijaitsevat kiinteistöt (yht. n. 900 kpl) sekä Ylä- Himoksen alueelta liittyvät kiinteistöt voidaan liittää rakennettaviin verkostoihin. Uudet vesihuoltolinjat on suunniteltu pääosin olemassa olevien ja suunniteltujen tielinjausten viereen. Vesihuoltolinjojen, jätevedenlinjapumppaamoiden sekä käyttöveden paineenkorotusasemien alustavat sijainnit on esitetty liitteenä olevassa vesihuollon yleissuunnitelman yleiskartassa. Kaava-alueen pohjoispuolella, Jämsän kaupungin läpi kulkee valtatie 9 Turusta Kuopioon. Valtatie 9 on osa Turusta aina Sodankylään johtavaa E63 tietä. Lahdesta tuleva valtatie 24 päättyy Jämsän keskustaan. Kantatie 56 johtaa puolestaan Jämsän keskustasta luoteeseen Mäntän suuntaan. Kaava-alueen tieverkko koostuu pienemmistä, pääasiassa yksityisistä ajoteistä. Suunnittelualueen pohjoisosassa, itä-länsi suunnassa kulkee maantie 16573 (Säyryläntie Patajoentie). Maantie 16573 toimii Himoksen alueen toimintoja ja maankäyttöä palvelevana valtatien rinnakkaistienä. Alueen pääliittymä valtatielle 9 on Säyrylänsalmentiellä (16574). Liittymä jää suunnittelualueen länsipuolelle. Himoksen alueelle on valtatien 9 suunnasta lisäksi kaksi muuta tieyhteyttä. Eteläisin liittymä valtatieltä 9 Himoksen alueelle on Jämsän keskustan kohdalla Jämsänjoen itäpuolella Ruotsulantieltä. Säyryläntien (16573) varrella on kuitenkin runsaasti ympärivuotista asutusta ja tonttiliittymiä, joten suurien matkailijamäärien ohjaaminen Himoksen alueelle tätä kautta ei ole toivottavaa. Pohjoisin tieyhteys alueelle Pataniementietä pitkin (16577) on valtatieltä 9 Juokslahdesta, mutta tie ei ole geometrialtaan tai poikkileikkaukseltaan riittävä välittämään suurempia liikennemääriä. (Jämsän seudun matkailun Master Plan, 2005)
24 Kuva 10. Suunnittelualueen ja lähiympäristön tieverkko. Yleiset tiet punaisella, yksityistiet mustalla ja kevyenliikenteenväylät vihreällä (HERTTA tietojärjestelmä 19.5.2008). Kuva 11. Liikennemääräkartta 2011. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon./vrk). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Suomi. Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnitteilla seuraavia tiehankkeita Jämsän alueella (Keski-Suomen ELY 2013): Valtatie 9 tiejärjestelyt Säyrylässä sekä maanteiden 16573 ja 16574 tiejärjestelyt Himoksella, Jämsä
25 3.1.7.1 Paikallisliikenne Hanke käsittää valtatien 9 Säyrylän liittymän parantamisen perusverkon eritasoliittymäksi sekä maanteiden 16573 ja 16574 tiejärjestelyt. Parantamiseen sisältyy mm. eritasoliittymän rakentaminen risteyssiltoineen, ramppeineen sekä erkanemiskaistoineen valtatielle 9. Tiesuunnitelma on hyväksyttävänä Liikennevirastossa. Kaupungin ostamia joukkoliikennepalveluja ovat: 3.1.7.2 Lentoliikenne, vesiliikenne ja satamat 3.1.8 Väestö ja asuminen Jämsän ja Jämsänkosken alueen kaupunkiliikenne. Ns. runkoliikenne ajetaan välillä Kaipola-Jämsä-Jämsänkoksi-Matara sekä Jämsä-Halli. Pali-liikenne eli Pali -kutsuohjattu palveluliikenne. Koululaiskuljetukset toteutetaan linja-auto ja taksiliikenteenä. Seutulippu Jyväskylän seutuliikennealueella. Jämsän alueella sijaitsee Hallin sotilaslentokenttä, jonka yhteydessä toimii Ilmavoimien koulutus- ja testaustoimintoja. Lähin matkustajaliikenteen lentoasema sijaitsee Jyväskylässä. Lähin rautatieasema on Jämsän keskustassa. Jämsän keskustan sataman ja vierasvenesataman lisäksi kaupungista löytyvät Hulkkionlahden, Pajulahden ja Vaherin venesatamat. Suunnittelualueella ei ole venesatamia. Väestömäärä, -kehitys ja ennuste Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit yhdistyivät 1.1.2009 uudeksi Jämsän kaupungiksi. Kaupungin väkiluku oli 1.1.2012 22 517 henkilöä. Taulukko 1. Jämsän asukasluku osa-alueittain vuosina 2000-2005, ennen Längelmäen liittämistä Jämsään ( 2008). Väestö osa-alueittain 31.12. Muutos 2002-2005 2000 2002 2003 2004 2005 % Seppola 8248 8237 8181 8270 8251 3 0,0 % Kaipola 904 856 873 845 837-67 -7,4 % Olkkola 462 455 479 486 465 3 0,6 % Kurranvuori 248 243 249 249 237-11 -4,4 % Ehunsalmi-Hopsu 238 250 245 230 242 4 1,7 % Mustinka-Heräjärvi 247 248 248 244 250 3 1,2 % Partala 263 275 277 289 284 21 8,0 % Alhojärvi 491 497 488 486 469-22 -4,5 % Arvaja-Hassi 310 302 289 279 267-43 -13,9 % Jämsänniemi 612 614 617 625 622 10 1,6 % Juokslahti 606 622 616 595 607 1 0,2 % Vekkula 83 76 77 76 75-8 -9,6 % Kuorevesi 2715 2664 2593 2528 2479-236 -8,7 % Muu 110 72 74 80 79-31 -28,2 % Jämsä yhteensä 15537 15411 15306 15282 15164-373 -2,4 %
26 Viereisessä taulukossa on esitetty Jämsän väestö osa-alueittain vuonna 2011. Längelmäen ja Jämsänkosken väestö löytyy kohdasta Muu. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Jämsän väestö tulee hitaasti vähenemään seuraavien vuosikymmenten aikana. Ennusteen mukaan vuonna 2040 kunnan väestö on vähentynyt 15,5% vuoden 2012 tasosta. Vuonna 2040 Jämsässä olisi näin ollen noin 18831 asukasta. Ennusteen mukaan myös Jämsän seutukunnan väkiluku vähenee, mutta Keski- Suomen maakunnan väkiluku kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Taulukko 2. Jämsän, Jämsän seutukunnan ja Keski-Suomen maakunnan väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2012). Väestöennuste Muutos 2012-2040 2012 2020 2030 2040 henkilöä % Jämsä 22 280 20 814 19 720 18 831-3 449-15,5 Jämsän seutukunta 24 736 23 010 21 747 20 747-3 989-16,1 Keski-Suomen maakunta 275 364 282 644 289 980 293 756 18392 6,3 Jämsän väestöstä oli vuonna 2011 alle 7-vuotiaita 6,4 %, 7-14-vuotiaita 8,6 %, 15-64-vuotiaita 61,1 %, 65-74-vuotiaita 12,8 % ja yli 74-vuotiatia 11,1 %. Lasten osuus koko väestöstä oli Jämsässä muuta Keski-Suomea ja koko maata jonkin verran pienempi. Yli 65-vuotiaisen osuus oli puolestaan Jämsässä suurempi kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Taulukko 3. Jämsän, Jämsän seutukunnan, Keski-Suomen maakunnan ja koko Suomen ikärakenne vuonna 2011 (Tilastokeskus 2012). Väestön ikärakenne % 0-6 v. 7-14v. 15-64v. 65-74v. 75v. Jämsä 6,4 8,6 61,1 12,8 11,1 Jämsän seutukunta 6,2 8,3 60,5 13,2 11,8 Keski-Suomen maakunta 8,0 8,6 64,7 10,1 8,6 Koko maa 7,8 8,6 65,4 9,9 8,2 3.1.8.1 Asuminen Vuonna 2011 Jämsässä oli yhteensä 10935 asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko oli Jämsässä 2,1 henkeä. Koko maassa asuntokunnan keskikoko oli samaa tasoa, eli 2,2 henkeä (Tilastokeskus 2012).
27 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus oli vuoden 2005 lopussa Jämsässä 26,9 %. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista vuoden 2006 lopussa oli puolestaan 69,5 % (Tilastokeskus 2008). Taulukko 4. Asuntokunnat Jämsässä vuonna 2011 (Tilastokeskus 2012). Asuntokunnat 2011 Jämsä Koko maa kpl % % 1 henkilö 4 565 41,7 41,2 2 henkilö 3 779 34,6 33,1 3 henkilö 1 132 10,4 11,3 4 henkilö 942 8,6 9,3 5 henkilö 359 3,3 3,5 6 henkilö 104 1,0 1,0 7+ henkilö 54 0,5 0,6 Jämsässä oli vuoden 2006 lopussa yhteensä 5 027 asuinrakennusta. Kaikista asuinrakennuksista 91,4 % oli erillisiä pientaloja ja kaikista asuinhuoneistoista 51,1 % sijoittui erillisiin pientaloihin. Jämsässä kerrostalo- ja rivitaloasuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta on noin 1,5 % pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 5. Asuinrakennukset Jämsässä vuonna 2007 (Tilastokeskus 2012). Asuinrakennukset 2007 Koko Jämsä maa kpl % % Erilliset pientalot 4 610 91,5 89,2 Rivi- ja ketjutalot 277 5,5 6,2 Asuinkerrostalot 153 3,0 4,6 Taulukko 6. Asunnot Jämsässä vuonna 2011 (Tilastokeskus 2012). Asunnot 2011 Jämsä Koko maa kpl % % Erilliset pientalot 6 767 53,3 40,4 Rivi- ja ketjutalot 2 113 16,6 13,6 Asuinkerrostalot 3 601 28,4 44,1 Muu rakennus 214 1,7 1,8 Kaava alueella on noin 16 asuinrakennusta.